Tälle sivulle kootaan tietoa yleisten kirjastojen liittymisestä Melinda-palveluun. Sivu on suunnattu sekä niille kirjastoille, joille liittyminen on ajankohtaista, että liittymisen edellytyksiä vasta tutkiville.

Taustaa

Kansallinen metatietovaranto -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Melindan tiedontuottajiksi liittyi valtaosa Suomen ammattikorkeakoulukirjastoista. Melinda-yhteistyön laajenemisen seuraava askel on yleisten kirjastojen mukaantulot. Ensimmäisinä yleisinä kirjastoina Melinda-tuotantoon siirtyivät hankkeen pilotteina toimineet Pirkanmaan ja Keski-Pohjanmaan yleiset kirjastot PIKI- ja ANDERS-tietokantoineen. Pilottikirjastojen kokemusten perusteella on kartoitettu yleisten kirjastojen erityistarpeita sekä luotu liittymisprosessi ja tukimateriaaleja seuraavia kirjastoja varten.

Yleisten kirjastojen Melindaan liittymiseen liittyy huomattavasti enemmän muuttujia kuin aiemmin mukaan tulleiden ammattikorkeakoulukirjastojen tapauksessa, joiden kohdalla prosessi oli teknisesti verrattain suoraviivainen. Yleisten kirjastojen data, aineistokokoelmat ja kirjastojärjestelmät voivat olla hyvin erilaisia aiempiin Melinda-kirjastoihin verrattuna. Miten nämä eroavuudet näkyvät käytännön liittymisprosessia valmisteltaessa?

  • Kokoelmien erilainen profiili: Yleisten kirjastojen kokoelmista suuri osa tulee oletettavasti Melindaan uusina tietueina. Niille ei toisin sanoen ole metatietovarannossa valmiita vastintietueita, joihin ne yhdistyisivät. Ilmiö korostuu esimerkiksi ulkomaisen kaunokirjallisuuden ja AV-aineistojen osalta. AMK-kirjastojen aineistoista uutena Melindaan meni keskimäärin neljännes tietueista (ks. aineistokartoitusraportti "AMK-kirjastojen Melindaan tuoma metadatakartunta"); yleisten kirjastojen osalta uusien tietueiden osuus on ollut huomattavasti suurempi. Metatietovarannon kate laajenee nopeasti yleisten kirjastojen liittymisten myötä. Osakohdekokoelmien rooli kokoelmissa on yleisissä kirjastoissa keskimäärin huomattavasti vanhoja Linda-kirjastoja suurempi.
  • Erilainen metadata: Yleisten kirjastojen metadata ei yleensä vielä ole kaikkien Melindassa käytettävien standardien mukaista. Kirjastojen oma metatieto on ennen siirtoa yhdenmukaistettava Melindan käytäntöjen kanssa, esimerkiksi ottamalla käyttöön RDA-kuvailuohjeet ja konvertoimalla tietokanta sen mukaiseksi ennen liittymistä.
  • Kirjastojärjestelmien erot: Eräs yleisten kirjastojen Melindaan tulemisen kynnyskysymyksiä on saada kirjastoissa käytettävät kirjastojärjestelmät keskustelemaan Melindan kanssa. Erilaiset täysipainoisen työskentelyn edellyttämät rajapinnat järjestelmien välillä tulee saada toimimaan. Ensimmäisenä on rakennettu tuki Aurora-kirjastojärjestelmälle yhteistyössä Axiellin kanssa. Seuraavaksi yhteyksiä kehitetään Koha-järjestelmään.

Mitä seuraavaksi?

Pilottikirjastojen kanssa on luotu prosessi ja tekniset valmiudet yleisten kirjastojen liittymiselle. Näitä kokemuksia hyödynnetään erityisesti tulevien Aurora-järjestelmää käyttävien kirjastojen mutta myös muidenkin yleisten kirjastojen Melindaan mukaantuloa suunniteltaessa.

Pilottien jälkeen Melindaan liittyivät keväällä 2017 Varsinais-Suomen Vaski-kirjastot. Kuopion kaupunginkirjasto aloitti tietueiden tuonnin Melindaan tammikuussa 2018 ja saman vuoden syksyllä yhteistyöhön liittyvät myös Eepos-kirjastot Etelä-Pohjanmaalta. Keski-kirjastot tulevat mukaan yhteistyöhön "pikku räätäli" -mallilla syksyn 2018 aikana.

Koha-Suomen kirjastojen kanssa on myös aloitettu keskustelut Melindan ja TäTi-tietokannan välisestä yhdistämisestä.

Kaudelle 2017-2020 on palkattu uusia henkilöitä helpottamaan liittymisprosessia ja auttamaan kuvailukäytäntöjen ja -sääntöjen omaksumista, lisätietoja omalla sivullaan.

Miten Melindaan?

Yleiset kirjastot voivat liittyä Melindaan kirjasto- tai kirjastokimppa kerrallaan. Liittymisen suunnittelu ja aikataulu laaditaan kirjaston tai kirjastokimpan ja Kansalliskirjaston yhteisessä suunnittelupalaverissa. Melindaan liittyminen on kirjastoille Kansalliskirjaston osalta maksutonta. Liittymisen kustannukset muodostuvat mahdollisista järjestelmätoimittajan työstä tai ohjelmistolaajennuksista perimistä kuluista. Valmisteluihin kuluu myös liittyvältä kirjastolta työaikaa.

Melindaan voi liittyä kolmella erilaisella mallilla; ne poikkeavat toisistaan liittymisprosessin keston, työläyden ja saavutettavien etujen suhteen. Liittymismalleista on tarkempaa tietoa omalla sivullaan.

Mikäli kirjastosi on kiinnostunut Melindaan liittymisestä tai haluat tietää asiasta lisää, ota yhteyttä Melinda-palvelun koordinaattoriin Eeva-Riitta Peltoseen (eeva-riitta.peltonen[ät]helsinki.fi tai Melinda-palveluosoitteeseen (melinda-posti[ät]helsinki.fi).

Tukea mukaantuloon

Kynnystä tulla mukaan Melinda-yhteistyöhön on madallettu mm. uusimalla Melinda-kuvailijoiden koulutusta. Uusi koulutuskonsepti sisältää seuraavat osat:

  1. RDA-teoriakoulutus, 2 h webinaari / Kansalliskirjasto, Kuvailusääntöpalvelu (ks. Kuvailusääntöpalvelun RDA-webinaarit)
  2. RDA-käytännönkoulutus, 5 h paikan päällä / Kansalliskirjasto, Kirjastoverkkopalvelut

Lisäksi kirjastoille järjestetään Melinda-työskentelystä koulutusta:

  1. Koulutus Melindan toimintaohjeista ja apuohjelmista, 2 h paikan päällä / Kansalliskirjasto
  2. Melinda-osaamistaan voi lisätä myös itseopiskeluaineistolla MOOC-ympäristössä. Ohjelma vaatii kirjautumisen.

Aurora-kirjastoille vielä:

  1. Auroran Melinda-asetukset järjestelmänvalvojille, 1 h webinaari / Axiell
  2. Auroran Melinda-toiminnot kuvailijoille, 2 h paikan päällä  / Axiell

Kansalliskirjaston koulutukset ovat kirjastoille maksuttomia ja Axiellin koulutuksen kustannukset sisältyvät Auroran Melinda-pakettiin.

Kaudelle 2017-2020 palkattu uutta henkilökuntaa liittymisprosessin sujuvoittamiseksi, katso lisää täältä.

Sivun sisällys

Koottuja linkkejä

Liittymisen edellytyksiä

Avainkysymyksiä kirjastojen liittymiselle Melindan tiedontuottajiksi ovat kirjastojärjestelmien ja metadatan yhteentoimivuus.

 

Datan piirre
Selite
Standardinmukaisuus

Melindan bibliografinen kuvailu perustuu RDA-kuvailuohjeisiin sekä MARC 21 -luettelointiformaattiin; Melindaan siirrettävien tietokantojen sisällön tulee olla näiden standardien mukaista. Esimerkiksi FINMARC-formaattiin pohjautuvat tietokannat on konvertoitava MARC 21 -formaattiin ennen niiden yhdistämistä Melinda-tietokantaan. Tähän on olemassa valmiita konversio-ohjelmia, mutta yleensä formaatin vaihtaminen edellyttää siirtymistä myös uudempaan kirjastojärjestelmään.

MARC 21 -formaatissa olevan Suomalaisten luettelointisääntöjen mukaan luodun datan konvertointi ISBD-kuvailusääntöjen mukaiseksi on kevyempi toimenpide, johon on niin ikään olemassa valmis konversiosääntö. Tämän jälkeen data on vielä konvertoitava RDA-kuvailuohjeiden mukaiseksi RDA-konversiolla. Aurora-kirjastojärjestelmässä näille molemmille konversioille on vain yksi "konversiopaketti", jossa molemmat konversiot suoritetaan yhdellä kertaa tietokantaan.

Laatu

Paikallistietokannan datan tulisi olla mahdollisimman hyvässä kunnossa ennen siirtoa Melindaan. Liittymisen valmisteluvaiheessa on hyvä tutkia tietokannan tilaa ja siivota tietokantaa järjestelmällisesti.

Millainen data sitten on valmista Melindaan vietäväksi? Tarkkaa vastausta on vaikea antaa. Melindaan toivotaan luonnollisesti mahdollisimman hyvälaatuisia metatietoja, mutta täysin virheetöntä tietokantaa tuskin on olemassakaan. Pääsääntönä on, että huomiota tulee kiinnittää ennen kaikkea tiedonhakuun ja tietueiden tuplakontrolliin vaikuttaviin asioihin. Valmistelussa on hyvä tehdä esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:

  • Tuplatietueiden yhdistely
  • Tunnisteiden (mm. ISBN, ISSN) ja pääkirjauskenttien korjaaminen
  • Merkistötarkistukset
  • Osakohde- ja emotietueiden väliset linkitykset: erityisesti emoon kiinnittymättömien "orpopoikasten" kartoittaminen
  • Puuttuuko pakollisia kenttiä? Esimerkiksi 245, 300, 336/337/338
  • Kiinteämittaisten kenttien sisältö, kuten julkaisuvuodet 008-kentässä: puuttuuko vuosia tai onko mukana selkeästi vääriä arvoja?
  • Onko mukana tyhjiä (osa)kenttiä?
  • Tulisiko joitain aineistoja poistaa?
  • Onko tietokannassa systemaattisia virheitä, jotka voidaan korjata massa-ajoilla?
Osakohteiden toteutustapa

Julkaisuihin sisältyvien osakohteiden kuten musiikkikappaleiden kuvailuun on olemassa erilaisia käytäntöjä. Niitä on luetteloitu esimerkiksi erillisinä osakohdetietueina, nimekelisäkirjauksina 7XX-kentissä sekä kirjaamalla sisällystietoja huomautuskenttään 505. Eri kuvailutapoja voi esiintyä historiallisista tai perustelluista käytännön syistä myös saman tietokannan sisällä.

Melindassa lähtökohtana on oletus, että nimekkeeseen sisältyvät osakohteet kuvaillaan emotietueeseen linkitettävinä osakohdetietueina. Muutkin kuvailutavat ovat mahdollisia, mutta liittymisiä suunniteltaessa tutkitaan tapauskohtaisesti, olisiko esimerkiksi lisäkirjauksista mahdollista generoida Melindaan osakohdetietueita. Melinda-asiakaswikin osakohdesivulla on aiheesta lisätietoa.

Omistusoikeus

Mikäli kirjasto on hankkinut metatietoja ulkopuolisilta toimijoilta, tulee ennen Melindaan siirtymistä varmistaa, että sopimusehdot sallivat näiden tietueiden käyttämisen yhteisessä metatietovarannossa. BTJ:n luettelointipalvelun laatimista tietueista on olemassa yhteiskäytön mahdollistava sopimus, mahdollisten muiden toimijoiden osalta asia tulee varmistaa erikseen.

Mikäli tietueissa on yksittäisiä elementtejä, joiden käyttöoikeudet yhteistietokannassa ovat epäselviä, nämä voidaan suodattaa pois Melindaan ladattavasta aineistosta. Esimerkkitapauksia tällaisista elementeistä ovat tietueiden rikastelinkit, jotka vievät tietueen toimittajan palvelimella oleviin kansikuviin tai tiivistelmäteksteihin.

Kirjastojärjestelmän ominaisuus
 
Kirjastojärjestelmän yleinen soveltuvuus

Melindassa mukana olevat tieteelliset, erikois- ja AMK-kirjastot käyttävät kahta kirjastojärjestelmää: bibliografisia tietoja luodaan ja muokataan Aleph-kirjastojärjestelmällä, kun taas paikalliskannassa sijaitsevia kokoelma- ja nidetietueita käsitellään ja niteitä lainataan Voyager-järjestelmällä. Yleisten kirjastojen Melindaan liittyminen pyritään toteuttamaan ilman toisen kirjastojärjestelmän käyttöönottoa siten, että kytketään käytössä oleva kirjastojärjestelmä tietokantoineen Melindaan rajapintojen avulla.

Jotta kirjastojärjestelmällä voidaan työskennellä Melindassa, sen tulee tukea MARC 21 -formaattia ja tiedonsiirtoa ulkoiseen tietokantaan (ks. alla). Pilotointivaiheessa ensimmäisten kirjastojen kanssa Axiell Aurora -järjestelmä kytkettiin Melindaan niin, että kuvailu Melindaan onnistuu Auroran omalla luettelointiohjelmalla. Ensimmäisten käyttöönottojen jälkeen edetään suunnitelmista käytäntöön myös muiden kirjastojärjestelmien kanssa. Kaikkiin maassamme tällä hetkellä käytettäviin kirjastojärjestelmiin ei kuitenkaan voida toteuttaa tarvittavia rajapintoja tai niiden kehittäminen ei ole esimerkiksi kustannussyistä järkevää.

Rajapinnat

Melindan ja paikallisen tietokannan välisten rajapintojen toiminta on Melindaan liittymisen keskeisimpiä teknisiä kysymyksiä. Rajapinnoilla tarkoitetaan määriteltyä tapaa, jolla ohjelmistot kytkeytyvät toisiinsa eli käytännössä vaihtavat tietoa keskenään. Kukin rajapinta vaihtaa tavallisesti vain yhdenlaista tietoa. Melindassa työskentely ja tiedonsiirto Melindan ja paikallisen tietokannan välillä edellyttävät monenlaista tiedonsiirtoa, joten rajapintojakin tarvitaan useampia. Alla on listattuna ja lyhyesti kuvattuna Axiell Aurora -järjestelmässä käytettävät rajapinnat, joita yleisten kirjastojen pilottien Melinda-työskentelyssä hyödynnetään.

  • Hakurajapinta mahdollistaa tiedonhaun Melindasta Aurora-järjestelmällä. Noudettuja tietueita pystyy selailemaan ja muokkaamaan suoraan Aurorassa. Hakurajapinta perustuu SRW/U-standardiin.
  • Luettelointirajapinta mahdollistaa Aurorassa muokattujen tai luotujen tietueiden tallentamisen Melindaan.
  • Replikointirajapinta huolehtii Melindan ja paikallistietokannan välisestä tiedonsiirrosta: kun Melinda-tietuetta muokataan, muutos siirtyy replikointirajapinnan kautta paikallistietokantaan.

Yllä listatut rajapinnat ovat Melindassa työskentelyn kannalta välttämättömiä, minkä vuoksi niistä puhutaan yleistermillä Melinda-rajapinnat. Niissä kyse on bibliografisten tietueiden liikuttelusta sisään ja ulos Melindasta ns. Alephin X-serverin kautta. Ainakin Aurora-kirjastojen kohdalla hyödynnetään näiden lisäksi muitakin rajapintoja:

  • Haravointirajapinta: tämän kautta kirjaston tietueet saadaan liittymisvaiheessa poimittua ulos paikalliskannasta ja syötettyä sitten Melindaan. Haravointi perustuu OAI-PMH-standardiin.
  • Verkkopalvelurajapinta: hakee Melindan näyttöluetteloon paikalliskannasta nimekkeiden reaaliaikaiset saatavuustiedot. Axiell-järjestelmien tapauksessa verkkopalvelurajapintana toimii Axiell Web Service -rajapinta.

Viimeksi mainittuja rajapintoja käytetään myös Finnassa näytettävien aineistojen ja niiden saatavuustietojen hakuun. Haravointi- ja verkkopalvelurajapinnat eivät ole samalla tavalla kriittisiä Melindaan liittymiselle: paikalliskannan sisällön poimintaan on tarpeen vaatiessa muitakin mahdollisuuksia eikä saatavuustietojen tuominen Melindan näyttöluetteloon ole välttämätöntä, jos kirjasto ei niin halua. Pilottikirjastojen tapauksessa nämä kuitenkin kuuluvat rajapintakokonaisuuteen.