Blog
Erikoisontologiat esiin! -haastattelusarja jatkuu ja tällä kertaa vuorossa on LIIKO -liikenteen ontologia ja sen ylläpitäjä, tiedonhallinnon asiantuntija Outi Maisalmi Väylävirastosta. Maisalmea haastattelussa avusti myös sisällöntuotantopäällikkö Marina Bergström Rautatiemuseosta. Haastattelun teki Tuomas Palonen.
Miten LIIKO-ontologia on syntynyt?
Liikenteen ontologia LIIKO sai alkunsa Merenkulun asiasanastosta, joka oli usean Suomen merialan kirjaston, oppilaitoksen sekä Merenkulkulaitoksen kokoama, ylläpitämä ja päivittämä verkkosanasto. Merenkulkualan asiasanastoon perustuva MERO laadittiin Merenkulkulaitoksen ja Semanttisen laskennan tutkimusryhmän yhteistyönä osana FinnONTO-projektia (2003–2012).
Vuonna 2016 MEROa hallinnoinut Liikennevirasto ja Sanastokeskus aloittivat yhteisen ontologiaprojektin, jossa MEROon lisättiin joukko tieliikenteen käsitteitä. Näin syntyi uusi ontologia LIIKO, joka julkaistiin kesällä 2018.
LIIKOn käsitevalikoimaa on sittemmin laajennettu lisäämällä sinne rautatieliikenteeseen liittyviä käsitteitä yhteistyössä Rautatiemuseon kanssa, sekä vesiväyliin ja merenkulkuun liittyviä käsitteitä yhteistyössä Museoviraston, Suomen merimuseon sekä Forum Marinumin asiantuntijoiden kanssa. Terminologisena asiantuntijana kaikissa projekteissa on toiminut Sanastokeskus.
Mikä on oma taustasi sanastoihin, ontologioihin ja LIIKOon liittyen?
Itse muistan törmänneeni ontologia-käsitteeseen ensimmäisen kerran työhaastattelussa Merenkulkulaitoksessa vuonna 2008 pyrkiessäni tietopalveluasiantuntijan tehtävään. Tuleva esihenkilöni, tietopalvelutiimin vetäjä Jarmo Koistinen kysyi, tiedänkö jotain ontologioista ja jouduin tunnustamaan tietämättömyyteni. Onneksi tämä ei ollut ratkaiseva kysymys haastattelussa ja sittemmin aihe on tullut tuttuakin tutummaksi alkaen ihan konkreettisesta ontologisointityöstä Otaniemessä Sanastokeskuksen Katri Seppälän ohjauksessa.
Oma roolini LIIKOn suhteen on muuttunut alun kädet savessa -työskentelystä toiseen ääripäähän: en enää juurikaan omassa työssäni käytä LIIKOa, mutta vastaan sen ylläpidosta ja siihen liittyvästä kehittämisestä.
(Olen opiskellut informaatiotutkimusta pääaineenani Tampereen yliopistossa vuosina 1999-2008. Tietämättömyyteni ontologia-asiassa työhaastattelun yhteydessä ei liittynyt siihen, etteivätkö ontologiat olisi jo tuolloin kuuluneet opetuksen ja tutkimuksen piiriin, vaan pikemminkin siihen, että olin viimeisimmät opiskeluvuodet keskittynyt pääaineeni sijaan jo erilaisiin määräaikaisiin työtehtäviin valtionhallinnossa sekä sivuaineeni politiikan tutkimuksen opintoihin.)
Missä järjestelmissä LIIKOa ensisijaisesti käytetään ja millä tavalla?
Väylävirastossa LIIKOa käytetään sisällönkuvailuun mm. valokuvakokoelman kunnostusprojektin yhteydessä. Julkaisuarkisto-Doriassa oleva aineistomme kuvaillaan myös LIIKOn avulla julkaisupalvelujemme tuottajan Etteplanin toimesta. Myös yhä harvemmin käytössä olevaa fyysistä kirjakokoelmaamme on kuvailtu LIIKO-termein.
Rautatiemuseossa LIIKO on integroitu sekä kirjaston että muiden kokoelmien kokoelmahallintajärjestelmiin. Kirjastossa on käytössä Aurora ja esine-, valokuva- ja arkistokokoelmien ohjelma Yksa, kertoo Rautatiemuseon sisällöntuotantopäällikkö Marina Bergström. Näistä järjestelmistä julkaistaan aineistoja Finnassa ja sitä kautta LIIKO-termit ovat käytössä myös siellä. Luetteloinnissa ja asiasanoituksessa Rautatiemuseo käyttää YSOa, LIIKOa ja MAO/TAOa. Tyypillisesti sopivia käsitteitä haetaan ensin YSOsta, minkä jälkeen kuvailua tarkennetaan LIIKO-käsitteillä. Yleisiä termejä on tärkeää tarkentaa LIIKO-käsitteillä, koska muuten ei haettaessa päästä kovin lähelle optimaalista hakutulosta.
(Kuvassa seislevy / Wikipedia)
Keitä LIIKOa työssään käyttävät henkilöt ovat?
Väylävirastossa LIIKOa käyttävät työssään pääasiassa tietopalveluasiantuntijat sekä julkaisupalveluiden tuottajat.
Rautatiemuseossa LIIKOa käyttävät ensisijaisesti luettelointia tekevät asiantuntijat, kuten kuvakokoelmien sekä esinekokoelmien amanuenssit, jotka olivat mukana myös päivittämässä LIIKOa. Marina kertoo itse käyttävänsä LIIKOa tiedonhaussa ja toteaa sen auttavan esimerkiksi oikeiden käsitteiden valinnassa tietopalvelupyyntöön tai näyttelytyöhön liittyviä hakuja tehtäessä. Marina hyödyntää LIIKOa toisinaan myös sisällöntuotannossa, kun tulee valita sopiva sana kuvaamaan tiettyä asiaa ja muistuu mieleen, että ontologian päivitystyön yhteydessä on jo kertaalleen pohdittu, mikä ilmaisu on ’oikeampi’ kuin joku toinen.
Myös Museoviraston, Suomen merimuseon ja Forum Marinumin asiantuntijat käyttävät LIIKOa sisällönkuvailuun.
Miten LIIKOa ylläpidetään?
LIIKOa on viime vuosina laajennettu ja päivitetty siten, että nykyisin se käsittää kaikki Väyläviraston toimialaan kuuluvat kolme liikennemuotoa: tie, rata- ja vesiväylät. Sisällön ylläpidosta on alustavasti sovittu samojen sidosryhmien kanssa, jotka olivat mukana laajennus- ja päivitysprojektissa. Käytännössä tämä tapahtuu kerran, pari vuodessa järjestettävässä kokouksessa, jossa käsitellään ehdotukset uusiksi LIIKO-käsitteiksi. Ylläpitokäytäntöä muokataan jatkossa tarpeen mukaan.
Ehdotetaanko LIIKOon uusia käsitteitä tai onko sanastossa muutoin havaittu täydennystarpeita?
Uusia käsitteitä on toistaiseksi ehdotettu lisättäväksi harvakseltaan ja niiden käsittelyyn riittää muutama tapaaminen vuodessa. Rautatiealan harrastajat ovat aktiivista porukkaa ja sieltä suunnalta onkin jo tullut useita täydennystarpeita.
(Kuvassa länsiviitta ja sektoriloisto / Wikipedia)
Voitko tarjota esimerkin LIIKOon kuuluvasta erikoisalan käsitteestä?
LIIKOn yksi erikoisuus ovat merenkulun asiasanaston slangisanat, jotka haluttiin pitää mukana myös ontologiassa. Slangisanojen merkityksen selvittäminen oli uran alkuvaiheessa täydelliselle maakravulle aikamoinen pähkinä purtavaksi, mutta tarjosi samalla aloittelevalle tietopalveluasiantuntijalle oivan perehdytyksen alan tietolähteisiin.
Esimerkkejä: kipinät = radioasemanhoitajat tai leidarit = köysitikkaat
Marina vinkkaa että rautatiepuolelta seislevyt-käsitteen merkitys avautuu, kun tarkastelee radan merkit -käsitteen alle koottua hierarkiaa.
Mitä tulevaisuudennäkymiä LIIKOn käytölle ja kehitystyölle näet?
LIIKOn integrointi Väyläviraston verkkosivujen ja intran sisällönkuvailuun on suunnitelmissa. Kun tämä saadaan toteutettua, on todennäköistä, että sisällössä havaitaan runsaammin puutteita, jolloin päivitysprosessi ja -tahti on varmasti pohdittava uudelleen.
Kiitos haastattelusta!
Nimi: LIIKO - Liikenteen ontologia
Tyyppi: YSOn hierarkiaan pohjautuva erikoisontologia
Luotu: 2018
Edeltäjä: MERO - merenkulun ontologia
Kieli: suomi
Ylläpitäjä: Väylävirasto
Käsitteiden lukumäärä: 3650 (marraskuu 2023)
- Mukana 30000 YSO-käsitteitä
Pysyvä osoite: http://www.yso.fi/onto/mero/
Osoite finto.fi:ssä: https://finto.fi/liiko/
YSO-kokous paneutui tällä kertaa suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven kunniaksi 10.10.2023 erittäinkin visaisiin tapauksiin. Näitä kokoustajat keskenänsä tuumailivat yhteensä reilu kolmisenkymmentä tapausta ja vallan vitkaa laati tämä kelpo joukkue myös päätöksiä kunkin ohdakkeisen tehtävän osaksi. Mainittakoon tässä tärkeimpiä:
Uusina käsitteinä YSOon otettiin kukka-ala, raskausraha, hulevesialtaat, SIM-kortit sekä luonnollisen kielen käsittely. Sanastosta päädyttiin poistamaan sosiaalivirastot, sosiaaliasemat, vuosikatsaukset sekä vaihtuvuus kuitenkin siten, että säilyi kustakin muisto ohjaustermin muodossa. Jonkin sortin käännöstempun teki kokous sen sijaan peräti kolmeen kertaan, jolloin päätermi ja ohjaustermi vaihtoivat paikkojaan: näin uusmediasta tuli digitaalinen media, toimikorteista tuli älykortteja sekä esiintymispelko laimentui esiintymisjännitykseksi. Ohjaustermejä lisättiin sanastoon kosolti, muun muassa ansalangat ohjaavat nyt ansoihin, isännät (eläimet) ohjaavat nyt isäntäeläimiin sekä verstaat (konepajat) ohjaavat konepajoihin.
Myöskin lennokeita, koptereita, drooneja, ilma-aluksia sekä lentokoneiden pienoismalleja käsiteltiin vimmatusti, joskaan näiden monimutkaisia ratkaisuja ei tässä jouda esitellä. Mainittakoon kuitenkin, että ehdotettu lennokkiharrastus ei saanut tarpeeksi kantoa siipeinsä alle ja jäi täten palleroisen maan kamaralle vartomaan, olisiko tuuli myötäisempi jossakin tulevassa kokouksessa.
Keskustelu ja päätökset ovat luettavissa täällä:
https://github.com/Finto-ehdotus/YSE/milestone/53
Finton YSO-aikaan on päivitetty neljäs ja viides vuosituhat eaa. Muutokset ovat käytössä alephissa. Fintossa YSO-aikaa voi selata osoitteessa:
YSO-aikaa käytetään normalisoimaan kuvailukäytössä olevat ajanjaksot vuosituhannen ja vuosisadan tarkkuudella ennen ajanlaskun alkua, ja vuosikymmenen tarkkuudella ajanlaskun alun jälkeen. YSO-aika kattaa aikavälin 4999 eaa. - 2999 jaa.
Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehdessä on ilmestynyt Saamelaiskielten tuki digitaalisissa palveluissa -hankkeen työtä ja yhteistyöverkostoa esittelevä artikkeli.
Hankkeessa lisätään pohjoissaamen tuki kolmeen Kansalliskirjaston palveluun: Finnaan, Fintoon ja Kotoistuspalveluun. Tavoitteena on parantaa saamelaisten tieto- ja kulttuuriperintöaineistojen näkyvyyttä ja saavutettavuutta.
Hanketta ohjaa ja tukee laaja saamelaiskulttuurin toimijoista koostuva yhteistyöverkosto. Artikkelissa ohjausryhmän jäsenet pohtivat parhaillaan kehitettävien saamenkielisten palveluiden merkitystä ja vaikuttavuutta. Artikkeli on luettavissa pohjoissaameksi ja suomeksi.
https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/1-2023/yhteistyoverkosto-pohjoissaamenkielisen-tuen-tukena/
--------------------------
Álbmotgirjeráju Tietolinja-neahttabláđis lea almmustuvvan Sámegielaid doarjja digitála bálvalusain -fidnu barggu ja ovttasbargofierpmádaga ovdanbukti artihkal.
Fidnus lasihuvvo davvisámegiela doarjja golbma Álbmotgirjeráju bálvalussii: Finnai, Fintoi ja Kotoistus-bálvalussii. Ulbmilin lea buoridit sápmelaš diehto- ja kulturárbemateriálaid oinnolašvuođa ja gávdnama.
Fidnu stivre ja doarju viiddis sámekultuvrra doibmiid ovttasbargofierpmádat. Artihkkalis fidnu stivrenjoavkku lahtut guorahallet sámegielat bálvalusaid mearkkašumi ja váikkuheaddjivuođa. Artihkal lea lohkanláhkái davvisámegillii ja suomagillii.
YSOn ylläpito on laatinut uudet ohjeet YSO-Wikidata-linkitykseen Wikidata-käyttäjiä varten. Ohjeet on julkaistu Finton asiakaswikissä. YSOn ylläpito vastaa YSOn linkittämisestä ulkopuolisiin kohteisiin, mutta Wikidata on kaikkien vapaasti muokattava resurssi. Wikidataan onkin lisätty jonkin verran YSO-linkkejä Wikidata-käyttäjien toimesta. Kun linkkejä lisätään erikseen usealla taholla ilman yhteisiä linjauksia, on riskinä, että linkityskokonaisuus muuttuu epäjohdonmukaiseksi ja laatu epätasaiseksi.
Uudet ohjeet pyrkivät tuomaan apua tilanteeseen. Ohje sisältää myös taustatietoa YSOsta ja linkityksen tavoitteista. Ohjeessa eritellään erityyppisiä ristiriitatapauksia ja neuvotaan, miten niissä kannattaa toimia. Ohjeessa korostetaan suomen, ruotsin ja englannin osaamisen tärkeyttä linkitystyössä ja toisaalta rohkaistaan myös ottamaan YSOn ylläpitoon yhteyttä vaikeissa tilanteissa. Ohjeet ovat suomenkieliset. Linkki ohjeeseen:
https://www.kiwi.fi/x/IQC5FQ
Myös Wikidataan itseensä on lisätty linkki kyseiseen ohjeeseen, linkitykseen käytetyn YSO-tunniste-ominaisuuden yhteyteen (https://www.wikidata.org/wiki/Property:P2347).
Vuoden kolmas YSO-kokous järjestettiin 6.9.2023 Kansalliskirjaston Auditoriossa. Osallistujia oli 16. Käsite-ehdotuksia oli kertynyt tällä kertaa 204. Uusia käsitteitä hyväksyttiin 92, siinä missä termiehdotukseksi jäi 20 ehdotusta. Erityyppisiä muutoksia ja tarkenteita lisättiin paljon.
Kokous oli siten historiallinen, että ehdotettujen käsitteiden joukossa oli myös pohjoissaamen käännöstä koskevia muutos- ja täydennystoiveita. Esimerkiksi termien pohjoisnapa ja etelänapa erilaisista käännöksistä pohjoissaamessa tarjottiin ehdotuksia, ja nämä tullaankin huomioimaan. Jatkossa pohjoissaamea koskevat ehdotukset merkitään erillisellä labelilla GitHubissa, jolloin ne on mahdollisimman helppo ottaa erilliseen käsittelyyn.
Poistoja tehtiin jonkin verran. Tietokoneohjelma SURFACE poistui, minkä lisäksi käsitteet leningit ja laserlaitteet poistuivat erilaisten yhdistämispäätösten seurauksena. Käsitteet soija ja soijapavut päätettiin poistaa, sillä niiden suhde ja käyttö olivat monimutkaisia mitä tuli käsitteisiin peltosoijapapu, soijapapu ja vihannesvalmiste soija. Pitkällisen arvioinnin jälkeen poisto ja erilaisten ohjaustermien täsmennys katsottiin parhaaksi ratkaisuksi. Kasvit puhututtivat muutoinkin, ja hedelmien kohdalla havaittiin laajaa vaihtelevuutta. Tämä paljastui käsitettä luumu tarkasteltaessa, jolle ehdotettiin ohjaustermiä luumupuu. Tietyt hedelmät ovat ontologiassa hedelminä sekä puina, mutta valtaosa vain hedelminä. Esimerkiksi käsitteen appelsiinipuu puute on perusteltavissa sillä, ettei puuta ole perinteisesti kasvatettu Suomessa, jolloin esimerkiksi tämän kasvin hoitoon ei ole tarvinnut keskittyä suomalaisissa julkaisuissakaan. Päätöksissä painavat toisaalta halu ontologian parantamiseen, mutta myös tarve pragmaattisiin päätöksiin, jotka eivät aiheuta kohtuutonta kuormitusta missään osassa kuvailujärjestelmäämme.
Tälläkin kertaa sotaan liittyvää terminologiaa hyväksyttiin melko paljon. Näitä olivat taistelustressi, lentotiedustelu, matalan intensiteetin konfliktit, kuljetuspanssariajoneuvot ja rynnäkköpanssarivaunut. Osa ehdotuksista hyväksyttiin pienin muokkauksin, esimerkiksi taistelutekniikka hyväksyttiin muodossa taistelutekniikka (sotataito) ja ehdotus ei-valtiolliset toimijat otettiin muodossa valtiosta riippumattomat toimijat. Tässä nojattiin erityisesti ontologian yhdenmukaisuuden tavoitteluun, jossa esimerkiksi ei-alkuisia käsitteitä on pyritty välttämään. Samalla sulkutarkenne on usein katsottu hyväksi keinoksi osoittaa käsitteen rajautuvan juuri tiettyyn erikoisalaan tai käyttöyhteyteen, ja erilaisia tarkenteita kertyi runsaasti tässäkin kokouksessa. Jo mainittujen lisäksi ehdotus poikuus hyväksyttiin tarkenteella poikuus (poikana oleminen) ja aggregaatit muodossa aggregaatit (laitteet).
Jo arkikäytöstä jääneistä esineistä YSOon hyväksyttiin pronssirahat, nuolenkärjet ja ehiöt. Uusia kieliä YSOssa ovat sveitsinsaksa ja lyydia ja uusia eläimiä kaspianhylje, baikalinhylje, vesinokkaeläin ja nokikana.
Osassa ehdotuksia jäätiin odottamaan muiden ryhmien kommentteja, tai oma jatkotutkimus seuraavaan kokoukseen mennessä katsottiin välttämättömäksi. Samaten vuoden toinen ongelmakokous järjestetään syksyllä.
Seuraava YSO-kokous on marraskuussa.
- YSOon lisätyt käsitteet näkyvät finto.fi:ssä "Uudet ja poistetut" -välilehdellä.
- Katso myös toteutettujen muutosten mahdolliset vaikutukset kuvailuun: YSOn muutokset, Ändringar i ALLFO
- Hyväksymättömät tai käsittelyssä olevat uudet käsite-ehdotukset näkyvät myös Finto.fi:ssä https://finto.fi/yse/fi/
Automaattisen asiasanoittajan Annifin 1.0 -version julkaisun myötä myös Finto AI -palvelun koneoppimismallit on päivitetty käyttäen tätä uusinta versiota. Päivityksessä on jälleen käytetty laajempaa ja tuoreempaa aineistoa mallien koulutuksessa. Käyttöön on otettu YSO:n uusin jäädytetty versio Hypatia (ml. YSO-paikat). Valmiiksi koulutetut mallit löytyvät ladattavina tiedostoina niille, jotka haluavat pystyttää vastaavan palvelun paikallisesti, ks. https://annif.org/download/models/
Olemme myös juhlistamassa Annif 1.0:n julkaisua juhlaseminaarin muodossa, päivämäärä on 14.11., lisätietoa tulee pikimmiten. Tilaisuus on hybridimuotoinen ja pyrimme julkaisemaan esitysten tallenteet myöhemmin katsottaviksi.
YSO-paikat-sanastoon on lisätty uusi ominaisuus: paikkatyyppi. Tarkemmin sanoen tähän käytetään kahta ominaisuutta: ensinnäkin MML-paikkatyyppi eli Maanmittauslaitoksen paikannimirekisterin tarjoamat paikkatyypit sekä toiseksi Wikidata-paikkatyyppi eli Wikidatasta löytyvä paikkojen tyypittelyyn soveltuva kohde. Tällaisia on Wikidatasta valikoitu muutama (kaupunki, Yhdysvaltain osavaltio, maa, alue, valtameri, maanosa). Kaikilla suomalaisilla YSO-paikoilla on Maanmittauslaitoksen paikkatyyppi ja osalla ulkomaisista YSO-paikoista on Wikidata-paikkatyyppi. Wikidatan kaupunki-paikkatyyppi voi olla sekä suomalaisella että ulkomaisella YSO-paikkojen kaupungilla. MML- ja Wikidata-paikkatyypit näkyvät finto.fi:n YSO-paikat-näkymässä osana käsitteen tietoja. Ks. esim. Helsinki: http://www.yso.fi/onto/yso/p94137
Jotkin Finton automaattiset sanastopäivitykset eivät päätyneet julkaisuun asti kesän aikana.
Vika on nyt korjattu, ja muutokset näihin Fintossa ylläpidettyihin sanastoihin julkaistaan päivittäin.
KOKO-ontologia on päivitetty. Julkaisu sisältää jäädytetyn Hypatia-version YSO:sta, sekä päivitetyt versiot JUHO:sta sekä KAUNO:sta. Lista uusista ja muuttuneista käsitteistä.
https://finto.fi/koko/fi/
Metatietosanastosta on sen yhdeksänvuotisen historian aikana kehittynyt erittäin tärkeä osa nykykuvailua. Sanasto standardisoi kuvailussa käytettäviä termejä ja fraaseja ja näin varmistaa, että kuvailut ovat yhdenmukaisia ja auttavat tiedonhakijaa löytämään tarvitsemansa aineistot. Metatietosanasto toimii linkitetyn datan periaatteiden mukaisesti ja antaa toiminnalliset tunnisteet kuvailun käsitteille.
Kansalliskirjaston Linkitetty kirjastodata -projekti valmistelee suomalaisen kirjastokentän siirtymää linkitettyyn dataan bibliografisen kuvailun osalta. Metatietosanasto on yksi tärkeimmistä komponenteista tässä siirtymässä ja se tuleekin kehittymään merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Metatietosanaston kehittämissuunnitelma kuvaa Metatietosanaston rakenteen ja tarkoituksen sekä sen, miten sanastoa tuotetaan ja miten sitä aiotaan tulevian vuosina kehittää. Suunnitelma on luotu yhteistyössä kuvailun asiantuntijaryhmien kanssa ja sitä päivitetään säännöllisesti.
Kehittämissuunnitelman pääset lukemaan tästä linkistä: https://www.kiwi.fi/x/R4DVF
Yleisestä suomalaisesta ontologiasta (YSO) on julkaistu uusi jäädytetty versio 2023.6.Hypatia: https://github.com/NatLibFi/Finto-data/tree/master/vocabularies/yso/releases/2023.6.Hypatia
YSOn jäädytetyt versiot ovat YSO-pohjaisten erikoisontologioiden kehittäjille suunnattuja, ja niihin ei päivitetä finto.fi:n YSO-julkaisuversiossa näkyviä jatkuvia muutoksia. Nyt julkaistu versio vastaa YSOn tilaa 22. 6. 2023 ja se sisältää alkuvuoden 2023 uudet käsitteet sekä käsitteiden muutokset. Seuraava YSOn jäädytetty kehittäjäversio tullaan julkaisemaan alkuvuodesta 2024.
YSOn jäädytetyt kehittäjäversiot ovat optimoitu TopBraid Composer editointityökalulla tapahtuvaa ontologiatyötä ajatellen, ja ne poikkeavat tietomalliltaan joiltain osin YSOn julkaisuversiosta. Jäädytetyt YSOt liitetään osaksi YSO-pohjaisen erikoisontologian käsitteistöä MUTU-prosessin avulla.
***
Hypatia Aleksandrialainen oli filosofi, matemaatikko ja tähtitieteilijä. Häntä pidettiin aikansa merkittävimpinä tieteen tekijänä. Hän toimi Alexandrian Museion-instituutin johtajana, ja ylitti isänsä Theon Aleksandrialaisen saavutukset monella saralla. Häntä kuvailtiin kaunopuheiseksi, itsevarmaksi ja harkitsevaksi. Vaikka häneltä ei jäänyt jälkipolville julkaisuja, hänellä oli merkittäviä oppilaita jotka ylistivät hänen ansioitaan.
Alexandrian levottomuuksien aikaan Hypatia kieltäytyi kääntymästä kristityksi, ja väkijouko kivitti hänet kuoliaaksi. Hänen raaka murhansa päätti klassisen sivistyksen kauden Alexandriassa.
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä YKL on päivitetty. Uutuutena mukana on darin kieleen liiittyviä luokkia:
80.8311 Darinkieliset kaunokirjalliset sekasisältöiset teokset
82.8311 Darinkieliset runot
83.8311 Darinkieliset näytelmät
84.8311 Darinkielinen kertomakirjallisuus
85.18311 Darinkieliset sadut
85.28311 Darinkieliset kuvakirjat
85.38311 Darinkieliset sarjakuvat
86.8311 Darinkielisen kirjallisuuden historia ja tutkimus
89.8311 Darin kieli
https://finto.fi/ykl/
Helsingin kaupungin luokitusjärjestelmä HKLJ on päivitetty. Uusia hakutermejä ovat mm. ”Pakohuonepelit (798.2)”, ”Tekoäly, etiikka (627.7)”, ”Bitcoin (362)”.
https://finto.fi/hklj/fi/
