Vastauksia asiakkaiden palvelupostissa ja Arto-webinaarissa 29.4.2020 esittämiin kysymyksiin. Kysymyksiä on tarvittaessa hieman muokattu.
Onko Arton tiedontuottajista listaa netissä? Onko Arto-tallentajissa vielä tutkijajärjestöjä tai tiedekuntia?
Lista Arton aikaisemmista tiedontuottajista löytyy vanhasta Arto-wikistä. Tämänhetkistä listaa ei ole tällä hetkellä julkisesti saatavilla, mutta kaikilla nykyisillä tiedontuottajilla on sopimus Kansalliskirjaston kanssa. Tiedontuottajien joukossa on edellen mm. tieteellisiä seuroja, mutta yliopistojen tiedekuntakirjastot ovat yhdistyneet pääkirjastoihin.
Mitä arvelette siitä, kun usein kuulee sanottavan, että artikkelit löytyy googlaamallakin?
Myös Googlen indeksi tarvitsee tiedon artikkelista. Artosta yhdenmukaiset viitetiedot päätyvät Finnaan ja sitä kautta myös Googlen indeksoimiksi, mikä parantaa niiden löydettävyyttä. Googlen kautta on myös hankalampi tehdä aiheenmukaisia artikkelihakuja tai selata tietyn lehden artikkeleita.
Jos alkaisimme kuvailla jonkin lehden artikkeleita, sitoudummeko kuvailemaan ne kattavasti?
Suosituksena on, että ainakin lehden varsinaiset artikkelit kuvaillaan jokaisesta numerosta lyhyellä viiveellä lehden ilmestymisen jälkeen. Esim. sanoma- ja aikakauslehdessä suuri osa sisällöstä rajataan kuitenkin tallennuksen ulkopuolelle. Tarkemmin tallennettavan sisällön valinnasta: Artikkelien kuvailutyökalu: tallennettavat artikkelit.
Pystyykö aikaisemmin käytetyllä tiedontuottajatunnuksella hakemaan kummassakaan käyttöliittymässä (Finna/Melinda)? Välillä tästä on hyötyä hakujen rajaamisessa.
Aikaisemmin 995-kenttään tallennetulla tiedontuottajatunnuksella voi hakea Melindan käyttöliittymän Komentohaku-välilehdellä. Hakulauseena esim: WSTF=Fila.
Jos tallennan tänään Artoon, milloin viite on Finnassa?
Arto-viitteiden haravointi Melindasta Finnaan käynnistyy näillä näkymin toukokuun 2020 aikana. Kun haravointi on käynnistynyt, viive on yleensä korkeintaan tunti.
Finnasta löytyviä alun perin Artoon tehtyjä tietueita ei löydy Melinda-haulla eikä kuvailutyökalun muokkaa-toiminnolla. Joten niitä ei taida päästä mitenkään muokkaamaan pelkän kuvailutyökalun avulla?
Ihan kaikki Artoon aikoinaan tallennetut viitteet eivät ole siirtyneet Melindaan. Puutteita korjataan vuoden 2020 aikana, mutta esimerkiksi vanhoja Helsingin yliopiston julkaisurekisterin viitteitä ei siirretty kattavasti Melindaan, koska viitteet on aikoinaan siirretty erilliseen julkaisurekisteriin.
Onko suosituksia asiasanojen määrästä?
Esim. tieteellisissä artikkeleissa suosituksena noin kolme (tai enemmän) asiasanaa, jotka kuvaavat artikkelin keskeistä sisältöä. Suppeissa artikkeleissa asiasanoituskin voi olla kevyempää. Oletuksena käytetään YSO:a (Yleinen suomalainen ontologia), jota suositellaan käytettäväksi yleisesti.
Onko edelleen suositeltavaa että journal.fi -lehtien artikkeleihin käydään lisäämässä asiasanoja?
Olemassa olevien tietueiden asiasanoja (myös Journal.fi -viitteiden) voi aina täydentää. Journal.fi -viitteiden korjaamisessa kannattaa muuten kuitenkin olla maltillinen: esim. nimekekenttien ja emojulkaisun tietojen (773-kenttä) käsin korjaamisessa voi olla riski, että Journal.fi:stä samaan tietueeseen myöhemmin tulevat päivitykset joko korvaavat nämä tai aiheuttavat tuplatietueen.
Artikkelin aiheena kirjallisuuspalkinto
Jos artikkelin sisältönä on esimerkiksi kirjailijan haastattelu ja aiheena kirjallisuuspalkinto, palkinnon voi merkitä "muuna" asia/avananana” (liukuvalikosta "Muu").
Miten tallentaisitte lomakkeella kirjallisuusarvostelun teoksesta jota ei ole Melindassa? Jos arvostelu on jufo-luokan lehdessä niin ei sitä voi jättää tallentamattakaan.
Artikkelien kuvailutyökalulla voi tallentaa "normaalisti" vain Melindasta löytyvien teosten arvosteluita. Jos on mahdollista käyttää Alephin kuvailutyökalua, tiedon voi lisätä sillä. Jos tämä ei ole mahdollista, tiedon arvostelun kohteesta voi tallentaa tässä huomautuskenttään. Asiasanavalikossa on kuitenkin hyvä hakea Lajityypiksi/muodoksi (SLM)"kirja-arvostelut".
Jos kirjoittaja on esimerkiksi Panteleimon, metropoliitta, miten kuvailutyökalulla saa indikaattoriksi 100-kenttään 0 (nimien järjestys), koska Sukunimi, Etunimi tallennuksella indikaattoriksi tulee Melindaan 1?
Ohje tulossa.
Jos asiasana on henkilönimi, niin miten liitätte siihen ammatin, arvon tai vuodet?
Ohje tulossa.
Emojulkaisu ei löydy tallennuslomakkeella, vaikka on Melindassa? Esim. Yearbook for traditional music
Lehden nimi -haku hakee tällä hetkellä vain yleensä kotimaisia Fennica-nimekkeitä, ulkomaisten lehtiartikkelien tallennus ei siis tällä hetkellä ole yleensä mahdollista. Tällä rajauksella on ensisijaisesti haluttu varmistaa se, että artikkelit tallentuvat auktorisoidun Fennica-tietueen alle ja estää se, että saman lehden eri artikkelit tallennettaisiin eri emojulkaisujen (tuplatietueiden) alle.
Asiasana (YSO) näkyy usein valikossa kahteen kertaan. Onko väliä kumman niistä ottaa?
Jostain syystä näin välillä käy, mutta silloin ei ole väliä kumman identtisen YSO-termin valitsee.
Muokkaustilan haut eivät aina löydä kaikkia Melindaan tallennettuja viitteitä tai hakutuloksesta valittua viitettä ei pääse muokkaamaan
Muokkaustilan haut hakevat vain artikkeliviitteitä. Joissain hauissa on kuitenkin ongelmia, joita selvitetään. Melinda-id:llä haku on luotettavin hakutapa. Joskus ongelmat johtuvat myös viitteessä olevista virheistä tai linkitysongelmista. Tällaisista ongelmatilanteista voi raportoida Melinda-postiin (melinda-posti (at) helsinki.fi).
Sarjakenttä käyttäytyy oudosti
(kysymys arto-postissa, tarkistetaan)
Yhteisölisäkirjaus (yhteisö asiasanana) antaa YSO:n indikaattorit Melindassa. On käytävä muuttamassa.
TARKISTETAAN
Miksi "muu nimeke"-tieto katoaa, kun on käynyt muokkaamassa? (oma tallennnus Artikkelien kuvailutyökalulla, alanimeke?)
TARKISTETAAN
