Melinda-työskentelyssä esiin tulevia termejä

Melinda-sanastoon on koottu keskeisiä Melinda-työskentelyssä käytettäviä termejä.

Aineistojen kuvailuun liittyvää RDA-käsitteitä löytyy RDA Toolkitin sanastosta ja keskeiset RDA-kuvailuun termit on listattu myös Kuvailusääntöpalvelun sivulle.

Julkilausuma kansainvälisistä luettelointiperiaatteista sisältää kansainväliset periaatteet kuvailulle ja kuvailun standardoinnille, asiakirjassa on myös kuvailun käsitteiden samansto.

Aineistonsiirto

Aineistonsiirrolla tarkoitetaan Melinda-yhteistyöhön mukaan tulevan kirjaston tietokannan tietueiden siirtoa Melindan tietokantaan Melinda-käyttöönoton yhteydessä. Aineistonsiirron yhteydessä tietueita vertaillaan Melindassa jo oleviin tietueisiin ja ne yhdistetään, mikäli tietueelle löytyy vastinpari. Aineistonsiirtoa kutsutaan "Aleph-kielellä" loadiksi.

Aleph

Aleph on Melindan kirjastojärjestelmän nimi. Se toimii Melindan taustajärjestelmänä. Jotkin kirjastot käyttävät Alephin luettelointisovellusta myös aineistonsa kuvailuun.

Alma

Alma on kirjastojärjestelmä, jota Suomessa käytetään joissakin korkeakoulu- ja erikoiskirjastoissa. Kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2019 lopusta alkaen eri kirjastoissa. Alma-kirjastojärjestelmää ei tule sekoittaa Åbo Akademin kirjaston saman nimiseen Alma-kirjastotietokantaan.

Alun perin Lumikko-hankintakonsortiona tunnettu tieteellisten kirjastojen yhteistyöelin toimii nyt Suomen Alma-kirjastot -nimellä.

Annif

Automaattisen sisällönkuvailun työkalu, ks. Annif - tool for automated subject indexing and classification.

Arto

ARTO on kotimaisten aikakauslehti- ja monografia-artikkelien kokoelma, joka on nykyisin osa Melindaa. Arton tietueet tallennetaan pääasiassa Artikkelien kuvailutyökalulla ja ovat haettavissa Melinda-OPACista ja Finnasta. Tietueita voidaan myös hyödyntää rajapintojen avulla mm. korkeakoulujen julkaisutiedonkeruussa. Lisätietoa Artikkelin kuvailutyökalu -sivulla.

Asteri

Auktoriteettitietokanta, joka sisältää auktoriteettitietueita seuraavista entiteeteistä: toimijanimet (suomalaisten henkilöiden, sukujen ja yhteisöjen nimet), asiasanastot, teosauktoriteetit sekä SEKO-sanaston.

Auktorisoitu hakutieto

Hakutieto on nimi, termi, koodi tms., jonka avulla bibliografinen tieto tai auktoriteettitieto voidaan hakea ja identifioida. Auktorisoidut eli kontrolloidut hakutiedot muodostetaan nimien ohjeellisista/auktorisoiduista ja varianttimuodoista. Tämä tarkoittaa, että yhdelle asialle on yksi hakumuoto tai useita hyväksyttyjä muotoja yhteen linkitettynä. Melindassa käytetään auktorisoituja hakutietoja esimerkiksi henkilöiden, sukujen ja yhteisöjen nimistä sekä asiasanoista. Kuvaillessa auktorisoidut hakutiedot voidaan poimia kuvailtavaan tietueeseen Finto-sanastosta ja/tai Asterista jo monessa eri kirjastojärjestelmässä.

Konkreettisia ohjeita hakutiedoista löytyy näistä ohjeista RDA hakutiedot, musiikkiaineiston Hakutiedot, Sisällönkuvailuopas ja Toimijakuvailuohje.

Auktoriteettitietue

Auktoriteettitietue on tietue, jossa on nimen tai termin ohjeellinen muoto sekä siihen liittyvät mahdolliset viittaukset ja lisätiedot. Auktoriteettitietueet laaditaan niin, että niiden avulla voidaan kontrolloida hakutietoina käytettyjen nimien auktorisoituja muotoja, nimen varianttimuotoja sekä nimeen liittyviä ID-tunnisteita. Auktoriteettitietueita ovat esimerkiksi tietueet, joissa on määritelty auktorisoitu muoto seuraavista termeistä:

  • toimijanimet (henkilön-, yhteisöjen ja sukujen nimet sekä kokousten nimet), lue lisää sivulta Toimijakuvailuohje.
  • teokset (tekijä-nimeke, teosauktoriteettitietueet)
  • sarjojen nimet
  • ensisijaiset nimekkeet tai vakiintunut kokoava nimeke esimerkiksi musiikkiteoksissa ja anonyymeissa klassisissa teoksissa, esimerkkejä sivuilla Teoksen ensisijaisen nimekkeen merkitseminen, Raamatun auktorisoidut hakumuodot ja musiikkiaineiston Hakutiedot-sivu
  • asiasanat: yleiset, maantieteelliset, aikaa tai lajityyppiä ilmaisevat, sekä lisämääreet

MARC 21 -formaatin Auktoriteettitiedot-sivulla on tietoja auktoriteettitietueiden rakenteesta. Auktoriteettitietueita tehdään Kansalliskirjastossa, yhteistyötä tehdään muiden kirjastojen kanssa. Library of Congress Authorities -tietokannasta voi etsiä auktoriteettitietueita seuraavista: toimijat, aiheet, nimekkeet ja tekijä-teos -yhdistelmät.

Aurora

Aurora on Axiell Finland Oy:n ylläpitämä, Suomessa luotu kirjastojärjestelmä, jota käytetään lähinnä yleisissä sekä erikois- ja koulukirjastoissa.

BIBFRAME

BIBFRAME (Bibliographic Framework) on MARC 21 -formaatin seuraajaksi kaavailtu uusi bibliografinen tiedontallennusformaatti. Lue lisää Wikipediasta.

Bibliografiset tiedot

Bibliografisilla tiedoilla tarkoitetaan teoksen tunnistamiseen tarvittavia tietoja teoksen nimestä, tekijästä, julkaisemisesta ja kustantamisesta jne. Näiden mukaan teos on luokiteltu kirjastojen, kustantajien, kirjakauppojen ym. luetteloissa, bibliografioissa, tutkimusten kirjallisuusviitteissä ja muissa tiedostoissa.

Bibiografisessa kuvailussa tavoitteena on luoda määrämuotoinen kuvaus siten, että sama dokumentti saa aina samanlaisen kuvauksen riippumatta siitä, kuka kuvailun tekee. Tämä palvelee julkaisun identifiointia ja valintaa.

BookWhere

BookWhere on WebClarity-yhtiön Z39.50-yhteydellä toimiva asiakasohjelma, joka kokoaa yli 3000 tietokannan tietueet eri maanosien erityyppisistä kirjastoista poimittaviksi omaan ohjelmaansa. BookWhere-ohjelmassa on tietueita eri metatietoformaateissa: MARC 21 -, RDA- ja ISBD-tietueita. Aleph-kirjastojärjestelmää käyttävät kirjastot voivat konvertoida poimitut tietueet RDA-tietueiksi "Bookwhere-RDA”-konversiolla ja tuoda ne sitten Melindaan uusiksi tietueiksi. Käytännön ohjeet löytyvät Melindan toimintaohjeesta. BookWhere-konversio GitHubissa: BookWhere-konversio. BookWhere-lisenssin voi tilata Kansalliskirjaston kautta, ks. Melinda-wiki, Poimintaluettelointi.

Cyrillux

Cyrillux on Kansalliskirjastossa kehitetty ohjelma kyrillisellä kirjaimistolla luetteloitujen tietueiden koneelliseen translitterointiin. Ohjelmaa voi käyttää sekä primaari-, että poimintaluetteloinnissa. Se tukee sekä tieteellisissä kirjastoissa käytettävää kansainvälistä ISO 9 -standardia, että yleisten kirjastojen käyttämää SFS 4900 -standardia. Cyrillux korvaa aiemmin kyrilliikan luetteloinnissa käytetyt kyrilliikkakonversiot. Katso lisää: Cyrillux-ohjelma.

DROP

DROP on Alephin sisäisessä käytössä oleva replikoinnin ohjauskomento. Tietueen kenttiin lisättyä osakenttää ‡9 ei saa hävittää, koska merkinnän tehnyt kirjasto EI halua tiedon replikoituvan paikalliseen tietokantaansa. Omaan tietokantaan osakenttää ei tarvitse ottaa. Jos kenttä on virheellinen, koko kentän voi poistaa.

Kirjastoslangissa puhutaan usein kenttien "droppaamisesta". Alla esimerkki DROP-komennosta:

500 ## ‡a Huomautus ‡9 ALMA<DROP>

Emotietue

Emotietueella tarkoitetaan monografian, kokoelman tai sarjajulkaisun bibliografista tietuetta, jolla on yksi tai useampi osakohde. Emotietueelle tallennetaan koko julkaisulle yhteiset tiedot, kuten esimerkiksi CD-levyn nimi, julkaisija, julkaisupaikka ja -aika, levyn kokonaiskesto, sekä kaikkia osakohteita yhdistävät aiheet, mikäli niitä on. RDA-kuvailussa puhutaan aggregaateista eli yhdistelmistä tai koosteista.

Ennakko- ja hankintatietueet

Ennakko- ja hankintatietueet perustuvat kustantajilta saatuun etukäteisinformaatioon ilmestyvästä aineistosta. Ennakkotietueen tunnistaa nimiön merkkipaikan 17 arvosta 8 (000/17=8). Melindaan saadaan ennakkotietueita monista eri lähteistä. Lisäksi kirjastot voivat tehdä itse hankintaa varten uusia tietueita, joiden ei tarvitse olla täydellisiä. Näitä minitietueita saa käyttää ja poimia omaan paikalliskantaan aivan kuten muitakin tietueita. Ennakkotietueiden kuvailua saa myös täydentää. Suositus on, että jos minitietue löytyy Melindasta, kuvailu täydennetään sen pohjalle. Tietueesta poistetaan 500-kentän merkintä ”ENNAKKOTIETO”, mikäli kyseessä ei ole Fennican ennakkotietue.

Erätuonti

Erätuonnilla tarkoitetaan Melinda-palvelun yhteydessä tietueiden tuontia rajapintojen avulla Melinda-tietokantaan. Tietueita tuodaan erätuontijärjestelmän avulla mm. Kirjavälitykseltä, Fonosta, kaupallisilta toimijoilta, eri organisaatioiden avoimista julkaisuarkistoista sekä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta. Osa näistä tietueista on ennakkotietueita (kuvailutasoksi merkitty nimiöön (000/17=8), jotka voi täydentää Melindan kuvailutason mukaisiksi. Erätuonnilla tuodut tietueet ovat usein jostain muusta formaatista MARC 21 -formaattiin konvertoituja, minkä vuoksi niissä saattaa olla puutteita/virheitä, jotka on hyvä korjata tietuetta käsitellessä. Jotkut tietueet täydennetään automaattisesti erätuonnin yhteydessä saman nimekkeen eri ilmiasun tietueen tiedoilla ja silloin tietueiden kuvailutasona käytetään nimiössä merkkipaikalla 17 koodia 2 (000/17=2).

Fennica

Suomen kansallisbibliografia on nimeltään Fennica. Se on suomalaisen julkaisutuotannon tietovaranto, joka muodostuu kulttuuriaineistolain (Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007), entinen "vapaakappalelaki") nojalla luovutetun aineiston pohjalta. Kuvailussa noudatetaan kansallisbibliografiatyön kansainvälisiä suosituksia. Kansallisbibliografian tietueet ovat sekä Melinda- että Kansalliskirjaston omassa tietokannassa Fikkassa. Fennican verkkokirjasto on Finnassa, ja sillä on oma verkkosivu Kansalliskirjaston hakupalvelu. Tietueet ovat haettavissa myös Melinda-verkkokirjastosta.
Kansallisbibliografian tietueet kuvaillaan Melinda-tietokantaan Aleph-luettelointisovelluksella.

Fennican ennakkotietue

Fennican ennakkotietomerkintää eli kenttää 594, jossa on mukana osakenttä ‡5 FENNI, ei saa poistaa. Tämä merkintä on osa Kansallisbibliografian prosesseja, ja vain Fennica-kuvailijat voivat poistaa merkinnän. Tietueessa voi näin ollen olla kaksi erilaista ennakkotietohuomautusta, esimerkiksi näin:

500 ## ‡a ENNAKKOTIETO / KIRJAVÄLITYS  → kentän saa poistaa
594 ## ‡a ENNAKKOTIETO / KIRJAVÄLITYS ‡5 FENNI  → vain Fennica-kuvailija saa poistaa kentän

Katso myös: Ennakkotietue- ja hankintatietueet.

Fikka

Kansalliskirjasto käyttää kirjaston asiakaspalvelu- ja kokoelmatyöhön Koha-kirjastojärjestelmää. Koha-kirjastojärjestelmässä olevan tietokannan nimi on Fikka. Kansalliskirjaston kokoelmia käyttäville asiakkaille tarkoitettu OPAC on Finnassa, ks. Kansalliskirjaston hakupalvelu. Fikassa on eri kokoelmia kuten Fennica, Viola ja Slavica. Katso lisää sivulta Aineistot.

Finna

Finna on kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteinen hakupalvelu. Kirjastoilla ja muilla organisaatioilla voi olla omat Finna-näkymänsä.

Finto

Finto on suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu, jossa voi julkaista ja selailla yleisiä ja eri alojen sanastoja. Palvelu tarjoaa myös rajapinnat sanastojen ja ontologioiden hyödyntämiseen muissa ohjelmistoissa kuten kirjastojärjestelmissä. Melindassa käytettävät hakutiedot on tarkistettava auktorisoiduista sanastoista joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Omia sisältöä kuvaavia termejä voi laittaa kenttään 653, jossa 2. indikaattorin arvolla voi ilmaista, minkä tyyppisestä termistä on kyse.

Hankintatietue

Aineiston hankintavaiheessa itse tehty tai tuotetietojen toimittajan automaattisesti toimittama minitietue, ks. myös Ennakko- ja hankintatietueet.

Haravointi

Haravoinnilla tarkoitetaan tietueiden noutoa (paikallisesta) tietokannasta esimerkikisi katselmointiin. Haravointi tehdään haravointirajapinnan avulla. Haravoinnissa voidaan karsia pois tietyntyyppiset tietueet, kuten esineet, tai tietyt MARC-kentät, kuten paikalliset huomautukset. Harvoidulle aineistolle voidaan tehdä massakorjauksia.

Hybriditietue

Hybriditietueet ovat RDA-konversiossa muokattuja tietueita, joissa on sekä ISBD-, että RDA-tietueiden piirteitä. Hybriditietueen tunnistaa siitä, että sen 040-kentässä ei ole e-osakentässä merkintää ‡e rda ja julkaisutiedot ovat 260-kentässä. Hybriditietueen kuvailukäytännöt voivat olla ISBD-sääntöjen mukaiset, mm. päähakuelementit voivat poiketa RDA-periaatteista. Lisätietoa Hybriditietueiden (ISBD/RDA) käsittely -sivulla.

ISIL-tunnus

ISIL-tunnus (International Standard Identifier for Libraries and Related Organizations) on kirjastojen ja vastaavien organisaatioiden kansainvälinen standarditunnus. Suomessa ISIL-tunnuksia jakaa Kansalliskirjasto. ISIL-tietokanta on hakusivu, josta voi hakea suomalaisten kirjastojen, kimppojen ja muiden organisaatioiden ISIL-tunnuksia.

Kansallisbibliografia

Katso Fennica.

Kansallisdiskografia

Katso Viola.

KAUNO

KAUNO-ontologia on fiktiivisen aineiston ontologia, joka perustuu suomen kielen osalta Kaunokki-asiasanastoon (Verkko-Kaunokki) ja ruotsin kielen osalta Bella-asiasanastoon. KAUNOa ylläpidetään Helsingin kaupunginkirjastossa.

KEEP

KEEP on Alephin sisäisessä käytössä oleva replikoinnin ohjauskomento. Kenttiä, jotka on merkitty Melinda-tietueissa osakenttä ‡9:n komennolla <KEEP> ei saa hävittää, koska merkinnän tehnyt kirjasto haluaa tiedon replikoituvan paikalliseen tietokantaansa. Kirjastoslangissa puhutaan kenttien "keeppaamisesta". Alla esimerkkikenttä:

084 ## ‡a 30.16 ‡2 ykl ‡9 FENNI<KEEP>

Koeajo

Koeajossa otetaan edustava otos tietokannan eri aineistotyyppien tietueista Melindan testitietokantaan. Tietueet tarkistetaan, minkä perusteella saadaan listaus otoksessa esiintyvistä virhetyypeistä. Virhelistoja hyväksi käyttäen voidaan suunnitella automaattisia korjauksia siirrettävään aineistoon varsinaisen aineistonsiirron yhteydessä.

Koeharavointi

Koeharavointi tarkoittaa ennen varsinaista tietokannan haravointia tehtävää tietueiden poimintaa paikallisesta tietokannasta.

Koha

Koha on avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä, jota Suomessa käytetään sekä joissakin tieteellisissä että yleisissä kirjastoissa.

Koha-Suomi

Koha-Suomi Oy on kuntien omistama yhtiö, jonka kautta kunnat ylläpitävät ja kehittävät Koha-kirjastojärjestelmää yhteistyössä. Yritys on perustettu loppukesällä 2016 Kohti Kohaa -hankkeen tuloksena.

Konversio

Konversio tarkoittaa tietueiden/metatiedon automaattista muuntamista esimerkiksi toiseen formaattiin (FINMARC → MARC 21, ONIX → MARC 21).

KUMEA

Katso Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä.

Kusti

Katso Kuvailusääntöpalvelu.

Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä

Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä (KUMEA-ryhmä) on Melinda-metatietovarannon kuvailua ohjaava työryhmä. Ryhmässä on edustajia kaikilta kirjastosektoreilta ja Kansalliskirjastosta, ja se keskittyy käytännön kuvailukysymyksiin ja MARC 21 -formaatin sovellusohjeiden ylläpitoon. Katso lisätietoja ryhmän asiakaswikistä: Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä.

Kuvailu vs. luettelointi 

Luettelointi-sanaa on perinteisesti käytetty jonkin manifestaation bibliografisten tietojen tallentamisesta. Tuolloin julkaisun sisällönkuvailu tehtiin usein eri prosessissa. Nykyään RDA-kuvailusääntöjä käytettäessä puhutaan aineiston kuvailusta, jolla tarkoitetaan niin sisällönkuvailua- kuin nimekkeen bibliografista kuvailua.

Kuvailusääntöpalvelu

Kuvailusääntöpalvelu tarjoaa kansainvälisten kuvailusääntöjen suomenkieliset käännökset, linjaukset ja lisäohjeistukset. Palvelussa annetaan myös sääntöihin liittyvää neuvontaa, tiedotusta ja koulutusta. Katso lisätietoja Kuvailusääntöpalvelun asiakaswikistä: Kuvailusääntöpalvelu.

Linda

Yhteistietokanta LINDA oli yliopistokirjastojen kokoelmien yhteisluettelo. Sen taustalla on Tieteellisten kirjastojen ATK-yksikön (TKAY) 1970-luvulla aloittama luetteloinnin automatisointi. TKAY oli opetusministeriön projekti 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle. Kansalliskirjastoon, silloiseen Helsingin yliopiston kirjastoon, yksikkö siirrettiin vuonna 1993. Verkon kautta kirjastoissa tehtävään tiedonhakukäyttöön LINDA avattiin vuosina 1993–94. Täysin vapaaseen käyttöön tietokanta avattiin 2010, yhdessä muiden Kansalliskirjaston tietokantojen kanssa. LINDAa käytettiin aikoinaan mm.:

  • tietueiden poimintaluetteloinnin lähteenä
  • hakutietokantana asiakkaille
  • kaukopalvelun paikannusvälineenä

Vuonna 2013 Linda muuttui Melindaksi, kaikkien kirjastosektoreiden yhteiseksi metatietovarannoksi ja palveluksi.

Load

Load on englanninkielinen vastine termille aineistonsiirto, jota suositellaan käytettäväksi. Aineistonsiirrolla tarkoitetaan tietueiden siirtämistä paikallisesta tietokannasta Melindaan. Load-sanaa käytetään vain Aleph-slangissa.

LOW-tag

Tietokantatunnus LOW-tag (Local OWner) on enintään viisikirjaiminen tunnus paikalliselle tietokannalle, esimerkiksi FIKKA, PIKI, KOAMK tai HELKA. Se merkitään kuvailun yhteydessä Melindan tietueeseen. LOW-tagin avulla Melinda-tietueelle tehdyt muutokset päivittyvät paikalliseen tietokantaan. Katso tästä Alephin sisäisessä käytössä olevat kentät.

Luettelointi vs. kuvailu

RDA-aikana puhutaan Kuvailusta.

Luettelointipohja

Katso Tallennusalusta.

Manifestaatio

Manifestaatio RDA-termi: teoksen ekspression fyysinen ilmiasu, katso RDA Toolkit, Sanasto, M-kirjain.

MARC 21

MAchine-Readable Cataloging, eli MARC 21, on Kongressin kirjaston ylläpitämä kirjastojen kuvailutiedon tallennusformaatti, jolla on miljoonia käyttäjiä ympäri maailman. Yhteinen formaatti mahdollistaa tiedon siirtämisen ja tietueiden poimimisen kirjastojen kesken. MARC 21 on käännetty 21 kielelle, myös suomeksi ja ruotsiksi.

Melinda

Melinda on metatietovaranto ja kuvailuympäristö. Metatietovaranto Melinda kokoaa Suomen kirjastojen metatiedot/kuvailutiedot yhteiseen avoimeen tietovarantoon kaikkien hyödynnettäväksi. Melindaan tallennetaan Suomen kansallisbibliografian Fennican, kansallisdiskografian Violan sekä Arto-artikkeliviitetietokannan tietueet. Myös yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen, yleisten kirjastojen ja eräiden erikoiskirjastojen metatietoja on Melindassa. Melinda-kuvailuyhteistyössä mukana olevien kirjastojen yhteystiedot löytyvät Melinda-wikistä. Melindasta muodostuu vaiheittain kaikkien suomalaisten kirjastojen yhteinen metatietovaranto.

Melinda tarjoaa yhteistyössä mukana oleville kirjastoille yhteisen kuvailuympäristön.

Merge

Merge on Kansalliskirjastossa kehitetty käyttöliittymä Melindan tuplatietueiden yhdistämiseen. Mergellä tietueisiin tehdyt muutokset päivittyvät suoraan Melindaan. Mergen uutta versiota voidaan käyttää myös emo-osakohdeperheiden yhdistämiseen. Ohjelmalla ei kuitenkaan voi yhdistää tietueita, jos molemmissa on saman kirjaston tietokantatunnus (LOW-tag), jotta paikalliskantoihin ei jäisi linkkaamattomia tietueita. Katso lisätietoja: Merge-käyttöliittymä.

Metatieto

Metatieto on tietoa, joka kuvaa aineiston kontekstia, sisältöä tai rakennetta sekä ohjaa ja dokumentoi sen käsittelyä ja hallintaa, ks. Finto, Tietotermit, metatieto.

Musiikin kuvailijoiden asiantuntijaryhmä

Musiikin metatiedon asiantuntijaryhmä Muusa on musiikin kuvailun ja sisällönkuvailun kysymyksiin erikoistunut työryhmä. Ryhmän tehtäviin kuuluu myös metatietovaranto Melindan musiikkiaineiston kuvailun ohjeistus. Muusa aloitti toimintansa vuoden 2018 alusta, kun vanhat musiikkityöryhmät Luumu ja MusaMelinda sulautuivat. Katso lisää ryhmän asiakaswikistä Musiikin metatiedon asiantuntijaryhmä (Muusa).

Muuntaja

Muuntaja on Kansalliskirjastossa kehitetty ohjelma tietueiden muuntamiseen aineistotyypistä toiseen. Tällä Aleph-ohjelmaan liittyvällä apuohjelmalla voidaan tuottaa e-aineistojen tietueita painetun version tietueista ja painetun version tietueita e-aineiston tietueista sekä päivittää muokatut tietueet Melindaan. Katso lisätietoja Muuntaja-ohjelman sivuilta.

Muusa

Katso Musiikin kuvailijoiden asiantuntijaryhmä.

Nimiö

Nimiö on MARC 21 -formaatin kenttä 000.

OPAC

OPAC on lyhenne sanoista Online Public Access Catalog, eli se on verkossa julkisesti saatavilla oleva kirjaston kokoelmaluettelo. Melindalla on oma OPAC-käyttöliittymänsä, joka löytyy Internet-sivulta Melinda. Melinda-verkkokirjasto on tarkoitettu kirjastoammattilaisten käyttöön kokoelmatyötä, kaukopalvelua ja kuvailua varten. Asiakkaita suositellaan käyttämään Finna-palvelua. Katso Mitä eroa on Melindalla ja Finnalla.

Osakohde

Osakohteita ovat esimerkiksi kokoomateoksen (RDA-aggregaattiteoksen) artikkeli, äänilevyn raita tai satukokoelman yksittäinen satu. Osakohde on bibliografinen yksikkö, joka on fyysisesti osa toista yksikköä (emokohdetta) siten, että osakohteen esille hakeminen riippuu emokohteen tunnistamisesta ja sijainnista. Monografian osakohteen tietue sisältää emojulkaisunsa tunnistetiedot kentässä 773 (Linkityskirjaus - emokohde). Osakohdetietueella kuvaillaan osakohdetta koskevat tiedot, kuten esimerkiksi musiikkia sisältävällä CD-levyllä olevan yksittäisten musiikkikappaleiden nimet, säveltäjät, sanoittajat, esittäjät ja aiheet.

Poimintaluettelointi

Valmiin tietueen poimiminen omaan tietokantaan jostain toisesta tietokannasta, kuten Melindasta.

Primaariluettelointi/-kuvailu

Uuden nimekkeen kuvailu alusta asti itse tai hankintatietueen pohjalle kirjaston käyttämälle tai kansalliselle kuvailutasolle (katso Melindan kuvailutasot).

RDA

Resource Description and Access (RDA) on kuvailusäännöstö, joka korvaa ISBD-kuvailusäännöt ja Hakutiedot-oppaan. RDA-säännöissä pyritään huomioimaan digitaalinen toimintaympäristö ja sen erityisluonne verrattuna esimerkiksi perinteisiin, painettuihin teoksiin (Lähde: Wikipedia). Lue lisää Kuvailusääntöpalvelun sivulta: RDA:n käyttöönotto Suomessa.

RDA-linjaukset

Katso SKL.

RDA Toolkit 

RDA-kuvailusäännöt (RDA = Resource Description and Access) korvaavat ISBD-kuvailusäännöt (ISBD = International Standard Bibliographic Description) ja Hakutiedot-oppaan Suomen kirjastoissa. RDA-kuvailusäännöt ohjaavat kirjastoaineistojen kuvailua määrittämällä, mitä kuvailuelementtejä kuvailussa käytetään ja minkälaisia tietoja kuvailuelementteihin tallennetaan. RDA uudistaa kuvailutietojen rakennetta määrittelemällä ISBD:stä poikkeavalla tavalla:

  • kuvailun kohteet (entiteetit)
  • niiden väliset suhteet

RDA-kuvailusäännöt on käytettävissä maksullisessa RDA Toolkit -palvelussa. Kansalliskirjasto tarjoaa suomalaisten kirjastojen käyttöön keskitetysti rahoitetun kansallisen lisenssin RDA Toolkit -palveluun vuoden 2019 alusta alkaen. Kansallinen lisenssi koskee toistaiseksi vain kirjastoja, jotka ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alaisia. Lisätietoja Kuvailusääntöpalvelun sivulla: Kansallinen lisenssi RDA Toolkit -palveluun.

Regina

Regina on Ruotsin kuninkaallisen kirjaston ylläpitämä auktoriteettitietokanta. Se sisältää henkilöiden, sukujen, yhteisöjen, kokousten ja konferenssien nimet sekä juridiikan termistön, asiasanat ja genre/muototermit.

Replikointi

Replikoinnilla tarkoitetaan bibliografisten tietueiden automaattista kopioitumista metatietovarannosta paikallisiin kirjastotietokantoihin. Replikoitumista ohjataan erilaisilla replikoinnin asetuksiin tehtävillä säännöillä, tietueeseen tallennettavilla ohjauskomennoilla (KEEP/DROP) tai tietokantakohtaisilla merkinnöillä. Myös paikallisen tietokannan kirjastojärjestelmän asetuksiin voidaan tehdä replikoitumista sääteleviä asetuksia.

Sisällönkuvailu

Sisällönkuvailulla tarkoitetaan teoksessa käsiteltyjen aiheiden kuvaamista asiasanoituksen, luokituksen, sekä muiden sisällönkuvailun välineiden avulla. Sisällönkuvailun ohjeet ovat Sisällönkuvailuohjeessa.

SEKO

Suomalainen esityskokoonpanosanasto SEKO on tarkoitettu käytettäväksi ensisijaisesti nuotti- ja av-aineiston sisältämien sävellysten esityskokoonpanojen ilmaisemiseen. Katso lisätietoja SEKO - Suomalainen esityskokoonpanosanasto -sivulta.

Sisku

Katso Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä.

Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmä

Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän Siskun tehtävänä on kehittää sisällönkuvailuun, sanastoihin ja luokituksiin liittyviä ohjeita ja käytäntöjä, toimia kirjastoverkon yhteisenä foorumina, jossa jaetaan kokemuksia ja kehitetään yhteisiä pelisääntöjä ja rakenteita ja tuottaa tietoa kirjastoverkolle päätöksenteon tueksi. Katso lisätietoja Siskun asiakaswikistä.

SKL

SKL-lyhenne tulee sanoista Suomalaisten kirjastojen linjaukset ja lyhennettä käytetään RDA-toolkit -sääntöpalvelussa. Niissä linjataan tarkemmin siitä, miten RDA-sääntöjä sovelletaan suomalaisten kirjastojen kuvailussa. Kuvailusääntöpalvelun sivulla RDA-linjaukset 2018-2019 (nykyinen RDA) yhteenveto on tietoja linjauksista.

SLM

Katso Suomalainen lajityyppi- ja muotosanasto.

Suomalainen lajityyppi- ja muotosanasto

Suomalainen lajityyppi- ja muotosanasto on kaksikielinen sanasto aineistojen kuvailussa käytettävistä muotoa ja lajityyppiä, eli genreä, kuvaavista termeistä. ks. SLM - Suomalainen lajityyppi- ja muotosanasto.

Suomalaisten kirjastojen linjaukset

Katso SKL.

Talonmies

Melinda-talonmiehenä toimii ryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita Melinda-palvelusta, sekä edustaja kansallisbibliografia-palvelusta. Ryhmän tehtävänä on valvoa ja ohjata Melinda-metatietovarantoon tehtävää kuvailutyötä ja linjata kuvailukäytäntöjä. Kuvailijoita neuvotaan paimenkirjein, tiedottein ja webinaarein. Lue lisää Melinda-wikin Talonmiehen palstalta.

Tallennusalusta

Luettelointiohjelmissa on käytettävissä valmiita tallennusalustoja (kutsutaan myös nimillä luettelointipohja tai template) erityyppisille aineistoille. Alephissa tallennusalustoja voi luoda myös itse paikalliseen käyttöön, katso lisätietoja: Tallennusalustat Alephissa ja RDA-tallennusalustoja. Omien tallennusalustojen eri kenttien sisällöt voi täyttää valmiiksi oman organisaation käytäntöjen mukaisiksi.

Template

Katso tallennusalusta.

ToiKu

Katso Toimijakuvailupalvelu.

Toimijakuvailupalvelu

Toimijakuvailupalvelu ohjeistaa henkilöiden, sukujen ja yhteisöjen kuvailua, sekä niiden hyödyntämistä aineistojen kuvailussa. 

TäTi

Koha-Suomen kirjastojen yhteinen Täydelliset Tiedot -tietokanta, johon kaikki Koha-Suomen kuvailijat tallentavat tietueensa, sekä niiden korjaukset ja täydennykset. Myös Kirjastopalvelun tuottamat valmiit tietueet tulevat TäTiin, mistä ne tuodaan tulevaisuudessa erätuontijärjestelmällä myös Melindaan. TäTi-tietokanta integroidaan Melindaan v. 2020.

Viola

Suomen kansallisdiskografian ja nuottiaineiston kansallisbibliografian nimi on Viola. Kansallisdiskografia Viola sekä kansalliskokoelman aineistojen ja niihin kuuluvien suomalaisten nuottijulkaisujen ja musiikkiäänitteiden viitteet ja artikkeliviitteet löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta ja myös Melinda-verkkokirjastosta.
Violan tietueiden kuvailutyö tehdään Melindassa Aleph-luettelointisovelluksella.

VIAF

VIAFiin (The Virtual International Authority File) kootaan nimiauktoriteetteja useista eri tietokannoista. Se on OCLC:n (Online Computer Library Center) ylläpitämä auktoriteettipalvelu. Palvelusta voi tarkistaa ulkomaisten tietokantojen auktorisoimia henkilö-, yhteisö-, teos-, ekspressio- ja paikannimiä yms.

YSO

Yleinen suomalainen ontologia YSO on kolmikielinen, etupäässä yleiskäsitteistä koostuva asiasanaontologia. YSO on rakennettu suomalaisen kulttuuripiirin sisällönkuvailutarpeiden ja käsitteistön pohjalta, ja se on tarkoitettu käytettäväksi kuvailussa erityisesti silloin, kun kuvailtavien aineistojen aihealueet ovat monipuolisia.




  • No labels