2018-04-11

KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS

Aika: 11.4.2018 klo 10.00-15.30
Paikka: Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone
Läsnä: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Ulla Ikäheimo (Kansalliskirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto), Minna Kantanen (Kansalliskirjasto), Silja Saarikoski (Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Kiti Vilkki-Eriksson (Kansalliskirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina: Anneli Renfors (BTJ)
Poissa:

1. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Hyväksyttiin

2. Ilmoitusasiat

Kansalliskirjaston seuraava Missä mennään -webinaari on 24.4.

21.5 YSAsta ja Allärsista YSOon tilaisuus,  etäyhteys on Ulla täsmentää.

Melinda-päivä on  22.5., ilmoittautuminen alkaa viikolla 17. Päivän aiheena on e-aineistojen kuvailu.

3. MARC 21 -sovellusohje ja muut ohjeet

1) Osakentän 3 käyttö 

 27.2.2017: $3-osakenttätaulukko

Marc 21 RDA-sovellusohjeessa ja elokuvien kuvailuohjeessa on erilaiset esimerkit 300-kentän 3-osakentän käytöstä. Kuuluisiko osakentän lopussa olla kaksoispiste vai ei?

Vastaus: ei tallenneta kaksoispistettä osakenttä 3n perään.

Muusa-ryhmässä ei yksimielisyyttä. Kun osakenttä 3 on otsikkona, kaksoispiste on hyvä erottavana tekijänä. Toisaalta alkuperäisessä formaatissa ei ole tässä välimerkkejä, joten ei pitäisi tehdä suomalaista omaa versiota. Kysyttiin myös, tarvitaanko 300-kentässä näitä osakenttiä (vrt. esimerkki), kun niissä vain toistetaan osakentän a tietoja.

2) 0-osakentät. Niitä on tullut nyt lisää Aleph-tietueisiin ja Kumean RDA-sovellusohje kaipaisi päivitystä näiden suhteen.

J S-P:n viesti: Alephissa on näköjään nyt se asteri-id - Onko tarkoitus, että tällaisissa tuo kenttä jää kahteen kertaan? Vai voiko isnillisen poistaa? Melindan opacissa ja kansallisessa Finnassa se näkyy nyt kahteen kertaan (riippuen tietysti siitä minkä kirjaston marcia finnassa sattuu katsomaan). Joillain kirjastoilla on vain tuo isnin sisältävä 600-kenttä, joillain molemmat 660-kentät.

Sovellusohjeessa on  että Poimituista suomalaisista nimistä poistetaan 0-osakentät.

100-kentän kohdalla 0-osakentästä:

Jos a-osakentässä olevaa muotoa muokataan Suomen käytäntöjen mukaiseksi, isni säilytetään 0-osakentässä, mutta organisaatiokoodin sisältävä 0-osakenttä poistetaan. Poimituista suomalaisista nimistä poistetaan 0-osakentät.

600-kentän kohdalla 0-osakentästä:

osakentät poimituissa tietueissa: 0-osakenttä sisältää henkilönnimen, asiasanan yms. auktorisoidun muodon lähteen ja ID-numeron. ID-numero on vastaavan auktoriteettitietueen kontrollinumero tai standarditunniste kuten International Standard Name Identifier (ISNI). Jos tunnisteen edellä on kaarisuluissa organisaation koodi tai tunnisteen lähde, esim. (isni), 0-osakentät säilytetään poimituissa tietueissa, muut poistetaan. Jos a-osakentässä olevaa muotoa muokataan Suomen käytäntöjen mukaiseksi, isni säilytetään 0-osakentässä, mutta organisaatiokoodin sisältävä 0-osakenttä poistetaan. Poimituista suomalaisista nimistä poistetaan 0-osakentät. Suomalaiset nimet tarkistetaan Asterista. 

Ulla ja Minttu keskustelevat vielä asiasta. Listalla jatketaan keskustelua.

Mintun kommentti 1.3.:

3) 007:n mp 13 äänitteissä

Marc-sovellusohjeen mukaan merkkipaikan 007/13 käyttäminen on CD-äänilevyissä vapaaehtoista.

https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=51282132#id-007Kontrollikenttä-CD-äänilevy

 Kontrollikentässä 007 käytetään merkkipaikkoja 00 Aineistoluokka (s : äänite), 01 Erityismääre (d : äänilevy), 03 Levyn soittonopeus (f : 1,4 metriä sekunnissa), 06 Koko (g : 4 3/4 tuumaa tai 12 cm) ja 10 Valmistusmateriaali (m : muovi ja metalli). Lisäksi voidaan käyttää merkkipaikkoja 04 Äänikanavien määrä, 12 Äänentoiston erityispiirteet ja 13 Tallennus- ja säilytystekniikka.

 Tästä seuraa Finnaa käyttäville organisaatioille ongelmia. Finnassa aineistolajiksi ei muodostu CD-levyä, ellei 007/13 ole d. Voisiko ohjetta siis tarkentaa? Vai onko joku syy, jonka vuoksi kaikissa CD-levyissä ei voisi olla tuota koodia? 

Musiikin lisäksi tämä koskee tietysti myös äänikirjoja. En muista otetaanko tähän kantaa äänikirjojen kuvailuohjeessa (sitähän ei nyt pääse tarkistamaan).

Tämä ongelman Ulla toimittaa Finnaan!

4) kentän 008 käyttö

Kukkis: enpä silloin tajunnut, kun olin ryhmässä mutta voisiko kokouksen https://www.kiwi.fi/display/kumea/2017-03-31 asiaa 008-kentän käytöstä mm. kohderyhmä siirtää myös sovellusohjeeseen? Näitä kokousasioita ei oikein tahdo muistaa missä on käsitelty ja mitäkin. Olisi hyvä, jos ne siirrettäisiin sovellusohjeeseen, josta ne on helppo tarkistaa. Muistelen, että tästä oli puhetta jossain kokouksessa.

Käydään syksyllä läpi sovellusohjeen kiinteämittaiset kentät. A-MS vastaa Kukkikselle ja lisää sovellusohjeeseen.

6) Verkkoaineiston kuvailuohje

Verkkoaineiston kuvailu

Anna V.: Verkkoaineiston kuvailuohjetta käsitelleessä ACP-kokouksessa oli puhetta yleisten kirjastojen tavasta käyttää 856-kenttää. Tilannehan on siis se, ettei Aurorassa pysty tallentamaan verkkoaineiston linkkiä varastotietueeseen. Tällä hetkellä linkit ovat meillä siksi 856-kentän toistumissa (5-osakentässä ISIL-tunnus). Näyttää olevan niin, ettei noista linkkikentistä ole Melindan opacissa mitään hyötyä – 856-kentässä olevat linkit, joissa on osakenttä 5, eivät näy siellä lainkaan. Tässä esimerkkitapaus:

http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/QLVA9V4IIVR1PAUQ8FB3YD556S3HPE3CPJAA9N53ISYQPYSLH8-06894?func=full-set-set&set_number=063471&set_entry=000001&format=999 

Tämän perusteella tuntuu siltä, että voisimme olla tallentamatta linkkejä 856-kenttään. Tätä puoltaisi sekin, että Melindan tietueessa olevan 856-kentän ajantasaisena pitäminen (= linkin poisto kun aineisto poistuu kirjastosta) olisi tehtävä käsityönä. Verkkoaineistomme ovat lähinnä Ellibsin ja Overdriven e-kirjoja, joihin kirjastoilla saattaa olla käyttöoikeudet vain vuoden tai parin ajan.

Tällä hetkellä Melindassa olevat yleisten kirjastojen verkkoaineistotietueet ovat melkein pelkästään tietokantojen loadeissa sinne siirtyneitä. Esim. Vaskissa ei ole Melindaan liittymisen jälkeen tallennettu mitään verkkoaineistoja Melindaan ja Pikissäkin tätä vasta aloitellaan. En siksi ehkä osaa ottaa huomioon kaikkea asiaan liittyvää.

Saijamari Pakkala: Joitakin kysymyksiä työstettävänä olevaan verkkoaineiston kuvailuohjeeseen liittyen:
040: osakenttien a ja c ero ei aivan kirkastu minulle. Liittyykö c-osakenttää jotenkin poimintaan? Voisiko tätä avata tässä tai Marc 21 -sovellusohjeessa laajemmin?

Esim. julkaisuarkistosta  tulleeseen MARC-muotoon muunnetusta tietueesta kun on kyse, c-osakentässä on taho joka on muuttanut tietueen dc:stä MARCiin.

300: Ellibsin e-kirjojen laajuudesta on hyvin hankala saada käsitystä, koska sivunumerointia ei ole. Kelpaako Ellibsin itse ilmoittama sivumäärä (jonka perusteista ei ainakaan minulla ole käsitystä)?

Sisäänheittosivulta ei vaan itse aineistosta jos haluaa merkitä sivumäärän. Sivumäärän voi myös arvoida eli merkitä noin.

856: Kannattaako Aurora-kirjastojen tallentaa Ellibs-linkkejä Melindaan? Ne näkyvät Melinda-opacissa vain Marc 21 -näkymässä, kun kenttään lisätään tietokantatunnus $5-osakenttään. Aurorassahan ei ole sellaista käsitettä kuin varastotietue, joten Aurora-kirjastojen linkit ovat bibliografisella tietueella.

Ville H.:Alla KUMEAn alkuperäinen ohjeistus ja ehdotelma RDA:n mukaiseksi ohjeistukseksi. Sopii itse asiassa kaikkeen aineistoon.

KUMEA on ohjeistanut sarjan ISSN-tunnuksen käsittelystä täällä https://www.kiwi.fi/display/kumea/2016-05-10

Kohta 6. Kirjastojen kysymykset

1) Kysymys. Merkitäänkö e-version kuvailuun paperisen julkaisun sarjatiedot kuten paperisen kuvailussa?
Vastaus: Jos painetulla ja verkkoaineistolla on omat ISSN-tunnukset ja auktorisoidut sarjatietueensa, ne merkitään ao. version kuvailuun. Painetun sarjatietoja ei merkitä verkkoaineiston kuvailuun eikä verkkoaineiston sarjatietoja painetun aineiston kuvailuun.  Joskus sarjamerkinnöt voivat olla samat sekä verkkoaineistolle että painetulle aineistolle. ISSN on aina syytä tarkistaa. 830-kenttään tallennettavat sarjatiedot tarkistetaan aina ko. sarjan tietueesta

Esimerkki 1

Julkaisussa painetun sarja-aineiston ISSN 0355-9483

Fennica: Sarja-aineistolla on olemassa myös verkkoaineistoversio, jolla oma ISSN 2343-3213
490 1_ ‡a Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica-Odontologica, ‡x 2343-3213 ; ‡v osa 1102
500 __ ‡a Julkaisussa painetun version ISSN 0355-9483.
830 _0 ‡a Turun yliopiston julkaisuja. ‡n Sarja D, ‡p Medica. Odontologica, ‡x 2343-3213 ; ‡v osa 1102.

Esimerkki 2

Julkaisussa painetun sarja-aineiston ISSN 0355-9483
Fennica: Sarja-aineistolla ei ole verkkoversiota
490 0# ‡a Tutkimuksia / [Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos] ; ‡v 295
500 ## ‡a Julkaisussa painetun version ISSN 1795-2158.

RDA-sovellusohjeessa https://www.kiwi.fi/x/zoAOAw

Kunkin manifestaation kuvailuun merkitään vain siihen kuuluva ISSN-tunnus. Muut tunnukset merkitään vastaaviin 776-kenttiin tai huomautuskenttään 500.

^^^^^^^^

Yllä oleva ohje on väärin, koska ISSN jäljennetään kuvailuun (2.12.18.3: Sarjan ISSN-tunnus jäljennetään tiedonlähteessä esiintyvässä muodossa).

ISSN kuuluu myös niihin elementteihin, jotka laitetaan hakasulkeisiin, jos tiedonlähteenä on käytetty aineiston ulkopuolista lähdettä (2.2.4).

Kolme eri tapausta, ISSN verkkoaineistossa

Alla kaikissa kolmessa Fennican sarja-aineiston verkkoversiotietueesta muodostettu kenttä 830

020 0# $a 2343-3213 $2 a

245 00 $a Turun yliopiston julkaisuja. $n Sarja D, $p Medica. Odontologica = $b Annales Universitatis Turkuensis. $n Ser. D.

362 0# $a Osa 778-

à

Päänimeke: Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica. Odontologica

ISSN: 2343-3213

Numerointikaava: Osa 778-

Jos käytettävissä ei ole sarja-aineisto verkkoversion tietuetta, niin 830-kenttä /jätetään/ VAI /voidaan jättää/ merkitsemättä.

1) Tiedonlähteessä XXXX-XXXX (verkko) & YYYY-YYYY (painettu)
-> jäljennetään verkkoaineiston ISSN (XXXX-XXXX) kuvailuun

Aineistossa: ISSN 2343-3213 (verkko) & ISSN 0355-9483 (painettu)
490 1_ ‡a Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica-Odontologica, ‡x 2343-3213 ; ‡v osa 1102
830 _0 ‡a Turun yliopiston julkaisuja. ‡n Sarja D, ‡p Medica. Odontologica, ‡x 2343-3213 ; ‡v osa 1102.
490 ja 830 -kentissä verkkoaineiston ISSN

2) Tiedonlähteessä ISSN XXXX-XXXX ilman sidosasua
-> jäljennetään ISSN kuvailuun

Aineistossa: ISSN 0355-9483 (ilman sidosasua), joka kuuluu painetulle aineistolle
Fennica: Sarja-aineistosta olemassa myös verkkoversio, jonka ISSN 2343-3213
490 1_ ‡a Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica-Odontologica, ‡x 0355-9483 ; ‡v osa 1102
500 __ ‡a Julkaisun oikea ISSN 2343-3213.
830 _0 ‡a Turun yliopiston julkaisuja. ‡n Sarja D, ‡p Medica. Odontologica, ‡x 2343-3213 ; ‡v osa 1102.
490-kentässä painetun ISSN, 830-kentässä verkkoaineiston ISSN

JOS ei ole olemassa verkko-aineiston ISSN-tunnusta, merkitään:

500 __ ‡a Julkaisussa painetun version ISSN 0355-9483.

3) Tiedonlähteessä YYYY-YYYY (painettu)
 -> selvitetään verkkoaineiston ISSN kuvailuun

Aineistossa: ISSN 0355-9483 (painettu)
Fennica: Sarja-aineistosta olemassa myös verkkoversio, jonka ISSN 2343-3213
490 1_ ‡a Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica-Odontologica, ‡x [2343-3213] ; ‡v osa 1102
500 __ ‡a Julkaisussa painetun version ISSN 0355-9483.
830 _0 ‡a Turun yliopiston julkaisuja. ‡n Sarja D, ‡p Medica. Odontologica, ‡x 2343-3213 ; ‡v osa 1102.
490-kentässä painetun ISSN, 830-kentässä verkkoaineiston ISSN

JOS ei ole olemassa verkko-aineiston ISSN-tunnusta, merkitään:

490 1_ ‡a Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D, Medica-Odontologica ; ‡v osa 1102
500 __ ‡a Julkaisussa painetun version ISSN 0355-9483.

Jaana ja Ville korjaavat RDA-sovellusohjetta.

5) Kansallisbibliografian työohje sarja-aineistolle

Tutustutaan ennen kokousta Kansallisbibliografian työohjeeseen sarja-aineistolle. Ohje löytyy RDA Toolkitin kohdasta Työkalut -> Työohjeet -> Kaikille avoimet työohjeet -> FI Sarja-aineiston työohje (kansallisbibliografia). 

4. Voyager ja Aleph

 Edellisessä kokouksessa sovimme, että  Fraasit  Vertaisarvioitu ja Kollegialt granskad laitetaan Alephin alasvetovalikkoon kentän 500 |a-kohdalle. Tätä ei vielä toteutettu.

Onko tämä toteutettu: Alephiin laitetaan varoitus jos tallennettavassa tietueessa on sekä kenttä 260 että kenttä 264. 

Aleph päivityksen tilanne: aikataulu, asennuspaketit kirjastoille jne.

5. Käyttöoikeuksien metatieto (edellisestä kokouksesta)

Amk-kirjastojen kuvailupäivästä (lisätietoja Siljalta):

• e-amk-hankkeessa verkkoaineistoja käytetään ristiin eri amk-kirjastojen kesken, jolloin kaikkien käyttöoikeuksien pitäisi näkyä samasta paikasta. Olisiko Melinda tämä paikka?
• käyttöoikeuksien kenttien 506 ja 540 fraasit pitää yhtenäistää, ovat nyt osittain eri tavalla käyttöoikeuksien metatieto-ohjeessa, MARC-formaatin esimerkeissä ja metatietosanastossa
  E-amk-hanke: lisensoituja e-kurssikirjoja käytetään paljon verkkokursseilla. Verkkokursseilla on henkilöitä, jotka ovat oikeutettuja kurssille, mutta eivät välttämättä kirjoihin, joita on linkattu kurssiin.  Ongelma mistä katsoa käyttöoikeudet. Melinda?  
  Siirretään seuraavaan kokoukseen Käyttöoikeuksien metatieto-ohjeen läpikäynti. Yhdenmukaistettava Metatietosanaston kanssa. Käyttöoikeuksien metatieto

6. Tiedonhallinnan ohjausryhmän kuulumiset

Ullan viesti:

Olin tänään aamupäivällä tiedonhallinnan ohjausryhmässä esittelemässä KUMEAn ja Muusan raportin ja toimintasuunnitelman. Myös kuvailustandardiryhmä ja sisällönkuvailutyöryhmä esittäytyivät. OKM:n Minna Karvonen sanoi, että on todella hyvä kuulla näiden ryhmien raportit. Ministeriöön päin välittyy näin kuva siitä, mitä oikeasti kirjastoissa tehdään ja mitä asioita käsitellään. Ryhmän puheenjohtaja Tuula Haavisto toivoi, että KUMEA vielä enemmän olisi järjestelmäriippumaton, esim. MARC-sovellusohjeessa ei pitäisi olla Voyageriin ja Alephiin liittyviä yksityiskohtia, jotka voivat olla esim. Melinda-wikissä. Ja Ari Muhonen kysyi, kuinka aiomme jatkossa ottaa huomioon tulevat uudet kirjastojärjestelmät. Lupasin meidän kyllä huomioivan järjestelmämuutokset parhaamme mukaan. Tilanne tietysti elää. Tämmöisiä terveisiä.

Keskustelua ryhmän toimenpiteistä saatuun palautteeseen

Ulla ottaa tämän kohdan hoitaakseen!

7. Metatietosanasto

1) Metatietosanastossa on hyväksyttyjä sekä Kandidaatintutkielma että Kandidaatintyö. Alephin valmiissa kentän 509 |a osakentän vaihtoehdoissa  on vain Kandidaatintyö. Eikö tässä olisi aiheellista luopua toisesta muodosta vai onko ollut hyvät perustelut pitää Metatietosanastossa sekä että?

Keskustelu:

Ville:
Passiiviset ETF-rahastot sijoituskohteena
509 ## $a Kandidaatintutkielma : $c Turun kauppakorkeakoulu, liiketaloustiede, laskentatoimi, rahoitus, Pori.
 Finna.fi: https://finna.fi/Record/volter.1786663
Fasetti: Opinnäyte->Muu
Volter:  https://utu.finna.fi/Record/volter.1786663
Fasetti: Opinnäyte→Opinnäyte
(Volterissa vissiin muokattu fasetointia...)
Pitäisikö Finnan fasetointia korjata ennen termin muutosta – muutoin oletusfasettina näyttäisi olevan ’opinnäyte--muu’? 

Ulla: Melindassa
kandidaatintutkielma 5648 kpl
kandidaatintyö 1257 kpl
kandityö 4 kpl (kaikki kentässä 245)

Ville:Helkassa 509-kenttässä
Kandidaatintyö 418 kpl  -> Finna-näyttö: "Kandityö"
kandidaatintutkielma 0 kpl
Mappautuuko ’kandidaatintutkielma’ Finnassa fasettiin opinnäytteet->kandityö – vai meneekö fasettiin ’muu’
Sinällänsä YSAn mukainen 'kandidaatintutkielma' olisi loogisin...

Kiti:Kandidaatintyö- ja kandidaatintutkielma ovat molemmat käytössä. Ei varmaan ole päästy yhteisymmärrykseen kumpi olisi auktorisoitu ja kumpi referenssitermi.  Jos mentäisiin YSAn mukaan, hyväksyttäisiin kandidaatintutkielma-termi. Vastaava kuin pro gradu –tutkielma.Muutanko näin Metatietosanastoon?

Ulla puhuu tästä Finna-porukoille.

Muutetaan Melindassa olevat 509-kentässä olevat Kandidaatintyö-termit termiksi Kandidaatintutkielma.

2) Jaakko T:n ehdotus: Huomasin, että erilaisista opinnäytetöistä käytettävien termien listalta puuttuu Seminaarityö tms. Jos saisi lisätyksi, niin kiitos. Vai miten kuvailla sellainen 509-kentässä? Yksistään Helkassa on toistatuhatta seminaarityötä, joissa tuo ”Seminaarityö” löytyy kentästä 509, ja lisäksi on sellaisia kuin Analyysiseminaarityö, Laudaturseminaarityö, Proseminaarityö jne.

Keskustelu:

Kiti: Seminaarityö-termin voisin lisätä saman tien Metatietosanastoon muuna akateemisena opinnäytteenä. Sitä on käytetty esim. Fennicassakin. Mutta mitä mieltä olette laudaturseminaarityö- ja proseminaarityö-termeistä. Niitä varmaan ehkä tallennetaan yo-kirjastoissa?

A-MS:En tunne - enkä ole muistaakseni tuntenut - tarvetta käyttää termejä laudaturseminaarityö, proseminaarityö. Emme niitä luetteloi. Jos tulisi eteen yksittäisiä tapauksia, termin voisi tallentaa kenttään 500.

Jaakko T.: Helkassa on näitä erilaisia töitä luetteloituna useita tuhansia niin, että samalta tekijältä voi olla täydellinen ”sarja” alkuvaiheen pienemmistä töistä väitöskirjaan (proseminaarityö, analyysiseminaarityö, laudaturseminaarityö, gradu, lisensiaatintyö ja väitöskirja – jopa niin, että aihe vaihtuu matkan varrella täydellisesti parikin kertaa), ja olisi aika kurja menettää jo saavutettu tarkkuus. Eli tarpeesta pyysin, en muodon vuoksi.

Metatietosanasto-työryhmä ottaa tämän käsittelyyn toukokuun kokouksessa.

8. Melinda-päivän 22.5. työpajan aiheita

Tarvitaan käytännön kuvailuesimerkkejä. Ryhmissä voisi pohtia myös yleisempiä kysymyksiä, kuten e-aineistojen kuvailun työnjakoa. Ideoita?

Ulla: Olemme siis suunnittelemassa Melinda-päivää tiistaiksi 22.5. valtiotieteellisen tiedekunnan auditorioon, Unioninkatu 35 (etäyhteys on myös). Aiheena ovat e-aineistot. Aamupäivällä on alustuksia Melindan tilanteesta ja e-aiheesta ja iltapäivällä kuvailutyöskentelyä ryhmissä. Nyt toivoisin KUMEA-ryhmältä kahta asiaa:

1)      verkkoaineiston kuvailuohjeen esittely – Ville olisi tähän soveliain, suostutko? Esitys olisi iltapäivän aluksi, ennen ryhmätyöskentelyä. Täällä oli keskustelua siitä, kuinka pitkä esittely tarvitaan. Tämähän ei ole varsinaista koulutusta, vaan oletetaan, että osallistujat ovat jo e-aineistoja joskus elämässään kuvailleet. Haarukka 15-30 minuuttia, tärkeimmät e-aineistojen kuvailun erityispiirteet ja ohjeen rakenne ja suhde muihin ohjeisiin.

2)      sitten tarvitaan hyviä esimerkkejä kuvailuharjoituksiin, meillä täällä Leipiksellä ei sillä tavalla tule vastaan käytännön tavaraa – ehkä myös yksittäisten esimerkkien ”oikeiden” ratkaisujen esittelijöitä

Voisimme vaikka 20.3. työpajan jälkeen katsoa, miltä tilanne näyttää ja kuka on löytänyt/löytää hyvää käytännön materiaalia.

2018 kevään työpaja

9. Kirjastojen kysymyksiä

1) Kysymys: Missä muodossa pelikonsolin nimi pitäisi laittaa 753-kenttään?

Vastaus: Pelikonsolien nimet kenttään 753 poimitaan listalta:  https://gamemetadata.soe.ucsc.edu/ Kumean peliohjeen esimerkeissä oli joitakin virheitä, jotka on nyt korjattu. 

Kenttään 753 merkitään se pelikonsoli, jolla kuvailtava aineisto (manifestaatio) on käytettävissä. Joskus yksittäiset konsolipelit toimivat toisessakin saman valmistajan pelikonsolissa. Jos sama manifestaatio on käytettävissä useammalla eri konsolilla, on tarpeen merkitä mukaan ne kaikki konsolit, joilla käsillä oleva aineisto toimii ja silloin 753 kenttää toistetaan tietueessa.

753 ## ‡c Sony PlayStation 2 ‡0 https://gamemetadata.soe.ucsc.edu/platform/1138 ‡2 gcipplatform

(esimerkissä väärä osakenttä, c vai a?)

2) Kysymys: Game metadata -listan ylläpito ja 753 $0?

tätä sanastoa pitää ohjeen mukaan käyttää 753 kentässä https://gamemetadata.soe.ucsc.edu/platform

ja siitä tehdään tietueeseen hyperlinkki. Miksi Nintendo Switch ei ole tuossa sanastossa mukana, kuka sanastoa ylläpitää ja onko tuo linkki yleensä tarpeen laittaa tietueisiin (luetteloinnin taso) vai riittääkö osakenttä $2 lähdekoodi, joka merkitään useaan kenttään nykyään RDA:ssa? 

Peliohjeeseen linkki tässä https://www.kiwi.fi/display/kumea/Pelien+RDA-ohje

Vastaus: 0-osakenttä on suositeltava käyttää. Sanastosta puuttuvia pelien nimiä voi ilmoittaa osoitteeseen  [email protected] Minna!

3) Kysymys: Päävastuullinen tekijä luentomuistiinpanoissa

Käsissäni on koneella kirjoitettu nide, jonka nimiösivulla lukee: Keltikangas: Metsäbilanssioppi. U. Inhan muistiinpanot luentosarjasta syyslukukaudelta 1945. Luennoitsijan tarkastamat ja täydentämät.  Minusta tämä on enemmän Keltikankaan hengentuote kuin Inhan, mutta onko näin?

Vastaus:  Teoksen tekijä on toimija, joka on vastuussa teoksen sisällön luomisesta.Tässä tapauksessa sisällöllinen vastuu on todennäköisimmin Keltikankaalla. Inha voisi olla teoksen tekijä, jos hän olisi esimerkiksi kommentoinut alkuperäisen puhujan puhetta niin paljon, että siitä olisi tullut hänen teoksensa.

4) Kysymys: RDA-sovellusohjeen 008 mp 39 ja kenttä 040 |a

RDA-sovellusohjeessa on mp 39 kohdalla tuosta 040 kentän käytöstä. Mietin sitä, että jos tietue on kuvailtu alkuperäisenä jonkin c-merkinnän mukaisesti esim. meillä (040 a-kentässä oma tunnus), mutta KK täydentää sen KK:n mukaiseksi, niin ohjeen mukaan silloin pitäisi 040 a-kentässä olla FI-NL eikä meitin tunnus, jos 040 a-kenttä täytyy olla vastaava 008/39 mp:n kanssa.

040 kentän kohdalla on ohjeena: ”Muiden kirjastojen (myös ulkomaisten) ISIL-tunnuksia ei saa poistaa 040 ‡a-osakentästä”. Tässä on mielestäni vähän ristiriita.

”mp. 39 Luetteloiva organisaatio

Kansalliskirjasto merkitsee tähän # = 'Kansallisbibliografia', muut kirjastot voivat merkitä koodin c = 'Luettelointiyhteistyö'.

Huom. Käytettävä myös vastaavaa 040‡a-kirjausta!”

Olenko nyt ihan hakoteillä vai miten tämä menee? Vai mitä lause Käytettävä myös vastaavaa  040 a-kirjausta tarkoittaa käytännössä?

Vastaus:  Jos Kansalliskirjasto merkitsee oman isil-tunnuksensa 040 d-kenttään, 008 mp 39 jäteään muun kirjaston merkitsenä c-koodi. Ohjeistamme fennicalaisia tähän käytäntöön.

5) Kysymys: UHD 4K elokuvien merkitseminen tietueeseen

Miten merkitään UHD 4K -formaatissa olevat Blu-ray -elokuvat tietueeseen?

UHD 4K on tarkempipiirtoinen blu-ray-levy, joka ei toimi tavallisella blu-ray-soittimella vaan vaatii omanlaisensa soittimen.

Vastaus:  Minna K. kysyy Kavista!

11. Seuraava kokous

ACP-kokous 

29.5.2018 klo 10.00 Turun yliopisto, Educariumin kokoushuone 272, Assistentinkatu 5