You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 22 Next »

KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS

Aika: 3.11.2021 klo 9.15-11.15
Paikka: 
KUMEAn Zoom-kokoushuone
Paikalla: 
Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Martin Engberg (Kansalliskirjasto), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto), Sini Neuvonen (Espoon kaupunginkirjasto), Silja Saarikoski (Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Minna Kantanen (Kansalliskirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Irina Vikman (Hämeen ammattikorkeakoulun kirjasto) 
Kutsuttuina asiantuntijoina: 
Minttu Hurme (Kansalliskirjasto), Serafia Kari (Kansalliskirjasto), Anneli Renfors (Kansalliskirjasto), Katri Riiheläinen (Kirjastopalvelu), Heidi Ronkainen (Kansalliskirjasto)
Poissa:

1. Edellisen kokouksen pöytäkirja


2. Ilmoitusasiat

Menneet tapahtumat - lisätietoja

Kirjastoverkkopäivien satoa.:

  • esitykset & chatin käsittely
  • Bibframea hyödyntävä Vega-haku https://ferg.na.iiivega.com/
  • Anne-Mari: 

    Villen esityksestä tehtävä 2. Siinä herrat Turpeinen, Herranen ja Hoffman eivät ole yhteisvastuullisesti kirjoittaneet osaa yksi vaan jokainen on kirjoittanut omalta aihealueeltaan eli Turpeinen väestöstä s.13-117, Herranen kaupunkisuunnittelusta ja asumisesta s. 121-243 ja Hoffman elinkeinoista 247-500, mutta tämän kokonaisuuden sisällä on yksi Herrasen kirjottama luku sivuilla 474-495. Nostetaanko silti Oiva Turpeinen tietueen 100-kenttään?  RDA hakutiedot-ohjeeseemme tämä täytyy esimerkin kera avata jos tosiaan näin on.

Tulevat tapahtumat - lisätietoja

  • 7.12.2021 klo 13-16 Musiikin kuvailu -tilaisuus


  • Kuvailuvälineiden uudistamisessa pitäisi myös kuvailuryhmien olla aktiivisia. Asiaa viedään eteenpäin puheenjohtajien kokouksessa. 
  • Kuvailuryhmien kokoonpanoja voisi miettiä, toimikaudet loppuvat vuoden 2021 lopussa; mm. puheenjohtajan miettiminen
    • ilmoitetaan Katjalle, jos ei enää halua osallistua KUMEAn toimintaan
    • Silja jää pois, uusi AMK:n edustaja?
  • (warning) Kuvailuryhmien syksyn toinen yhteinen työpaja 30.11.21 klo 9.00-12.00. Yhteiseksi ohjelmaksi teosviittauksista jatkaminen (ainakin KUMEA ja Muusa) Kirjastoverkkopäivien työpajan ohjelman jatkona. Onko ok?

Monikielinen kirjasto

  • Monikielisen sähköpostiin [email protected] voi lähettää kysymyksiä jos harvinaiskielten luetteloinnissa tai translitteroinnissa tarvitsee apua.

    Jos emme itse pysty selvittämään asiaa voimme jakaa kysymyksen työntekijöillemme, jotka mahdollisesti taitavat kysyttyä kieltä. Kaikkiin kieliin ei meillä tietysti ole osaamista. Saamme pääosin luettelointia varten tarvitsemamme tiedot kirjakaupoilta, kustantajilta tai kansainvälisistä tietokannoista  hakemalla
  • Olisiko joku harvinaiskielten luetteloijien translitterointi lista [työnimi] -sähköpostilistan perustaminen hyvä idea? Sieltä voisi kysellä apua jos vastaan tulee koreaa, japania, kiinaa, arabiaa tai vaikka georgiaa eikä maailmalta tai toimittajalta vastausta löydy. Harvinaisempia kieliä osaavat voisivat ilmoittautua listalle tai joku organisaation jäsen voisi välittää pyyntöä kieltä osaavalle. Espoossakin osataan ainakin arabiaa, kiinaa ja japania – ja tietysti venäjää.

  • Kuvailuryhmien työpajoissa keväällä 2019 on käsitelty aihetta https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=107188755  ja jatkettu Katja organisoiman lisäkyselyn myötä saman vuoden syksyllä https://www.kiwi.fi/display/kuvailuyhteistyo/2019+syksyn+yhteiskokous

    Jälkimmäisen kohdalla on kyselytulosten ja keskustelun myötä kirjattu muistiin: ”Translitteroijille järjestäytynyttä yhteydenpitoa ja kansallista yhteistyötä.” Vertaistukea nimittäin toivottiin kyselyn vastauksissa, sen muistan hyvin. Tässä taisi klassisesti käydä niin, että asiaa luvattiin KK:n taholta viedä eteenpäin mutta se on vain jäänyt muiden hoidettavien jalkoihin… Muistelen, että tuosta sähköpostilistastakin olisi jo tuolloin ollut puhetta.

    Kyllähän nyt olisi oiva aika tuotakin viritellä varsinkin, kun tuo monikielinen kirjasto myönteisesti suhtautuu. Kaiketi tuo sähköpostilista olisi aika helppo apuväline ensi hätään?

3. To do -lista

Lista suunnitelmista ja taulukko työn alla olevista

mitä mukaan tähän tai seuraavaan kokoukseen

 (plus)-merkillä tähän kokoukseen tulevat asiat

Näitä edistetään syksyn aikana - sovittu 27.8.2020

  • $9 työryhmä jatkaa työtään syksylla 2021
    • Tarvitaan uudet listat / (error) Minttu & Melindapalvelu?
  • Uskonnollisten teosten kuvailu - pienryhmä kokoontuu työstämään ohjetta 
    • Uskonnolliset henkilöt ja yhteisöt toimijana -ohje julkaistu luonnoksena https://www.kiwi.fi/x/ooJoDQ
    • Liturgisten teosten ja pyhien kirjojen ohjeidenden työstämistä jatketaan. Seuraava kokous 15.10
    • Raamatun ja apokryfisten kirjojen nimimuotojen tarkistus - Marja-Liisan sähköposti 28.9 / Ville: olen aloittanut tämän... palautus "15.10. mennessä"
  • Yhteiset asiat Muusan kanssa (Muusan kokouksessa 4.2.: "Yhteiskokousta pidetään kannatettavana ajatuksena, mutta aivan lähiaikoina sille ei koeta olevan tarvetta." → palataan tarvittaessa asiaan puolin ja toisin)
    • videotallenteet? kuka ohjeistaa ja missä ohjeistus sijaitsee (RDA-ohjeisiin)?
    • Pienryhmä, jossa jäseniä Muusasta ja KUMEAsta
    • KUMEAsta mukaan Katri ja Martin, Katri ottaa yhteyttä Muusaan
  • Saavutettavuus 
    • selkokirjat vielä selvitettävä (myös Finnan osalta)
  • sarja-aineiston kuvailuohje; pienryhmään Heidi, Sirpa, Ville, Anne-Mari.
    • seuraava kokous 9.11.2021
  • Siivotaan Voyageriin liittyvät ohjeet pois vuodenvaihteessa, kun Voyagerin käyttö loppuu kokonaan. Perustetaan pienryhmä katsomaan ohjeet läpi (otettava tilastointi huomioon). / Minna
    • (error) siivotaan siinä yhteydessä, kun sisältöä siirretään uudelle sivustolle?
  • Usemarcon päivityksen tilanne, katso sivu / Minna
  • Kuvailun yhtenäisyys ja laatu - pienryhmä
    •  KYL kesken 2021-10-12 https://www.kiwi.fi/x/xYNNDg
      • selvitettävä eri kirjastojärjestelmien ongelmat & tarpeet tiettyjen kenttien osalta / Melinda & kyseiset kirjastot
      • lisätään 505 & 740
      • Suomessa käytössä olevat kirjastojärjestelmät, onko kaikilta edustus KUMEAssa? Ainakin Aurora puuttuu, entä muut järjestelmät?
    •  Martin ottaa vetovastuun?
      • ryhmässä myös Ville & Irina & Pia, Satu Niininen ollut mukana Fennicasta
    • Dokussa asioita, jotka voisi jättää esimerkiksi Melinda-palvelun selvitettäväksi?

4. MARC 21 -sovellusohje

4.1 SKL puuttuu kohdasta 6.2.2.7

Teoskuvailuryhmässä huomattua: Toolkitissa ei ole SKL linjausta vaihtoehdolle (onko uudessa RDA tekstissä?)

RDA 6.2.2.7 Muulla kuin kuvailevan yhteisön käyttämällä kirjoitusjärjestelmällä löytyvät nimekkeet

Jos teoksen nimeke löytyy kirjoitusjärjestelmällä, joka poikkeaa kuvailevan yhteisön käyttämästä kirjoitusjärjestelmästä, translitteroidaan nimeke yhteisön valitseman skeeman mukaan.

VAIHTOEHTO: Jos tietolähteissä esiintyy kuvailevan yhteisön käyttämällä kielellä oleva vakiintunut nimeke tai nimekkeen muoto, valitaan se ensisijaiseksi nimekkeeksi.

(Valittaessa nimekettä klassiselle tai bysanttilaiselle kreikankieliselle teokselle, katso lisäohjeet kohdassa 6.2.2.5 poikkeus)

Esimerkki

Vaihtoehto ei ole voimassa:
130 0# $a ʾAlf layla wa-layla. $k Valikoima.   ← translitteroimaton: أَلْفُ لَيْلَةٍ وَلَيْلَةٌ. $k Valikoima.
245 10 $a Tuhat ja yksi yötä / $c valikoinut ja suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila ; kuvittanut Heli Hieta.

Vaihtoehto on voimassa:
130 0# $a Tuhat ja yksi yötä. $k Valikoima.
245 10 $a Tuhat ja yksi yötä / $c valikoinut ja suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila ; kuvittanut Heli Hieta.

VRT 6.2.2.7: LC practice/PCC practice for Alternative: Apply the alternative for anonymous works created before 1501 and written neither in Greek nor in the Latin alphabet. Choose as the preferred title an established title in English if there is one.

4.roikotus2 Bibliografioiden koodin 'b' käyttö opinnäytteissä kiinteämittaisen kentän 008 (BK) merkkipaikoilla 24-27

Milloin väitöskirjassa tai muussa opinnäytteessä käytetään BK/008/24-27 (sisältö) merkkipaikoissa koodia 'b' - bibliografiat?

Bibliografioiden koodi 'b' esiintyy n. 3000 (mahdollisessa) väitöskirjatietueessa Melindassa.

Formaatti:

b - Bibliografiat
Kuvailun kohde tai sen osa on bibliografia. Käytetään vain, kun bibliografia on tarpeeksi olennainen tullakseen mainituksi bibliografisessa kuvailussa. Huom, koska bibliografiat sisältyvät koodin n määritelmään, koodia b ei tule käyttää samanaikaisesti koodin n kanssa

VASTAUS

Martinin luonnos

Formaatin teksti ei tarkenna milloin bibliografia on tarpeeksi olennainen tullakseen mainituksi bibliografisessa kuvailussa. (engl. substantial enough to be mentioned in the bibliographic record)

  • Fennicassa on tulkittu, että julkaisun tulee olla bibliografia tai sen tulee sisältää bibliografian, jotta koodi b merkitään. Tämän tulkinnan mukaan bibliografia ei ole sama kuin lähdeluettelo. Tulkintaa on mm. perusteltu sillä, että väitöskirjoille ja muille opinnäytteille on oma koodi m. Fennicassa väitöskirjojen kuvailu on lähes aina primäärikuvailua, ei poimintaluetteloa.
  • Tieteellisissä kirjastoissa (tai yliopistokirjastoissa?) on ollut tapana merkitä koodi b jokaiseen väitöskirjaan ja tieteelliseen teokseen, jossa on lähdeluettelo. Tämän tulkinnan mukaan bibliografia on yhtä kuin lähdluettelo. Tulkintaa on perusteltu mm. sillä, että muista tieteellisistä kirjastoista poimituilla väitöskirjakuvailuilla on usein merkitty koodi b, joten tätä koodin käyttö on lisänyt kuvailun yhtenäisyyttä.

Formaatin muotoilu mahdollistaa molemmat tulkinnat, joten ne tulee myös sallia.

Käytännön kuvailun kannalta olisi järkevää, jos merkintätapa olisi yhtenäisempi. Jos väitöskirjassa tai muussa tieteellisessä julkaisussa on kattava yhden alan bibliografia/lähdeluettelo olisi koodi b syytä merkitä.

Tarkkaa lähdeluettelon sivumäärää, lähteiden lukumäärää, lähdeluettelon sivumäärän prosenttiosuutta julkaisusta tms. ei ole mielekästä määritellä. Primäärikuvailun tekijä tulee käyttää kuvailijan harkintaa koodin b merkitsemisen suhteen.

Poimintaluetteloinnissa tulee sallia poimitussa tietueessa oleva koodi b tai sen puuttuminen.

HUOMAUTUSKENTISTÄ JOTAIN?


Korjataan sovellusohjeeseen, siirretään kohtaan 4, tehdään uusi ohjeistus, tarkistetaan formaatin suomennos 

Bibliografioiden koodi 'b' merkitään, jos väitöskirja sisältää bibliografian. Käytännössä väitöskirjoissa on kentässä 008 24-27 aina koodit bm (aakkosjärjestyksessä). Fennicassa väitöskirjojen lähdeluetteloita ei ole merkitty bibliografiaksi (bibliografian oltava laaja ja julkaisussa mainittava, että se sisältää bibliografian).

Kysymys SISKUlle (Katja: huom. Siskun seuraava kokous 2.9., onko tämä lähetetty heille? → ei ole lähetetty).
Fraasit Metatietosanastoon.
Bibliografian ja lähdeluettelon ero selkeytettävä. (formaatin suomennos ongelmallinen)

504 ## $a Sisältää bibliografisia viitteitä.
504 ## $a Sisältää bibliografisia viitteitä ja hakemiston.
504 ## $a Sisältää bibliografisia viitteitä ja hakemistoja.

Tarvittaessa voi antaa myös sivumäärän:
504 ## $a Sisältää bibliografisia viitteitä (sivut 356-364).

Kirjoissa hakemisto merkitään myös merkkipaikkaan 008/31 = '1'


Jos aineistossa on vain hakemisto, niin se merkitään vain 500 kenttään:
500 ## $a Sisältää hakemiston.
500 ## $a Sisältää hakemistoja.

Ohjeistetaan kiinteistä kentistä, kun opinnäytteiden (koskee kaikkia aineistoja) kohdat saadaan setvittyä.

  • MARC21-työryhmä miettii käännöksiä, Martin kutsuttu mukaan viikolla 11 (bibliografian ja lähdeluettelon ero) / MARC 21 -työryhmällä pitkä työlista, tämä kohta ei vielä käsittelyssä
  • Fennicassa merkitään b vain silloin kun kyseessä on laaja bibliografia, käytetään myös kenttää 655 bibliografiat / Fennican puolella vielä työn alla / myöhempään kokoukseen, siirretään vielä
  • peruste koodin b käytölle tulee maailmalta poimituista tietueista
  • miten rajataan? 

Formaattiryhmä 16.9.2021

  • substantial enough to be mentioned in the bibliographic record - miten tulkitaan? milloin bibliografia on "tarpeeksi olennainen" - jääkö kuvailijan harkinttavaksi?
  • Siskun kanta? ei kysytä, kuuluu bibliografisen kuvailun piiriin

→ Tulkintakysymys, hahmotellaan raamit, joiden sisällä merkintöä voi käyttää tai jättää käyttämättä. Martin kirjoittaa tekstin, jota voidaan tarkastella.

5. Kirjastojärjestelmät

Aleph

Alephin valmiisiin sisältövaihoehtoihin on lisätty udet kansityyppi-termit (jos/kun on ehditty lisätä(warning))

pehmeäkantinen – mjuka pärmar
kovakantinen – hårda pärmar
kierreselkä - spiralrygg

ks. lisää Melinda-wikin sivulta Aleph-MARC-osakenttien sisältövaihtoehtoja

Alephin valikoista poistetaan? vai poistammeko? nämä:

sidottu, pehmeäkantinen – inbunden med mjuka pärmar
rengaskirja – ringpärm

Jatkokysymys: pitäisikö näille kahdelle termille kuitenkin tehdä korjausajo Melindaan? Koska ne poistuivat käytöstä.

Alma

Koha

Sierra

Aurora


6. Muiden kuvailun asiantuntijatyöryhmien esityslistat Kansalliskirjaston foorumilla

- muiden kuvailun asiantuntijaryhmien menneiden ja tulevien kokousten aiheita Kansalliskirjaston foorumilla https://foorumi.kiwi.fi/t/kuvailuryhmien-kokousten-asialistat/1776

7. Peli- ja videotallennetyöryhmä ml. äänikirjat

8. Metatietosanaston kehittäminen

Metatietosanaston kehittäminen

Uusi MARC21-kenttä 353

Martin: Vein Metatietosanaston kehityssivuille uuden lisäyksen

https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=198149209

Marcissa on uusi kenttä 353, suomennosta ei vielä julkaistu mutta käytännössä valmis. Minna voi tarkentaa yksityiskohdat https://www.kiwi.fi/x/OYBoDQ. Kenttään liittyy sanasto, joka myös suomennettu ja joka olisi hyvä saada Metatietosanastoon siinä vaiheessa kun formaatin suomennos julkaistaan. Huomasin että filmography jäänyt suomentamatta. Hoidetaan kuntoon.

Ei viedä tätä vielä Metatietosanastoon. Vasta siinä vaiheessa kun KUMEA kuittaa lisäyksen OK merkinnällä.

Formaatin engl. versio https://www.loc.gov/marc/bibliographic/bd353.html

Siihen liittyvä sanasto https://id.loc.gov/vocabulary/msupplcont.html

Erillinen kokous 4.11, jossa käsitellään RDA-linjauksia ja Metatietosanastoa.


Sidosasuista kansityyppeihin

Mitkä muutokset tarvitaan vielä Metatietosanastoon?

-sidottu, pehmeäkantinen – inbunden med mjuka pärmar – pois kokonaan vai ohjaustermiksi, koska on ollut sanastossa

-rengaskirja on ohjaustermi – lienee ok näin ja vastaava ruotsinkielinen termi ringpärm samaan tapaan kun sanasto täydentyy

9. Uuden RDA:n linjaukset

Kusti havaitsi kahden elementin pakollisuudessa hajoavuutta kuvailuryhmien kannoissa:

  • suhde manifestaatiosta ekspressioon
  • suhde toimijasta (henkilöstä, yhteisöstä ja suvusta) teokseen

Kohdat ovat merkitty punaisella taulukkoon (Kustin yhteenvetotaulukko (19.10.2021)): https://www.kiwi.fi/display/kuvailuyhteistyo/Kuvailutasot

Käsitellään kohdat kuvailuryhmien marraskuun työpajassa (30.11.2021). Miettikää kantanne perustelut valmiiksi ennen työpajaa.


Erillinen kokous 4.11, jossa käsitellään RDA-linjauksia ja Metatietosanastoa.

10. Kirjastojen kysymyksiä

ks. myös keskeneräisten lista (warning) Kysymys 12 tässä esityslistassa vt. keskeneräisten sexdeathbabies -nimeke..

1) Kysymys: sidottu & nidottu samaan tietueeseen, sähköposti 1.9

Kumean kokouksen pöytäkirjassa 2.6.2021 (8. kohta) oli asiaa eri ISBN-numeroiden laittamisesta samaan tietueeseen silloin kun kirjan sisältö on sama, mutta esim. sidosasu/painovuosi eri. Onko tästä tulossa vielä lisäselvennystä tai esimerkkejä RDA-ohjeisiin? Itselle näitä tulee usein vastaan joissa voisin laittaa (ja olen nyt laittanutkin) nidotun eri ISBN:llä olevan kirjan samaan tietueeseen sidotun kanssa. Kirjoissa on sama kustantaja eikä nidotussa mainita missään sanoja ”painos, edition, jne”. Ainoastaan esim. painettu/tryck 2021.

VASTAUS Xxx

Katja vastasi kysyjälle 2.9. (cc KUMEA):

Kiitos kysymyksestä. Asiasta on kyllä tulossa syksyn aikana lisäselvitystä ja keskustelua.

Kuvaamasi toimintatapa on tämänhetkisen ohjeistuksen mukainen.

siirretty & katso seuraava kysymys

2) PDF & EPUB samaan tietueeseen, sähköposti me-listalla 17.9

E-kirja 018038188 (ent. 018000961/HELKA, ent. 018005571/FENNI)

  • tietueet siis mergetty
  • sama virhe YSO-paikassa korjattu
  • helkan tietueen ISBN-merkintöjen EPUB ja PDF -selitteet korjattu oikeille numeroille
  • poistettu Wileniuksen kirjauksesta kirjoittaja-suhdetermi, osallistunut vain toimittajien johdannon kirjoittamiseen
  • fennican tietueessa oli EPUBin pohjalta laajuusilmaisu (325 numeroimatonta sivua); sovellusohjeesta: ”PDF-lukuohjelman ilmoittamaaa sivumäärää ei koskaan merkitä sellaisenaan kuvailuun”, oletan koskevan kaikkia lukuohjelmia, tosin tässä käytetty ilmaisu antaa kyllä jonkinlaisen kuvan laajuudesta, eli, olisiko tämä käytäntö relevantti? Tässä tapauksessa joka tapauksessa poistettu viittaukset laajuuteen, tiedostomuodoilla eri ”laajuus”.
  • kumpi 588-huomautus tähän nyt sitten jätetään?

VASTAUS Xxx

Fennica: ainakaan keepattua ei saa poistaa, koska Fennica-kuvailu on tehty epub-vapaakappaleesta. Toivoisin, että Kumeassa vielä mietittäisiin tätä verkkojulkaisujen kuvailulinjausta, ainakin kotimaisen aineiston osalta. Varsinkin kun samaan tietueeseen kuvaillut verkkoversiot tekevät lakisääteisten saavutettavuusmerkintöjen käytön aika mahdottomaksi.

siirretään seuraavaan kokoukseen tämä keskustelu, ja lisätään to do -listan kohtaan kysymykset

3) Kysymys: Oili Tannisen kuvakirja Miiru ja ilmapallo - käännös, sähköposti 19.7

Oili Tannisen pieni kuvakirja Miiru ja ilmapallo (978-951-1-38764-0) ilmestyi suomeksi tänä vuonna 2021. Samaan aikaan ilmestyi myös Tannisen Heppu ja oma koti, joka myös ilmestyi alun perin japaniksi 1976. 

Kolofonissa:  

Kirja on ilmestynyt alun perin japaniksi vuonna 1976.  

Teksti ja kuvat © Oili Tanninen 1976, 2021 

Kirjasta ei kuitenkaan löydy alkuperäistä japaninkielistä nimekettä. Kirjastopalvelun kuvailussa ei ole merkitty alkukieleksi japania (041 0# $afin) ja 130-kenttä puuttuu. 

Ilmeisesti Oili Tanninen on itse tehnyt suomenkielisen tekstin tähän 2021 laitokseen. Ehkä se suomenkielinen teksti on alun perin tehty jo 1970-luvulla, mutta julkaisua varten vuonna 1976 joku muu on kääntänyt sen japaniksi. Kumpi kirjoista on käännös ja kumpi alkuperäinen? 

Mietin myös luomisajan merkitsemistä. 

Onko syytä merkitä alkuperäistä julkaisuvuotta 046-kenttään ja vastaavaa tietoa 388-kenttään. Vai onko kyseessä kaksi eri teosta: suomenkielinen (©2021) ja japaninkielinen (©1976)?


Esim.:  

046 ## $k1976 

388 1# $a1970-luku $2 yso/fin 

VASTAUS Xxx

Luotetaan aineistossa olevaan tietoon. Katri kysyy kustantajalta, seuraavaan palaveriin.



RDA 6.2.2 Teoksen ensisijainen nimeke
...
Jos: alkuperäisen painoksen päänimeke ei ole tiedossa tai jos alkuperäisellä painoksella ei ole päänimekettä
ja tietolähteistä ei löydy alkukielistä nimekettä
silloin: noudatetaan kohdan 6.2.2.6 ohjeita.

6.2.2.6 Nimekkeet, joiden alkukielinen muoto ei ole tiedossa tai sovellettavissa
Ohjetta noudatetaan, kun alkuperäisellä kielellä olevaa nimekettä ei löydy teoksen sisältävistä manifestaatioista tai tietolähteistä. Näin voi käydä, jos

teoksen sisältävissä manifestaatioissa ei esiinny nimekkeitä (esim. jotkut käsikirjoitukset, veistokset, koreografiat)
tai
teoksen sisältäviä manifestaatioita ei ole saatavilla (esim. teoksen manifestaatioiden olemassaolosta ei ole tietoa)
tai
tietolähteistä ei löydy teoksen alkukielistä nimekettä.

Tällaisille nimekkeettömille teoksille valitaan (tässä tärkeysjärjestyksessä):
a) kuvailevan yhteisön käyttämällä kuvailun kielellä olevasta tietolähteestä löytyvä nimeke (katso 6.2.2.6.1)
b) kuvailevan yhteisön sepittämä nimeke (katso 6.2.2.6.2).

6.2.2.6.1 Nimekkeet tietolähteistä
Tämä ohje pätee ensisijaisiin nimekkeisiin, jotka on valittu tietolähteistä, kun alkukielinen nimeke ei ole saatavilla tai sovellettavissa.

Valitaan vakiintunut nimeke nykypäivän tietolähteestä, joka on kuvailevan yhteisön käyttämällä kuvailun kielellä.

→ Summa summarum, käytetetään manifestaation nimekettä

4) Kysymys: Venäläiset alkuteokset, Katrin sähköposti 8.9

Venäjän kielen translitterointimuodot:

Jokin aika sitten todettiin, että Melindassa kuvaillessa saa käyttää sekä kansallista SFS 4900-standardia että kansainvälistä ISO 9-translitterointistandardia. Yleiset kirjastot siirtyivät käyttämään venäläisen aineiston kuvailussa laajalti kansallista standardia, Fennica käyttää kuvailussa kansainvälistä ja hakumuodoissa kansallista standardia.

Alkuteosmerkinnät:

Kysymykseksi jäi venäjästä käännetyn aineiston alkuteosmerkinnät (kentät 130/240 jne) muun kielisessä aineistossa. On käytännössä todettu, että kaikkien kuvailijoiden ei voida olettaa menevän venäjänkielisen nimekkeen alkulähteille ja osaavan translitteroida nimekkeen esim. kansallista standardia käyttäen. Näissä on siis saanut käyttää julkaisusta löytyvää, yleensä kansainvälistä muotoa. Tämä on kuitenkin vain käytännön toteama, eikä asiasta ole tehty suositusta.

Entä kun kuvailukieli on ruotsi? Libris käyttää omaa translitterointistandardiaan tietueissaan. Tätä on "perinteisesti" käytetty ruotsinkielisessä kuvailussa myös Suomessa. Kuvailijoilla ei kuitenkaan ole ko. standardin tuntemusta, joten mitä tehdään tapauksissa, joissa ruotsinkielinen translitterointimuoto ei löydy julkaisusta tai Libriksestä? Pidetäänkö nämä ylipäätään eri käytännön piirissä vai siirrytäänkö näissäkin kansainväliseen standardiin? Ruotsinkieliset kirjastot vastustanevat tätä.

Onko tämä ylipäätään Kumean asia? Tarvitaanko tässä suosituksia vai jätetäänkö ratkaisut edelleen kuvailijan ja kuvailevien yhteisöjen päätettäviksi?

Asiana tämä tulee usein vastaan ja herättää keskustelua ja hämmennystä.


VASTAUS Xxx

5) Kysymys: 040$b <-> kielinen kuvailu, Villen sähköposti 9.9

Tämmöinen kysymys oli Helkan RM sessiossa:

Jos Melindasta joutuu kopioimaan tietueen, jonka luettelointikielenä (040b) on ruotsi, jätetäänkö se Helkassakin ruotsinkieliseksi? Jos ei jätetä, ”uskaltaako” sen kontribuoida takaisin Melindaan, kun on täydentänyt tietuetta (mm. sisällönkuvailulla) ja vaihtanut kielen?

VASTAUS Xxx

6) Kysymys: Kun sisältö on osin saatavilla verkossa / sähköposti 20.9

Käsiteltävänäni on kolme Vaasan yliopiston julkaisua (005891906, 005772657 ja 006120063). Julkaisuissa on artikkeleita, joista suurin osa/julkaisu on saatavilla vapaasti verkosta. Jokaisessa julkaisussa on kuitenkin yksi artikkeli, joka on tilattava erikseen eli linkkiä ei löydy ko. artikkeleihin sisällysluettelosta.

Esim. http://www.vakki.net/publications/no1_fin.html, neljänneksi viimeisen artikkelin kohdalla kerrotaan linkin sijaan, että se on tilattava.

Jokaisessa tietueessa näyttää olevan 530 Julkaistu myös verkkoaineistona sekä 856:ssa linkki verkkoaineistoon.  

Miten pitäisi merkitä nämä asiat, kun ihan kaikki artikkelit eivät ole verkkoaineistona ja mitä muuta ehkä pitäisi huomioida tietueessa? Olisiko kuitenkin jotenkin hyvä kertoa, että koko aineisto ei ole saatavilla verkossa?

VASTAUS Xxx

7) Kysymys: 018038391 ja 000196328 / Meta hodos (Fikka ja Tritonia e-kirjassa), sähköposti 27.9

painetun tietueen mukaan ilmestymisvuosi 1999, lisäpainoksia merkitty sille 2004 ja 2008.

E-kirjalle on merkitty 008-kenttään s2004, samoin 264:een. Ehkä laitettu Ellibsin e-kirjassa olleen lisäpainosvuoden (?) 2004 mukaan?

Kollega käsitteli tätä tänään ja ihmettelee noita vuosia.

Eikö e-kirja-tietueen vuoden pitäisi olla 1999? Pitääkö e-kirjan julkaisuvuosi silloin olla erikseen jossain (Ellibsin verkkosivun mukaan 2021?)

VASTAUS Xxx

Fennica: 

Onko teillä Tritoniassa PDF-versiota käsillä? Fennicassa on verkkoversiosta pelkkä ennakkotieto, joten en pääse tarkistamaan mitä siellä sanotaan julkaisuvuodesta. Julkaisijan sivujen mukaan julkaisuvuosi on 2021: https://vastapaino.fi/sivu/tuote/meta-hodos/4012496

Tritonia:

meillä on pääsy Ellibsin e-kirjaan, jossa on nimiösivulla vuosi 2004:


Esipuhepäiväys on e-kirjassa 1998:



ISBN on e-kirjassa:



Vastapainon<https://vastapaino.fi/sivu/tuote/meta-hodos/4012496> sivulla puhutaan tosiaan e-kirjasta ja e-kirjan ilmestymisajankohdasta 2021. Alkuperäistä vuotta ei tainnut olla missään, jos (kuten minusta näyttää), kyseessä on vanhan nimekkeen julkaisu e-kirjana. Asiaa vähemmän tunteva saa väärän käsityksen. Samoin Ellibs-kaupassa<https://www.ellibs.com/fi/book/9789517689472/meta-hodos-johdatus-ihmismaantieteeseen> näyttää, että tämähän on uusi kirja.
Minusta on vähän hämmentävää, että vanhojen nimekkeiden uusille e-kirjoille annetaan pelkkä e-kirjan julkaisuvuosi kauppojen tiedoissa. Ja sekin, että Ellibsin e-kirjassa on lisäpainosvuosi 2004, mutta tosiaan tuolla kaupan sivuilla 2021. Ja alkuperäinen 1999 ei näy missään.
En ainakaan ole huomannut missään mitään uudistettu painos tms. merkintää tässä ajassa, mitä olen tätä ehtinyt katsoa.

Fennica

olisikohan tässä käynyt niin, että verkkoversio on tuotettu painetun 2004 lisäpainoksesta ja julkaisuvuosi on jäänyt päivittämättä nimiösivulle. Tällöin kustantajan ilmoittama julkaisuvuosi olisi oikea. Täältä löytyy Kumean tarkentava ohje 264-kentän vuosien merkitsemisestä (kohta M: Aineistossa on virheellinen julkaisuaika): https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=75218939

Tämä varmaankin menee Kumealla vielä käsittelyyn ja he tarkentavat tarvittaessa. 



8) Kysymys: Teoksen päänimeke, sähköposti 28.9

Kuvailen koreankielistä teosta Haridi, Alex : Julen kommer till Mumindalen (979-11-6026-603-0).

Etelä-Korean kansalliskirjaston sivuilta löydän MARC:n avulla 880-kentät alkuperäisellä kirjaimistolla.

En löydä mistään latinalaistettua muotoa, jonka voisin laittaa 245-kenttään. Netistä toki löytyy tietoa merkkien latinalaistamiseen, mutta koin sen liian haastavaksi.

Nimekkeessä käytettyjä merkkejä ei löydy listoilta.

Mikä olisi oikeaoppinen tapa kuvailla päänimeke?

Päädyin käyttämään teoksen ensisijaista nimekettä Julen kommer till Mumindalen (korea).

Onko nimeke tässä tapauksessa sepitetty nimeke? Pitäisikö käyttää hakasulkeita?

VASTAUS 

Tampereen kaupungille viestiä, että kysymykseen voisi lisätä kuvakaappaukset ja kysymyksen voisi laittaa me-luettelojat -listalle, jos listalta löytyisi apua. 
Mietitään ohjeistusta tarkemmin, jos apua ei saada kirjastokentältä (esim. Monikielinen kirjasto). Sini kysyy Terolta, siirretään vielä. Kysytään myös yleisellä tasolla, voidaanko ohjata kysymyksiä Monikieliseen kirjastoon. Verkostoidutaan & vieraileva asiantuntija?

9) Kysymys: Kodin aarteet ja Puutarhan aarteet, Fennica-postiin tullut kysymys

Terassi Media tarjoaa tilattavaksi erinimisiä lehtiä sisältäviä paketteja: Kodin aarteet ja Puutarhan aarteet. Kodin aarteet -paketissa on muun muassa sellaisia lehtiä kuin Koukussa, Skandinaavinen Boho ja KotiAarre. Näitä erinimisiä lehtiä on aiemmin ilmeisesti tarjottu yksittäisinä numeroina ja niillä saattaa olla omia numerointeja, esim, Koukussa vol 1 ja vol 2. Yksittäisillä lehdillä saattaa olla ISBN ja ne saattavat (infolaatikon mukaan) kuulua myös johonkin muuhun sarjaan, esimerkiksi Vuoden huiput (boho). KotiAarre-lehdellä sen sijaan on ISSN 2343-5399 ja siitä löytyy Melindasta kolme tietuetta, joista kaksi on sarjajulkaisuja (009844701, 016910067 – tämä jälkimmäinen tosin lienee tietokantaan unohtunut ylimääräinen tietue) ja yksi on vuoden 2016 ISBN:llinen (009231575, 978-952-68406-2-8) monografia, jolla on myös päätekijä 100-kentässä.
eMagzissa Kodin Aarteet on omana nimekkeenään ja sisältää numeroita näistä eri nimisistä lehdistä. Edellisvuoden lehdet ovat KotiAarteen numeroita, eli ilmeisesti eMagzissa on ymmärretty paketin olevan KotiAarteen seuraaja.
Miten nämä lehdet pitäisi kuvailla? Lehtilukusali aikoo tilata meille paketit ja sijoittaa ne hyllyyn paketin nimellä, siis Kodin Aarteet ja Puutarhan aarteet. Voisiko näistä paketeista tehdä tietueet ja viedä erinimiset lehdet sinne niteinä? Sitä ratkaisua ei kai voisi viedä Melindaan?
Olisiko oikea tapa kuvailla yksittäiset lehdet monografioina, paitsi ehkä KotiAarre, jolla on ISSN?
Ks.:
Tilaa – Kotona ja pihalla<https://kotonajapihalla.fi/tilaa/>
Asumisen-ja-kodin-2021_v1.pdf (kotonajapihalla.fi)<https://kotonajapihalla.fi/wp-content/uploads/Asumisen-ja-kodin-2021_v1.pdf>

VASTAUS Xxx

ISSN-keskus: pakettiin kuuluvat lehdet kuvailtaisiin ISSN-keskuksessa omiksi tietueikseen sikäli, kun jokainen eri nimeke olisi jatkuvasti ilmestyvä. KotiAarteen tietue 009844701 on ok, koska kyseessä on jatkuvasti samalla nimellä ilmestyvä julkaisu. Paketti ei voi olla lehden jatkaja. Ehkä monoiksi yksittäiset julkaisut?

10) Kysymys: 650- ja 655-kenttien $2 local -asiasanat, Annelin sähköposti 14.10

melinda-postiin tullutta ja meille KUMEAan käsittelyyn:

> Hei

> Melindaan näyttää valuneen virheellisesti aika paljon 650- ja varsinkin 655-kenttiin asiasanoja ja lajityyppi-/muototermejä, joiden |2-osakentässä on sanastotunnuksena "local". Näiden ei pitäisi olla kuin paikallistietokannoissa, ja Alma-Aleph-tietueliikenteessä näitä päätyy valitettavasti myös sellaisiin paikallistietokantoihin, joissa näitä ei käytetä. Niinpä nämä olisi hyvä saada kokonaan pois Melindasta. Mahtaisiko tällainen onnistua ajo(i)na?

> Toiveikkain terveisin,

> Jaakko T.


655 $a X:nkielinen kirjallisuus $2 local lajityyppitermejä on aikanaan toivottu Kirjastopalvelun tallentavan ja niitä käytetään kaunokirjallisuuden yhteydessä. Niitä ei ole SLM-termeinä, poikkeuksena ruotsinsuomalainen kirjallisuus, joka on SLM:ssä.

 

Tässä meillä Melindassa käytyä keskustelua:

”1.     Sovellusohje (https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=51282133)
suositellaan tehtäväksi seuraavalla tavalla:
   655 #7 ‡a opinnäytteet: TY: HUM: uskontotiede:2008 ‡2 local ‡5 FI-T
Poikkeus: ”xx-kielinen kirjallisuus”-termeihin ei tallenneta osakenttää ‡5, vaan ‡2 local.
   655 #7 ‡a ranskankielinen kirjallisuus ‡2 local
2.      Sisku (https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=78382592):
Huomaa: Teoksen kieli ei ole lajityyppi-/muototermi, mutta kaunokirjallisuuden osalta
tieto kielestä ("englanninkielinen kirjallisuus", "saksankielinen kirjallisuus") tallennetaan tarpeen mukaan
omaan paikallistietokantaan sanastotunnuksella "local".
Mielestäni olemme päättäneet, että Melindassa saa olla 65X‡2local -kenttiä, vai muistanko väärin?
Jos kenttää ei saa tallentaa Melindaan, niin se aiheuttaa Aurora-kirjastojen replikoinnissa ongelmia: kirjaston on suojattava kaikki 65X-kentät ja silloin ei saada 65X-kenttien päivityksiä, ei myöskään Kirjastopalvelusta! Tämä olisi yleisille kirjastoille hankalaa.”

VASTAUS Xxx

Anne-Mari: Turun yliopiston kirjaston local-kenttiä on poistettu Melindasta. Varmaan joitain yksittäisiä on jäljellä, niidenkin poistamisesta on suunnitelmat olemassa.

11) Kysymys: John Swallowin kirjat, sähköposti 15.10

Meillä on ongelma paikallisen englannin kielellä kirjoittavan kirjailijan (John Swallow) kirjojen kanssa. Hän on kirjoittanut kolme kirjaa ja lahjoittanut meille kyseiset kirjat heti uutena. Nyt saimme kuitenkin kahdesta ensimmäisestä kirjasta ”uudet painokset”. Eli kirjojen ISBN:t ovat samat, mutta sisältö on muuttunut.

  1. The paintings of Rauma 9798653891243. Tämä kirja on kokenut suurimmat muutokset. Kirjan kansikuva on erilainen, samoin nimiösivu (laitan liitteeksi kuvat näistä). Uudessa painoksessa sisällysluettelossa luvuille on annettu nimet, kun vanhassa ne on vaan numeroitu (Chapter 1 jne.). Vanhassakin painoksessa luvuilla on numeron lisäksi nimi aina luvun alussa. Osa lukujen nimistä on muuttunut. Vanhassa painoksessa on 202 numeroitua sivua, uudessa numerointi kahdessa jaksossa: VII sekä 205 sivua. Myös teksti on kokenut melko täydellisen uudistuksen (en ole lukenut kirjaa, mutta uskoisin, että juoni olisi sama, mutta kielellinen ilmaisu on paikka paikoin uudistettu täysin)
  2. The waves of Helsinki 9798699530878. Kansikuva sama. Nimiösivu erilainen (liitteenä). Uudessa painoksessa sisällysluettelossa luvuille on annettu nimet, kun vanhassa ne on vaan numeroitu (Chapter 1 jne.). Vanhassakin painoksessa luvuilla on numeron lisäksi nimi aina luvun alussa. Joitakin pieniä eroavaisuuksia lukujen nimissä uuden ja vanhan painoksen välillä. Vanhassa painoksessa 224 sivua, uudessa 223. Teksti on melko samaa, mutta pientä eroavaisuutta löytyy pitkin matkaa.
  3. The heat of Havana 9798733430638. Tämä on nyt uusin, toivottavasti tästä ei tule enää uutta versiota.


Tässä vielä kirjailijan omin sanoin: ”Today is the publication day for my new novel: The Heat of Havana. It's always a nice moment when after all of that work, your book finally launches and you can see it on websites and social media. It seems a long time since November 2020 when I published the second novel in the Jussi Alonen Detective Series. However, during the past six months, I have also taken the opportunity to update the first two books and the whole story comes together really nicely. I enjoyed writing this particular book even more so because I was able to bring in a character from the past and write in some interesting twists, turns and a completely unexpected ending.” https://raumastories.blogspot.com/2021/05/the-heat-of-havana-publication-day.html


Mutta ongelmana siis on se, miten nuo pitäisi luetteloida. Periaatteessahan nuo ovat uudistettuja painoksia, vaikka niillä onkin sama ISBN. Eli voiko ne luetteloida samaan tietueeseen ja laittaa huomautuksen uudistuksesta vai pitääkö tehdä uusi tietue? Olemme jopa harkinneet tuhoavamme vanhat painokset ja korjata luetteloinnin uuden painoksen mukaiseksi (tämä ei ehkä ole paras vaihtoehto).

VASTAUS Xxx

Heidi: ISBN olisi pitänyt vaihtaa, koska näissä on vaihtunut myös alanimeke. En tiedä miksi he poistaisivat vanhat painokset, mutta neuvoisin tässä tekemään uuden kuvailun, johon 1. painoksen ISBN merkitään virheelliseksi. Korjattua tunnusta ei saada, koska nämä tunnukset ovat alunperin Yhdysvalloista.

12) Kysymys: kirjoitusasu, sähköposti 19.10. (Katrilta)

978-952-379-205-0 Herva: pinnat.hankaumat.

"Kysymys kirjoitusasusta. Nimiösivulla nimeke on kirjoitettu pienellä kirjaimella. Luetteloidussa tietueessa pinnat on kuitenkin kirjoitettu isolla kirjaimella .Estääkö luettelointisääntö kirjottamasta nimekkeen pienellä kirjaimella? Runoilijan nimenomainen toive on myös, että kirjan molemmat nimet kirjoitetaan pienellä kirjaimella. Annakaisa Turunen/Roi luettelointi"


VASTAUS Xxx

13) Kysymys: Korjattava Melinda-tietueet ja yhdisteltävä, ISBN 978-5-04-106703-8, Sinin sähköposti 29.10

ERP: tutkisitteko kuvailun julkaisusta:

978-5-04-106703-8, Graviti Folz. Stšastlivogo Letouina. Supermarket užasov / perevod s anglijskogo S. P. Mazinoi.

Koska meillä ei ole täällä manifestaatiota käsissämme, pyydän, että yhteistyössä katsoisitte julkaisun tietueita ja korjaisitte. Voin lopuksi yhdistellä tietueet, ellette itse halua.

Tieteet

Espoo:           Tietue 017539209: kaksi 240-kenttää, vaikka 240-kenttää ei saa toistaa

PIKI, Eepos:  Tietue 016761575: 240-kenttä, vaikka puuttuu 1XX-kenttä

Heili:             Tietue 017634083: 130-kentässä kaksi eri teosta

Sain selville ulkomaisista tietokannoista, että näille kirjoilla olisi tekijänä Samantha Brooke:

Esimerkiksi yhteensidotun version e-kirjatietue https://catalog.npl.org/search/?searchscope=1&searchtype=o&searcharg=ocn865157872)

Author            Brooke, Samantha.

Title               Happy summerween! ; The convenience store ... of horrors! / written by Samantha Brooke ; based on the series created by Alex Hirsch.

tai Kongressin kirjaston minitietue:
https://catalog.loc.gov/vwebv/citeRecord?searchId=801&recPointer=0&recCount=25&bibId=18076169

RDA toolkit luku 6.2: teoksen ensisijainen nimeke, lähteenä voi käyttää mitä tahansa lähdettä, lue lisää RDA-hakuohjeista Teoksen hakutietojen muodostaminen

Onko manifestaatiossa lainkaan mainittu Samantha Brooken nimeä?

Pitäisikö tietueelle laittaa 100-kenttään Brooken nimi?

Pitäisikö laittaa kahden eri alkuteoksen tiedot laittaa 700-kenttään sisältää (ekspressio)?

700 1 2 ‡i Sisältää (ekspressio):‡a Brooke, Samantha. ‡t Gravity falls : happy summerween, ‡l venäjä.

700 1 2 ‡i Sisältää (ekspressio):‡a Brooke, Samantha. ‡t Gravity falls : the convenience store ... of horrors!, ‡l venäjä.


  • Koska teoksen nimeke ei ole erotteleva, niin päänimekkeen jälkeen osan nimeke kaksioispisteellä eroteltuna, katso RDA sovellusohje, kenttä 240: Jos alanimeke kuitenkin on välttämätön teoksen identifioinnin kannalta, se merkitään päänimekkeen jälkeen kaksoispisteellä erotettuna osakenttään ‡a.)

lisäys:  jos päädytään 100-kenttään (joka tuntuu mielestäni oikealta), niin silloin 240-kenttään tulisi 240 10 ‡aTeokset.‡kValikoima,‡lvenäjä


Petra

Vihdoin sain teoksen (9785041067038) käsiini näin Halloweenin lähestyessä ja muokkasin sen myös Melindaan tietueelle 016761575.

Wikipedian Gravity Falls - Wikipedia ja myös Eeva-Riitan mainitsemien esimerkkien mukaan valitsin teoksen kirjoittajaksi Samantha Brooken.

Muunsin myös lopuksi kyrilliset kentät Cyrilluxen avulla latinalaiseen muotoon. Säilytin Melindassa myös 9-osakentät, niin niiden avulla voi valita paikalliskannassa käytettävän muodon. Me kuvailemme nykyään paikalliskantaan niin kuin Fennica ja Melindan ohje suosittelee. Eli käytämme toimijoiden hakumuodoissa SFS 4900:aa ja muussa kuvailussa  ISO 9 -standardia. Translitterointi - Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä - Yleinen sivusto (kiwi.fi)

Tietue oli tosin siitä poikkeuksellinen, että toimijoiden hakumuodoissa molemmat translitteroinnit olivat yhteneväisiä. En myöskään kääntänyt Samantha Brookea kyrilliseen muotoon, kun ei sitä teoksessakaan ole. Toki sen joku osaavampi voi muuttaa/lisätä.

En myöskään laittanut 700-kenttiin sarjan nimeä alkuun (en myöskään päänimekkeeseen), sillä niin ei ollut esimerkkitietueessakaan: Newark Public Library / All Locations (npl.org)

Siirsin sarjan nimen vain 490-kenttään, sillä mielestäni sarjan tarinat ovat itsenäisiä eivätkä jatku sarjana.

Hieman jäin pohdiskelemaan kuuluuko Disney lainkaan sarjan nimeen…

Venäjän kansalliskirjastossa näin on myös tosin tulkittu: Формат библиографической записи (nlr.ru)

Tarroja en myöskään enää lisännyt 300-kenttään. Meillä niitä ei enää ole kirjan välissäkään. Toki sen voi siihen helposti lisätä, jos tarvetta on.

En vielä lähtenyt yhdistelemään tietueita, kun en ole aivan varma päätöksistäni. Ainakin yleiset kirjastot yleensä käyttävät vain SFS 4900:aa, eli eroavaisuutta tulee ainakin päänimekkeeseen, sillä sehän on nyt Melindassa ISO 9 -standardin mukainen. Tein nyt kuitenkin tämän tietueen Melinda-ohjeistusten mukaan.

Sini:

Muutimme Espoon tietueen Helmetissä myös niin että tekijyys tuli Brookelle. Toistimme myös 100-kentän kyriliikalla: Брук, Саманта. Mistä nouseekin kysymys: tämä englanninkielinen nimi oli vielä kohtuu helppo muuttaa kyriliikaksi, koska löytyi mm. samanniminen näyttelijä, mutta entä jos kyseessä olisi ollut vaikka ranskankielinen sarjakuva ja jostain syystä jotain tekijän nimeä ei olisikaan käsillä olevassa kappaleessa kyriliikalla, eikä meillä ole käsitystä kuinka nimi lausutaan? Pitääkö 880-kentistä aina löytyä vastaavuus, kysymys KUMEAlle?

Petra:

Lisäsin nyt myös Melindan tietueelle kyrillisen muodon 100-kentästä 880-kenttään ja molempien standardien mukaiset kentät, jotka tässäkin tapuksessa olivat samanlaiset.

HUOM! Jouduin myös muuttamaan 880-kenttien numerointia.

Puolestani asiaa voi kysyä Kumealta. Tosin tämä taitaa olla melko harvinainen tapaus.

Olen jo aikaisemmin kysynyt Kumealta, miten pitäisi menetellä, jos ei pysty latinalaistamaan esim. koreankielistä aineistoa, jos vain alkuperäisen kirjaimiston mukainen tieto on saatavilla. Esim. teos Vägen till Mumindalen (korea) 9791160266016.

Esimerkissä päänimekettä ei löytynyt mistään tietokannasta latinalaisin aakkosin.

  1. Voisin vielä tarkentaa, että paikalliskantaan me otamme myös molempien standardien mukaiset muodot, sillä ne saa niin helposti tehtyä Cyrilluxen avulla. Näin asiakas pystyy hakemaan molemmilla muodoilla.

Poistamme tosin siinä tapauksessa toisen, jos ne ovat samanlaisia.

VASTAUS Xxx

11. Seuraava kokous

17.11.2021 klo 9.15-11.15, Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistonkatu 1 | etäkokous KUMEAn Zoom-kokoushuone







  • No labels