Page History

Melindan uusi kuvailutyökalu tulee tukemaan linkitettyä dataa, mutta Melinda tukee MARC-muotoista kuvailua yhtä aikaa linkitetyn datan kanssa. Lopullinen tavoite on päästä eroon MARCista jossain vaiheessa, mutta luultavasti ei kovin pian. Toistaiseksi kirjastot voivat pitää olemassaolevat järjestelmänsä käytössä.

Melindan kuvailutyökaluilla tehtävä kuvailu muuttuu: kokeneille MARC-pohjaisten kuvailutyökalujen käyttäjille muutos vaatii totuttelemista, mutta uusille kuvailijoille työkalujen ja kuvailun opetteleminen on todennäköisesti helpompaa kuin aikaisemmin. Kuvailussa käytetään enemmän linkittämistä muualta haettuihin sisältöihin. Kun uudet työkalut on valittu, Kansalliskirjasto järjestää koulutuksia ja tukee kirjastoja muutoksessa.

MARC-muotoisen kuvailun sisältö on pitkälti sama. Kuvaillaan samoja asioita samoista näkökulmista, mutta MARC-kenttien ja osakenttien sijaan käytetään linkitetyn datan ominaisuuksia. Iso muutos on se, että kuvailussa käytetään vähemmän määrämuotoisia merkkijonoja ja enemmän tunnisteita. Jossain on siis kirjattuna määrämuotoisten ominaisuuksien eri vaihtoehdot, ja niitä poimitaan sieltä samalla tavalla kuin muitakin asioita kuvailuun. Tavoitteena on, että tunnisteet toimivat taustalla eikä kuvailijan tarvitse normaalisti juuri kiinnittää niihin huomiota. Asioilla on ihmisluettavat nimet, joihin tunnisteet liittyvät.

Testatuista työkaluista sekä Libris XL:ssä että Sinopiassa Useimmissa linkitetyn datan kuvailutyökaluissa voi tietueita tarkastella rinnakkain sekä BIBFRAME- että MARC 21 -muodossa.

Teokset ja ekspressiot ryhmittävät aineistoihin liittyviä tietoja ja helpottavat näin siirtymistä/linkittymistä eri aineistojen tietojen välillä. Aineistoihin linkitettävät asiasanat, toimijat, paikat ja ajankohdat luovat aineistolle kontekstin ja laajemman linkkiverkostonTämä on kiinnostava kysymys, mutta ei ihan alkuvaiheessa pohdittava. Tulevaisuudessa olisi hienoa, jos kuvailijalle voisi kuvailun yhteydessä näyttää, mihin kontekstiin aineisto asettuu, kun siihen lisää tietyt asiasanat, eli mihin muualle tiedonhakija päätyy kuvailun kohteena olevasta tiedosta.
Kuvailijalla tulee olla hallussa RDA-kuvailustandardin entiteetit ja BIBFRAME-tietomalli eli täytyy tietää, mitä saa linkittää mihinkin. Toki esimerkiksi asiasanastojen ja toimijoiden kautta avautuu laajempi linkkiverkosto.

Kuvaillessaan kuvailija voi valita oikeat teos↔instanssi -linkit tietokannasta. Ne poimitaan tietokannassa jo olevien tietueiden joukosta tai tehdään tietueet, jos niitä ei vielä ole.

Tunnisteiden hyödyntämisen pitää olla sujuvaa. Kuvailijalla ei pitäisi normaalissa työssä olla tarvetta käyttää varsinaisia tunnisteita, vaan kuvailija voi toimia ihmisluettavilla termeillä ja tunnisteet kulkevat mukana itsestään.

Linkkien ajantasaisuudesta pitää huolehtia, eli että linkitettyjen sisältöjen tunnisteet säilyvät toimivina. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisia automaattisia tarkistuksia ja uudelleenohjauksia. Projektissa tutkitaan myös, miten Melindassa jo olevia toimimattomia tunnisteita saataisiin siivottua ja ohjattua oikeaan paikkaan ja toimivaan versioon.

MARCissa käytössä olevat kansalliset kentät ja niiden sijoittaminen tulevaan kansalliseen BIBFRAME-tietomalliin on tärkein tavoite. Muuten BIBFRAMEssa tulee olemaan samantyyppiset ylläpitomekanismit kuin MARCissa: kansainvälinen rakenne ja kansalliset kentät Suomalainen BIBFRAME-versio tarkentaa kansainvälistä BIBFRAME-versiota RDA-kuvailustandardin ominaisuuksilla ja määrityksillä. Myös MARC 21 -formaatissa käytössä olevat kansalliset laajennokset huomioidaan suomalaisessa BIBFRAME-versiossa.

Ei ole tarkoitus menettää yhteentoimivuutta tai linkitetyn datan hyötyjä, vaikka käytössä onkin kansallisia ominaisuuksia. Linkitetyn datan peruseetos on, että se on laajennettavissa ja sitä voidaan muokata omiin olosuhteisiin sopivammaksi ilman, että yhteentoimivuus heikkenee, kunhan muokkaus tehdään oikealla tavalla. Siinä mielessä se on erilainen kuin monet muut tietomallit tai datan esitystavat.

Esimerkiksi osakohteet pitää meillä huomioida eri tavalla kuin maailmalla, koska ne ovat keskeinen osa Melindaa.

Linkitetyn datan tuloon on valmistauduttu yhdessä kirjastojen kanssa jo pitkään. Muutos on tuonut uutta osaamista kirjastokentälle ja Kansalliskirjastoon, ja meillä on uudenlaiset valmiudet ja vahvuudet toimia aiheen parissa. Tämä on kuitenkin haastava projekti, jolla on laajat vaikutukset ja joka täytyy valmistella huolella.

Kun projektissa päästään eteenpäin, on tarkoitus ottaa kenttää mukaan eri näkökulmista ja katsoa yhdessä kuvailuyhteistyöryhmiä ja teknistä näkökulmaa. Ratkaisun täytyy ehdottomasti toimia koko Suomen kirjastokentällä ja olla myös kansainvälisesti yhteentoimiva.

Kirjastojen asiantuntijat otetaan mukaan kun projekti etenee. Kuvailuryhmät ovat mukana näissä tilaisuuksissa, ja yhteistyö jatkossakin on tärkeää. Resurssiasia otetaan esiin sektoritapaamisissa ja se on otettu esiin aikaisemminkin, kun kuvailuryhmiin on pyydetty nimeämään asiantuntijoita

Kirjastojen asiantuntijoiden näkemyksien huomioimista edistämään vuonna 2024 perustetaan Linkitetyn kirjastodatan yhteistyöryhmä LIKI, joka osallistuu tietomallin kehitykseen ja ylläpitoon. Resurssiasiat puolestaan huomioidaan sektoritapaamisissa.