Usein kysytyt kysymykset

Melindan uusi kuvailutyökalu tulee tukemaan linkitettyä dataa, mutta Melinda tukee MARC-muotoista kuvailua yhtä aikaa linkitetyn datan kanssa. Lopullinen tavoite on päästä eroon MARCista jossain vaiheessa, mutta luultavasti ei kovin pian. Toistaiseksi kirjastot voivat pitää olemassaolevat järjestelmänsä käytössä.

Melindan kuvailutyökaluilla tehtävä kuvailu muuttuu: kokeneille MARC-pohjaisten kuvailutyökalujen käyttäjille muutos vaatii totuttelemista, mutta uusille kuvailijoille työkalujen ja kuvailun opetteleminen on todennäköisesti helpompaa kuin aikaisemmin. Kuvailussa käytetään enemmän linkittämistä muualta haettuihin sisältöihin. Kun uudet työkalut on valittu, Kansalliskirjasto järjestää koulutuksia ja tukee kirjastoja muutoksessa.

MARC-muotoisen kuvailun sisältö on pitkälti sama. Kuvaillaan samoja asioita samoista näkökulmista, mutta MARC-kenttien ja osakenttien sijaan käytetään linkitetyn datan ominaisuuksia. Iso muutos on se, että kuvailussa käytetään vähemmän määrämuotoisia merkkijonoja ja enemmän tunnisteita. Jossain on siis kirjattuna määrämuotoisten ominaisuuksien eri vaihtoehdot, ja niitä poimitaan sieltä samalla tavalla kuin muitakin asioita kuvailuun. Tavoitteena on, että tunnisteet toimivat taustalla eikä kuvailijan tarvitse normaalisti juuri kiinnittää niihin huomiota. Asioilla on ihmisluettavat nimet, joihin tunnisteet liittyvät.

Aineistoon liittyvän ensimmäisen kuvailun tekee se kuvailija/kirjasto, joka saa ensimmäiseksi käyttöönsä aineiston. Kaikki aineistoon sisältyvät osa-alueet (teos, ekspressio, manifestaatio ja kappale) kuvaillaan kattavasti samalla kertaa. Aineisto on kuvailtava aina kokonaisuudessaan, sillä teoksen/ekspression kuvailut perustuvat käsillä olevaan aineistoon eikä niitä voi kuvailla jälkikäteen. 

Tämä riippuu paikallistietokannasta ja käytössä olevasta verkkokirjastosta tai hakukäyttöliittymästä.

Testatuista työkaluista sekä Libris XL:ssä että Sinopiassa voi tietueita tarkastella rinnakkain sekä BIBFRAME- että MARC 21 -muodossa.

Linkitetyllä datalla kuvailu on todennäköisesti ihmisluettavampaa kuin useimmilla MARC-pohjaisilla kuvailutyökaluilla. Lopputulosta voi kuitenkin tarkastella monin eri tavoin. Esimerkiksi kirjastoammattilainen voi vaihtaa näkymän MARC-muotoon tai tarkastella RDF-muotoista BIBFRAME-tietuetta.

Tämä on kiinnostava kysymys, mutta ei ihan alkuvaiheessa pohdittava. Tulevaisuudessa olisi hienoa, jos kuvailijalle voisi kuvailun yhteydessä näyttää, mihin kontekstiin aineisto asettuu, kun siihen lisää tietyt asiasanat, eli mihin muualle tiedonhakija päätyy kuvailun kohteena olevasta tiedosta.
Kuvailijalla tulee olla hallussa RDA-kuvailustandardin entiteetit ja BIBFRAME-tietomalli eli täytyy tietää, mitä saa linkittää mihinkin. Toki esimerkiksi asiasanastojen ja toimijoiden kautta avautuu laajempi linkkiverkosto.

Kuvaillessaan kuvailija voi valita oikeat teos↔instanssi -linkit tietokannasta. Ne poimitaan tietokannassa jo olevien tietueiden joukosta tai tehdään tietueet, jos niitä ei vielä ole.

Tunnisteiden hyödyntämisen pitää olla sujuvaa. Kuvailijalla ei pitäisi normaalissa työssä olla tarvetta käyttää varsinaisia tunnisteita, vaan kuvailija voi toimia ihmisluettavilla termeillä ja tunnisteet kulkevat mukana itsestään.

Linkkien ajantasaisuudesta pitää huolehtia, eli että linkitettyjen sisältöjen tunnisteet säilyvät toimivina. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisia automaattisia tarkistuksia ja uudelleenohjauksia. Projektissa tutkitaan myös, miten Melindassa jo olevia toimimattomia tunnisteita saataisiin siivottua ja ohjattua oikeaan paikkaan ja toimivaan versioon.

RDA-kuvailustandardi ja sen kansalliset linjaukset määrittävät, mitkä tiedot jäljennetään aineistosta ja milloin linkitetään muualla olevaan tietoon. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa hyödynnetään automaattisia menetelmiä tiedon kopiointiin suoraan aineistosta, jotta kuvailijan työ helpottuu. Jäljentämisen lisäksi tukeudutaan kuvailussa eri tietovarannoissa oleviin ns. auktorisoituihin tietoihin, jotka linkitetään kuvailuun. Linkittäminen lisääntyy kuvailussa linkittämismahdollisuuksien parantuessa.

Todennäköisesti BookWherenkin voi lisätä ulkoisiin tietokantoihin, joista tietueita voi noutaa - mikäli BookWhere on vielä silloin käytettävissä ja sitä tarvitaan poimintaan.

Linkitetyn datan eetos on se, että voidaan hakea dataa eri paikoista. On pohdittu, miten se heijastuu esimerkiksi Finnaan ja miten voisimme tarjota omia aineistojamme muualle niin, että ulkopuolelta voidaan linkittää tähän suuntaan. Tämä on iso ja tärkeä kysymys pitkällä aikavälillä.

Järjestelmän kehityksessä on tyypillinen muna-kana-ongelma: tarvitaan dataa, jotta voidaan kehittää järjestelmä tukemaan tätä dataa, mutta dataa ei kannata tuottaa, jos järjestelmää sen hyödyntämiseen ei ole vielä olemassa. Kansalliskirjastossa on valittu se ratkaisu, että tehdään ensin järjestelmä ja odotetaan, että siihen tulee dataa hyödynnettäväksi. Esimerkiksi Finnassa on kokeiltu, mitä hyötyjä saadaan Ysasta Ysoon -siirtymän yhteydessä muodostetuista ontologisista suhteista.

MARCissa käytössä olevat kansalliset kentät ja niiden sijoittaminen tulevaan kansalliseen BIBFRAME-tietomalliin on tärkein tavoite. Muuten BIBFRAMEssa tulee olemaan samantyyppiset ylläpitomekanismit kuin MARCissa: kansainvälinen rakenne ja kansalliset kentät.

Ei ole tarkoitus menettää yhteentoimivuutta tai linkitetyn datan hyötyjä, vaikka käytössä onkin kansallisia ominaisuuksia. Linkitetyn datan peruseetos on, että se on laajennettavissa ja sitä voidaan muokata omiin olosuhteisiin sopivammaksi ilman, että yhteentoimivuus heikkenee, kunhan muokkaus tehdään oikealla tavalla. Siinä mielessä se on erilainen kuin monet muut tietomallit tai datan esitystavat.

Esimerkiksi osakohteet pitää meillä huomioida eri tavalla kuin maailmalla, koska ne ovat keskeinen osa Melindaa.

Linkitetyn datan tuloon on valmistauduttu yhdessä kirjastojen kanssa jo pitkään. Muutos on tuonut uutta osaamista kirjastokentälle ja Kansalliskirjastoon, ja meillä on uudenlaiset valmiudet ja vahvuudet toimia aiheen parissa. Tämä on kuitenkin haastava projekti, jolla on laajat vaikutukset ja joka täytyy valmistella huolella.

Kahdensuuntainen häviötön konversio tulee olemaan haastavaa, ellei mahdotonta. Käytännössä on päätettävä, miten suuri häviö sallitaan ja tämä on keskeinen pohdittava asia tietomallia ja konversiosääntöjä kehitettäessä. Erityisesti järjestykseen liittyvät asiat ovat hankalia ilmaista RDF:ssä. Jos MARC-muotoiseen tietueeseen on merkitty asiat tietyssä järjestyksessä, sama järjestys voi olla hankalaa säilyttää edestakaisessa konversiossa.

Tietojen siirron yksityiskohdat ovat vielä työn alla, mutta kantavana ajatuksena on säilyttää jatkossakin valmius siirtää MARC-muotoisia tietueita paikalliskantoihin tarvittaessa.

BIBFRAMEn teostietueessa yhdistyvät RDA:n tietomallin teoksen ja ekspression kuvailuelementit ”teos-ekspressioksi”, jolla on eri nimet BIBRFAME-versiosta riippuen. Libris XL:ssä teos-ekspressio on Verk ja Sinopiassa Work. RDA:n mukaisessa kuvailussa ekspression erikseen kuvailua kuitenkin tarvitaan, mikä on huomioitava "kansallisessa BIBFRAME-tietomallissa".

Kansalliskirjaston linjauksena on suosia avoimia järjestelmiä silloin kun se on tarkoituksenmukaista, kuten tässä tapauksessa. Tässä vaiheessa prosessia tutkitaan lähinnä avoimia ratkaisuja.

Kaupallisissa ratkaisuissa on omat ongelmansa Melindan näkökulmasta. Ketterä integraatio eri kirjastojärjestelmien kanssa voi olla hankalaa, kun taas avoimessa järjestelmässä integraatioratkaisut voidaan päättää itse. Nyt tehdään alustava päätös ja edetään sen kanssa.

Libris XL on käyttäjäystävällisempi, mutta osa linkeistä on jo valmiina pohjissa, joita ei voi muuttaa. Työn kannalta Libris XL:n ohjeistus on selkeämpi.

Sinopiassa taas on joustavammat mahdollisuudet. Sinopiassa pitää tehdä instanssista suhde teokseen, mutta myös teoksesta suhde instanssiin, mikä on sinänsä kiinnostavaa kuvailijan näkökulmasta.

Libris XL:ssä on olemassa kokonaisratkaisu, Sinopiassa taas on vain kuvailutyökalu.

Libris XL:ssä omistajuus (Aleph-kielellä LOW-tag) merkitään Bestånd-nappulaa klikkaamalla ja omistavien kirjastojen tiedot on katsottavissa tuon nappulan vierestä.

Ruotsissa on päädytty tähän malliin. Meillä taas on päädytty siihen, että kirjastot voivat käyttää omaa kuvailutyökalua. Melindaan on integroitu monia eri kuvailuratkaisuja. Metadatavirtoja tulee Melindaan muussakin muodossa kuin linkitettynä datana, mutta häviön mahdollisuus on tietysti suurempi kun muunnetaan dataa molempiin suuntiin. Tulevaisuudessa on mahdollista, että jollakin kirjastolla on joku muu linkitetyn datan työkalu käytössä.

Kyrilliikkaa pystyy tallentamaan, mutta tätäkin asiaa selvitetään vielä tarkemmin.

Kun projektissa päästään eteenpäin, on tarkoitus ottaa kenttää mukaan eri näkökulmista ja katsoa yhdessä kuvailuyhteistyöryhmiä ja teknistä näkökulmaa. Ratkaisun täytyy ehdottomasti toimia koko Suomen kirjastokentällä ja olla myös kansainvälisesti yhteentoimiva.

Kirjastojen asiantuntijat otetaan mukaan kun projekti etenee. Kuvailuryhmät ovat mukana näissä tilaisuuksissa, ja yhteistyö jatkossakin on tärkeää. Resurssiasia otetaan esiin sektoritapaamisissa ja se on otettu esiin aikaisemminkin, kun kuvailuryhmiin on pyydetty nimeämään asiantuntijoita.

Kirjastojen asiantuntijoiden näkemyksien huomioimista edistämään vuonna 2024 perustetaan Linkitetyn kirjastodatan yhteistyöryhmä LIKI, joka osallistuu tietomallin kehitykseen ja ylläpitoon. Resurssiasiat puolestaan huomioidaan sektoritapaamisissa.