Blog
Vuoden neljäs ja samalla viimeinen YSO-kokous järjestettiin 23.11.2023 Kansalliskirjaston Auditoriossa. Osallistujia oli 13. Käsite-ehdotuksia oli tällä kertaa 209, joka on suuruusluokassaan YSO-kokouksille hyvin tyypillinen määrä. Kokouksen aikana hyväksyttiin 77 uutta käsitettä. Osa ehdotuksista jäi termiehdotukseksi tai ei johtanut muutoksiin. Käsittelemmekin hieman tarkemmin alla, mitä muuta ehdotuksista voi seurata kuin uusia käsitteitä.
Pomitaan kuitenkin alkuun esimerkeiksi uusista YSO-käsitteistä sysijokisimpukka, saamenkäsityö, avainlajit, jätinkirkot, sosiaaliturvaoppaat ja rahajäljitelmät (historia). YSOn kirstuun kolahti muutoinkin monenlaisia mynttejä, sillä uusina käsitteinä hyväksyttiin keskiaikaiset rahat, viikinkiaikaiset rahat, uuden ajan rahat sekä roomalaisaikaiset rahat. Nämä ovat hyvänä jatkona syyskuun kokouksessa hyväksytylle käsitteelle pronssirahat.
On yleistä, että termiehdotuksen pohjalta hyväksytään uusia ohjaustermejä, muttei kokonaan uutta termiä. Tämäkin kehittää YSOn toiminnallisuutta paljon, ja osoittaa, ettei uuteen termiin johtamatonkaan ehdotus mene välttämättä hukkaan. Samoin ehdotukset voivat johtaa hierarkian tarkistamiseen tai olemassa olevien käsitteiden uudenlaiseen jakoon. Toki joskus ehdotuksia ei vain erilaisista syistä oteta mukaan. Esimerkiksi tässä kokouksessa tekoälyrunous jäi termiehdotukseksi, sillä tämän ilmiön vakiintumista haluttiin jäädä seuraamaan. Toisaalta ajannäyttäjät ohjaustermiksi käsitteelle kellot jätettiin termiehdotukseksi siihen vedoten, että sana on hyvin historiallinen eikä nykyään käytössä. On selvää, että voimme kuvitella vanhempia aineistoja joissa termi esiintyy, mutta tällä hetkellä tarvetta ohjaustermille ei mielestämme ollut. YSOa koskeviin päätöksiinhän voi myös aina palata tarpeiden tai termien muuttuessa.
Kolme termiä poistettiin. Nämä olivat ritarikunnat, suoriutuminen sekä kohoaminen. Ensimmäistä näistä oli käsitelty jo hyvin kauan, ja pitkän pohdinnan jälkeen poisto näyttäytyi vaihtoehtona, sillä hengelliset ritarikunnat ja ansioritarikunnat kattoivat pitkälti samat merkitykset. Käsitteet suoriutuminen ja kohoaminen puolestaan olivat haasteellisia YSOn monikielisyyden kannalta. Samanlaisista syistä takat ja kamiinat yhdistettiin yhdeksi uudeksi käsitteeksi: niiden ero ei ole kieltenvälisesti yhdenmukaisesti ilmaistavissa. Toisaalta toimitusryhmän tekemä tutkimus erilaisista markkinoilla olevista takoista ja kamiinoista vahvisti näkemystä, ettei näiden välinen rajanveto ole yksiselitteistä tälläkään tasolla. Kevyet takat ovat lähellä kamiinaa, ja jykevämmät kamiinat alkavat muistuttaa takkoja. Tämäkin puolti termien yhdistämistä, vaikkei muutos ollutkaan itsestään selvä tai helppo. Toinen yhdistäminen koski kvanttiteoriaa ja kvanttimekaniikkaa, jotka yhdistettiin käsitteeseen kvanttimekaniikka. Tätä muutosta tuki asiantuntijoilta saamamme runsas palaute.
Osassa ehdotuksia jäätiin odottamaan muiden ryhmien kommentteja, tai tarkempi jatkotutkimus seuraavaan kokoukseen mennessä katsottiin välttämättömäksi.
Seuraava YSO-kokous on helmikuun lopussa.
- YSOon lisätyt käsitteet näkyvät finto.fi:ssä "Uudet ja poistetut" -välilehdellä.
- Katso myös toteutettujen muutosten mahdolliset vaikutukset kuvailuun: YSOn muutokset, Ändringar i ALLFO
- Hyväksymättömät tai käsittelyssä olevat uudet käsite-ehdotukset näkyvät myös Finto.fi:ssä https://finto.fi/yse/fi/
Automaattisen kuvailun palvelun Finto AI:n verkkokäyttöliittymän visuaalinen ilme on uudistunut! Päivitetyn visuaalisen ilmeen lisäksi tarjoamme sisällönkuvailun tueksi Finto AI -palvelun kautta uutuuksina Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän YKL:n ja fiktiivisen aineiston kuvailussa käytettävän KAUNO-ontologian! Uudistuksen myötä päivittyy myös Finto AI:n lomakekäytön opas, jossa kerrotaan myös lisää palvelusta itsestään sekä automaattisesta kuvailusta ylipäänsä. Opas on myös käännetty ruotsiksi ja englanniksi.
Mikä Finto AI:ssa on uudistunut?
- Moderni visuaalinen ilme: Verkkosivustomme on saanut modernin ja houkuttelevan ilmeen, joka on linjassa Kansalliskirjaston ilmeen kanssa. Suunnitteluun osallistui myös Hahmo Oy.
- Käyttäjäystävällisyys ja selkeys: Olemme pyrkineet tekemään Finto AI:sta entistä helpommin käytettävän, selkeämmän ja saavutettavamman. Olemme myös huomioineet käyttäjiltä saamaamme palautetta Finto AI:n käyttöön liittyen, kuten esim. lomakkeen kuvaustekstien selkeyttämisen ja luokkakoodien näyttämisen YKL-luokan yhteydessä.
- Uudet sanastot: Finto AI tarjoaa nyt mahdollisuuden käyttää kuvailussa Yleisen suomalaisen ontologian (YSO) lisäksi myös Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL) sekä kaunokirjallisuudelle tarkoitettua KAUNO-ontologiaa. Pyrimme tulevaisuudessa laajentamaan sanastovalikoimaa entisestään; seuraavaksi tavoitteenamme on lisätä palveluun mahdollisuus käyttää KOKO-ontologiaa.
Kutsumme kaikki tutustumaan uudistettuun verkkosivustoomme osoitteessa https://ai.finto.fi! Odotamme innolla palautettanne ja toivomme, että uudistukset tekevät käyttökokemuksestanne entistä paremman.
Erikoisontologiat esiin -sarjassa esitellään tällä kertaa KAUNO - fiktiivisen aineiston ontologia ja sen ylläpitäjä suunnittelija Marjut Puominen Helsingin kaupunginkirjastosta. Haastattelun teki Tuomas Palonen.
Miten KAUNO-ontologia on syntynyt?
KAUNOn juuret juontavat vuoteen 1992, jolloin Helsingin yliopiston koolle kutsuman yhteistyökokouksen tuloksena päätettiin laatia erillinen, erityisesti kaunokirjallisuuden tarpeisiin suunniteltu asiasanasto. Kaunokirjallisuutta oli kuvailtu Yleisellä suomalaisella asiasanastolla, mutta todettu ettei sen termistö kata kaikkea fiktion kuvailussa tarvittavia aspekteja.
Kaunokki ja Bella asiasanastojen ensimmäiset painokset ilmestyivät 1990-luvun puolivälissä ja sanastot ontologisoitiin KAUNOksi Aalto- ja Helsingin yliopistojen johtamassa FinnONTO hankkeessa (2003-2012).
Mikä on oma taustasi sanastoihin, ontologioihin ja KAUNOon liittyen?
Olen tutustunut sanastoihin alkujaan kuvailijan näkökulmasta. Työurani alkuaikoina käytin paljon Ysa-sanastoa tietoaineiston kuvailuun. Työskentelin oppilaitos- ja erikoiskirjastoissa ja tutuiksi tulivat etenkin kasvatustieteen, sosiaalitieteiden sekä sotatieteen ja maanpuolustuksen terminologia. Myöhemmin työnkuvaan tuli vahvasti mukaan, tai melkeinpä tietoaineiston korvasi, kaunokirjallisuuden kuvailu ja työvälineeksi Kaunokki-sanasto.
Nykyisessä pestissäni Helsingin kaupunginkirjastossa aloitin vuonna 2017 ja sain mahdollisuuden perehtyä sanastotyöhön ja sanastojen ylläpitoon. Ehdin reilun vuoden ylläpitää Kaunokki ja Bella sanastoja, kunnes niiden päivitys lopetettiin ja kuvailussa siirryttiin KAUNO-ontologian käyttöön ja jatkoin KAUNOn ylläpitäjänä.
(Helsingin keskustakirjasto Oodi. Kuvaaja: Yehia Eweis. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Finna. CCBY4.0)
KAUNOn nimi viittaa kaunokirjallisuuteen. Minkälaisia aineistoja KAUNOlla kuvaillaan?
Alkujaan Kaunokki-sanasto painottui kertomakirjallisuuden kuvailussa tarvittavaan termistöön, mukana oli heti alusta alkaen myös runoutta ja näytelmäkirjallisuutta koskevia termejä. Ajan myötä sanasto on laajentunut kattamaan muutakin fiktiivistä aineistoa ja nykyään KAUNO-ontologialla kuvaillaan kirjallisuuden lisäksi elokuvia, sarjakuvia ja pelejä.
Missä KAUNOa käytetään?
KAUNOa käytetään laajasti yleisissä kirjastoissa ja Kirjastopalvelu kuvailee fiktiivisen aineiston KAUNOlla. Myös kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo kuvailee aineiston KAUNO-ontologian termeillä KOKO-ontologian kautta.
Miten KAUNOa ylläpidetään? Mikä on käsitteiden päätösprosessi?
KAUNOlla on ylläpitoryhmä, jossa on jäseniä yleisistä kirjastoista sekä edustajat Kansalliskirjastosta, Kirjastopalvelusta ja kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta.
Kokoonnumme kolme-neljä kertaa vuodessa käsittelemään uusia termiehdotuksia ja muita KAUNOn päivittämiseen ja kehittämiseen liittyviä seikkoja. Työryhmä on pieni eikä meillä luonnollisestikaan ole asiantuntemusta tai kuvailukokemusta kaikista fiktiivistä aineistoista, joten konsultoimme ulkopuolisia asiantuntijoita tarpeen mukaan. Erityisesti yhteys kirjastojen asiakaspalvelijoihin on tärkeä ja tätä yhteistyötä pitäisi entisestään vahvistaa. Asiakaspalvelijoiden kautta saamme arvokasta tietoa siitä, millä tavoin asiakkaat aineistoa kysyvät.
KAUNO on YSO-pohjainen erikoisontologia, joten ylläpitäjänä seuraan YSO:ssa tapahtuvia muutoksia ja teen tarvittavat päivitykset KAUNOon. KAUNOlla on myös läheinen suhde Suomalaiseen lajityyppi ja muotosanastoon. Kun SLM-sanastoa laadittiin, sen pohjasanastona käytettiin KAUNOn genre- ja lajitermejä. KAUNOn ylläpitoryhmässä käsittelemme ja kommentoimme myös SLM-termiehdotuksia fiktiivisen aineiston osalta.
KAUNO on muihin Fintossa julkaistuihin ontologioihin verrattuna kiinnostava tapaus. Muissa ontologioissa tietty käsite edustaa faktaa, KAUNOssa taas ikään kuin fiktiota, esimerkiksi fiktiivisiä dinosauruksia. Näetkö rajan näin mustavalkoisena?
Mielenkiintoinen kysymys! Dinosaurukset, kissat, koirat, varikset voivat olla todella fiktiivisiä etenkin lastenkirjallisuudessa; ne ovat toimijoita, jotka osaavat puhua ja käyttäytyvät kuin ihmiset tai muulla tavoin reaalimaailman lakeja uhmaten. Toisaalta toimijat tai aiheet voivat esiintyä fiktioaineistossa myös hyvin realistisesti, jopa tieteellisen tarkasti kuvattuna. Usein kirjailija kuvailee hyvinkin tarkasti vaikkapa oman lemmikkinsä toimintaa tai kotiaan. Joten mielestäni raja ei ole täysin mustavalkoinen, mutta kyllä fiktiivisessä tekstissä esiintyvä hahmo (tai muu asia) on aina fiktiivinen, vaikka perustuisi reaalimaailmaan ja faktoihin.
(Zoidzilla - mekaaninen hirmulisko. Kuva: Turun museokeskuksen esinekokoelma. Finna. CCBY4.0)
Voiko sinusta lukija oppia kaunokirjallisuuden avulla jotakin tietystä aiheesta, tietokirjallisuuden tapaan?
Kaunokirjallisuudesta voi oppia paljonkin, mutta oppimaansa pitää suhtautua eri tavoin kuin tietokirjallisuudesta opittuun. Kaunokirjallisuuden lukeminen on tulkinnan tulkintaa: lukija tulkitsee kirjailijan tulkintaa aiheestaan.
Lukijan tulee tiedostaa ja muistaa, että fiktiossa kirjailija ottaa luovia vapauksia eikä kaikkea lukemaansa pidä ottaa totena, eikä kaikkeen faktatiedolta vaikuttavaan kannata luottaa. Vaikka kirjailijat tekisivät kuinka perusteellista taustatyötä, on lopullinen faktantarkistus mielestäni lukijan vastuulla eikä kaunokirjallisuudesta luetun perustella kannata vastata tenttikysymyksiin tai osallistua pubivisaan.
Itselleni kaunokirjallisuus toimii usein myös väylänä tietoaineistojen pariin. Esimerkiksi Hilary Mantelin huikea Thomas Cromwell trilogia herätti kiinnostuksen Henrik VIII:n ajan Englantiin. Kouluhistoriasta oli jäänyt lähinnä mieleen, että palatsin ovi viuhui tiuhaan, kun Henrik lähetti viekkaita vaimojaan mestauslavalle yksi toisensa jälkeen. Mantelin romaaneista piirtyi esiin monipuolisempi kuva, jota olen täydentäyt lukemalla kyseistä aikakautta käsitteleviä tietoaineistoja.
Voitko tarjota esimerkkejä kaunokirjallisista aiheista, jotka kirjaston asiakkaita tällä hetkellä erityisesti kiinnostavat?
Itse en muutamaan vuoteen ole työskennellyt asiakaspalvelussa, joten en varmuudella osaa vastata, mikä juuri nyt on pinnalla. Aiemman asiakaspalvelukokemukseni perusteella sanoisin, että maailman myllerrykset näkyvät asiakkaiden kysymyksissä. Pandemia, sodat, ilmastonmuutos herättävät kiinnostuksen näitä aiheita käsittelevään kaunokirjallisuuteen. Toisaalta ahdistava ajankuva saa monet etsimään vastapainoksi jotain ihan muuta, joka vie ajatukset pois uutisvirran aiheista.
On myös aiheita, joiden kysyntä vaihtelee esimerkiksi vuodenajan mukaan. Jouluaiheisella kirjallisuudella riittää menekkiä seuraavat viikot; kaukokaipuu herää ajoittain ja eksoottisiin miljöihin sijoittuva fiktio liikkuu hyvin.
Lukuvinkki pimeään vuodenaikaan?
Pimeään vuodenaikaan sopii täydellisesti Tove Janssonin Taikatalvi. Olen lukenut tämän klassikon lapsilleni joka vuosi joulun tienoilla ja nyt kun lapset ovat varttuneet luen sen edelleen itsekseni. Talviunilta kesken kaiken heränneen pöllämystyneen Muumipeikon havainnot pimeyden ja valon, talven ja kesän paritanssista kiehtovat lukukerrasta toiseen. ”- Nyt minulla on kaikki, Muumipeikko sanoi itsekseen. – Minulla on koko vuosi. Talvikin. Minä olen ensimmäinen muumipeikko, joka on kokenut koko vuoden.”
(Muumifiguureja. Kuva: Turun museokeskuksen esinekokoelma. Finna. CCBY4.0)
Kiitos haastattelusta!
Nimi: KAUNO - fiktiivisen aineiston ontologia
Tyyppi: YSOn hierarkiaan pohjautuva erikoisontologia
Edeltäjä: KAUNOKKI-asiasanasto
Kieli: suomi, ruotsi
Ylläpitäjä: Helsingin kaupunginkirjasto
Käsitteiden lukumäärä: 6061 (marraskuu 2023)
- Mukana noin 29000 YSO-käsitteitä
Pysyvä osoite: http://www.yso.fi/onto/kauno/
Osoite finto.fi:ssä: https://finto.fi/kauno/fi/
Erikoisontologiat esiin! -haastattelusarja jatkuu ja tällä kertaa vuorossa on LIIKO -liikenteen ontologia ja sen ylläpitäjä, tiedonhallinnon asiantuntija Outi Maisalmi Väylävirastosta. Maisalmea haastattelussa avusti myös sisällöntuotantopäällikkö Marina Bergström Rautatiemuseosta. Haastattelun teki Tuomas Palonen.
Miten LIIKO-ontologia on syntynyt?
Liikenteen ontologia LIIKO sai alkunsa Merenkulun asiasanastosta, joka oli usean Suomen merialan kirjaston, oppilaitoksen sekä Merenkulkulaitoksen kokoama, ylläpitämä ja päivittämä verkkosanasto. Merenkulkualan asiasanastoon perustuva MERO laadittiin Merenkulkulaitoksen ja Semanttisen laskennan tutkimusryhmän yhteistyönä osana FinnONTO-projektia (2003–2012).
Vuonna 2016 MEROa hallinnoinut Liikennevirasto ja Sanastokeskus aloittivat yhteisen ontologiaprojektin, jossa MEROon lisättiin joukko tieliikenteen käsitteitä. Näin syntyi uusi ontologia LIIKO, joka julkaistiin kesällä 2018.
LIIKOn käsitevalikoimaa on sittemmin laajennettu lisäämällä sinne rautatieliikenteeseen liittyviä käsitteitä yhteistyössä Rautatiemuseon kanssa, sekä vesiväyliin ja merenkulkuun liittyviä käsitteitä yhteistyössä Museoviraston, Suomen merimuseon sekä Forum Marinumin asiantuntijoiden kanssa. Terminologisena asiantuntijana kaikissa projekteissa on toiminut Sanastokeskus.
Mikä on oma taustasi sanastoihin, ontologioihin ja LIIKOon liittyen?
Itse muistan törmänneeni ontologia-käsitteeseen ensimmäisen kerran työhaastattelussa Merenkulkulaitoksessa vuonna 2008 pyrkiessäni tietopalveluasiantuntijan tehtävään. Tuleva esihenkilöni, tietopalvelutiimin vetäjä Jarmo Koistinen kysyi, tiedänkö jotain ontologioista ja jouduin tunnustamaan tietämättömyyteni. Onneksi tämä ei ollut ratkaiseva kysymys haastattelussa ja sittemmin aihe on tullut tuttuakin tutummaksi alkaen ihan konkreettisesta ontologisointityöstä Otaniemessä Sanastokeskuksen Katri Seppälän ohjauksessa.
Oma roolini LIIKOn suhteen on muuttunut alun kädet savessa -työskentelystä toiseen ääripäähän: en enää juurikaan omassa työssäni käytä LIIKOa, mutta vastaan sen ylläpidosta ja siihen liittyvästä kehittämisestä.
(Olen opiskellut informaatiotutkimusta pääaineenani Tampereen yliopistossa vuosina 1999-2008. Tietämättömyyteni ontologia-asiassa työhaastattelun yhteydessä ei liittynyt siihen, etteivätkö ontologiat olisi jo tuolloin kuuluneet opetuksen ja tutkimuksen piiriin, vaan pikemminkin siihen, että olin viimeisimmät opiskeluvuodet keskittynyt pääaineeni sijaan jo erilaisiin määräaikaisiin työtehtäviin valtionhallinnossa sekä sivuaineeni politiikan tutkimuksen opintoihin.)
Missä järjestelmissä LIIKOa ensisijaisesti käytetään ja millä tavalla?
Väylävirastossa LIIKOa käytetään sisällönkuvailuun mm. valokuvakokoelman kunnostusprojektin yhteydessä. Julkaisuarkisto-Doriassa oleva aineistomme kuvaillaan myös LIIKOn avulla julkaisupalvelujemme tuottajan Etteplanin toimesta. Myös yhä harvemmin käytössä olevaa fyysistä kirjakokoelmaamme on kuvailtu LIIKO-termein.
Rautatiemuseossa LIIKO on integroitu sekä kirjaston että muiden kokoelmien kokoelmahallintajärjestelmiin. Kirjastossa on käytössä Aurora ja esine-, valokuva- ja arkistokokoelmien ohjelma Yksa, kertoo Rautatiemuseon sisällöntuotantopäällikkö Marina Bergström. Näistä järjestelmistä julkaistaan aineistoja Finnassa ja sitä kautta LIIKO-termit ovat käytössä myös siellä. Luetteloinnissa ja asiasanoituksessa Rautatiemuseo käyttää YSOa, LIIKOa ja MAO/TAOa. Tyypillisesti sopivia käsitteitä haetaan ensin YSOsta, minkä jälkeen kuvailua tarkennetaan LIIKO-käsitteillä. Yleisiä termejä on tärkeää tarkentaa LIIKO-käsitteillä, koska muuten ei haettaessa päästä kovin lähelle optimaalista hakutulosta.
(Kuvassa seislevy / Wikipedia)
Keitä LIIKOa työssään käyttävät henkilöt ovat?
Väylävirastossa LIIKOa käyttävät työssään pääasiassa tietopalveluasiantuntijat sekä julkaisupalveluiden tuottajat.
Rautatiemuseossa LIIKOa käyttävät ensisijaisesti luettelointia tekevät asiantuntijat, kuten kuvakokoelmien sekä esinekokoelmien amanuenssit, jotka olivat mukana myös päivittämässä LIIKOa. Marina kertoo itse käyttävänsä LIIKOa tiedonhaussa ja toteaa sen auttavan esimerkiksi oikeiden käsitteiden valinnassa tietopalvelupyyntöön tai näyttelytyöhön liittyviä hakuja tehtäessä. Marina hyödyntää LIIKOa toisinaan myös sisällöntuotannossa, kun tulee valita sopiva sana kuvaamaan tiettyä asiaa ja muistuu mieleen, että ontologian päivitystyön yhteydessä on jo kertaalleen pohdittu, mikä ilmaisu on ’oikeampi’ kuin joku toinen.
Myös Museoviraston, Suomen merimuseon ja Forum Marinumin asiantuntijat käyttävät LIIKOa sisällönkuvailuun.
Miten LIIKOa ylläpidetään?
LIIKOa on viime vuosina laajennettu ja päivitetty siten, että nykyisin se käsittää kaikki Väyläviraston toimialaan kuuluvat kolme liikennemuotoa: tie, rata- ja vesiväylät. Sisällön ylläpidosta on alustavasti sovittu samojen sidosryhmien kanssa, jotka olivat mukana laajennus- ja päivitysprojektissa. Käytännössä tämä tapahtuu kerran, pari vuodessa järjestettävässä kokouksessa, jossa käsitellään ehdotukset uusiksi LIIKO-käsitteiksi. Ylläpitokäytäntöä muokataan jatkossa tarpeen mukaan.
Ehdotetaanko LIIKOon uusia käsitteitä tai onko sanastossa muutoin havaittu täydennystarpeita?
Uusia käsitteitä on toistaiseksi ehdotettu lisättäväksi harvakseltaan ja niiden käsittelyyn riittää muutama tapaaminen vuodessa. Rautatiealan harrastajat ovat aktiivista porukkaa ja sieltä suunnalta onkin jo tullut useita täydennystarpeita.
(Kuvassa länsiviitta ja sektoriloisto / Wikipedia)
Voitko tarjota esimerkin LIIKOon kuuluvasta erikoisalan käsitteestä?
LIIKOn yksi erikoisuus ovat merenkulun asiasanaston slangisanat, jotka haluttiin pitää mukana myös ontologiassa. Slangisanojen merkityksen selvittäminen oli uran alkuvaiheessa täydelliselle maakravulle aikamoinen pähkinä purtavaksi, mutta tarjosi samalla aloittelevalle tietopalveluasiantuntijalle oivan perehdytyksen alan tietolähteisiin.
Esimerkkejä: kipinät = radioasemanhoitajat tai leidarit = köysitikkaat
Marina vinkkaa että rautatiepuolelta seislevyt-käsitteen merkitys avautuu, kun tarkastelee radan merkit -käsitteen alle koottua hierarkiaa.
Mitä tulevaisuudennäkymiä LIIKOn käytölle ja kehitystyölle näet?
LIIKOn integrointi Väyläviraston verkkosivujen ja intran sisällönkuvailuun on suunnitelmissa. Kun tämä saadaan toteutettua, on todennäköistä, että sisällössä havaitaan runsaammin puutteita, jolloin päivitysprosessi ja -tahti on varmasti pohdittava uudelleen.
Kiitos haastattelusta!
Nimi: LIIKO - Liikenteen ontologia
Tyyppi: YSOn hierarkiaan pohjautuva erikoisontologia
Luotu: 2018
Edeltäjä: MERO - merenkulun ontologia
Kieli: suomi
Ylläpitäjä: Väylävirasto
Käsitteiden lukumäärä: 3650 (marraskuu 2023)
- Mukana 30000 YSO-käsitteitä
Pysyvä osoite: http://www.yso.fi/onto/mero/
Osoite finto.fi:ssä: https://finto.fi/liiko/
YSO-kokous paneutui tällä kertaa suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven kunniaksi 10.10.2023 erittäinkin visaisiin tapauksiin. Näitä kokoustajat keskenänsä tuumailivat yhteensä reilu kolmisenkymmentä tapausta ja vallan vitkaa laati tämä kelpo joukkue myös päätöksiä kunkin ohdakkeisen tehtävän osaksi. Mainittakoon tässä tärkeimpiä:
Uusina käsitteinä YSOon otettiin kukka-ala, raskausraha, hulevesialtaat, SIM-kortit sekä luonnollisen kielen käsittely. Sanastosta päädyttiin poistamaan sosiaalivirastot, sosiaaliasemat, vuosikatsaukset sekä vaihtuvuus kuitenkin siten, että säilyi kustakin muisto ohjaustermin muodossa. Jonkin sortin käännöstempun teki kokous sen sijaan peräti kolmeen kertaan, jolloin päätermi ja ohjaustermi vaihtoivat paikkojaan: näin uusmediasta tuli digitaalinen media, toimikorteista tuli älykortteja sekä esiintymispelko laimentui esiintymisjännitykseksi. Ohjaustermejä lisättiin sanastoon kosolti, muun muassa ansalangat ohjaavat nyt ansoihin, isännät (eläimet) ohjaavat nyt isäntäeläimiin sekä verstaat (konepajat) ohjaavat konepajoihin.
Myöskin lennokeita, koptereita, drooneja, ilma-aluksia sekä lentokoneiden pienoismalleja käsiteltiin vimmatusti, joskaan näiden monimutkaisia ratkaisuja ei tässä jouda esitellä. Mainittakoon kuitenkin, että ehdotettu lennokkiharrastus ei saanut tarpeeksi kantoa siipeinsä alle ja jäi täten palleroisen maan kamaralle vartomaan, olisiko tuuli myötäisempi jossakin tulevassa kokouksessa.
Keskustelu ja päätökset ovat luettavissa täällä:
https://github.com/Finto-ehdotus/YSE/milestone/53
Finton YSO-aikaan on päivitetty neljäs ja viides vuosituhat eaa. Muutokset ovat käytössä alephissa. Fintossa YSO-aikaa voi selata osoitteessa:
YSO-aikaa käytetään normalisoimaan kuvailukäytössä olevat ajanjaksot vuosituhannen ja vuosisadan tarkkuudella ennen ajanlaskun alkua, ja vuosikymmenen tarkkuudella ajanlaskun alun jälkeen. YSO-aika kattaa aikavälin 4999 eaa. - 2999 jaa.
Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehdessä on ilmestynyt Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa -hankkeen työtä ja yhteistyöverkostoa esittelevä artikkeli.
Hankkeessa lisätään pohjoissaamen tuki kolmeen Kansalliskirjaston palveluun: Finnaan, Fintoon ja Kotoistuspalveluun. Tavoitteena on parantaa saamelaisten tieto- ja kulttuuriperintöaineistojen näkyvyyttä ja saavutettavuutta.
Hanketta ohjaa ja tukee laaja saamelaiskulttuurin toimijoista koostuva yhteistyöverkosto. Artikkelissa ohjausryhmän jäsenet pohtivat parhaillaan kehitettävien saamenkielisten palveluiden merkitystä ja vaikuttavuutta. Artikkeli on luettavissa pohjoissaameksi ja suomeksi.
https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/1-2023/yhteistyoverkosto-pohjoissaamenkielisen-tuen-tukena/
--------------------------
Álbmotgirjeráju Tietolinja-neahttabláđis lea almmustuvvan Sámegielaid doarjja digitála bálvalusain -fidnu barggu ja ovttasbargofierpmádaga ovdanbukti artihkal.
Fidnus lasihuvvo davvisámegiela doarjja golbma Álbmotgirjeráju bálvalussii: Finnai, Fintoi ja Kotoistus-bálvalussii. Ulbmilin lea buoridit sápmelaš diehto- ja kulturárbemateriálaid oinnolašvuođa ja gávdnama.
Fidnu stivre ja doarju viiddis sámekultuvrra doibmiid ovttasbargofierpmádat. Artihkkalis fidnu stivrenjoavkku lahtut guorahallet sámegielat bálvalusaid mearkkašumi ja váikkuheaddjivuođa. Artihkal lea lohkanláhkái davvisámegillii ja suomagillii.
YSOn ylläpito on laatinut uudet ohjeet YSO-Wikidata-linkitykseen Wikidata-käyttäjiä varten. Ohjeet on julkaistu Finton asiakaswikissä. YSOn ylläpito vastaa YSOn linkittämisestä ulkopuolisiin kohteisiin, mutta Wikidata on kaikkien vapaasti muokattava resurssi. Wikidataan onkin lisätty jonkin verran YSO-linkkejä Wikidata-käyttäjien toimesta. Kun linkkejä lisätään erikseen usealla taholla ilman yhteisiä linjauksia, on riskinä, että linkityskokonaisuus muuttuu epäjohdonmukaiseksi ja laatu epätasaiseksi.
Uudet ohjeet pyrkivät tuomaan apua tilanteeseen. Ohje sisältää myös taustatietoa YSOsta ja linkityksen tavoitteista. Ohjeessa eritellään erityyppisiä ristiriitatapauksia ja neuvotaan, miten niissä kannattaa toimia. Ohjeessa korostetaan suomen, ruotsin ja englannin osaamisen tärkeyttä linkitystyössä ja toisaalta rohkaistaan myös ottamaan YSOn ylläpitoon yhteyttä vaikeissa tilanteissa. Ohjeet ovat suomenkieliset. Linkki ohjeeseen:
https://www.kiwi.fi/x/IQC5FQ
Myös Wikidataan itseensä on lisätty linkki kyseiseen ohjeeseen, linkitykseen käytetyn YSO-tunniste-ominaisuuden yhteyteen (https://www.wikidata.org/wiki/Property:P2347).
Vuoden kolmas YSO-kokous järjestettiin 6.9.2023 Kansalliskirjaston Auditoriossa. Osallistujia oli 16. Käsite-ehdotuksia oli kertynyt tällä kertaa 204. Uusia käsitteitä hyväksyttiin 92, siinä missä termiehdotukseksi jäi 20 ehdotusta. Erityyppisiä muutoksia ja tarkenteita lisättiin paljon.
Kokous oli siten historiallinen, että ehdotettujen käsitteiden joukossa oli myös pohjoissaamen käännöstä koskevia muutos- ja täydennystoiveita. Esimerkiksi termien pohjoisnapa ja etelänapa erilaisista käännöksistä pohjoissaamessa tarjottiin ehdotuksia, ja nämä tullaankin huomioimaan. Jatkossa pohjoissaamea koskevat ehdotukset merkitään erillisellä labelilla GitHubissa, jolloin ne on mahdollisimman helppo ottaa erilliseen käsittelyyn.
Poistoja tehtiin jonkin verran. Tietokoneohjelma SURFACE poistui, minkä lisäksi käsitteet leningit ja laserlaitteet poistuivat erilaisten yhdistämispäätösten seurauksena. Käsitteet soija ja soijapavut päätettiin poistaa, sillä niiden suhde ja käyttö olivat monimutkaisia mitä tuli käsitteisiin peltosoijapapu, soijapapu ja vihannesvalmiste soija. Pitkällisen arvioinnin jälkeen poisto ja erilaisten ohjaustermien täsmennys katsottiin parhaaksi ratkaisuksi. Kasvit puhututtivat muutoinkin, ja hedelmien kohdalla havaittiin laajaa vaihtelevuutta. Tämä paljastui käsitettä luumu tarkasteltaessa, jolle ehdotettiin ohjaustermiä luumupuu. Tietyt hedelmät ovat ontologiassa hedelminä sekä puina, mutta valtaosa vain hedelminä. Esimerkiksi käsitteen appelsiinipuu puute on perusteltavissa sillä, ettei puuta ole perinteisesti kasvatettu Suomessa, jolloin esimerkiksi tämän kasvin hoitoon ei ole tarvinnut keskittyä suomalaisissa julkaisuissakaan. Päätöksissä painavat toisaalta halu ontologian parantamiseen, mutta myös tarve pragmaattisiin päätöksiin, jotka eivät aiheuta kohtuutonta kuormitusta missään osassa kuvailujärjestelmäämme.
Tälläkin kertaa sotaan liittyvää terminologiaa hyväksyttiin melko paljon. Näitä olivat taistelustressi, lentotiedustelu, matalan intensiteetin konfliktit, kuljetuspanssariajoneuvot ja rynnäkköpanssarivaunut. Osa ehdotuksista hyväksyttiin pienin muokkauksin, esimerkiksi taistelutekniikka hyväksyttiin muodossa taistelutekniikka (sotataito) ja ehdotus ei-valtiolliset toimijat otettiin muodossa valtiosta riippumattomat toimijat. Tässä nojattiin erityisesti ontologian yhdenmukaisuuden tavoitteluun, jossa esimerkiksi ei-alkuisia käsitteitä on pyritty välttämään. Samalla sulkutarkenne on usein katsottu hyväksi keinoksi osoittaa käsitteen rajautuvan juuri tiettyyn erikoisalaan tai käyttöyhteyteen, ja erilaisia tarkenteita kertyi runsaasti tässäkin kokouksessa. Jo mainittujen lisäksi ehdotus poikuus hyväksyttiin tarkenteella poikuus (poikana oleminen) ja aggregaatit muodossa aggregaatit (laitteet).
Jo arkikäytöstä jääneistä esineistä YSOon hyväksyttiin pronssirahat, nuolenkärjet ja ehiöt. Uusia kieliä YSOssa ovat sveitsinsaksa ja lyydia ja uusia eläimiä kaspianhylje, baikalinhylje, vesinokkaeläin ja nokikana.
Osassa ehdotuksia jäätiin odottamaan muiden ryhmien kommentteja, tai oma jatkotutkimus seuraavaan kokoukseen mennessä katsottiin välttämättömäksi. Samaten vuoden toinen ongelmakokous järjestetään syksyllä.
Seuraava YSO-kokous on marraskuussa.
- YSOon lisätyt käsitteet näkyvät finto.fi:ssä "Uudet ja poistetut" -välilehdellä.
- Katso myös toteutettujen muutosten mahdolliset vaikutukset kuvailuun: YSOn muutokset, Ändringar i ALLFO
- Hyväksymättömät tai käsittelyssä olevat uudet käsite-ehdotukset näkyvät myös Finto.fi:ssä https://finto.fi/yse/fi/
Automaattisen asiasanoittajan Annifin 1.0 -version julkaisun myötä myös Finto AI -palvelun koneoppimismallit on päivitetty käyttäen tätä uusinta versiota. Päivityksessä on jälleen käytetty laajempaa ja tuoreempaa aineistoa mallien koulutuksessa. Käyttöön on otettu YSO:n uusin jäädytetty versio Hypatia (ml. YSO-paikat). Valmiiksi koulutetut mallit löytyvät ladattavina tiedostoina niille, jotka haluavat pystyttää vastaavan palvelun paikallisesti, ks. https://annif.org/download/models/
Olemme myös juhlistamassa Annif 1.0:n julkaisua juhlaseminaarin muodossa, päivämäärä on 14.11., lisätietoa tulee pikimmiten. Tilaisuus on hybridimuotoinen ja pyrimme julkaisemaan esitysten tallenteet myöhemmin katsottaviksi.
YSO-paikat-sanastoon on lisätty uusi ominaisuus: paikkatyyppi. Tarkemmin sanoen tähän käytetään kahta ominaisuutta: ensinnäkin MML-paikkatyyppi eli Maanmittauslaitoksen paikannimirekisterin tarjoamat paikkatyypit sekä toiseksi Wikidata-paikkatyyppi eli Wikidatasta löytyvä paikkojen tyypittelyyn soveltuva kohde. Tällaisia on Wikidatasta valikoitu muutama (kaupunki, Yhdysvaltain osavaltio, maa, alue, valtameri, maanosa). Kaikilla suomalaisilla YSO-paikoilla on Maanmittauslaitoksen paikkatyyppi ja osalla ulkomaisista YSO-paikoista on Wikidata-paikkatyyppi. Wikidatan kaupunki-paikkatyyppi voi olla sekä suomalaisella että ulkomaisella YSO-paikkojen kaupungilla. MML- ja Wikidata-paikkatyypit näkyvät finto.fi:n YSO-paikat-näkymässä osana käsitteen tietoja. Ks. esim. Helsinki: http://www.yso.fi/onto/yso/p94137
Jotkin Finton automaattiset sanastopäivitykset eivät päätyneet julkaisuun asti kesän aikana.
Vika on nyt korjattu, ja muutokset näihin Fintossa ylläpidettyihin sanastoihin julkaistaan päivittäin.
KOKO-ontologia on päivitetty. Julkaisu sisältää jäädytetyn Hypatia-version YSO:sta, sekä päivitetyt versiot JUHO:sta sekä KAUNO:sta. Lista uusista ja muuttuneista käsitteistä.
https://finto.fi/koko/fi/
Metatietosanastosta on sen yhdeksänvuotisen historian aikana kehittynyt erittäin tärkeä osa nykykuvailua. Sanasto standardisoi kuvailussa käytettäviä termejä ja fraaseja ja näin varmistaa, että kuvailut ovat yhdenmukaisia ja auttavat tiedonhakijaa löytämään tarvitsemansa aineistot. Metatietosanasto toimii linkitetyn datan periaatteiden mukaisesti ja antaa toiminnalliset tunnisteet kuvailun käsitteille.
Kansalliskirjaston Linkitetty kirjastodata -projekti valmistelee suomalaisen kirjastokentän siirtymää linkitettyyn dataan bibliografisen kuvailun osalta. Metatietosanasto on yksi tärkeimmistä komponenteista tässä siirtymässä ja se tuleekin kehittymään merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Metatietosanaston kehittämissuunnitelma kuvaa Metatietosanaston rakenteen ja tarkoituksen sekä sen, miten sanastoa tuotetaan ja miten sitä aiotaan tulevian vuosina kehittää. Suunnitelma on luotu yhteistyössä kuvailun asiantuntijaryhmien kanssa ja sitä päivitetään säännöllisesti.
Kehittämissuunnitelman pääset lukemaan tästä linkistä: https://www.kiwi.fi/x/R4DVF
