2017-03-31

KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS 31.3.2017

Aika: 31.3.2017 klo 10-16
Paikka: Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone
Läsnä: Anne Andersson (Åbo Akademis Bibliotek), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Ulla Ikäheimo (Kansalliskirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto, puheenjohtaja), Mirja Lampola (Aalto-yliopiston oppimiskeskus), Eeva-Riitta Peltonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Kukka-Maritta Taskinen (Savonia-amk), Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto) ja Kiti Vilkki-Eriksson (Kansalliskirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina: Johanna Parviainen (BTJ), Minttu Hurme (Kansalliskirjasto), Aatu Nykänen (Kansalliskirjasto)
Poissa: Mervi Kiviranta (Diakin kirjasto)

1. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Hyväksyttiin.

2. Ilmoitusasiat

Kuvailustandardien kansallisen kehittämisryhmän kokousmuistio 29.3.2017. Kokouksessa käsiteltiin mm. YSOn käyttöönottoa kirjastojen sisällönkuvailutyössä, asiasanojen määrän rajaamista sisällönkuvailussa sekä kuvailutyön keventämistä.

Katve-työryhmän kokouspöytäkirja 21.3.2017. Kirjastojärjestelmien ja Kansalliskirjaston yhteiskokouksessa käsiteltiin mm. musiikin pääesittäjyyden muuttamista RDA-aikaan ja todettiin siirtymäajan jatkuvan teknisistä syistä vielä syksyyn.

Ennakkotieto: Kirjastoverkkopäivät ti-to 24-26.10.2017 kello 9-16 https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tapahtumat/kirjastoverkkopaivat-24-2610201

Automaattisesti parempi - sisällönkuvailun automatisoinnin mahdollisuuksia -koulutuspäivä 4.5. klo 10-16 Helsingissä

KUMEAn raportti vuodesta 2016 https://www.kiwi.fi/x/AwthB

KUMEA-työryhmän jäsenen Anne-Mari Salmelan haastattelu metatiedon merkityksestä http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/ajankohtaista/uutiset/Sivut/metadata.aspx

3. MARC 21 -sovellusohje

Selkokielinen aineisto

Asiaa käsitelty kokouksessa 2017-02-01. Todettiin, että kentät ja/tai käytetyt termit eivät olleet kovin luontevia.

Uusi ohje:

käytetään kiinteämittaisessa kentässä arvoa 'erityisryhmä' (tärkeämpi kuin mahdollinen ikäryhmä) ja merkitään kielihuomautukseksi selkokielinen
008/22=f
546 ## ‡a Selkokielinen. (Metatietosanasto)
Käytetään genreterminä
- kirjoille 655 #7 ‡a selkokirjat ‡2 ysa
- lehdille 655 #7 ‡a selkolehdet ‡2 ysa
- muulle aineistoille 655 #7 ‡a selkoaineistot ‡2 ysa (termi tulossa YSAan)

RDA-ohjeistusten tilanne

Sivu: RDA-ohjeistus

Ohje: Tarkennuksia 264-kentän vuosien merkitsemisestä
- Hyväksyttiin
Ohje: Teoksen ensisijaisen nimekkeen merkitseminen monografioiden RDA-kuvailussa MARC 21 -formaatissa, versio 1.0
Ohje: Funktiot RDA-monografiakuvailussa
- Kaipaa edelleen työstämistä, etenkin lisää esimerkkejä
- Kommentissa linkki PCC:n suositukseen, jota voidaan soveltaa meilläkin
Tietokantojen kuvailuohje – kesken

4. Voyager ja Aleph asiat

STA $a DELETED -kentällä poistetut tietueet

Tietue poistetaan Melindasta lisäämällä siihen STA $a DELETED -kenttä. Ennen poistamista tulee tarkistaa View Local Owner* -toiminnolla, että tietueessa ei ole enää minkään kirjaston tietokantatunnusta. Kun tällä tavoin poistettu tietue tallennetaan, poistuvat Alephin hakuindekseistä kaikki viitteet siihen. Tämän jälkeen tietue on haettavissa vain ja ainoastaan tietuenumerollaan.

Joissain STA $a DELETED -kentällä poistetuissa tietueissa on kuitenkin olla jäljellä tietokantatunnuksia (LOW-tageja). Tämä johtuu siitä, että kun Melindassa yhdistetään tuplia Merge-ohjelmalla, ohjelmalla jättää poistettuun/poistettuihin tietueisiin tietokantatunnukset paikoilleen, jotta yhdistäminen olisi jälkeenpäin tarvittaessa peruutettavissa.

Viimeaikoina on ilmennyt jokusia tapauksia, joissa on on käynyt niin, että paikalliskannan poistoja tekevä kuvailija on hakenut tuplien yhdistelyssä poistetun Melinda-tietueen esiin sen paikalliskannan tietueesta löytyvällä vanhalla tietuenumerolla. STA $a DELETED -merkintä on jäänyt huomaamatta, ja kuvailija on poistanut oman tietokantatunnuksen tästä jo valmiiksi poistetusta tietueesta ja mahdollisesti lisännyt siihen Vaarin tietokantatunnuksen. Näissä tapauksissa Melindaan on jäänyt ylimääräinen paikalliskannan tietokantatunnus tuplien yhdistämisessä säilyneeseen tietueeseen ja Vaariin replikoitunut tietue viittaa Melindasta poistettuun tietueeseen.

Melinda-tuki kaivaa lähiaikoina nämä poistettuihin tietueisiin tehdyt tietokantatunnusten lisäykset ja poistot esiin ja korjaa ne. Alephin tietuetarkistin ei valitettavasti osaa reagoida STA $a DELETED -merkintään tietokantatunnusten käsittelyn yhteydessä, mutta yritämme kehittää jonkinlaisia keinoja sille, että merkintä olisi erottuvampi.

5. Julkaisuarkistojen metadatasuositus

Metadatasuositus julkaisuarkistojen tekstiaineistolle oli KUMEA-työryhmän kommentoitavana. Ryhmä oli kiinnostunut siitä, kuinka RDA-ohjeet on huomioitu suosituksessa. Erityisesti sisältötyyppien ja mediatyyppien käyttö, funktiotermit ja lyhenteet herättivät keskustelua. Suositus on tehty julkaisuarkistojen DSpace-järjestelmää varten ja siihen on olemassa valmis MARC 21 -konversio. Sisältö- ja mediatyypit sekä funktiot lisätään konversiossa, jos metadataa siirretään MARC 21 -tietokantoihin. Lyhenteitä ei ole juurikaan käytetty - sivumääräänkin merkitään vain numero. Funktiot ovat valmiina dc-author-kentän tarkenteissa, niitä ei suomenkielisenä merkitä dataan.

Opinnäytetermit on nyt yhtenäistetty suositukseen Metatietosanaston mukaisiksi. Työryhmä keskusteli Monografiaväitöskirjan ja Artikkeliväitöskirjan käytöstä. Termit tarvitaan julkaisuarkistojen metadataan OKM:n tilastoja varten.

6. Kirjastojen kysymyksiä

1) Kysymys: Mitokondriotaudit - kustantajan nimen merkitseminen

264 #1 ‡a [Masku] : ‡b Neuroliitto, ‡c 2016.
500 ## ‡a Oppaan suomenkielisen käännöksen ja julkaisemisen on mahdollistanut Neuroliiton, Lihastautiliiton ja Kuuloliiton yhteistyöprojekti Tietoa ja tukea mitokondriosairauksia sairastaville, jota on tukenut Raha-automaattiyhdistys.

Kustantajan nimen merkitseminen on vähän hakusessa. En löytänyt täysin selkeää vastausta tuohon Toolkitistä miten tuo pitäisi kirjata. Kirjassa on mainita kuten 500 kenttään on kirjattu, mutta miten se oikeasti pitää laittaa 264 b-kenttään? Kuitenkin pitäisi kirjata kuten julkaisussa on, eli kaiken järjen mukaan tuo loppuosa (-yhteistyöprojekti) pitäisi olla pois ja 2.17.7.3. mukaan voi tehdä huomautuksen, kuten nyt on tehty.

Vastaus: Aineistossa kustantaja merkitty kolofoniin. Kustantajarekisterin mukaan ISBN:n kustantajatunnus kuuluu Neuroliitolle, joka on ottanut vastuun ao. julkaisun kustantamisesta. Tämä kustantaja merkitään 264-kenttään kustantajaksi.

ISBN-kustantajarekisteristä voidaan tarkistaa, kenelle ISBN-tunnus kuuluu, ja päätellä sen perusteella kustantaja. Linkki kustantajarekisteriin https://tunnisterekisteri.kansalliskirjasto.fi/kustantajarekisteri

2) Kysymys: Uhkapeli ilmastolla - kustantajan nimen merkitseminen

Kirjassa on laitettu kustantajaksi taiton ja ulkoasun suunnittelija (Viestintätoimisto CRE8). Kirjan kotisivuilla on mainittu, että kustantajana on omakustanne. Miten tällainen kirjataan?? Tietue on ISBD-muodossa. Tietoja kirjan alusta (PDF)

Vastaus: Kustantajanumero vastaa Viestintätoimisto CRE8 kustantajanumeroa. Se merkitään kustantajaksi. Suomalainen omakustanteiden kustantajanumero on yleensä 952-91-. 952-92- tai 952-93- tai julkaisulla ei ole ISBN:ää ollenkaan.

245 10 ‡a Uhkapeli ilmastolla : ‡b vaarantaako ydinvoiman vastustus maailman tulevaisuuden? / ‡c Janne M. Korhonen, Rauli Partanen.
260 ## ‡a Helsinki : ‡b Viestintätoimisto CRE8, ‡c 2015.

3) Kysymys: Miksei 100‡e-osakenttään ole merkitty 'toimittaja, kirjoittaja' Pitkäranta, Mia?

978-952-11-4625-1
100 1# ‡a Holmström, Johanna, ‡e kirjoittaja.
245 10 ‡a Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus / ‡c toim. Miia Pitkäranta ; tekstit: Johanna Holmström [ja 13 muuta] ; piirrokset ja kaaviot: Kyösti Nieminen.

Vastaus: Tässä on kyseessä yhteistyössä tehty teos. Koska ensisijaisessa tiedonlähteessä Pitkäranta on ilmoitettu vain toimittajan funktiossa, ei häntä oteta 100-kentän tekijäksi.
Ensimmäinen kirjoittaja otetaan siitä tiedonlähteestä, jossa kirjoittajien nimet on mainittu muodollisimmin eli tässä tapauksessa esipuheen jälkeen olevasta aakkosellisesta listasta. Siellä Johanna Holmström on mainittu ensimmäisenä.

Tällaisessa tapauksessa järjestys on 1) ensin mainittu teokseen liittyvä tekijä päänimekkeen tiedonlähteessä (yleensä nimiösivu tai sen kääntöpuoli), 2) muodollinen listaus, 3) teoksen tekijöiden järjestys sisällysluettelossa

RDA 6.27.1.3 Yhteistyössä tehdyt teokset: Jos päävastuullista tekijää ei ole osoitettu, teoksen auktorisoitu hakutieto muodostetaan yhdistämällä (tässä järjestyksessä):

ensimmäisenä mainitun henkilön, suvun tai yhteisön auktorisoitu hakutieto
teoksen ensisijainen nimeke

4) Kysymys: SKL 2.11: copyright-vuoden ja julkaisuvuoden merkitseminen - aina?

Miten suomalaisten kirjastojen linjausta kohtaan 2.11 "Copyright-vuosi merkitään, jos copyright-vuosi poikkeaa julkaisuajasta" pitäisi tulkita, jos aineistossa ei ole julkaisuvuotta? Erityisesti liittyen julkaisuajan arviointiin copyright-vuodesta (SKL 2.8.6.6.). Eli merkitäänkö:

1) Jos julkaisuvuosi puuttuu ja copyright-vuodesta arvioidaan julkaisuvuosi, niin ei tarvitse soveltaa SKL 2.11

264 #1 ... $c [2017]
aineistossa ©2017

2) Jos julkaisuvuosi puuttuu ja copyright-vuodesta arvioidaan julkaisuvuosi, niin sovelletaan SKL 2.11

264 #1 ... $c [2017]
264 #4 ... $c ©2017
aineistossa ©2017

Vastaus: Asiaa tiedusteltu Marja-Liisa Seppälältä, jonka vastauksen perusteella tulkinta 1) on oikein.

Merkintää 2) saa käyttää, jos kokee sen tarpeelliseksi. Fennica merkitsee tässä tapauksessa myös ©-vuoden.

5) Kysymys: Kumean RDA ohjeessa: Tarkennuksia 264-kentän vuosien merkitsemisestä

Kohta K-2), Julkaisuaika arvioidaan:

Esimerkki. Aikaväli arvioitu julkaisuvuodeksi
008 q 2010 2015
264 #1 ... ‡c [2015]

RDA Toolkit ohjeistaa merkitsemään

Onko Kumean ohjeistus oikea?

Vastaus: Korjataan ohjeistukseen: 264 #1 ... $c [vuosien 2010 ja 2015 välillä?]

6) Kysymys: Pseudonyymit

Haluaisin ymmärtää paremmin pseudonyymien merkitsemisen käytäntöä.

Asterista löytyy tietoja pseudonyymien oikeista henkilöllisyyksistä. Käytän esimerkkinä Orvokki Itää.

Voiko 100- tai 700-kentissä käyttää henkilön oikeaa nimeä osakentässä b tähän tapaan:

*7001* |a Itä, Orvokki = |b Helismaa, Reino, |e sanoittaja.

RDA-ohjeet ovat vaikeaselkoiset ja minusta kummalliset. Olen kuvitellut, että RDA:ssa nimenomaan haluttaisiin, että tieto linkittyy, jolloin tiedonhakija esimerkiksi pääsisi todellisuudessa saman henkilön tuotoksien jäljille. Tästä ohjeesta kuitenkin päättelisin, että viittauksia ei tehdä eri salanimien tai edes nimimuotojen välillä.

Samalla henkilöllä useita identiteettejä http://access.rdatoolkit.org/images/lcpslink.png

<http://access.rdatoolkit.org/document.php?id=lcpschp9&target=lcps9-92#lcps9-92>http://access.rdatoolkit.org/images/nlgpslink.png

<http://access.rdatoolkit.org/document.php?id=nlgpschp9&target=nlgps09-126#nlgps09-126>

Jos samalla henkilöllä on useita identiteettejä, valitaan kuhunkin identiteettiin liittyvä nimi kyseisen identiteetin ensisijaiseksi nimeksi.

Jos henkilö käyttää yhtä tai useampaa pseudonyymiä (mukaan lukien yhteiset pseudonyymit), katsotaan henkilöllä olevan enemmän kuin yksi identiteetti.

Jos henkilö käyttää todellista nimeään sekä yhtä tai useampaa pseudoyymiä, katsotaan henkilöllä olevan enemmän kuin yksi identiteetti.

Vastaus:

"Jos ja kun pseudonyymi on painettuna julkaisuun, niin se tulee kenttään 100, mutta siihen ei laiteta mitään osakenttää b (joka ei edes ole MARC 21 formaatissa).

Esim.100 1 ‡a Röyhkä, Kauko, ‡d 1959- (bibliografinen tietue, johon ei siis tule oikeata nimeä Välimaa, Jukka-Pekka)

Auktoriteettitietue:

100 1 ‡a Röyhkä, Kauko, ‡d 1959-

400 1 ‡a Välimaa, Jukka-Pekka, ‡d 1959-

Linkittyvyys varmistetaan auktoriteettitietueen toimivuudella kirjastojärjestelmässä, siten että pseudonyymillä hakemisella saa esiin myös saman henkilön muut identiteetit. Oikeasta nimestä ja pseudonyymistä tehdään auktoriteettitietue, jolloin henkilön oikeasta nimestä tehdään katso-viittaus, joka ohjaa hakijan pseudonyymiin.
.

7) Kysymys: Kirjan 008 kentän käyttö Melindassa

Marc21 RDA-sovellusohjeessa suositellaan kentän 008 osalta, että koodit merkittäisiin mahdollisimman tarkkaan, koska niistä on hyötyä rajauksissa, hauissa, tilastoissa, kokoelmien kartoittamisessa, myöhemmissä konversioissa jne. Nyt kuitenkin Melindassa 008-kentän merkkipaikkojen täyttö vaihtelee, ohjeet ovat vähän ”epämääräisiä” ja ohjeita löytyy sekä sovellusohjeesta että Melindan toimintaohjeesta. Pyynnöt Kumealle:

Voisitteko koota ohjeet yhteen paikkaan eli Fennican vaatimat tyhjät merkkipaikat olisi mainittu sovellusohjeessa samoin kuin muutkin Fennican merkkipaikkavaatimukset, koska ne ovat ensisijaisia.

Voisitteko tehdä esimerkin painetun tietokirjan ja kaunokirjan 008-merkkipaikkojen käytöstä näin aluksi.
Voisitteko lisäksi vielä kommentoida 008 –kentän käyttöä kirjan kohderyhmän käytöstä, sillä on aika ”hullua” laittaa esim. kirjalle ”Sveaborg : Helsingin suoja jne.” kohderyhmäkoodiksi g –yleinen, kun sen ihan hyvin voisi koodata e eli Aikuiset. Huomioisin vielä, että osa verkkokirjastoista voisi tällöin toimia paremmin, kun ne voisivat muodostaa enemmän kohdennettuja dynaamisia listoja.

Ja vaikka ehkä seuraavassa formaatissa näitä tietoja ei tarvita niin sen seuraavan formaatin käyttöönotosta ei kai ole vielä mitään tietoa joten…

Vastaus:

Kentän käytöstä on ohje MARC 21 –formaatissa, Yleistä tietoa.

Edellisen perusteella aineistotyyppi BK:

008/00-05: luontipäivä: ei saa käyttää täyttömerkkiä; yleensä ohjelma luo automaattisesti
008/06: julkaisuajan tyyppi, vaihtelee, täytettävä aina
008/07-14: julkaisuaika; merkittävä aina; vrt. 264-kentän julkaisuajan tiedot
008/15-17: julkaisumaa; vert. 264-kentän julkaisijan kotipaikka
008/18-21: kuvitus; Fennican merkintää ”ei koodattu” (I) ei saa muuttaa; vrt 300-kentän tiedot
008/23: ilmiasu: älä käytä täyttömerkkiä (|)
008/24-27: sisältö; kuvaa aineiston pääasiallista sisältöä, aineiston tyyppiä; usein asiasanana myös (655-kenttä)
008/28: virallisjulkaisu: virallisen tahon julkaisema ; Fennican merkintää ”ei virallisjulkaisu” (#) ei saa muuttaa
008/29: kokousjulkaisu
008/30: juhlajulkaisu
008/31: hakemisto; hakemisto koskee kuvailtavana olevan aineiston sisältöä, vrt. merkkipaikan 24-27 hakemisto
008/31: määrittelemätön (I)
008/33: kirjallisuuslaji: huomaa koodi 1 (kaunokirjallisuus, ei tarkkaa määritelmää) käytetään sarjakuvien yhteydessä (008/24 = 6)
008/34: elämäkerta
008/35-37: kieli; sama kuin 041-kentässä esimmäisenä mainittu kieli
008/38: muunneltu tietue; ei käytetä jatkuvassa luetteloinnissa vaan lähinnä takautuvissa konversioissa
008/39: Fennican merkintää ”luetteloiva organisaatio (#) ei saa muuttaa (kentässä 040 FI-NL)

Täyttömerkkiä (|) voidaan käyttää niissä merkkipaikoissa, joissa se on luvallista ja joiden kohdalla luetteloiva organisaatio on päättänyt, ettei se omassa tietokannassaan niitä koodaa. Melindassa voi kuitenkin täydentää näitäkin tietoja täsmällisemmiksi niille merkkipaikoille, joille se on sallittua.

Esimerkki, tietokirjallisuus:

LDR 00000cam#a2200169#i#4500
001 009860508
005 20170131154402.0
008 161123s2017####fi#####e#b|||#00|0#fin|#
020 _ _ |a 978-952-304-130-1 |q nidottu
035 _ _ |a (FI-MELINDA)009860508
040 _ _ |a FI-NL |b fin |e rda
041 0 _ |a fin
042 _ _ |a finb
080 _ _ |a 82 |9 FENNI<KEEP>
080 _ _ |a 01 |9 FENNI<KEEP>
084 _ _ |a 01.58 |2 ykl |9 FENNI<KEEP>
100 1 _ |a Mononen, Ulla, |e kokoaja, |e toimittaja.
245 1 0 |a Aikuisten jatko- ja sarjakirjat / |c toim. Ulla Mononen.
264 _ 1 |a Helsinki : |b Avain, |c [2017]
264 _ 3 |a Viro : |b Printon Trükikoda, |c 2017.
300 _ _ |a 315 sivua ; |c 21 cm
336 _ _ |a teksti |b txt |2 rdacontent
337 _ _ |a käytettävissä ilman laitetta |b n |2 rdamedia
338 _ _ |a nide |b nc |2 rdacarrier
655 _ 7 |a bibliografiat |2 ysa |9 FENNI<KEEP>

Esimerkki, kaunokirjallisuus:

2. Voisitteko lisäksi vielä kommentoida 008 –kentän käyttöä kirjan kohderyhmän käytöstä:

Kohderyhmien käytöstä on karkea ohje MARC 21 -formaatissa:

Koodeja "a-d" käytetään oppikirjoista, muuten lapsille ja nuorille kohdennetusta aineistosta käytetään koodia "j".
Koodin ”e” (aikuiset) voi laittaa, jos aineisto on selkeästi vain aikuisille tarkoitettu.
Koodia”g” (kohderyhmä yleinen) käytetään, kun koodit ”a-e” tai ”j” eivät ole sopivia.
Usein kirjallisuudelle ei ole ennalta määritelty kohderyhmää eikä tälle aineistotyypille (BK) ole lainauskieltoa ”alaikäisyyden” perusteella vaan eri ikäiset voivat aineistoa lainata ja käyttää.
- Tästä syystä jossain kirjastoissa koodi "g" merkitsee sitä, ettei aineisto ole kohdennettu erityisesti millekään ikäluokalle eikä lainauskieltoja ole.
Koodi ”e” voidaan varata vain sellaiselle aineistolle, jonka on viranomainen on kieltänyt alle 18-vuotiailta (K18) kuten vain aikuiselle tarkoitetut konsolipelit tai elokuvat
Verkkokirjastossa voidaan fasetteijin määritellä vaikkapa:
- koodit "a", "b", "c", "j" > kohderyhmä "Lapset ja nuoret", koodit "d", "e", "g" > kohderyhmä "Aikuiset"
Koodi "f" on erityisryhmille

3. Ja vaikka ehkä seuraavassa formaatissa näitä tietoja ei tarvita niin sen seuraavan formaatin käyttöönotosta ei kai ole vielä mitään tietoa joten ...

Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka paljon voidaan tarkkoja koodauksia hyödyntää, kun MARC-tietueista muodostetaan RDA-tietueita – on arveltu, ettei paljon.
Mutta se on jo nähty, että vanha aineisto ei mahdollista asiakkaillemme verkkokirjastossa jatkohakuja fasetointien avulla, koska tietueet ovat puutteellisesti koodattuja.
Myös tiedonhaku voidaan kohdentaa näiden koodien avulla täsmällisesti tietyntyyppiseen aineistoon, jos kirjastojärjestelmä osaa haut myös kiinteämittaisten kenttien merkkipaikkohin - kuten Aurora-kirjastojäerjestelmä.

7. Seuraava kokous

10.5.2017 klo 10-16, Turku, Åbo Akademi

Content

Space Tools