RDA-koulutukset vuodesta 2022 alkaen löytyvät erillisiltä RDA-verkkosivuilta.

TILAISUUS
RDA-webinaarit 2021
19.1.2021 RDA-perusteet Lastu-kirjastoilleDiat
RDA-webinaarit 2020

29.9.2020 RDA-perusteet Heili- ja Kainet-kirjastoille

Diat
RDA-webinaarit 2019

3.12.2019 RDA-perusteet SATAkirjastoille

Diat

Tallenne

12.3.2019 RDA Toolkitin käyttö

Katso tämä videoesittely ennen webinaaria

Diat: Kuvat ja muistiinpanot

Tallenne

31.1.2019: RDA-perusteet Helmet-kirjastoille 

Diat, tallenne
RDA-webinaarit 2018

13.9.2018: RDA-perusteet Keski-kirjastoille

Diat,  tallenne

15.3.2018: RDA-perusteet, Eepos-kirjastoille

 Diat, tallenne

RDA-webinaarit 2017

14.12.2017 klo 14-15

PERUTTU

 

19.10.2017 klo 14-15: Kokoelmien kuvailu

Ilmottautumislomake: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/83452/lomake.html

Palautelomake: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/83579/lomake.html - toiminnassa 19. 10. webinaarin jälkeen

Etäyhteysosoite: https://www.youtube.com/watch?v=6Lm8QvegUDc

Esitysdiat ja videoinnit: diat ja tallenne

12.9.2017 klo 13-15: verkkoluento RDA-kuvailun perusteista Oulun ja Rovaniemen alueiden yleisille kirjastoille (ym. Koha-kirjastoille)

Huom. uusi etäyhteysosoite!
Huom, jos haluat esittää chatin kautta kommentteja tai kysymyksiä, sinun pitää olla kirjautuneena (Youtube-tunnukset tai esim. gmail-tunnukset). Muuten kirjautumista ei vaadita.

Palautelomake: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/82141/lomake.html

Esitysdiat ja videoinnit: Diat ja tallenne

17.8.2017: verkkoluento RDA-kuvailun perusteista Kuopion alueen yleisille kirjastoille

Diat

15.6.2017 klo 14-15: Tekijyys

Esitysdiat ja videoinnit: diat ja video

9.3.2017 klo 14-15: Moniviestimien ja pelien kuvailu

Esitysdiat ja videoinnit: diat ja video

RDA-verkkokoulutukset 2016

Kansalliskirjasto järjestää RDA-kuvailuohjeisiin (Resource Description and Access) liittyviä tunnin mittaisia verkkokoulutuksia eri aiheista vuoden 2016 aikana.

Ajat:

  • 18.2.2016 klo 14-15: RDA-verkkokoulutus 1 / kuvailun perusprosessi
  • 17.3.2016 klo 14-15: RDA-verkkokoulutus 2 / Nimien ja nimekkeiden muutos
  • 9.6.2016 klo 14-15: RDA-verkkokoulutus 3 / Suhteet
  • 6.10.2016 klo 14-15: RDA-verkkokoulutus 4 / Sarja-aineistojen ja kokoomateosten kuvailu (Marja-Liisa Seppälä ja Kiti Vilkki-Eriksson, Kansalliskirjasto)
  • 25.11.2016 klo 10-11: RDA-verkkokoulutus 5 /  RDA:n vaikutukset musiikin kuvailuun (Tapani Moisio ja Katerina Sornova, Kansalliskirjasto)  
  • 8.12.2016 klo 14-15: RDA-verkkokoulutus 6 / elokuvien kuvailu (Eeva-Riitta Peltonen, Tampereen kaupunginkirjasto)

Kohderyhmä: kuvailijat

Etäyhteys: https://connect.funet.fi/kk_rda

 Videoinnit ja esitysdiat:
  • RDA-verkkokoulutus 1 / Perusprosessi: diat ja video
  • RDA-koulutuspäivä 2 / Nimien ja nimekkeiden muutos: Nimien-diat , Nimeke-diat ja  video
  • RDA-koulutuspäivä 3 /  Suhteet: diat ja video
  • RDA-koulutuspäivä 4 / Sarja-aineistot ja kokoomateokset: Sarja-aineisto-diatKokoomateokset-diat ja video
  • RDA-koulutuspäivä 5 / Musiikkiaineisto: diat ja video
    • Verkkokoulutuksen aikana esitetty kysymys/vastaus:
      • Kysymys:
        ”Miksi partituurin yhteydessä 300 kentässä laitetaan lehteä ei sivua?”

        • Vastaus:
          (Osa)yksikkö on lehti, jos niteen lehdet on numeroitu ja sivu, jos sivut on numeroitu. Lehtien numerointia käytetään tavallisesti silloin, jos vain lehden toisella puolella on painatus. Jos lehti on irrallinen, käytetään termiä arkki.  Lehtien määrä merkitään, jos niteen lehdet on numeroitu (ts. numerointi on vain yhdellä puolella lehteä). Vastaavasti sivujen määrä merkitään, jos niteen sivut on numeroitu (ts. lehden molemmilla puolilla on sivunumero) (ks. RDA 3.4.5.2).

  • RDA-koulutuspäivä 6 / Elokuvat: diat ja video
    • Verkkokoulutuksen aikana esitettyjä kysymyksiä/vastauksia:
      • Kysymys:
        Esimerkiksi jos aletaan lisätä teknisiä tietoja äänestä esim. dolby digital 5.1 niin mitä jos kaikki ääniraidat eivät olekaan saatavissa tuolla äänilaadulla? Usein dvd:llä tai blu-raylla on useita ääniraitoja ja niiden tekninen taso saattaa vaihdella. Kun kaikki ääniraidat ja kielet merkitään niin miten tämä asia ilmaistaan siinä tapauksessa? Tällaisia ja muita kysymyksiä on elokuvien kohdalla varmasti vielä paljon.

        • Vastaus:
          Elokuvien kuvailuun liittyviä kysymyksiä on todellakin vielä vastaamatta ja ongelmia ratkaisematta! Koska äänen ominaisuuksista kertovan MARC21-kentän käyttö ei ole ollut pakollista, ei sen käytöstä ole vielä tehty tarkkoja ohjeita. Ohjeita valmistellaan parhaillaan mm. Kansalliskirjastossa ja äänikirjojen kuvailua pohtivassa työryhmässä.
          OLACin ohjeissa käsitellään sivulla 106 tällaisia tapauksia:  osakenttiä voi toistaa tai sitten koko kenttää toistetaan. Jos kyseessä on monia levyjä sisältävä setti, niin osakentässä $3 kerrotaan se, mihin aineiston osaan tieto liittyy:
          “When multiple combinations of special playback characteristics and/or configuration of sound channels are present in a resource, there are several possible ways to record this information depending on the resource in hand.
          For a single disc, either record the information in repeated subfieldsor use separate MARC 344 fields.
          For multidisc sets, use separate MARC 344 fields with a subfield 3 to specify the grouping and/or give a note to explain complex situations.
          If recording multiple sets of playback characteristics associated with multiples types of discs, use separate instances of MARC 344 (with subfield 3 if necessary to provide clarity).

          • 344 __ $a digital $b optical $g surround $g mono $2 rda
            546 __ $a English soundtrack (surround); French soundtrack (mono).
            (Resource contains a single videodisc with multiple configurations of playback channels)

          • 344 __ $3 videodisc $a digital $b optical $g surround $h Dolby $2 rda
            344 __ $3 audio disc $a digital $b optical $g stereo $2 rda
            (Resource contains a videodisc and an audio disc; separate MARC 344 fields for clarity)

      • Kysymys:
        Jossain aiemmassa koulutuksessa sanottiin, että elokuvasta pitää käyttää alkuperäisnimekettä, ei kannessa näkyvää. Mikä on oikea ratkaisu? Elokuvan alkuperäinen nimi Miasto 44, kannessa Warsaw 44.
        • Vastaus:
          Onpa mielenkiintoinen esimerkki! Elokuvan ensisijaiseksi nimekkeeksi eli teoksen nimekkeeksi (aikaisemmin yhtenäistetty nimeke, 130-kenttä) valitaan yleensä teoksen alkukielinen nimeke (koulutuksen dia 17). Ensisijaisen nimekkeen saa hakea muualtakin kuin kuvailtavasta aineistosta.  Käsissäni olevassa Miasto 44 -elokuvan DVD-versiossa ei ole lainkaan alkukielistä nimeä alkuteksteissä, lopputeksteistä löytyy elokuvan puolankielinen nimi Internet-osoiteessa Miasto 44 -nimi: www.miasto44.pl. Sen sijaan alkuperäinen nimeke on mainittu IMDb:ssa, Internetissä ja Elonetissakin.
          Päänimekkeeksi (kenttä 245) valitaan alku- tai lopputeksteissä oleva nimi. RDA-ohjeet tiedonlähteen valinnasta löytyvät kohdasta RDA 2.2.2.3. Kohdassa oleva suomalainen linjaus (SKL) on poistumassa ohjeista. Jos ensisijaisissa tiedonlähteissä ei esiinny nimeä, niin silloin nimen voi ottaa irtopäällyksestä (RDA 2.2.4). Jos tiedonlähteissä nimi on useammalla kielellä, valitaan päänimekkeeksi aineiston pääasiallisen sisällön kielen mukainen nimi (ks. RDA 2.3.2.4) eli suomenkielisissä elokuvissa suomenkielinen nimi. Tässä tapauksessa siis alkuperäinen nimi Miasto 44 tulee kenttään 130 ja kenttään 245 päänimekkeeksi tulee se nimi, jota elokuvasta käytetään Suomessa (koulutuksen dia 30).
  • No labels