Melinda-integraatioiden kehittyminen

Melinda ja siihen integroidut kirjastojärjestelmät muodostavat nykyisin kattavan kuvailuympäristökokonaisuuden. Integraatioiden tuottama palvelutaso on laadukas, Melinda-yhteyksien toimintaa pidetään luotettavana ja kuvailuyhteistyötä arvostetaan. Melindasta on järjestelmien yhteentoimivuuden myötä muodostunut vahva yhteisö, johon kuuluvat kirjastot ovat kuvailun kehityksen kärjessä. Uudet käytännöt jalkautuvat kirjastoihin kuvailuyhteisön kautta, ja tiivis yhteistyö mahdollistaa osaamisen kehittämisen ja vertaistuen kirjastojen kesken. 

Tulevaisuudessa Melindan alustanvaihdos, Aleph-taustajärjestelmästä luopuminen ja siirtymä linkitetyn datan tietomalliin vaikuttavat voimakkaasti integroitujen järjestelmien ja Melindan alustaratkaisun yhteentoimivuuteen. Sekä rajapintojen että paikallisten kirjastojärjestelmien toimintaa on tarkasteltava uudessa valossa, jotta yhteistyön sujuvuus taataan myös tulevassa kuvailuympäristössä. Melinda-integraatioita varten laaditut periaatteet ovat perusta, jonka pohjalta kirjastojärjestelmien kytkennät metatietovarantoon jatkossa toteutetaan. 

Lähtökohtana on, että Kansalliskirjasto kohtelee eri toimijoita yhtenäisesti ja tasavertaisesti. Keskeisenä päämääränä on säilyttää Melindan nykyinen käyttäjäkunta ja kate kirjastokentällä ilman merkittävää palvelutason laskua. Uudelle järjestelmäalustalle suunnitellaan mahdollisimman yhtenäiset integraatiomallit ja riittävän yleiskäyttöiset rajapinnat ketterillä avoimen lähdekoodin ohjelmistotuotantomenetelmillä. Tekniikan yhdenmukaistaminen vapauttaa rajallisia resursseja ja tukee niiden kohdentamista Melindan palvelujen yleiseen edistämiseen, käytettävyyden parantamiseen, tehokkuuden lisäämiseen ja elinvoimaisuuden varmistamiseen. 

Melindan palvelut ovat yhtäläisesti kaikkien kirjastojen käytössä. Rajapintojen ja konversioiden tekniset kuvaukset julkaistaan ja niitä päivitetään avoimesti. Uusien toiminnallisuuksien suunnittelussa toimitaan läpinäkyvästi. Kansalliskirjasto arvioi Melindan ominaisuuksien yleiskäyttöisyyttä yhtenä kriteerinä: toteutettavien ratkaisujen tulisi palvella mieluiten koko kirjastoverkkoa tai mahdollisimman laajaa osaa siitä. Vaikeasti ylläpidettäviä tai suppeaan käyttöön soveltuvia yksittäisiä hankkeita pyritään välttämään. Kehittämis- ja ylläpitokuorman vähentämiseksi poikkeuksia näihin linjauksiin voidaan tehdä vain perustelluista syistä. 

Rajapintojen roolit ja toiminnallisuudet muuttuvat tai laajenevat olennaisesti linkitetyn datan käyttöönoton myötä. Alustanvaihdoksen yhteydessä joidenkin tähän asti ylläpidettyjen toimintojen elinkaari päättyy. Pääsääntönä rajapintojen uudistuksessa on tarjota kaikille integroitaville kirjastojärjestelmille monikäyttöiset ja avoimet standardimenetelmät tiedon hakuun ja käsittelyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään tietoturvan ylläpitoon ja saavutettavuuteen. 

Melinda-integraatioilla tarkoitetaan käytäntöjä, joilla kirjastot osallistuvat kansalliseen kuvailuyhteistyöhön, metatietovarannon kartuttamiseen ja Melindan kuvailutietojen hyödyntämiseen. Integraatioiden perustana ovat tekniset ratkaisut ja avoimet rajapinnat, joilla paikalliset kirjastojärjestelmät tai kuvailutiedon automatisoidut haku- ja päivitysohjelmistot kytkeytyvät Melindan metatiedon tuotantoympäristöön. Kirjastot, jotka eivät ole mukana varsinaisessa Melinda-yhteisössä, voivat hyödyntää metatietovarantoa aineistojen poiminnassa. 

Kuvailijoiden kannalta yhteistyön kulmakiviä ovat kirjastojärjestelmiin kehitetyt monipuoliset toiminnot Melindan kuvailutietojen hakemiseksi ja päivittämiseksi. Useat integraatiot on lisäksi toteutettu kaksisuuntaisina eli siten, että kuvailutietoa siirtyy paikallisjärjestelmästä Melindaan ja täydennyksinä takaisin kirjaston omaan tietokantaan. Replikointi eli Melindassa kuvailtujen tietueiden kopiointi paikalliskantoihin mahdollistaa rikastetun kuvailutiedon hyödyntämisen yhteisestä metatietovarannosta käsin. Osa integraatioista perustuu kevyempiin yksisuuntaisiin ratkaisuihin, joissa aineistoa liikkuu paikallisista kirjastokannoista vain Melindaan päin. 

Integraatioiden kautta Melinda on saavuttanut laajan kattavuuden Suomen kirjastokentällä. Kate on erityisen hyvä korkeakoulukirjastojen kohdalla: kaikki kirjastot ovat yhteistyössä mukana, ja kaikkia aineistotyyppejä kuvaillaan Melindaan. Yleisten kirjastojen liittymishankkeita ovat osaltaan helpottaneet räätälöidyt käyttöönottomallit, joiden avulla kuvailuyhteisöön pääsy on tehty mahdolliseksi ilman raskaita esivalmisteluja. Melinda-yhteisöön liittyneiden kirjastojen ja käyttäjien joukko on kasvanut huomattavaksi: kuvailuyhteistyöhön osallistuu kaikkiaan 291 organisaatiota (v. 2023). 

Melindan nykyiset kirjastointegraatiot muodostavat viisi pääryhmää. Kaupallisia Melindaan kytkettyjä kirjastojärjestelmiä ovat Aurora (Axiell Finland Oy), Sierra (Innovative Interfaces Inc.) ja Alma (Ex Libris Group Ltd.). Avoimen lähdekoodin järjestelmistä liittymäpinnat on kehitetty Kohaan, jonka käyttäjät ovat kuvailuyhteistyössä mukana kahdella eri toimintamallilla. 

Yleisten kirjastojen Melinda-yhteydet on toteutettu seuraaville järjestelmille ja asiakkaille: 

• 1. Aurora 

• • Axiell Finland Oy:n asiakaskirjastot
  • kattavat Melinda-kuvailutoiminnot Auroran lisämoduulilla
  • replikoituvien tietueiden nouto Kansalliskirjaston palvelimelta 

• 2. Koha (yleiset kirjastot) 

• • Koha-Suomi Oy:n omistajakuntien kirjastot 
  • integraatio Melindan ja TäTi-tietovarannon välillä  
  • TäTi toimii Koha-Suomen keskitettynä kuvailutietoympäristönä 
  • replikointi TäTiin Kansalliskirjaston replikointipalvelimen ja Kohan omien rajapintojen kautta 
     

• 3. Sierra 

• • pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot 
  • yksisuuntainen: uudet ja päivittyvät aineistot siirtyvät Melindaan erätuonteina 
  • ei Melinda-kuvailutoimintoja  
  • ei replikointia 

Korkeakoulu- ja erikoiskirjastojen Melinda-yhteensopivat järjestelmät ja niiden käyttäjätahot ovat vastaavasti: 
 

• 4. Koha (korkeakoulut, erikoiskirjastot) 

• • yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoja, erikoiskirjastoja, Kansalliskirjasto 
  • kuvailu Melindaan Alephin käyttöliittymällä 
  • replikointi paikalliskantoihin Kansalliskirjaston replikointipalvelimen ja Kohan rajapintojen kautta
     

• 5. Alma 

• • yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoja, erikoiskirjastoja 
  • kuvailu Melindaan järjestelmätoimittajan toteuttamilla ominaisuuksilla
  • varastotietojen päivitys Melindaan
  • järjestelmätoimittajan toteuttama replikointi 

Auroraa ja Kohaa käyttävissä yleisissä kirjastoissa Melindaan kytketyt kuvailu- ja replikointitoiminnot ovat kuvailijan hallinnassa suoraan kirjastojärjestelmän käyttöliittymällä. Alma-kirjastojen Melinda-yhteistyömalli on lähes yhtä tiivis. Kohaa käyttävien korkeakoulu- ja erikoiskirjastojen integraatio perustuu Alephin omaan kuvailutyökaluun. 

Tietueiden replikointi paikallisiin kirjastokantoihin on Sierraa lukuun ottamatta käytettävissä kaikissa pääintegraatioissa. Kirjastot voivat vapaasti valita, haluavatko ottaa replikoinnin käyttöön. 

Kirjastojärjestelmäintegraatioiden lisäksi Melindaan on kehitetty erätuonteihin perustuva ulkoisten toimijoiden väylä, joka mahdollistaa aineistojen vastaanoton muiden metatietojen tuottajien järjestelmistä ja rekistereistä suorasiirtoina. Erätuonneilla vastaanotettavat metatiedot ovat usein kevyesti kuvailtuja ennakkotietoja, joita kirjastot käyttävät oman kuvailutyönsä pohjana ja joiden saatavuus Melindassa on kirjastoille tärkeää. Kuvailutieto siirtyy metatietovarantoon automaattisina taustaprosesseina. 

Suunnitelmissa on lisätä erätuonnin aineistolähteitä merkittävästi. Suorasiirtojen odotetaan yleistyvän, kun uusien yhteistyökumppanien aineistotoimitukset liitetään osaksi Kansalliskirjaston metadataprosessia ja tarvittavat formaattikonversiot kypsyvät tuotantokäyttöön soveltuviksi. Uusien tietolähteiden ja tiedontuottajien lisääminen järjestelmään edellyttää muilta järjestelmiltä sopivia tiedonsiirtoväyliä tai haravointirajapintoja, joiden kautta Melinda pystyy hakemaan tiedot käyttöönsä. Kaupallisten toimijoiden järjestelmät ja toimintamallit poikkeavat kuitenkin vielä verraten paljon toisistaan, ja metatietoa on usein muokattava runsaasti ennen Melindaan tuontia. 

Kansalliskirjaston tunnisterekisterin avulla ennakkometatietoja siirtyy jatkossa Melindaan erätuonteina nykyistä kattavammin ja nopeammin. Lisäksi Melinda, Kansalliskirjaston vapaakappaletoimisto ja kansallisbibliografia tekevät yhteistyötä e-vapaakappaleiden yhteydessä kertyvien metatietojen hyödyntämiseksi. Erätuontien ohella metatietovarannon aineistoja täydennetään Kansalliskirjastossa puoliautomaattisina aineistonsiirtoina eri lähteistä. 

Erätuontien kautta tapahtuva yhteistyömuoto säilyy myös Melindan alustan vaihtuessa. Koska suorasiirtoaineistojen toimituskanavissa ei ole odotettavissa nopeita siirtymiä linkitetyn datan käyttöön, nykyisiin formaatteihin perustuville tuonneille varmistetaan tuki Melindan tulevassa taustajärjestelmässä. Erätuontia suositaan ensisijaisena aineistolähteenä niiden uusien asiakasryhmien kohdalla, joille tarvittavat formaattikonversiot on jo kehitetty ja joilla ei ole tarvetta replikointiin. 

Integraatiot ovat edistäneet Melindan kasvua vahvaksi yhteisöksi ja kuvailuekosysteemiksi, johon kuuluvat kirjastot ovat kehityksen eturintamassa. Uudet käytännöt jalkautuvat kirjastoihin nopeasti Melindan välityksellä, ja kuvailuyhteisö mahdollistaa myös osaamisen jakamisen ja monipuolisen vertaistuen kirjastojen välillä. Melinda-yhteyksien tekniikka toimii luotettavasti, kuvailuyhteistyötä arvostetaan ja integraatioiden tuottama palvelutaso koetaan yleisesti laadukkaaksi. 

Viidelle pääintegraatiomallille on kuitenkin tällä hetkellä tyypillistä toiminnallinen monimuotoisuus ja yleiskäyttöisyyden puute. Kukin yhteistyökokonaisuus on rakennettu tiettyyn yksilöityyn tarpeeseen, eikä taustajärjestelmän tai tietomallin vaihtumisen mahdollisuutta ole aina voitu ottaa riittävästi huomioon. Käyttöikänsä lopun saavuttavat ohjelmistokomponentit ja rajapinnat vaikeuttavat monissa tapauksissa toteutusten muokattavuutta ja jatkojalostusta. Melindan toimintaperiaate on alustariippumaton, mutta tietoliikenne paikallisten kirjastojärjestelmien ja metatietovarannon välillä on toistaiseksi sangen kiinteästi sidoksissa nykyiseen Aleph-taustajärjestelmään.  

Myös integraatioiden siirrettävyys uudelle alustalle vaihtelee suuresti. Teknisesti edistyneimpänä voidaan pitää yleisten kirjastojen Koha-toteutusta, jonka etuina ovat modernit teknologiat, dokumentoitu kehityshistoria avoimen koodin välineillä ja muita ratkaisuja vähäisempi riippuvuus Alephista. Asteikon toiseen päähän asettuu Alma, jonka Melinda-toiminnallisuus on tiiviisti riippuvainen Alephista ja sen järjestelmätoimittajasta. Kaikissa tapauksissa linkitetyn datan käyttöönotto aiheuttaa huomattavia muutostarpeita kuvailuaineistojen välitykseen, tallennustapoihin, konversioihin ja tiedon eheyden ylläpitoon. 

Tulevan kehitystyön tavoitteena on toteuttaa uudella järjestelmäalustalla toimivat yhtenäiset integraatioratkaisut ja niitä tukevat yleiskäyttöiset rajapinnat avoimen lähdekoodin välineillä ja ketterillä ohjelmistotuotantomenetelmillä. Metatiedon sisällön osalta tärkeiksi tekijöiksi muodostuvat luotettavasti toimivat, nopeat ja informaation säilymisen kannalta laadukkaat konversiot MARC 21:n ja linkitetyn datan BIBFRAME-formaatin välillä. Muutoksen pääperiaatteet on kuvattu vuonna 2020 ilmestyneessä Kansalliskirjaston metatietovisiossa, jonka mukainen kuvailutieto on kattavaa, ajantasaista, laadukasta, luotettavaa ja auktorisoitua. 

Melinda-toimintojen yhtenäistäminen hyödyttää koko kirjastokenttää ja kaikkia asiakasyhteistyömalleja. Uudet integraatiot suunnitellaan sellaisten periaatteiden pohjalta, jotka takaavat standardoidun pääsyn Melindan metatietoon. Samoja yhtenäiskäytäntöjä sovelletaan, jos Melindaan päätetään myöhemmin kytkeä uusia asiakasjärjestelmiä. Jos uusi alusta mahdollistaa linkitetyn datan kuvailun Melindan tietokantaan riittävän monipuolisella selainkäyttöisellä työkalulla, se voidaan varsinaisten ohjelmistointegraatioiden ohella tarjota kirjastojen käyttöön yhtenä kuvailuyhteistyön menetelmänä. 

Kansalliskirjasto toimii eri asiakasryhmiensä suhteen yhtenäisesti ja tasavertaisesti. Melindan käyttäjäkunta ja kate kirjastokentällä pyritään uuteen kuvailuympäristöön siirryttäessä säilyttämään siten, että nykyinen palvelutaso ei merkittävästi alene. Käytännössä eri paikallisjärjestelmien integroimiseen kuluva työmäärä on riippuvainen monesta muuttujasta, eikä kaikkia asiakaskentällä käytössä olevia kirjastojärjestelmiä ole jatkossakaan järkevää kytkeä ohjelmakoodin tasolla Melindaan. Lopulliset päätökset integroitavista järjestelmistä ja Melinda-yhteentoimivuuden toteutustavoista tehdään yhteistyössä järjestelmätoimittajien, Kansalliskirjaston asiantuntijoiden ja avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisöjen välillä. 

Kirjastojärjestelmän vaihtoa suunnittelevien tai hankintavaiheessa olevien asiakkaidensa kanssa Kansalliskirjasto pyrkii vuoropuheluun ja konsultointiin, jolla tiettyjen järjestelmäratkaisujen Melinda-yhteentoimivuuden etuja voidaan selkeyttää. Asiakasjärjestelmiä ei ole tarkoitus asettaa paremmuusjärjestykseen, mutta kuvailuyhteistyön kannalta olennaiset Melinda-toiminnallisuudet on kussakin tulevassa vaihtoehdossa mahdollista eritellä. Nykyiset integraatiomuodot säilyvät tuotantokäytössä ja niitä tuetaan uusien toimintamallien kehityksen rinnalla, kunnes Alephista voidaan luopua. 

Tulevaisuuden kokonaiskuvaan saattaa merkittävästi vaikuttaa myös yleisten kirjastojen Kohti metatietovisiota -projektin eteneminen. Projektin yhteydessä nykyiset metatietovirrat kartoitetaan yhdessä kirjastojen, metatiedon tuottajien ja kirjastojärjestelmien toimittajien kanssa. Samalla pyritään ennakoimaan tulevien toimintamallien kokonaisvaikutusta ja hahmottelemaan strategioita, joilla muutoksiin voidaan reagoida. Kirjastosektoreiden ja eri asiakasryhmien spesifit tarpeet ovat tavoitetilan määrittelyssä keskeisessä roolissa. 

Rajapintojen kautta kuvailuyhteistyö voidaan järjestää ja räätälöidä kirjaston toivomalla tavalla. Käytännön tasolla yhteydet Melindan rajapintoihin toimivat kuvailijalle näkymättömästi ohjelmistojen taustalla. Kuvailutyön toistuvat operaatiot, kuten tietueiden nouto, muokkaus, tallennus ja hakusanoihin perustuvat kyselyt, on Melindaan integroiduissa kirjastojärjestelmissä toteutettu kiinteäksi osaksi kuvailijan käyttöliittymää. 

Rajapintojen roolit ja toiminnallisuudet muuttuvat tai laajenevat, kun linkitetyn datan tietomalli otetaan käyttöön. Rajapintojen uudistuksen olennaisena tavoitteena on tarjota integroitaville kirjastojärjestelmille avoimet standardimenetelmät tiedon hakuun ja käsittelyyn. Erityistä huomiota kehitystyössä edellyttävät saavutettavuuteen ja tietoturvaan liittyvät kysymykset. 

Melindan sujuvaa integraatiokäyttöä varten tarvittavat rajapinnat ovat REST, Z39.50, SRU ja OAI-PMH.  

REST-arkkitehtuurimallia noudattava rajapinta sisältää toiminnot bibliografisten tietueiden luontia, päivitystä, noutoa ja poistoa varten. Rajapinnan pilottiversio on kehitetty yleisten kirjastojen ensimmäisten käyttöönottojen yhteydessä Alephin oman luettelointipalvelimen täydennykseksi. Uudempi REST-toteutus on Melindan alustasta teknisesti riippumattomampi. RESTistä käytetään eri yhteyksissä myös nimeä integraatio- tai luettelointirajapinta. 

Alustanvaihdon myötä RESTin pilottiversio poistuu käytöstä ja uudemman version toiminnallisuudet laajenevat. Tulevan taustajärjestelmän arkkitehtuurista riippuen rajapintaan saatetaan liittää konversio-ominaisuuksia, joilla MARC 21 -muotoinen aineisto voidaan muuntaa JSON-LD- tai RDF/XML-serialisointiformaattiin ja takaisin MARC 21:ksi. Tarvittaessa rajapinnan yhteyteen kehitetään myös validointi- ja eheystarkistustoimintoja. 

Z39.50 mahdollistaa bibliografisen metatiedon haun, noudon, aakkostuksen ja selauksen TCP-protokollan kautta välitettävillä kyselyattribuuteilla. Rajapinnan toiminta rajoittuu MARC 21 -muotoiseen metatietoon eikä ole sellaisenaan siirrettävissä linkitetyn datan ympäristöön. Erityisesti poimintaluetteloinnin jatkuvuuden turvaamiseksi Z39.50:n toiminta taataan sopivilla ratkaisuilla myös tulevalla alustalla. 

SRU on bibliografisen metatiedon tai toimijakuvailutietojen hakua, noutoa, aakkostusta ja selausta varten kehitetty URL-parametrien kautta toimiva protokolla, joka noudattaa CQL-kyselykieltä. SRU:n toiminta on Z39.50:n tapaan toistaiseksi MARC 21 -pohjaista. SRU:n suorakäyttö linkitetyn datan metatiedon hakuihin on eri tahoilla kehitysvaiheessa. Ylimenokautena linkitetyn datan hakutoiminnot voidaan toteuttaa erillisellä avoimen lähdekoodin hakukoneella. 

OAI-PMH on bibliografisen metatiedon tai toimijakuvailutietojen haravointiin käytettävä protokolla, joka tulevassa alustaratkaisussa huolehtii myös tietueiden replikoinnista. Uusi OAI-PMH-pohjainen replikointisovellus tarjoaa asiakasjärjestelmille standardirajapinnan, jolla päivittyvä aineisto on noudettavissa Melindasta.

Kansalliskirjaston Linkitetty kirjastodata -projekti valmistelee ja auttaa suomalaisen kirjastosektorin siirtymää linkitettyyn kirjastodataan bibliografisen kuvailun osalta. Linkitetty esitysmuoto parantaa kirjastodatan yhteentoimivuutta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla ja lisää merkittävästi kirjastodatan käytettävyyttä kirjastosektorin ulkopuolella. Linkitetty data tarjoaa myös paremmat edellytykset hyödyntää uusia työkaluja ja puoliautomaattisia menetelmiä sisällönkuvailussa.  

Projektiin liittyvän konversiotarkastelun päätavoitteita ovat: 

• selvittää BIBFRAME-tietomallin eri versioiden konversioiden toimivuutta eli miten hyvin konversiot siirtävät MARC 21 -muotoisen tietosisällön toiseen tietomalliin 
  
• nostaa esiin esi- ja jatkotoimenpiteiden tarpeet toimivan tietomallin aikaansaamiseksi
  
• tarkastella konversiotyökalun ja konversioprosessin toimivuutta
  
• määritellä konversioiden tavoitetasot ja menetelmät olemassa olevan datan maksimaaliseksi hyödyntämiseksi ja kuvailijan työn helpottamiseksi.
  

Tuotokset mahdollistavat uuden tietomallin ja linkitetyn datan käytön Melindan uudessa tuotantoympäristössä, konversiosääntöjen laatimisen, varsinaisten konversioiden toteutuksen ja BIBFRAME-muotoisen kuvailutiedon välittämisen Melindan ja integroitavien asiakasjärjestelmien välillä.  

Lisää tietoa Linkitetty kirjastodata -projektista. 

Kaksisuuntaisiin integraatioihin sisältyvät replikointitoiminnot huolehtivat Melindassa kuvailtujen tietueiden ja niihin muiden kuvailijoiden tekemien muutosten päivityksestä paikalliskantoihin. Replikointi on toteutettu asiakasjärjestelmäkohtaisilla ratkaisuilla; varsinaista yleiskäyttöistä replikointirajapintaa Melindassa ei ole. Replikoituvien tietueiden haku perustuu nykyisessä ympäristössä Alephin tarjoamiin palveluihin. 

Useissa tapauksissa Alephin replikointiominaisuuksia hyödynnetään Kansalliskirjastossa kehitetyllä sovelluksella, jota ajetaan erityisesti tähän käyttöön osoitetulla palvelimella. Ohjelmisto tarkkailee Melinda-tietueisiin tehtyjä muutoksia, valikoi muutostapahtumien perusteella kullekin kirjastolle kuuluvat replikoitavat tietueet ja muokkaa niitä asiakaskohtaisten määritysten perusteella. Käyttöönottovaiheessa asiakaskirjaston kanssa sovitaan, miten tietueita replikoinnin yhteydessä käsitellään ja miten ne voidaan välittää paikallisjärjestelmään. 

Melindan tulevalla alustalla Alephin palveluihin perustuva replikointi ei ole enää käytettävissä. Uusi replikointisovellus perustuu OAI-PMH-protokollaan ja sen muutostietoparametrin käyttöön. Sovellus tarjoaa asiakasjärjestelmille standardirajapinnan, jolla päivittyvä aineisto on noudettavissa Melindasta nykyisen replikoinnin tapaan mutta linkitetyn datan toimintaympäristöön sovitettuna. Siirtymä MARC 21 -aineistosta BIBFRAME-kuvailutiedon ja sen entiteettien replikointiin edellyttää Kansalliskirjastolta runsaasti uutta suunnittelua ja kehitystyötä. 

Replikoinnin toimintamalli kokonaisuutena on keskustelunaiheena kirjastojen ja järjestelmätoimittajien kanssa. Monissa integraatioissa Aleph-replikoinnin määrityksiä varten on kehitetty runsaasti liitännäisosia, joilla paikalliskantoihin siirtyvien aineistojen sisältöön pystytään tarkasti vaikuttamaan asiakkaan toiveiden mukaisesti. Tulevaisuudessa kirjastokohtaista hienosäätöä ei todennäköisesti enää yhtä laajasti voida tarjota.