Oheen on koottu Melinda-palvelusta usein kysyttyjä kysymyksiä. Ohjeet-osiosta löydät tarkemmat palvelua koskevat ohjeistukset.

 Mitä eroa on Melindalla ja Finnalla?

Melinda on tiedonkuvailijoiden toimintaympäristö ja Finna-haku tiedonkäyttäjän työväline eli se on käytännössä kirjaston asiakasliittymä, jossa aineiston tiedot esitetään. Mitään kuvailutietoa ei siis tallenneta Finnaan. Melinda-metatietovarannossa taas säilytetään kuvailutietojen masterdata. Melindaan liittyessä pääsette mukaan maanlaajuiseen kuvailijoiden yhteisöön, jonka vertaistuki ja neuvot ovat yhteisön jäsenten mukaan kullanarvoisia. Melinda-kuvailun perimmäinen tarkoitus on helpottaa ja nopeuttaa kuvailutietojen tallennusprosessia, kun aineiston kuvailu ei ole vain yksittäisen organisaation kuvailijoiden vastuulla.

 Kun siirrytään metatietovarantoon, säilyykö kirjastoilla omat kirjastojärjestelmät?

Kyllä säilyvät. Metatietovaranto on ainoastaan kirjastoaineiston bibliografisen kuvailun tuotantoalusta. Aineisto kuvaillaan metatietovarantoon, josta tietueet siirtyvät kirjastojen omien kirjastojärjestelmien tietokantoihin (paikalliskantoihin). Metatietovarannossa sijaitsevat vain bibliografiset kuvailut, sen sijaan aineiston varastotiedot (kappalemäärät, hyllysijainti, lainausrajoitukset yms.) viedään omaan tietokantaan. Myös lainauksenvalvonta tapahtuu kirjaston omassa tietokannassa.

 Kuka saa muokata metatietovarannossa olevia tietueita?

Kaikki metatietovarantoon aineistoa kuvailevat kirjastot noudattaen käytössä olevia kuvailusääntöjä ja formaattia.

 Voiko kirjasto valita mitä asiasanoja metatietovarannosta tulevista tietueista se haluaa siirtyvän omaan järjestelmään?

Kyllä voi. Metatietovarannosta paikalliskantaan siirtyvän tietueen sisältöä voidaan muokata erilaisilla filtereillä. Filttereillä voidaan määritellä säilytettäväksi esim. vain tietyn asiasanaston asiasanat tai oman kirjaston luetteloijan säilytettäväksi merkitsemät asiasanat.

 Metatietovarannossa samalla julkaisulla voi olla monta eri luokitusta, miten niitä käsitellään?
  • Eri kirjastoissa käytetään erilaisia luokituksia ja kaikki ovat näkyvillä metatietovarannon tietueessa.  Jos tietueessa ei ole oman kirjaston luokitusta, esim. YKL-luokkaa, se lisätään.  Omaan tietokantaan voi määritellä siirtymään esim. vain tietyt luokkakentät tai vain oman luetteloijan säilytettäväksi merkitsemät luokitukset.
  • Kannattaa muistaa, että Melindassa näkyvät luokitukset 0-alkuisissa luokituskentissä ovat sisällönkuvailua ja saman luokituskaavan sisälläkin on voitu käyttää useita luokkia.  Varsinainen hyllyluokka ja sijainti merkitään paikalliskantaan paikallisen kirjastojärjestelmän haluamalla tavalla (esim. 852-kenttään).
 Mitä kuvailusääntöjä metatietovarannossa noudatetaan?
 Mitä formaattia metatietovarannossa noudatetaan?
  • Metatietovarannossa on käytössä MARC 21 -formaatti. Linkki Melinda-wikin Melindan toimintaohje -sivulle.
  • MARC 21 on kansainvälinen tietojen vaihtoon käytettävä formaatti, jota ylläpitää ja kehittää Kongressin kirjasto (Library of Congress – Network Development and MARC Standards Office). Suomessa formaattia ylläpitää Kansalliskirjasto.
  • Tällä hetkellä MARC 21 -formaatin lisäksi Suomen kirjastoissa käytetään FINMARC-formaattia. Kansalliskirjasto koordinoi formaatin käyttöönottoa ja on kehittänyt formaattien konvertointiin tarvittavia ohjelmia. Samoin kehitetään formaatin yhteensopivuutta muiden käytössä olevien standardien kanssa.
 Millä tasolla aineistoa pitää kuvailla metatietovarantoon?
Kansallinen kuvailun ohjausryhmä ja Voyager-metatietotyöryhmä ovat tehneet suosituksen metatietovarannon kuvailutasosta. Linkki Melinda-wikin Melindan kuvailutasot -sivulle. Taso vastaa entistä kirjastotasoa. Kaikille pakollisten elementtien lisäksi merkitään ulkoasutiedot sekä rinnakkais- ja alanimekkeet.

 

 

  • No labels