- Muokkaajina: Marja-Liisa (pohjatekstin luonnostelu) + Tatja + Tarja + Ulla + muut kuvailustandardilaiset
- DL: 2018-02-01
Alkuperäisen tekstin muokkaaminen tietolinjamaisemmaksi. Kysy Jyrkiltä tekstin linjaus. Ideataso. Standardinäkökulma. 5 kappaletta per luku
TP 2.1.; 16.1.
Muokattava teksti:
"Katoavan tiedon jäljillä"
Julkaisemisen kasvun myötä muistiorganisaatioiden - kirjastojen, museoiden ja arkistojen - rooli tiedon saatavuuden tukijoina on entistä tärkeämpi. Arvioiden mukaan puolta tieteellisistä artikkeleista eivät lue muut kuin tekstin kirjoittajat ja lehtien toimittajat. Muistiorganisaatiot ovat luoneet sekä käytänteitä että tietojärjestelmiä tiedonhaun tueksi. Aineistojen kuvailu eli kuvailevan metatiedon tuottaminen mahdollistaa tiedonhaun. Kansainväliset standardien noudattaminen kuvailussa tekee metatiedoista yhteentoimivia, mikä parantaa hakutulosten kattavuutta. Kuvailustandardiryhmä edistää kuvailustandardien noudattamista kirjastoissa.
Suurissa digitaalisissa dokumenttimäärissä perinteinen tapa hallita aineistoja ja niiden sisältöjä ei enää yksistään riitä: tarvitaan lisää yhteistyötä metatiedontuotantoon, uusia tuotantotapoja ja metatiedon avointa jakamista.
Kuvailuyhteistyö
Kuvailu pohjaa kansainvälisessä yhteistyössä luotuihin standardeihin, jotka semanttisen yhteentoimivuuden kautta vähentävät päällekkäistä työtä. Standardit määrittävät, minkä tyyppisiä kohteita kuvaillaan ja mistä näkökulmasta kuvailuyhteistyöhön tullaan. Esimerkiksi paikat, toimijat ja aiheet ovat luonnollisia kuvailuyhteistyökohteita muistiorganisaatioiden ja muiden kuvailutietoja tuottavien tahojen kanssa. Yhteistyö aineistojen kuvailussa rajautuu julkaisu- ja tutkimusalaan. Kirjastosektorin kansalliset kuvailuryhmät sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden kuvailuyhteistyöverkosto ovat keskeisiä standardien mukaisen kuvailun toteutumisessa. Järkevästä hajautettu kuvailutietojen tuotanto yhdessä keskitettyjen kuvailutietovarantojen kanssa parantavat kuvailutietojen laatua ja yhteentoimivuutta.
Ulla, Tarja, Maria: Kirjastojen tämän hetkisen tilanteen kuvaus, ei yhdenmukaista metatietoa, Finnan näkökulmasta laadun taso (Maria), Melinda (Ulla/Tarja), yleisten kirjastojen tilanne ja rooli kuvailun ekosysteemissä (Kaisa)
Jarmo: yliopistoissa tehtävä metatietotyö, tutkimusalayhteistyö
Marja-Liisa: KAM-yhteistyö
Marja-Liisa: Julkaisualayhteistyö
Marja-Liisa: Kansallinen ja kansainvälinen taso
Uudet menetelmät
Monet tiedonhakijat luottavat automaattisten hakukoneiden tarjoamiin listauksiin ja ajatukseen tekoälystä, joka korvaa ihmisen tekemän tulkinnan, kuvailu- ja analysointityön. Automatiikkaa hyödyntävien järjestelmien rajoitukset näkyvät tiedonhaussa: hakutulosten sisältöjen paikkansapitävyydestä tai laadusta ei ole taetta eikä hakutulosten relevanssi ole aina hyvä. Tiedonhakua voidaan myös manipuloida kaupallisilla tai poliittisilla tavoitteilla.
Kuvailu- ja analysointiosaamista tarvitaan myös ohjelmistokehityksessä: automaattisten sisällönkuvailu- ja tekoälysovellusten kehittäminen vaatii inhimillisen päättelyn ja tulkinnan mallintamista. Tämän kehitystyön myötä laajojen verkkoaineistojen automatisoitu kuvailu ja tiedonhaku voidaan tehdä analyyttisemmäksi, luotettavammaksi ja tehokkaammaksi.
Tarja: haastatellaan Fintolaisia, Tilanne automatisoidun kuvailun tuottamisesta, ei korvaa semanttista kuvailutyötä
Tarja: ohjaavat auktorisoidut sanasto
Marja-Liisa: Kirjastojärjestelmävisio yleisesti
Datan avaaminen
Tarja, Tatja
Datan avaamiselle ja linkittämiselle oleellista standardien käyttö, metatietoa myös muille kuin kirjastoille
Viittaus Osman artikkeliin
Miten datan avaaminen sidotaan kuvailun ja tiedonhaun kehittämiseen? metatiedon vaikuttavuus kasvaa, kirjastometatiedon hyödyntämistavat moninaistuvat, datan avaaminen lisää paineita metatiedon rikastamiseen, osoittaa puutteet metatiedossa
Dataa tuotetaan ja käytetään muuallakin kuin kirjastoissa. Yhä moninaisemmat datan käyttäjät ja käyttötavat edellyttävät datalta laatua ja standardienmukaisuutta. Avattua dataa saattaa käsitellä toinen tieto-organisaatio, kuten museo tai arkisto, tai vaikkapa yksittäinen sukututkija, jolla on tarvittava osaaminen avatun datan hyödyntämiseen.
Metatieto on myös tietoa itsessään. Se sisältää informaatiota kulttuurisisällöstä, merkityksistä ja niissä tapahtuneista muutoksista. Enää metatiedon kautta ei vain hakeuduta varsinaisten tiedonlähteiden ääreen, vaan metatieto itsessään voi toimia primäärilähteenä, jota esim. eri tieteenaloja edustavat datan louhijat käyttävät. Esim. historioitsijat voivat saada pelkästä metatiedosta paljon irti louhimalla ja yhdistelemällä esim. julkaisuvuotta, julkaisupaikkaa ja julkaisukieltä koskevaa dataa. Tämän päivän kulttuuriperinnön säilyttämistä on myös metatiedon tuottaminen nykyaikaisten ja tulevaisuuden tutkimusmenetelmien hyödynnettäväksi.
Avatun, linkitetyn datan aikana tieto voi muodostua useasta eri lähteestä kerätystä datasta. Linkitetyn datan muodostamissa kokonaisuuksissa on tärkeää, että siirtyminen eri lähteistä kerätyn tiedon välillä käy sujuvasti. Ei-standardienmukainen metatieto voi avattunakin olla pahimmillaan käyttökelvotonta.
Standardien olemassaolo ja niiden noudattaminen on myös edellytys toimivalle kuvailun ekosysteemille. Standardien noudattaminen mahdollistaa vastuun jakamisen, kun voidaan luottaa siihen, että eri tahoilla tuotettu metadata toimii yhteen ja täyttää laatuvaatimukset.
Tietoa ja näinollen myös metadataa jaetaan yhä enemmän kansainvälisesti. Tässä kokonaisuudessa kotimaisten aineistojen kuvailulla on merkitystä. Ilman laadukkaita kuvailutietoja aineistot ja metadata jää kansainvälisen tutkijayhteisön ja yleisön ulottumattomiin. Kansainvälisten standardien noudattaminen tuo metatiedon käyttöön yli rajojen.
Loppukieppi
Ilman laadukasta metadataa moni tieto jää hakijalta tavoittamatta. Metatieto on osa tietoyhteiskunnan infrastruktuuria: ohjelmistojen ja laitetekniikan lisäksi tarvitaan metatietoa sisältöjen tavoittamiseksi.
Uusien avausten sitominen kuvailun merkityksen korostamiseen tiedonhaun näkökulmasta
Jarmo: huolen ilmaisu standardityö asemasta kirjastoissa ja metatietoammattitaidon köyhtymisestä, alan koulutuksessa olisi lisättävä data-analyysia, metatiedon sisällön osaamista