You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 70 Next »

KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS

Aika: 11.4.2018 klo 10.00-15.30
Paikka: Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone
Läsnä: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Ulla Ikäheimo (Kansalliskirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto), Minna Kantanen (Kansalliskirjasto), Silja Saarikoski (Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Kiti Vilkki-Eriksson (Kansalliskirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina: Anneli Renfors (BTJ)
Poissa:


 

1. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Hyväksyttiin

2. Ilmoitusasiat

Kansalliskirjaston seuraava Missä mennään -webinaari on 24.4.

Kansalliskirjasto järjestää koulutustilaisuuden "YSAsta ja Allärsista YSOon - mikä kuvailussa muuttuu vai muuttuuko mikään?" maanantaina 21.5. klo 9.30-12.00 Helsingissä, Kansalliskirjaston auditoriossa. Tilaisuudessa on myös etäyhteys.  

Melinda-päivä pidetään 22.5. Helsingissä ja etäyhteydellä. Ilmoittautuminen alkaa viikolla 17. Päivän aiheena on e-aineistojen kuvailu.

3. MARC 21 -sovellusohje ja muut ohjeet

1) Osakentän 3 käyttö 

(info) 27.2.2017: $3-osakenttätaulukko

 

Marc 21 RDA-sovellusohjeessa ja elokuvien kuvailuohjeessa on erilaiset esimerkit 300-kentän 3-osakentän käytöstä. Kuuluisiko osakentän lopussa olla kaksoispiste vai ei?

Vastaus: ei tallenneta kaksoispistettä osakenttä 3n perään.

Muusa-ryhmässä ei yksimielisyyttä. Kun osakenttä 3 on otsikkona, kaksoispiste on hyvä erottavana tekijänä. Toisaalta alkuperäisessä formaatissa ei ole tässä välimerkkejä, joten ei pitäisi tehdä suomalaista omaa versiota. Kysyttiin myös, tarvitaanko 300-kentässä näitä osakenttiä (vrt. esimerkki), kun niissä vain toistetaan osakentän a tietoja.


2) 0-osakentät henkilön- ja yhteisönnimissä

Ulkomaisista tietokannoista poimittaessa tulee nykyisin tekijäkenttien mukana 0-osakenttiä, joissa on ISNI-tunnuksia. Näitä ei nyt kannata poistaa Melindan tietueista. Myös kotimaisten toimijoiden ISNI-tunnukset jätetään tietueisiin, ellei nimenmuoto ole vaarassa sotkeutua toiseen samanlaiseen.

0-osakentissä olevat Asteri-ID-numerot linkkaavat auktoriteetit ja bibliografiset tietueet yhteen ja mahdollistavat nimenmuotojen päivittymisen tietueisiin. Niitä ei pidä poistaa Melindan tietueista. 0-osakenttä on toistettava eli sekä Asteri-ID:t että ISNI-tunnukset voivat olla saman nimen perässä. Tässä vaiheessa tällainen kahden 0-osakentän tietue ei vielä yhdisty pelkän Asteri-ID:n sisältävän muodon kanssa. Tähän on kuitenkin tulossa korjausta. Sekä Asteri-ID että ISNI ovat tärkeitä: Asteri-ID tarvitaan Alephissa ja se on meidän kansallinen tunnuksemme. ISNI taas linkittää muuallekin.

MARC 21 -sovellusohjetta on päivitetty näiltä osin.

 

3) 007:n mp 13 äänitteissä

Marc-sovellusohjeen mukaan merkkipaikan 007/13 käyttäminen on CD-äänilevyissä vapaaehtoista.

https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=51282132#id-007Kontrollikenttä-CD-äänilevy

 Kontrollikentässä 007 käytetään merkkipaikkoja 00 Aineistoluokka (s : äänite), 01 Erityismääre (d : äänilevy), 03 Levyn soittonopeus (f : 1,4 metriä sekunnissa), 06 Koko (g : 4 3/4 tuumaa tai 12 cm) ja 10 Valmistusmateriaali (m : muovi ja metalli). Lisäksi voidaan käyttää merkkipaikkoja 04 Äänikanavien määrä, 12 Äänentoiston erityispiirteet ja 13 Tallennus- ja säilytystekniikka.

 Tästä seuraa Finnaa käyttäville organisaatioille ongelmia. Finnassa aineistolajiksi ei muodostu CD-levyä, ellei 007/13 ole d. Voisiko ohjetta siis tarkentaa? Vai onko joku syy, jonka vuoksi kaikissa CD-levyissä ei voisi olla tuota koodia? 

Musiikin lisäksi tämä koskee tietysti myös äänikirjoja. En muista otetaanko tähän kantaa äänikirjojen kuvailuohjeessa (sitähän ei nyt pääse tarkistamaan).

Tämä ongelman Ulla toimittaa Finnaan! → lähetetty viesti Erelle

 

4) kentän 008 käyttö

Kukkis: enpä silloin tajunnut, kun olin ryhmässä mutta voisiko kokouksen https://www.kiwi.fi/display/kumea/2017-03-31 asiaa 008-kentän käytöstä mm. kohderyhmä siirtää myös sovellusohjeeseen? Näitä kokousasioita ei oikein tahdo muistaa missä on käsitelty ja mitäkin. Olisi hyvä, jos ne siirrettäisiin sovellusohjeeseen, josta ne on helppo tarkistaa. Muistelen, että tästä oli puhetta jossain kokouksessa.

Käydään syksyllä läpi sovellusohjeen kiinteämittaiset kentät. A-MS vastaa Kukkikselle ja lisää sovellusohjeeseen.

6) Verkkoaineiston kuvailuohje

Verkkoaineiston kuvailu

Anna V.: Verkkoaineiston kuvailuohjetta käsitelleessä ACP-kokouksessa oli puhetta yleisten kirjastojen tavasta käyttää 856-kenttää. Tilannehan on siis se, ettei Aurorassa pysty tallentamaan verkkoaineiston linkkiä varastotietueeseen. Tällä hetkellä linkit ovat meillä siksi 856-kentän toistumissa (5-osakentässä ISIL-tunnus). Näyttää olevan niin, ettei noista linkkikentistä ole Melindan opacissa mitään hyötyä – 856-kentässä olevat linkit, joissa on osakenttä 5, eivät näy siellä lainkaan. Tässä esimerkkitapaus:

http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/QLVA9V4IIVR1PAUQ8FB3YD556S3HPE3CPJAA9N53ISYQPYSLH8-06894?func=full-set-set&set_number=063471&set_entry=000001&format=999 

Tämän perusteella tuntuu siltä, että voisimme olla tallentamatta linkkejä 856-kenttään. Tätä puoltaisi sekin, että Melindan tietueessa olevan 856-kentän ajantasaisena pitäminen (= linkin poisto kun aineisto poistuu kirjastosta) olisi tehtävä käsityönä. Verkkoaineistomme ovat lähinnä Ellibsin ja Overdriven e-kirjoja, joihin kirjastoilla saattaa olla käyttöoikeudet vain vuoden tai parin ajan.

Tällä hetkellä Melindassa olevat yleisten kirjastojen verkkoaineistotietueet ovat melkein pelkästään tietokantojen loadeissa sinne siirtyneitä. Esim. Vaskissa ei ole Melindaan liittymisen jälkeen tallennettu mitään verkkoaineistoja Melindaan ja Pikissäkin tätä vasta aloitellaan. En siksi ehkä osaa ottaa huomioon kaikkea asiaan liittyvää.

 

Saijamari Pakkala: Joitakin kysymyksiä työstettävänä olevaan verkkoaineiston kuvailuohjeeseen liittyen:
040: osakenttien a ja c ero ei aivan kirkastu minulle. Liittyykö c-osakenttää jotenkin poimintaan? Voisiko tätä avata tässä tai Marc 21 -sovellusohjeessa laajemmin?

Esim. julkaisuarkistosta  tulleeseen MARC-muotoon muunnetusta tietueesta kun on kyse, c-osakentässä on taho joka on muuttanut tietueen dc:stä MARCiin.

300: Ellibsin e-kirjojen laajuudesta on hyvin hankala saada käsitystä, koska sivunumerointia ei ole. Kelpaako Ellibsin itse ilmoittama sivumäärä (jonka perusteista ei ainakaan minulla ole käsitystä)?

Sisäänheittosivulta ei vaan itse aineistosta jos haluaa merkitä sivumäärän. Sivumäärän voi myös arvoida eli merkitä noin.

856: Kannattaako Aurora-kirjastojen tallentaa Ellibs-linkkejä Melindaan? Ne näkyvät Melinda-opacissa vain Marc 21 -näkymässä, kun kenttään lisätään tietokantatunnus $5-osakenttään. Aurorassahan ei ole sellaista käsitettä kuin varastotietue, joten Aurora-kirjastojen linkit ovat bibliografisella tietueella.

 

Ville H.:Alla KUMEAn alkuperäinen ohjeistus ja ehdotelma RDA:n mukaiseksi ohjeistukseksi. Sopii itse asiassa kaikkeen aineistoon.

KUMEA on ohjeistanut sarjan ISSN-tunnuksen käsittelystä täällä https://www.kiwi.fi/display/kumea/2016-05-10

Kohta 6. Kirjastojen kysymykset

1) Kysymys. Merkitäänkö e-version kuvailuun paperisen julkaisun sarjatiedot kuten paperisen kuvailussa?
Vastaus: Jos painetulla ja verkkoaineistolla on omat ISSN-tunnukset ja auktorisoidut sarjatietueensa, ne merkitään ao. version kuvailuun. Painetun sarjatietoja ei merkitä verkkoaineiston kuvailuun eikä verkkoaineiston sarjatietoja painetun aineiston kuvailuun.  Joskus sarjamerkinnöt voivat olla samat sekä verkkoaineistolle että painetulle aineistolle. ISSN on aina syytä tarkistaa. 830-kenttään tallennettavat sarjatiedot tarkistetaan aina ko. sarjan tietueesta

Esimerkki 1

Julkaisussa painetun sarja-aineiston ISSN 0355-9483

Fennica: Sarja-aineistolla on olemassa myös verkkoaineistoversio, jolla oma ISSN 2343-3213
490 1_ ‡a Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica-Odontologica, ‡x 2343-3213 ; ‡v osa 1102
500 __ ‡a Julkaisussa painetun version ISSN 0355-9483.
830 _0 ‡a Turun yliopiston julkaisuja. ‡n Sarja D, ‡p Medica. Odontologica, ‡x 2343-3213 ; ‡v osa 1102.

Esimerkki 2

Julkaisussa painetun sarja-aineiston ISSN 0355-9483
Fennica: Sarja-aineistolla ei ole verkkoversiota
490 0# ‡a Tutkimuksia / [Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos] ; ‡v 295
500 ## ‡a Julkaisussa painetun version ISSN 1795-2158.

 

RDA-sovellusohjeessa https://www.kiwi.fi/x/zoAOAw

Kunkin manifestaation kuvailuun merkitään vain siihen kuuluva ISSN-tunnus. Muut tunnukset merkitään vastaaviin 776-kenttiin tai huomautuskenttään 500.

^^^^^^^^

Yllä oleva ohje on väärin, koska ISSN jäljennetään kuvailuun (2.12.18.3: Sarjan ISSN-tunnus jäljennetään tiedonlähteessä esiintyvässä muodossa).

ISSN kuuluu myös niihin elementteihin, jotka laitetaan hakasulkeisiin, jos tiedonlähteenä on käytetty aineiston ulkopuolista lähdettä (2.2.4).

 

Kolme eri tapausta, ISSN verkkoaineistossa

Alla kaikissa kolmessa Fennican sarja-aineiston verkkoversiotietueesta muodostettu kenttä 830

020 0# $a 2343-3213 $2 a

245 00 $a Turun yliopiston julkaisuja. $n Sarja D, $p Medica. Odontologica = $b Annales Universitatis Turkuensis. $n Ser. D.

362 0# $a Osa 778-

à

Päänimeke: Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica. Odontologica

ISSN: 2343-3213

Numerointikaava: Osa 778-

Jos käytettävissä ei ole sarja-aineisto verkkoversion tietuetta, niin 830-kenttä /jätetään/ VAI /voidaan jättää/ merkitsemättä.

 

1) Tiedonlähteessä XXXX-XXXX (verkko) & YYYY-YYYY (painettu)
-> jäljennetään verkkoaineiston ISSN (XXXX-XXXX) kuvailuun

Aineistossa: ISSN 2343-3213 (verkko) & ISSN 0355-9483 (painettu)
490 1_ ‡a Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica-Odontologica, ‡x 2343-3213 ; ‡v osa 1102
830 _0 ‡a Turun yliopiston julkaisuja. ‡n Sarja D, ‡p Medica. Odontologica, ‡x 2343-3213 ; ‡v osa 1102.
490 ja 830 -kentissä verkkoaineiston ISSN

 

2) Tiedonlähteessä ISSN XXXX-XXXX ilman sidosasua
-> jäljennetään ISSN kuvailuun

Aineistossa: ISSN 0355-9483 (ilman sidosasua), joka kuuluu painetulle aineistolle
Fennica: Sarja-aineistosta olemassa myös verkkoversio, jonka ISSN 2343-3213
490 1_ ‡a Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica-Odontologica, ‡x 0355-9483 ; ‡v osa 1102
500 __ ‡a Julkaisun oikea ISSN 2343-3213.
830 _0 ‡a Turun yliopiston julkaisuja. ‡n Sarja D, ‡p Medica. Odontologica, ‡x 2343-3213 ; ‡v osa 1102.
490-kentässä painetun ISSN, 830-kentässä verkkoaineiston ISSN

JOS ei ole olemassa verkko-aineiston ISSN-tunnusta, merkitään:

500 __ ‡a Julkaisussa painetun version ISSN 0355-9483.

 

3) Tiedonlähteessä YYYY-YYYY (painettu)
 
-> selvitetään verkkoaineiston ISSN kuvailuun

Aineistossa: ISSN 0355-9483 (painettu)
Fennica: Sarja-aineistosta olemassa myös verkkoversio, jonka ISSN 2343-3213
490 1_ ‡a Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica-Odontologica, ‡x [2343-3213] ; ‡v osa 1102
500 __ ‡a Julkaisussa painetun version ISSN 0355-9483.
830 _0 ‡a Turun yliopiston julkaisuja. ‡n Sarja D, ‡p Medica. Odontologica, ‡x 2343-3213 ; ‡v osa 1102.
490-kentässä painetun ISSN, 830-kentässä verkkoaineiston ISSN

JOS ei ole olemassa verkko-aineiston ISSN-tunnusta, merkitään:

490 1_ ‡a Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica-Odontologica ; ‡v osa 1102
500 __ ‡a Julkaisussa painetun version ISSN 0355-9483.

Jaana ja Ville korjaavat RDA-sovellusohjetta.

5) Kansallisbibliografian työohje sarja-aineistolle

Tutustutaan ennen kokousta Kansallisbibliografian työohjeeseen sarja-aineistolle. Ohje löytyy RDA Toolkitin kohdasta Työkalut -> Työohjeet -> Kaikille avoimet työohjeet -> FI Sarja-aineiston työohje (kansallisbibliografia). 

 

4. Voyager ja Aleph

 Edellisessä kokouksessa sovimme, että  Fraasit  Vertaisarvioitu ja Kollegialt granskad laitetaan Alephin alasvetovalikkoon kentän 500 |a-kohdalle. Tätä ei vielä toteutettu.

Onko tämä toteutettu: Alephiin laitetaan varoitus jos tallennettavassa tietueessa on sekä kenttä 260 että kenttä 264. 

Aleph päivityksen tilanne: aikataulu, asennuspaketit kirjastoille jne.

5. Käyttöoikeuksien metatieto (edellisestä kokouksesta)

Amk-kirjastojen kuvailupäivästä (lisätietoja Siljalta):

  • e-amk-hankkeessa verkkoaineistoja käytetään ristiin eri amk-kirjastojen kesken, jolloin kaikkien käyttöoikeuksien pitäisi näkyä samasta paikasta. Olisiko Melinda tämä paikka?
  • käyttöoikeuksien kenttien 506 ja 540 fraasit pitää yhtenäistää, ovat nyt osittain eri tavalla käyttöoikeuksien metatieto-ohjeessa, MARC-formaatin esimerkeissä ja metatietosanastossa
    E-amk-hanke: lisensoituja e-kurssikirjoja käytetään paljon verkkokursseilla. Verkkokursseilla on henkilöitä, jotka ovat oikeutettuja kurssille, mutta eivät välttämättä kirjoihin, joita on linkattu kurssiin.  Ongelma mistä katsoa käyttöoikeudet. Melinda?  
    Siirretään seuraavaan kokoukseen Käyttöoikeuksien metatieto-ohjeen läpikäynti. Yhdenmukaistettava Metatietosanaston kanssa. Käyttöoikeuksien metatieto

6. Tiedonhallinnan ohjausryhmän kuulumiset

Ullan viesti:

Olin tänään aamupäivällä tiedonhallinnan ohjausryhmässä esittelemässä KUMEAn ja Muusan raportin ja toimintasuunnitelman. Myös kuvailustandardiryhmä ja sisällönkuvailutyöryhmä esittäytyivät. OKM:n Minna Karvonen sanoi, että on todella hyvä kuulla näiden ryhmien raportit. Ministeriöön päin välittyy näin kuva siitä, mitä oikeasti kirjastoissa tehdään ja mitä asioita käsitellään. Ryhmän puheenjohtaja Tuula Haavisto toivoi, että KUMEA vielä enemmän olisi järjestelmäriippumaton, esim. MARC-sovellusohjeessa ei pitäisi olla Voyageriin ja Alephiin liittyviä yksityiskohtia, jotka voivat olla esim. Melinda-wikissä. Ja Ari Muhonen kysyi, kuinka aiomme jatkossa ottaa huomioon tulevat uudet kirjastojärjestelmät. Lupasin meidän kyllä huomioivan järjestelmämuutokset parhaamme mukaan. Tilanne tietysti elää. Tämmöisiä terveisiä.

Keskustelua ryhmän toimenpiteistä saatuun palautteeseen

Ulla ottaa tämän kohdan hoitaakseen!

7. Metatietosanasto

1) Metatietosanastossa on hyväksyttyjä sekä Kandidaatintutkielma että Kandidaatintyö. Alephin valmiissa kentän 509 |a osakentän vaihtoehdoissa  on vain Kandidaatintyö. Eikö tässä olisi aiheellista luopua toisesta muodosta vai onko ollut hyvät perustelut pitää Metatietosanastossa sekä että?

Keskustelu:

Ville:
Passiiviset ETF-rahastot sijoituskohteena
509 ## $a Kandidaatintutkielma : $c Turun kauppakorkeakoulu, liiketaloustiede, laskentatoimi, rahoitus, Pori.
 Finna.fi: https://finna.fi/Record/volter.1786663
Fasetti: Opinnäyte->Muu
Volter:  https://utu.finna.fi/Record/volter.1786663
Fasetti: Opinnäyte→Opinnäyte
(Volterissa vissiin muokattu fasetointia...)
Pitäisikö Finnan fasetointia korjata ennen termin muutosta – muutoin oletusfasettina näyttäisi olevan ’opinnäyte--muu’? 

Ulla: Melindassa
kandidaatintutkielma 5648 kpl
kandidaatintyö 1257 kpl
kandityö 4 kpl (kaikki kentässä 245)

Ville:Helkassa 509-kenttässä
Kandidaatintyö 418 kpl  -> Finna-näyttö: "Kandityö"
kandidaatintutkielma 0 kpl
Mappautuuko ’kandidaatintutkielma’ Finnassa fasettiin opinnäytteet->kandityö – vai meneekö fasettiin ’muu’
Sinällänsä YSAn mukainen 'kandidaatintutkielma' olisi loogisin...

Kiti:Kandidaatintyö- ja kandidaatintutkielma ovat molemmat käytössä. Ei varmaan ole päästy yhteisymmärrykseen kumpi olisi auktorisoitu ja kumpi referenssitermi.  Jos mentäisiin YSAn mukaan, hyväksyttäisiin kandidaatintutkielma-termi. Vastaava kuin pro gradu –tutkielma.Muutanko näin Metatietosanastoon?

Ulla puhuu tästä Finna-porukoille.

Muutetaan Melindassa olevat 509-kentässä olevat Kandidaatintyö-termit termiksi Kandidaatintutkielma.

2) Jaakko T:n ehdotus: Huomasin, että erilaisista opinnäytetöistä käytettävien termien listalta puuttuu Seminaarityö tms. Jos saisi lisätyksi, niin kiitos. Vai miten kuvailla sellainen 509-kentässä? Yksistään Helkassa on toistatuhatta seminaarityötä, joissa tuo ”Seminaarityö” löytyy kentästä 509, ja lisäksi on sellaisia kuin Analyysiseminaarityö, Laudaturseminaarityö, Proseminaarityö jne.

Keskustelu:

Kiti: Seminaarityö-termin voisin lisätä saman tien Metatietosanastoon muuna akateemisena opinnäytteenä. Sitä on käytetty esim. Fennicassakin. Mutta mitä mieltä olette laudaturseminaarityö- ja proseminaarityö-termeistä. Niitä varmaan ehkä tallennetaan yo-kirjastoissa?

A-MS:En tunne - enkä ole muistaakseni tuntenut - tarvetta käyttää termejä laudaturseminaarityö, proseminaarityö. Emme niitä luetteloi. Jos tulisi eteen yksittäisiä tapauksia, termin voisi tallentaa kenttään 500.

Jaakko T.: Helkassa on näitä erilaisia töitä luetteloituna useita tuhansia niin, että samalta tekijältä voi olla täydellinen ”sarja” alkuvaiheen pienemmistä töistä väitöskirjaan (proseminaarityö, analyysiseminaarityö, laudaturseminaarityö, gradu, lisensiaatintyö ja väitöskirja – jopa niin, että aihe vaihtuu matkan varrella täydellisesti parikin kertaa), ja olisi aika kurja menettää jo saavutettu tarkkuus. Eli tarpeesta pyysin, en muodon vuoksi.

Metatietosanasto-työryhmä ottaa tämän käsittelyyn toukokuun kokouksessa.

8. Melinda-päivän 22.5. työpajan aiheita

Tarvitaan käytännön kuvailuesimerkkejä. Ryhmissä voisi pohtia myös yleisempiä kysymyksiä, kuten e-aineistojen kuvailun työnjakoa. Ideoita?

Ulla: Olemme siis suunnittelemassa Melinda-päivää tiistaiksi 22.5. valtiotieteellisen tiedekunnan auditorioon, Unioninkatu 35 (etäyhteys on myös). Aiheena ovat e-aineistot. Aamupäivällä on alustuksia Melindan tilanteesta ja e-aiheesta ja iltapäivällä kuvailutyöskentelyä ryhmissä. Nyt toivoisin KUMEA-ryhmältä kahta asiaa:

1)      verkkoaineiston kuvailuohjeen esittely – Ville olisi tähän soveliain, suostutko? Esitys olisi iltapäivän aluksi, ennen ryhmätyöskentelyä. Täällä oli keskustelua siitä, kuinka pitkä esittely tarvitaan. Tämähän ei ole varsinaista koulutusta, vaan oletetaan, että osallistujat ovat jo e-aineistoja joskus elämässään kuvailleet. Haarukka 15-30 minuuttia, tärkeimmät e-aineistojen kuvailun erityispiirteet ja ohjeen rakenne ja suhde muihin ohjeisiin.

2)      sitten tarvitaan hyviä esimerkkejä kuvailuharjoituksiin, meillä täällä Leipiksellä ei sillä tavalla tule vastaan käytännön tavaraa – ehkä myös yksittäisten esimerkkien ”oikeiden” ratkaisujen esittelijöitä

Voisimme vaikka 20.3. työpajan jälkeen katsoa, miltä tilanne näyttää ja kuka on löytänyt/löytää hyvää käytännön materiaalia.

2018 kevään työpaja

9. Kirjastojen kysymyksiä 

1) Kysymys: 753-kentän käyttö konsolipeleissä?

Vastaus: Pelikonsolien nimet suositellaan merkittäväksi kenttään 753. Konsolien nimet poimitaan listalta:  https://gamemetadata.soe.ucsc.edu/ Sanastosta puuttuvia pelien nimiä voi ilmoittaa osoitteeseen [email protected]. Huom.! Kumean peliohjeen Pelien RDA-ohje esimerkeissä oli joitakin virheitä osakentissä ja konsolien nimissä), mutta ne on nyt korjattu.

Osakenttään 753 ‡a merkitään se pelikonsoli, jolla kuvailtava aineisto (manifestaatio) on käytettävissä. Joskus yksittäiset konsolipelit ovat yhteensopivia myös saman valmistajan toiseen pelikonsoliin. Jos sama manifestaatio on käytettävissä useammalla eri konsolilla, silloin on tarpeen merkitä kaikki ne konsolit, joilla käsillä oleva aineisto toimii ja 753 toistetaan tietueessa.

Myös osakenttää ‡0 on suositeltavaa käyttää.

753 ## ‡a Sony PlayStation 2 ‡0 https://gamemetadata.soe.ucsc.edu/platform/1138 ‡2 gcipplatform

Yhdistin kysymykset 1 ja 2 ja niiden vastaukset, koska molemmat olivat kentästä 753 / Minna

2) Kysymys: Päävastuullinen tekijä luentomuistiinpanoissa

Käsissäni on koneella kirjoitettu nide, jonka nimiösivulla lukee: Keltikangas: Metsäbilanssioppi. U. Inhan muistiinpanot luentosarjasta syyslukukaudelta 1945. Luennoitsijan tarkastamat ja täydentämät.  Minusta tämä on enemmän Keltikankaan hengentuote kuin Inhan, mutta onko näin?

Vastaus:  Teoksen tekijä on toimija, joka on vastuussa teoksen sisällön luomisesta.Tässä tapauksessa sisällöllinen vastuu on todennäköisimmin Keltikankaalla. Inha voisi olla teoksen tekijä, jos hän olisi esimerkiksi kommentoinut alkuperäisen puhujan puhetta niin paljon, että siitä olisi tullut hänen teoksensa.

3) Kysymys: RDA-sovellusohjeen 008 mp 39 ja kenttä 040 ‡a

RDA-sovellusohjeessa on mp 39 kohdalla tuosta 040 kentän käytöstä. Mietin sitä, että jos tietue on kuvailtu alkuperäisenä jonkin c-merkinnän mukaisesti esim. meillä (040 a-kentässä oma tunnus), mutta KK täydentää sen KK:n mukaiseksi, niin ohjeen mukaan silloin pitäisi 040 a-kentässä olla FI-NL eikä meitin tunnus, jos 040 a-kenttä täytyy olla vastaava 008/39 mp:n kanssa.

040 kentän kohdalla on ohjeena: ”Muiden kirjastojen (myös ulkomaisten) ISIL-tunnuksia ei saa poistaa 040 ‡a-osakentästä”. Tässä on mielestäni vähän ristiriita.

”mp. 39 Luetteloiva organisaatio

Kansalliskirjasto merkitsee tähän # = 'Kansallisbibliografia', muut kirjastot voivat merkitä koodin c = 'Luettelointiyhteistyö'.

Huom. Käytettävä myös vastaavaa 040‡a-kirjausta!”

Olenko nyt ihan hakoteillä vai miten tämä menee? Vai mitä lause Käytettävä myös vastaavaa  040 a-kirjausta tarkoittaa käytännössä?

Vastaus:  Jos Kansalliskirjasto merkitsee oman isil-tunnuksensa 040 d-kenttään, 008 mp 39 jäteään muun kirjaston merkitsenä c-koodi. Ohjeistamme fennicalaisia tähän käytäntöön.

 

4) Kysymys: UHD 4K elokuvien merkitseminen tietueeseen

Miten merkitään UHD 4K -formaatissa olevat Blu-ray -elokuvat tietueeseen?

UHD 4K on tarkempipiirtoinen blu-ray-levy, joka ei toimi tavallisella blu-ray-soittimella vaan vaatii omanlaisensa soittimen.

 

Vastaus:  Minna K. kysyy Kavista!

11. Seuraava kokous

ACP-kokous 

29.5.2018 klo 10.00 Turun yliopisto, Educariumin kokoushuone 272, Assistentinkatu 5

 

 

  • No labels