You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 45 Next »

Melinda-työskentelyssä esiin tulevia termejä

Aineistonsiirto

Aineistonsiirrolla tarkoitetaan Melinda-yhteistyöhön mukaan tulevan kirjaston tietokannan haravoimista Melindaan Melinda-käyttöönoton yhteydessä. Aineistonsiirtoa kutsutaan "Aleph-kielellä" loadiksi.

Aleph

Aleph on Melindan kirjastojärjestelmän/taustajärjestelmän/taustaohjelman nimi. Koha-kirjastojärjestelmää käyttävät korkeakoulukirjastot, Maailman musiikin keskus ja Musiikkiarkisto kuvailevat Aleph-kirjastojärjestelmällä/ohjelmalla Melindaan, mistä tietueet sitten saadaan/siirtyvät paikallisiin tietokantoihin.

Alma

Alma on eräiden/joidenkin yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen hankkima kirjastojärjestelmä, joka otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2019 lopusta alkaen eri kirjastoissa. Alma-kirjastojen integraatiota Melinda-tietokantaan valmistellaan, ks. Melindan ja Alman välinen integraatio etenee. → en laittaisi vanhenevaa tietoa sanastoon, eli poistaisin viimeisen lauseen

Annif

Automaattisen sisällönkuvailun työkalu, ks. Annif - tool for automated subject indexing and classification.

Arto

ARTO on kotimaisten aikakauslehti-/kausijulkaisu- ja monografia-artikkelien viitetietokanta. ARTOn tietueet tuotiin v. 2019 Melindaan. Arton tietueet ovat haettavissa Melinda-OPACista ja Finnasta ja niitä voidaan hyödyntää rajapintojen avulla mm. korkeakoulujen julkaisutiedonkeruussa.

Asteri

Auktoriteettitietokanta, joka sisältää standardoituja/kontrolloituja/tarkistettuja/yhtenäistettyjä/ohjeellisia? auktoriteettitietueita, kuten toimijanimet (suomalaisten henkilöiden, sukujen ja yhteisöjen nimet), asiasanastot, teosauktoriteetit, SEKO-sanaston sekä soitinten nimet.

Auktorisoitu hakutieto/-termi?

Auktorisoidut, eli kontrolloidut hakutiedot muodostetaan entiteettien nimien ohjeellisista/auktorisoiduista ja varianttimuodoista. Entiteettejä ovat henkilöt, suvut/perheet, yhteisöt, teokset, ekspressiot, manifestaatiot, kappaleet, käsitteet, kohteet, tapahtumat ja paikat. Kontrolloidut hakutiedot tuottavat tarvittavan yhdenmukaisuuden, kun kootaan yhteen resurssijoukkoa koskevat bibliografiset tietueet. (en ymmärrä mitä aiempi lause tarkoittaa, tarvitaan ehkä enemmän rautalankaa) Lue lisää Julkilausuma kansainvälisistä luettelointiperiaatteista. Konkreettisia ohjeita on mm. sivuilla Toimijakuvailuohje, Teoksen ensisijaisen nimekkeen merkitseminen, Raamatun auktorisoidut hakumuodot, ja musiikkiaineiston Hakutiedot.

Auktoriteetti

Auktoriteetti on termin tai nimen standardoitu, yhtenäinen muoto. Tämä tarkoittaa, että yhdelle asialle on yksi hakumuoto tai useita hyväksyttyjä muotoja yhteen linkitettynä. Melindassa käytetään auktorisoituja hakutermejä (onko tämä sama asia kuin yllä oleva auktorisoitu hakutieto? Silloin voisi tässäkin selvyyden vuoksi käyttää samaa termiä). Kuvaillessa eri kirjastojärjestelmillä auktorisoidut hakutermit/-tiedot? voidaan poimia ao. kenttiin Finto-sanastosta ja/tai Asterista.

Auktoriteettitietue

Auktoriteettitietue on erillinen tietue, jossa on nimen tai termin ohjeellinen muoto sekä siihen liittyvät mahdolliset viittaukset ja lisätiedot. Auktoriteettitietueet tulee laatia/laaditaan niin, että niiden avulla voidaan kontrolloida hakutietoina/-termeinä käytettyjen nimien auktorisoituja/ohjeellisia muotoja, nimen varianttimuotoja sekä nimeen liittyviä ID-tunnisteita. Auktoriteettitietueita ovat esimerkiksi tietueet, joissa on määritelty ohjeellinen muoto seuraavista termeistä:

MARC 21 -metatietoformaatin Auktoriteettitiedot-sivulla on tietoja auktoriteettitietueiden rakenteesta. Auktoriteettitietueita tehdään Kansalliskirjastossa, yhteistyötä muiden kirjastojen kanssa suunnitellaan. (eikö tämäkin ole muuttunut, yhteistyötä tehdään jo?)
Library of Congress Authorities -tietokannasta voi etsiä auktoriteettitietueita seuraavista: toimijat, aiheet, nimekkeet ja teos/nimeke-yhdistelmät?.

Aurora

Aurora on Axiell Finland Oy:n ylläpitämä, Suomessa luotu kirjastojärjestelmä, jota käytetään lähinnä yleisissä sekä erikois- ja koulukirjastoissa.

Bibframe

Bibframe on MARC 21 -metatietoformaatin seuraajaksi kaavailtu uusi bibliografinen tiedontallennusformaatti.

BookWhere

BookWhere on WebClarity-yhtiön Z39.50-yhteydellä toimiva asiakasohjelma, joka kokoaa yli 3000 tietokannan tietueet eri maanosien erityyppisistä kirjastoista poimittaviksi omaan ohjelmaansa. BookWhere-ohjelmassa on tietueita eri metatietoformaateissa: MARC 21 -, RDA- ja ISBD-tietueita. Aleph-kirjastojärjestelmää/kuvailuohjelmaa/järjestelmää käyttävät kirjastot voivat konvertoida poimitut tietueet RDA-tietueiksi "Bookwhere-RDA”-konversiolla ja tuoda ne sitten Melindaan uusiksi tietueiksi. Tarkat käytännön ohjeet löytyvät Melindan toimintaohjeesta. → Tässä linkki johti Annifiin, otin pois. BookWhere-konversio GitHubissa: BookWhere-konversio. BookWhere-lisenssin voi tilata Kansalliskirjaston kautta, ks. Melinda-wiki, Poimintaluettelointi.

Cyrillux

Cyrillux on Kansalliskirjastossa kehitetty ohjelma kyrillisellä kirjaimistolla luetteloitujen tietueiden koneelliseen translitterointiin. Ohjelmaa voi käyttää sekä primaari-, että poimintaluetteloinnissa. Se tukee sekä tieteellisissä kirjastoissa käytettävää kansainvälistä ISO 9 -standardia, että yleisten kirjastojen käyttämää SFS 4900 -standardia. Cyrillux korvaa aiemmin kyrilliikan luetteloinnissa käytetyt kyrilliikkakonversiot. Katso lisää Cyrillux-ohjelma.

Drop

Drop on Alephin sisäisessä käytössä oleva kenttäkomento. Tietueen kenttiin lisättyä osakenttää ‡9 ei saa hävittää, koska merkinnän tehnyt kirjasto EI halua tiedon replikoituvan paikalliseen tietokantaansa. Omaan tietokantaan osakenttää ei tarvitse ottaa. Jos kenttä on virheellinen, koko kentän voi poistaa.
Kirjastoslangissa puhutaan usein kenttien "droppaamisesta".

Emotietue

Emotietueella tarkoitetaan monografian, kokoelman tai sarjajulkaisun bibliografista tietuetta, jolla on yksi tai useampi osakohde. Emotietueella kerrotaan/Emotietueeseen tallennetaan koko julkaisulle yhteiset tiedot, kuten esimerkiksi CD-levyn/albumin/levyn nimi, julkaisija, julkaisupaikka ja -aika, levyn kokonaiskesto, sekä kaikkia osakohteita yhdistävät aiheet, mikäli niitä on. RDA-kuvailussa puhutaan aggregaateista (lisättävä termiksi tähän sanastoon) eli yhdistelmistä tai koosteista(tarkasti ajateltuna tämänkin pitäisi olla oma terminsä tässä sanastossa).

Ennakko- ja hankintatietueet

Ennakko- ja hankintatietueet perustuvat kustantajilta saatuun etukäteisinformaatioon ilmestyvästä aineistosta. Ennakkotietueen tunnistaa nimiön(lisättävä termiksi tähän sanastoon) arvosta 000/17=8. Melindaan saadaan ennakkotietueita monista eri lähteistä. Lisäksi kirjastot voivat tehdä itse hankintaa varten uusia tietueita, joiden ei tarvitse olla täydellisiä. Näitä minitietueita saa käyttää ja poimia omaan paikalliskantaan aivan kuten muitakin tietueita. Ennakkotietueiden kuvailua saa myös täydentää. Suositus on, että jos minitietue löytyy Melindasta, kuvailu täydennetään sen pohjalle. Tietueesta poistetaan 500-kentän merkintä ”ENNAKKOTIETO”, mikäli kyseessä ei ole Fennican ennakkotietue. Ennakko- tai hankintatietueen kuvailutaso nimiössä merkkipaikalla 000/17 on 8.

Erätuonti

Erätuonnilla tarkoitetaan Melinda-palvelun yhteydessä tietueiden tuontia rajapintojen avulla Melindan metatietovarantoon. Tietueita tuodaan erätuontijärjestelmän avulla mm. Elisalta, Kirjavälitykseltä, Fonosta, eri organisaatioiden avoimista julkaisuarkistoista ja pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta. Osa näistä tietueista on ennakkotietueita (kuvailutasoksi merkitty nimiöön (linkki termiin) 000/17=8), jotka voi täydentää Melindan kuvailutason mukaisiksi. Erätuonnilla tuodut tietueet ovat usein jostain muusta formaatista MARC 21 -formaattiin konvertoituja, minkä vuoksi niissä saattaa olla puutteita/virheitä, jotka on hyvä korjata tietuetta käsitellessä. Jotkut tietueet täydennetään automaattisesti erätuonnin yhteydessä saman nimekkeen eri ilmiasun tietueen tiedoilla ja silloin tietueiden kuvailutasona käytetään nimiössä merkkipaikalla 000/17 koodia 2.

Fennica

Fennica on Suomen kansallisbibliografia. Se on suomalaisen julkaisutuotannon tietovaranto, joka muodostuu vapaakappalelain (Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007)) nojalla luovutetun aineiston pohjalta. Kuvailussa noudatetaan kansallisbibliografiatyön kansainvälisiä suosituksia.
 Fennican tietueet ovat sekä Melinda- että Fikka-tietokannassa.
Fennican verkkokirjasto on Finnassa, ja sillä on oma verkkosivu Kansalliskirjaston hakupalvelu.

Fennican ennakkotietue

Fennican ennakkotietomerkintää, eli kenttää 594 jossa on mukana osakenttä $5 FENNI, ei saa poistaa. Tämä merkintä on osa Kansallisbibliografian prosesseja, ja Fennica-kuvailijat poistavat merkinnän. Tietueessa voi olla kaksi erilaista ennakkotietohuomautusta, esimerkiksi näin:

500 ## ‡a ENNAKKOTIETO / KIRJAVÄLITYS  - kentän saa poistaa
594 ## ‡a ENNAKKOTIETO / KIRJAVÄLITYS ‡5 FENNI  - vain Fennica-kuvailija saa poistaa kentän

Katso myös Ennakkotietue- ja hankintatietueet

Fikka

Kansalliskirjasto käyttää kirjastojärjestelmänään Kohaa, ja Koha-tietokannan nimi on Fikka. Kansalliskirjaston aineiston asiakkaille tarkoitettu OPAC on Finnassa, ks. Kansalliskirjaston hakupalvelu. Fikassa on eri kokoelmia, kuten Fennica, Viola ja Slavica. Katso lisää sivulta Aineistot.

Finna

Finna on kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteinen hakupalvelu. Kirjastoilla ja muilla organisaatioilla voi olla omat Finna-näkymänsä.

Finto

Finto on suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu, joka mahdollistaa eri alojen sanastojen julkaisun ja selailun. Palvelu tarjoaa myös rajapinnat sanastojen ja ontologioiden hyödyntämiseen muissa ohjelmistoissa.
Melindassa käytettävät hakutermit on tarkistettava auktorisoiduista sanastoista eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Omia sisältöä kuvaavia termejä voi laittaa kenttään 653, jossa 2. indikaattorin arvolla voi ilmaista, minkä tyyppisestä termistä on kyse.

Hankintatietue

Aineiston hankintavaiheessa itse tehty tai tuotetietojen toimittajalta automaattisesti toimitettu minitietue, ks. myös Ennakko- ja hankintatietueet

Load

Aineistonsiirron englanninkielinen vastine. Käytetään vain Aleph-slangissa.

Haravointi

Haravoinnilla tarkoitetaan tietueiden siirtämistä (paikallisesta) tietokannasta Melindaan. Haravointi tehdään haravointirajapinnan avulla.
Kun tietueita tuodaan Melindaan, niille tehdään oikeellisuustarkistus ja niitä voidaan muokata / korjata haravoinnin yhteydessä. Haravoinnissa voidaan myös karsia pois tietyn tyyppiset tietueet kuten esineet tai tietyt MARC-kentät kuten paikalliset huomautukset.
Tuonnin yhteydessä tietueita vertaillaan Melindassa jo oleviin tietueisiin ja yhdistetään tietueet, mikäli tulokkaalle löytyy vastinpari.

Hybriditietue

Hybriditietueet ovat RDA-konversiossa muokattuja tietueita, joissa on sekä ISBD- että RDA-tietueiden piirteitä. Hybriditietueen tunnistaa siitä, että 040-kentässä ei ole e-osakentässä merkintää ‡erda ja julkaisutiedot ovat 260-kentässä. Kuvailukäytännöt voivat olla ISBD-sääntöjen mukaisia, mm. päähakuelementit voivat poiketa RDA-periaatteista.
Hybriditietueiden (ISBD/RDA) käsittely -sivulla on lisätietoa.

ISIL-tunnus

ISIL-tunnus (International Standard Identifier for Libraries and Related Organizations) on kirjastojen ja vastaavien organisaatioiden kansainvälinen standarditunnus. Suomessa ISIL-tunnuksia jakaa Kansalliskirjasto. ISIL-tietokanta on hakusivu, josta voi hakea suomalaisten kirjastojen, kimppojen ja muiden organisaatioiden ISIL-tunnuksia.

Kansallisbibliografia

Katso Fennica.

Kansallisdiskografia

Katso Viola.

Keep

Alephin sisäisessä käytössä oleva kenttäkomento. Kenttiä, jotka merkitty Melinda-tietueelle osakenttään ‡9 komennolla <KEEP>, ei saa hävittää, koska merkinnän tehnyt kirjasto haluaa tiedon replikoituvan paikalliseen tietokantaansa. Kirjastoslangissa puhutaan kenttien "keeppaamisesta".

084 ## ‡a 30.16 ‡2 ykl ‡9 FENNI<KEEP>

Koeharavointi

Ennen varsinaista tietokannan haravointia tehtävä tietueiden poiminta paikallisesta tietokannasta. Koe-erä on edustava otos tietokannan eri aineistotyyppien tietueista. Tietueet tarkistetaan ja sen perusteella saadaan listaus otoksessa esiintyvistä virhetyypeistä. Näiden virhelistojen avulla voidaan tehdä automaattisia korjauksia haravoitavaan aineistoon aineistonsiirron yhteydessä.

Koha

Eräiden yliopisto-, korkeakoulu- ja yleisten kirjastojen käytössä oleva avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä.

Konversio

Tietueiden automaattinen muuntaminen esimerkiksi toiseen formaattiin (FINMARC → MARC 21, ONIX → MARC 21).

KUMEA

Katso Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä.

Kusti

Katso Kuvailusääntöpalvelu.

Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä

Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä (KUMEA-ryhmä) on Melinda-metatietovarannon kuvailua ohjaava työryhmä.  Siinä on edustajia kaikilta kirjastosektoreilta ja Kansalliskirjastosta. Ryhmä keskittyy käytännön kuvailukysymyksiin ja MARC 21 -formaatin sovellusohjeiden ylläpitoon.
Katso lisätietoja ryhmän asiakaswikistä Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä.

Kuvailu vs. luettelointi 

Luettelointi-sanaa on käytetty jonkin manifestaation bibliografisten tietojen tallentamisesta. Nimekkeen sisällönkuvailu tehtiin tuolloin usein eri prosessissa. RDA-kuvailusääntöjä käytettäessä puhutaan aineiston kuvailusta, jolla tarkoitetaan niin sisällönkuvailua- kuin nimekkeen bibliografistakin kuvailua.

Kuvailusääntöpalvelu

Kuvailusääntöpalvelu tarjoaa kansainvälisten kuvailusääntöjen suomenkieliset käännökset, linjaukset ja lisäohjeistukset. Annamme myös sääntöihin liittyvää neuvontaa, tiedotusta ja koulutusta.
Katso lisätietoja Kuvailusääntöpalvelun asiakaswikistä Kuvailusääntöpalvelu.

Linda

Yhteistietokanta LINDA oli kirjastojen kokoelmien kokoelmaluettelo.  Sen taustalla on Tieteellisten kirjastojen ATK-yksikön (TKAY) 1970-luvulla aloittama luetteloinnin automatisointi. TKAY oli opetusministeriön projekti 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle. Kansalliskirjastoon, silloiseen Helsingin yliopiston kirjastoon, yksikkö siirrettiin vuonna 1993. Verkon kautta tehtävään tiedonhakukäyttöön LINDA avattiin vuosina 1993–94. LINDA toimi aikoinaan myös hakutietokantana asiakkaille ja sitä käytettiin:

  • tietueitten poimintaluetteloinnin lähteenä
  • hakutietokantana asiakkaille
  • kaukopalvelun paikannusvälineenä

Vuonna 2013 Linda muuttui Melindaksi, kaikkien kirjastosektoreiden yhteiseksi metatietovarannoksi ja palveluksi.

Load

Englanninkielinen vastine termille aineistonsiirto, jota suositellaan käytettäväksi. Aineistonsiirrolla tarkoitetaan tietueiden siirtämistä tai haravoimista paikallisesta tietokannasta Melindaan.

LOW-tag

Tietokantatunnus (Local OWner) on enintään viisikirjaiminen tunnus paikalliselle tietokannalle, esimerkiksi FIKKA, PIKI, KOAMK tai HELKA.
Se merkitään kuvailun yhteydessä Melindan tietueeseen. LOW-tag mahdollistaa Melinda-tietueelle tehtyjen muutosten päivittymisen paikalliseen tietokantaan.
Katso Alephin sisäisessä käytössä olevat kentät

Luettelointi vs. kuvailu

RDA-aikana puhutaan Kuvailusta.

Luettelointipohja

Katso Tallennusalusta.

MARC 21

MAchine-Readable Cataloging eli MARC 21 on Kongressin kirjaston ylläpitämä kirjastojen tiedontallennusformaatti, jolla on miljoonia käyttäjiä ympäri maailmaa. Yhteinen formaatti mahdollistaa tiedon siirtämisen ja tietueiden poimimisen kirjastojen kesken. MARC 21 on käännetty 21 kielelle, myös suomeksi ja ruotsiksi.

Melinda

Melinda kokoaa Suomen kirjastojen metatietoa yhteiseen avoimeen tietovarantoon kaikkien hyödynnettäväksi. Se sisältää Suomen kansallisbibliografian Fennican, kansallisdiskografian Violan sekä Arto-artikkeliviitetietokannan tietueet. Myös yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen, yleisten kirjastojen ja eräiden erikoiskirjastojen metatietoja on Melindassa. Melinda-kuvailuyhteistyössä mukana olevien kirjastojen yhteystiedot löytyvät Melinda-wikistä. Melindasta muodostuu vaiheittain kaikkien suomalaisten kirjastojen yhteinen metatietovaranto.

Merge

Merge on Kansalliskirjastossa kehitetty käyttöliittymä Melindan tuplatietueiden yhdistämiseen. Mergellä tietueisiin tehdyt muutokset päivittyvät suoraan Melindaan. Mergen uutta versiota voidaan käyttää myös emo-osakohdeperheiden yhdistämiseen. Ohjelmalla ei kuitenkaan voi yhdistää tietueita, joissa kummassakin on saman kirjaston tietokantatunnus, jotta paikalliskantoihin ei jäisi linkkaamattomia tietueita. Katso lisätietoja Merge-käyttöliittymä.

Musiikin kuvailijoiden asiantuntijaryhmä

Musiikin metatiedon asiantuntijaryhmä Muusa on musiikin kuvailun ja sisällönkuvailun kysymyksiin erikoistunut työryhmä. Ryhmän tehtäviin kuuluu myös metatietovaranto Melindan musiikkiaineiston kuvailun ohjeistus. Muusa aloitti toimintansa vuoden 2018 alusta, kun  vanhat musiikkityöryhmät Luumu ja MusaMelinda sulautuivat.
Katso lisää ryhmän asiakaswikistä Musiikin metatiedon asiantuntijaryhmä (Muusa).

Muuntaja

Muuntaja on Kansalliskirjastossa kehitetty ohjelma tietueiden muuntamiseen aineistotyypistä toiseen. Tämä Aleph-ohjelmaan liittyvä apuohjelma tuottaa e-aineistojen tietueita painetun version tietueista ja painetun version tietueita e-aineiston tietueista sekä päivittää muokatut tietueet Melindaan.
Katso lisätietoja sivulta Muuntaja-ohjelma.

Muusa

Katso Musiikin kuvailijoiden asiantuntijaryhmä.

OPAC

OPAC on lyhenne sanoista Online public access catalog eli julkisesti saatavilla oleva verkkoluettelo. Melindalla on oma OPAC, "näyttöluettelo". Metatietovarannon verkkosivut löytyvät linkistä Melinda-verkkokirjasto. Melinda-verkkokirjasto on tarkoitettu kirjastoammattilaisten käyttöön kokoelmatyötä, kaukopalvelua ja kuvailua varten. Asiakkaita suositellaan käyttämään Finna-palvelua. Katso Mitä eroa on Melindalla ja Finnalla.

Osakohde

Osakohteita ovat esimerkiksi kokoomateoksen (RDA aggregaattiteoksen) artikkeli, äänilevyn raita tai satukokoelman yksittäinen satu.
Osakohde on bibliografinen yksikkö, joka on fyysisesti osa toista yksikköä (emokohdetta) siten, että osakohteen esille hakeminen riippuu emokohteen tunnistamisesta ja sijainnista. Monografian osakohteen tietue sisältää emojulkaisunsa tunnistetiedot kentässä 773 (Linkityskirjaus - emokohde).
Osakohdetietueella kuvaillaan osakohdetta koskevat tiedot kuten esimerkiksi musiikkia sisältävällä CD-levyllä olevan yksittäisen musiikkikappaleen nimi, säveltäjä, sanoittaja, esittäjä ja aihe.

Poimintaluettelointi

Valmiin tietueen poimiminen omaan tietokantaan jostain toisesta tietokannasta.

Primaariluettelointi / -kuvailu

Uuden nimekkeen kuvailu alusta asti itse tai hankintatietueesta kirjastossa käytetylle tai kansalliselle tasolle (katso Melindan kuvailutasot).

RDA

Resource Description and Access (RDA) on kuvailusäännöstö, joka korvaa ISBD-kuvailusäännöt ja Hakutiedot-oppaan. Säännöissä pyritään huomioimaan digitaalinen toimintaympäristö ja sen erityisluonne verrattuna esimerkiksi perinteisiin, painettuihin teoksiin. (Lähde Wikipedia).
Lue lisää Kuvailusääntöpalvelun sivulta RDA:n käyttöönotto Suomessa.

RDA-linjaukset

Katso SKL.

RDA-toolkit

Kansalliskirjasto tarjoaa suomalaisten kirjastojen käyttöön keskitetysti rahoitetun kansallisen lisenssin RDA Toolkit -palveluun vuoden 2019 alusta alkaen. Kansallinen lisenssi koskee toistaiseksi vain kirjastoja, jotka ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alaisia.
Lisätietoja Kuvailusääntöpalvelun sivulla Kansallinen lisenssi RDA Toolkit -palveluun.

Regina

Regina on Ruotsin kuninkaallisen kirjaston ylläpitämä auktoriteettitietokanta. Sisältää henkilöiden, sukujen, yhteisöjen, kokousten, konferenssien nimet sekä juridiikan termistön, asiasanat, genre/muototermit. Mukana myös "mäppäykset" eli linkkaukset termiä vastaavaan luokitukseen (SAB ja/tai Dewey) sekä vastaavat LCSH- tai LCGFT-termit, mikäli ne ovat auktoriteettitietueessa.

Replikointi

Replikoinnilla tarkoitetaan bibliografisten tietueiden automaattista kopioitumista metatietovarannosta paikallisiin kirjastotietokantoihin. Replikoitumista ohjataan erilaisilla replikoinnin asetuksiin tehtävillä säännöillä ja tietueeseen tallennettavilla ohjauskomennoilla (KEEP/DROP) tai tietokantakohtaisilla merkinnöillä.

Myös paikallisen tietokannan kirjastojärjestelmän asetuksiin voidaan tehdä replikoitumista sääteleviä asetuksia.

Sisällönkuvailu

Sisällönkuvailulla tarkoitetaan teoksen aiheen kuvaamista asiasanoituksen ja luokituksen avulla sekä muilla sisällönkuvailun välineillä. Sisällönkuvailun ohjeet ovat Sisällönkuvailuohjeessa.

SEKO

Suomalainen esityskokoonpanosanasto SEKO on tarkoitettu käytettäväksi ensisijaisesti nuotti- ja av-aineiston sisältämien sävellysten esityskokoonpanon ilmaisemiseen. Katso lisätietoja SEKO - Suomalainen esityskokoonpanosanasto -sivulta.

Sisku

Katso Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä.

Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä

Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän Siskun tehtävänä on kehittää sisällönkuvailuun, sanastoihin ja luokituksiin liittyviä ohjeita ja käytäntöjä, toimia kirjastoverkon yhteisenä foorumina, jossa jaetaan kokemuksia ja kehitetään yhteisiä pelisääntöjä ja rakenteita ja tuottaa tietoa kirjastoverkolle päätöksenteon tueksi.
Katso lisätietoja Siskun asiakaswikistä.

SKL

SKL-lyhenne tulee sanoista Suomalaisten kirjastojen linjaukset ja lyhennettä käytetään RDA-toolkit -sääntöpalvelussa. Niillä linjataan tarkemmin sitä, miten RDA-sääntöjä sovelletaan suomalaisten kirjastojen kuvailussa.
Kuvailusääntöpalvelun sivulla RDA-linjaukset 2018-2019 (nykyinen RDA) yhteenveto on tietoja linjauksista.

SLM

Katso Suomalainen lajityyppi- ja muotosanasto.

Suomalainen lajityyppi- ja muotosanasto

Suomalainen lajityyppi- ja muotosanasto on kaksikielinen sanasto aineistojen kuvailussa käytettävistä muotoa ja lajityyppiä eli genreä kuvaavista termeistä. ks. SLM - Suomalainen lajityyppi- ja muotosanasto.

Suomalaisten kirjastojen linjaukset

Katso SKL.

Talonmies

Melinda-talonmiehenä toimii ryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita Melinda-palvelusta sekä edustaja kansallisbibliografiasta. Tehtävänä on valvoa ja ohjata Melindan kuvailutyötä ja linjata kuvailukäytäntöjä. Kuvailijoita neuvotaan paimenkirjein, tiedottein ja webinaarein. Lue lisää Melinda-wikin Talonmiehen palstalta.

Tallennusalusta

Luettelointiohjelmissa on käytettävissä valmiita tallennusalustoja (kutsutaan myös nimillä luettelointipohja tai templaatti) erityyppisille aineistoille. Alephissa tallennusalustoja voi luoda myös itse paikalliseen käyttöön, katso Tallennusalustat Alephissa ja RDA-tallennusalustoja. Omiin tallennusalustoihin voi täyttää eri kenttiin valmiiksi oman organisaation käytäntöjen mukaista sisältöä.

Template

Katso tallennusalusta.

Toiku

Katso Toimijakuvailupalvelu.

Toimijakuvailupalvelu

Toimijakuvailupalvelu ohjeistaa henkilöiden, sukujen ja yhteisöjen kuvailua sekä niiden hyödyntämistä aineistojen kuvailussa. 

TäTi

Koha-Suomen kirjastojen yhteinen Täydelliset Tiedot -tietokanta, johon kaikki Koha-kuvailijat tallentavat tietueensa sekä niiden korjaukset ja täydennykset. Myös Kirjastopalvelun valmiit tietueet tulevat TäTiin, mistä ne tuodaan tulevaisuudessa erätuontijärjestelmällä myös Melindaan. TäTi-tietokanta integroidaan Melindaan v. 2020.

Viola

Viola-tietokanta sisältää Suomen kansallisdiskografian ja nuottiaineiston kansallisbibliografian. Violan sisältö on Melindassa ja myös Kansalliskirjaston Fikka-tietokannassa.

Viaf

Viaf (The Virtual International Authority File) yhdistää nimiauktoriteetteja useista eri tietokannoista OCLC:n (Online Computer Library Center) ylläpitämään auktoriteettipalveluun. Palvelusta voi tarkistaa ulkomaisten tietokantojen auktorisoimia henkilö-, yhteisö-, teos-, ekspressio- ja paikannimiä ym.

YSO

Yleinen suomalainen ontologia YSO on kolmikielinen, etupäässä yleiskäsitteistä koostuva ontologia. YSO on rakennettu suomalaisen kulttuuripiirin sisällönkuvailutarpeiden ja käsitteistön pohjalta, ja se on tarkoitettu käytettäväksi kuvailuun erityisesti silloin, kun kuvailtavien aineistojen aihealueet ovat monipuolisia.

  • No labels