Aika: pe 19.3.2021 klo 9-11

Paikka: Zoom

Paikalla

  • Hahl Päivi, Kansalliskirjasto
  • Ilva Jyrki, Kansalliskirjasto
  • Juppi Mira, AMKIT-konsortion puheenjohtaja
  • Karvonen Minna
  • Kinnari Susanna
  • Klinga-Hyöty Eeva
  • Koistinen Minna
  • Koponen Tuula
  • Kovanen Kaija, Kansalliskirjasto
  • Kuuskoski Reeta, Kansalliskirjasto
  • Kärki Jussi
  • Lahtinen Hanna
  • Laurila Juliana
  • Lehtilä Tapani
  • Leppänen Liisa
  • Makkonen Teemu
  • Marjamaa Minna (sihteeri)
  • Meronen Jarkko
  • Moubarik Anis, Kansalliskirjasto
  • Mustonen Eija
  • Nyqvist Antti
  • Pesonen Sari
  • Rönnqvist Kirsi (sihteeri)
  • Saario Hanna
  • Tolonen Tiina
  • Tukiainen Pasi
  • Uotila Pekka
  • Vahtola Aija, Kansalliskirjasto
  • Viita Samu, Kansalliskirjasto
  • Willman Miia

Muistio

1. Kokouksen avaus

Mira Juppi avasi kokouksen klo 9:04.

2. Käyttörajatut kokoelmat

  • Mukana kokouksessa kirjastonjohtajia kiinnostuneista kirjastoista

2.1. Käyttörajattujen kokoelmien "periaatekysymykset":

Viime kesällä hahmoteltiin, mitä käyttörajattuun kokoelmaan liittyy. Kansalliskirjaston tarjouksessa ei otettu kantaa siihen, kerätäänkö kyseisiä aineistoja, ainoastaan esitettiin, että se on teknisesti mahdollista.

Aija Vahtolan esitys: PAS-tilannekatsaus. Esityksessä käytiin läpi vapaakappaletoimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ja verkkoaineiston tallentamista, sekä PAS-siirtojen tilannetta.

Heränneitä kysymyksiä:

  • Ovatko opinnäytetyöt julkisia asiakirjoja vai julkaisuja?

Vastaus: jos opinnäytetyöt ovat saatavilla opiskelijoille ja henkilökunnalle esim. yhdestä IP-osoitteesta, ne ovat silloin julkaisuja. Opinnäytetyö on julkinen asiakirja ja se voi olla myös julkaisu, nämä eivät ole toisiaan poissulkevia. Asiakirjan ja julkaisun määritelmät menevät hieman päällekkäin, raja ei ole kaikissa tapauksissa selvä. Osallistujat toivoivat, että tätä asiaa esitellään kirjastoille vielä jatkossa.

  • Opiskelijan tekijänoikeudet eli voiko oppilaitos pakottaa opiskelijan viemään työnsä Theseukseen tai pimeään Theseukseen?

Vastaus: jokin julkinen versio työstä on oltava, oli se sitten painettu versio tai sähköinen versio.

  • Edelliseen kysymykseen liittyy myös kysymys siitä, voiko opinnäytetyötä jakaa vapaakappalekirjastoissa? Jos työ on automaattisesti julkaisu silloin kun se menee pimeään Theseukseen, niin opiskelija ei voi enää päättää tekeekö työstään julkaisun vai ei.

Vastaus: jos aineistot eivät ole saatavissa (eivät ole julkaisuja), niitä ei tallenneta vapaakappaleina. Ne jäävät tällöin tallennuksen ulkopuolelle.

Muita esille nousseita asioita:

  • 2017/2018 sovittu, että PAS-siirto riittää arkistovelvoitteen täyteenpanoon. Jos työ on Theseuksessa, siitä ei tarvitse olla arkistokappaletta.
  • Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Lapin yliopistolle: jos opinnäytetyö on jossain muodossa olemassa ja joku sitä pyytää, on työ heille toimitettava pdf-tiedostona luettavaksi.
  • Tarkoitus on, että aineistot säilyvät saatavina (arkistoreitti vs. vapaakappalekirjastot).
  • Arenen eettiset ohjeet opinnäytetöiden tallennukselle

Ehdotettiin, että Kansalliskirjaston juristi selvittäisi käyttörajattuihin kokoelmiin liittyviä lainsäädännöllisiä asioita ja tekisi ehdotuksen korkeakouluille, josta selviää Kansalliskirjaston velvollisuudet ja asiakkaan velvollisuudet sekä mihin nämä perustavat. Tätä kannatettiin laajasti.

Päätös: pyydetään Kansalliskirjaston lakimieheltä Pekka Heikkiseltä lausunto. Korkeakoulut kokoavat kysymyksiä ja lähettävät nämä Pekka Heikkiselle, Aija Vahtolalle ja Jyrki Ilvalle.

PAS-siirtojen tilanne:

Ne menevät CSC:n loogisen säilyttämisen vaatimusmäärittelyn mukaan. Toivotaanko loogista säilyttämistä ylipäänsä? Eli jos jokin formaatti ei ole enää käytössä, mikroidaanko se toiseen muotoon vai riittääkö bittitason säilytys (jolloin tiedosto säilyy ehjänä, mutta sitä ei ehkä voida käyttää tulevaisuudessa muuten kuin emuloinnin kautta)? Jos valitaan bittitason säilytys, tiedosto voidaan myöhemmin mahdollisesti mikroida, mutta CSC ei ota vastuuta, jos tiedosto ei olekaan siirtokelpoisessa muodossa. Lähtökohtana pitäisi olla, että aineistot ovat aidosti käytettävissä vielä viidenkymmenen vuodenkin päästä.

Osallistujat toivoivat, että myös tätä asiaa esiteltäisiin kirjastoille.

2.2. Käyttörajattujen kokoelmien käytännön kysymykset:

Jyrki Ilva esitteli Kansalliskirjaston tarjousta. Hän ehdotti, että sopimus käyttörajatuista kokoelmista tehtäisiin päivittämällä Theseuksen liite 2. Liitteessä kuvattaisiin mikä palvelu on, miten se toimii ja miten sen kustannukset jaetaan ja laskutetaan. Pohdinnassa on se, listattaisiinko kaikki palvelun käyttöönsä ottaneet organisaatiot liitteessä erikseen. Jos listataan, niin silloin liitettä täytyy todennäköisesti päivittää useammin.

Samu Viita kertoi aikataulusta. Työmäärä ei ole iso, joten useampia korkeakouluja voi ottaa palvelun käyttöön samaan aikaan. Organisaatioilta tarvitaan IP-osoitteet. Palvelun ohjeistuksen laatiminen on korkeakoulujen oma työ. Palvelun tekninen toteuttaminen sujuu nopeasti, jos se tehdään keskitetysti, eli korkeakoulut ottavat sen samaan aikaan käyttöön. Kansalliskirjasto voi kuitenkin sen tehdä myös eri aikaan eri organisaatioille.

Osallistujilta kysyttiin sopivaa aikaa käyttöönotolle. Suurin osa oli sitä mieltä, että elokuu olisi hyvä aika. Oulun amk/yliopisto ilmoitti halukkuutensa lähteä pilottiin jo keväällä.

Esille nousseita kysymyksiä:

  • Voiko IPv6-osoiteavaruuden ottaa käyttöön palvelussa?

Vastaus: IPv6 ei ole tällä hetkellä käytössä palvelussa, eikä ole tulossa lähiaikoina.

  • Voiko jo olemassa olevia kokoelmia siirtää takautuvasti palveluun?

Vastaus: tämä on mahdollista, mutta se pitää aina tapauskohtaisesti katsoa Kansalliskirjaston kanssa. Kokoelman metadata ja sen konvertointi pitää selvittää. Näiden kokoelmien takautuva siirto voi olla maksullista, se riippuu työmäärästä. Työ tehdään vasta varsinaisen käyttöönoton jälkeen.

  • Jos ei nyt ehdi mukaan pilottiin, voiko myöhemmin tulla mukaan samoilla ehdoilla?

Vastaus: kyllä, periaatteet eivät muutu ja vuosimaksu on kaikille sama.

Päätös: Käyttörajatut kokoelmat pilottiin mukaan lähtevät organisaatiot kokoontuvat 24.3.2021. Tapaamisessa katsotaan miten asiassa edetään ja mitä edellytetään Kansalliskirjastolta. Mira Juppi välittää tietoa organisaatioille sopimuksesta ja sen etenemisestä. Mira laittaa myös Kansalliskirjaston tarjouksen jakoon. Tämän jälkeen Mira ja Jyrki Ilva tapaavat asian tiimoilta.

3. Muut asiat

3.1. Kansalliskirjaston palveluiden ohjausjärjestelmän uudistaminen

Jyrki Ilva kertoi Kansalliskirjaston palveluiden ohjausjärjestelmän uudistamisesta. Kaikissa ohjausryhmissä uudistetaan käytäntöjä saatujen palautteiden perusteella. Palautteista kävi ilmi, että ohjausryhmien toiminta on koettu liian teoreettiseksi, ne eivät ole toimineet kovin hyvin ja niiden toiminnassa on ollut mukana liian vähän asiakkaiden edustajia.

3.2. Rinnakkaistallenteiden tunnistekäytännöt

Theseus-toimistoon on tullut palautetta rinnakkaistallennusten URN-tunnukseen liittyvästä ongelmasta. Tupla-URNien ongelma: julkaisu saa alkuperäisellä alustallaan URNin oman ISBN-numeronsa perustella. Rinnakkaistallennuksen yhteydessä sille muodostuu uusi URN, vaikka periaatteessa sillä pitäisi olla vain yksi URN, joka osoittaa alkuperäiseen julkaisuun, ei rinnakkaistallennukseen.

Asiasta on oltu yhteydessä CSC:hen: Justuksessa URN-kenttä muuttuu muokattavaksi tänä keväänä ja siihen voi vaihtaa alkuperäisen julkaisun URNin. Silloin ongelmaksi jää se, että URN osoittaa milloin alkuperäistä URLia, milloin rinnakkaistallennuksen URLia.

Uusi URN-resolveri pyrkii ratkaisemaan URNista linkin hyppimistä milloin alkuperäiseen URLiin, milloin rinnakkaistallennuksen URLiin. Uusi URN-resolveri testikäytössä Doriassa, laajempaan käyttöön tänä keväänä. Kansalliskirjasto miettii kansallista keskustelua rinnakkaistallennusten toimintatavoista URNien suhteen.

3.3. Haka-kirjautuminen opinnäytteiden tallennuksessa

Mira Juppi ollut yhteydessä Aapa-verkostoon, he selvittävät affiliaatio-attribuutin käyttöä amkeissa. Minna on Mika Saloon testitunnuksesta yhteydessä.

3.4. Viittaustietolaatikko

Viittauslaatikon käyttöönotossa on tullut esille erinäisiä ongelmia. Laatikko poistetaan käytöstä.

Kansilehden generointi Justuksesta tulevan metadatan pohjalta on periaatteessa mahdollista tehdä CSC:n päässä, missä PDF-tiedosto ladataan. PlanS:n myötä kansilehden rakentamista automatisoidusti ja koneluettavaksi täytyy selvittää myös Kansalliskirjastossa tarkemmin lähiaikoina. DSpacessa on olemassa työkalu kansilehden tekoon, mutta se ei ole kovinkaan toimiva.

3.5. Theseuksen käyttöliittymän ruotsinnokset

Samu on vienyt Sarah Hagsströmin listan muutokset läpi. Huomattava on, että osa käyttöliittymän napeista tulee selaimen kielen mukaan, ei Theseuksen valitun kielen mukaan.

3.6. Palvelun tekniset päivitykset

Tulossa kesäkuussa puoli päivää kestävä katko. Tiedotetaan tarkemmin.

3.7. Uuden DSpace-version (DSpace 7) kehitystyön eteneminen

Beta-versio 5 on loppusuoralla. Tämän hetken arvio on, versio 7 voisi tulla tänä keväänä valmiiksi. Kansalliskirjasto odottaa 7.1. tai 7.2. -versioita ennen kuin aloitetaan päivitys julkaisuarkistoihin. Version mukana tulee uusi laajennettu metadatamalli ja uusi käyttöliittymä eli uudistus on suuri. Rest-rajapinta on tehty uusiksi, joten Justukseen täytyy tehdä myös päivityksiä. Open Searchiin tulee varmasti myös muutoksia.

4. Seuraava kokous

Käyttörajatusta kokoelmasta järjestetään Laatupalaverien ulkopuolella kokouksia tarvittaessa. Mira Juppi ja Jyrki Ilva palaveeraavat sopimusasioista, sen pohjalta sovitaan käyttörajattuun kokoelmaan liittyvät kokoukset. Reeta Kuuskoski tekee Doodle-kyselyn syksyn laatupalaverista.

  • No labels