Viimeinen versio

Versio 2

Versio 3

 

Luonnostelua 

Sisältöjen hallinta digitaalisessa informaatioympäristössä

 

Hesari: mielipidekirjoitusten enimmäismitta on: lyhyiden 700, pitkien 3 000 ja vieraskynä: Noin 4 300 merkin mittaisia tekstejä voi tarjota osoitteeseen hs.artikkeli@hs.fi 

Kirjastoalan lehdet, konsortiot

 

Otsikko: Sisältöjä/Tietoa tuotetaan enemmän kuin koskaan - mutta...

Katoavan tiedon jäljillä?

 

Pointteja:

Jos kuvailua ei tehdä, tutkimus- ja arkistointityötä menee hukkaan.

Alkuun: Tutkimusta tehdään enemmän kuin koskaan - mutta luetaanko sitä vähemmän kuin koskaan?

(Kirjastonhoitajan) tehtävä säästää tiedonhakijan aikaa.

Järjestelmät eivät löydä datamassasta

Tarvitaan sekä resursseja että tekemistä; automaattisia järjestelmiä; koulutusta; päällekkäisen työn karsimista.

Yhdenmukainen (standardienmukainen) metatieto haun vaivaa säästävänä asiana. -Standardit laadunvarmistajina

"Luova aineisto" (kaunokirjallisuus ym.) ansaitsee myös metadatansa

Erilaiset tiedontarpeet - järjestelmän vastattava näihin 

Muistiorganisaatiotehtävä

Olemmeko kadottamassa kuvailun ... tehtävän tiedon avaajana yleisölle?

Tietoyhteiskunnan perusinfrastruktuuri: koulutus; kirjastot, arkistot

-aineistot tukevat koulutusta → osaaminen

Tiestövertaus: tiedon valtatiet - autot - kartta

-sisällöt jäävät pimentoon! väylät olemassa...

 

 

Maailmassa julkaistaan erityyppisiä dokumentteja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Jos omakustanteet otetaan mukaan, vuosittain julkaistaan noin miljoona uutta kirjaa. Tämän lisäksi tulevat miljoonat lehtiartikkelit ja miljardit kuva- ja muut tiedostot, joita ihmiset jakelevat tietoverkkojen kautta. 

Kaikenlaisen julkaisemisen tarkoituksena on tulla kuulluksi. Perinteisesti kirjastot ja arkistot ovat tehneet työtä, että kukin käyttäjä löytäisi sen aineiston,[ jota tarvitsee menestyäkseen tai viihtyäkseen omassa elämässään]... jota tarvitsee työssään tai opinnoissaan.

Digitaalisessa ympäristössä ja suurten dokumenttimäärien ollessa kyseessä tämä perinteinen tapa hallita aineistoja ja niiden sisältöjä on unohtumassa.  Monet luottavat automaattisten hakukoneiden tarjoamiin listauksiin ja ajatukseen tekoälystä, joka korvaa ihmisen tekemän tulkinnan ja ajattelutyön.

Verkkoaineiston tiedonhaun ongelmat alkavat näkyä jo arjessa: viestien sisältöjen paikkansapitävyydestä ei ole taetta, tiedonhakua manipuloidaan kaupallisilla tai poliittisilla tavoitteilla ja suurinta osaa julkaisuista ei edes huomata. Erään tutkimuksen /Arvioiden mukaan (lähde?) mukaan []50 %:a ] puolta tieteellisistä artikkeleista eivät lue kuin tekstin kirjoittajat ja lehtien toimittajat. 

Kirjastoyhteisö on pitkään yrittänyt luoda käytänteitä, joiden avulla verkkoaineistojen kuvailu ja tiedonhaku voitaisiin tehdä analyyttisemmäksi ja tehokkaammaksi. Alkuvaiheen ajatuksena oli, että käyttäjät [tai tietotekniikka] hoitaisivat [tämän] kuvailun ja haun itse tai tietotekniikka tekisi nämä automaattisesti. Näyttää kuitenkin siltä, että käyttäjiä ei kiinnosta metadatatyö.[ ja] Tietokoneohjelmat tarvitsevat tuekseen myös inhimillistä ajattelutyötä. 

-tähän esittely, mitä voidaan jo nyt tehdä

Kuvailu portti tietoon

Tiedonhaku kansainvälistä

Kustannustehokkuus

 

-loppuun jotakin kirjastojen ja arkistojen roolista ja sen vaatimista resursseista 

(alle tekijät)

 

Termejä:

tieto → ymmärrys

kuvailu → tiedon analysointi → käyttö

 

 

Punaiset ehdotukset Juha 25.8.; 28.8.

  • No labels

4 Comments

  1. Voiko tässä vedota myös metadatan kansainväliseen merkitykseen jaetun datan aikakaudella? Metatietojen puuttuessa tai ollessa huonolaatuisia jäävät suomalaiset aineistot pimentoon. Kukapa muu Suomessa tuotettuja aineistoja kuvailisi kuin me itse?

  2. Hyvä teksti, helposti luettava. Otsikko voisi olla helpommin vastaanotettava ja kutsuvampi, esim. jotakin hukatusta/kadotetusta tiedosta. Loppuun voisi laittaa maininnan kansainvälisistä standardeista ja niiden ohjaavuudesta ja laadun varmistuksesta, kun kuitenkin olemme standardointia edustava ryhmä.

  3. "Näyttää siltä, että käyttäjiä ei kiinnosta ..." Voisiko tätä muotoilla jotenkin positiivisemmin? vaikka "Olisi myös käyttäjien/datan tuottajien edun mukaista ..."