2016-12-14

Sisällönkuvailuryhmän, Kumean ja Finna-palvelun yhteiskokous 14.12.2016 

1. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Pidettiin esittelykierros

2. Finnan yleisesittely

• kirjastojen kuvailutiedot Finnassa: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=59937473

• hakutoimintojen ja kuvailutietojen näyttämiseen liittyvät yhteiset säännöt

• miten kehitetään ja miten voi vaikuttaa

• keskustelua

3. Kysymyksiä ja vastauksia / Finnan projektipäällikkö Erkki Tolonen ja Finna-palvelu

Keskustelusta poimittua:  tämä kohta on kesken

• Keskusteltiin elinvuosien näyttämisestä Finnassa. Perustelut sille ettei henkilöiden elinvuodet voisi näkyä Finnassa – toisin kuin Fennicassa – selvitettävä. Olisi siis aiheellista vielä varmistaa, onko nimien näyttämiselle todella estettä.
• Keskusteltiin myös siitä, miten tieto tietueiden poistosta päivittyy Finnaan, koska Finnaan on jäänyt paikalliskannoista poistettuja tietueita, sekä siitä miten Finnasta saadaan poistettua kokoelma jota ei enää haluta näyttää.
• Kysymys Melindasta ja Finnasta herätti paljon keskustelua. Melinda ei ole tulossa Finnaan ainakaan lähitulevaisuudessa, koska Melindassa on vain bibliografista metadataa ja Finnaan tarvitaan myös varasto- ja nidetiedot. Lisäksi Finnassa on paljon aineistokokonaisuuksia jotka eivät ole Melindassa. Tilanne koettiin kuitenkin ongelmallisena, koska Melindassa tehdään paljon työtä kuvailutietojen yhdenmukaistamiseksi, eivätkä  kaikki korjaukset  replikoidu takaisin paikalliskantoihin.
  Kysyttiinkin kannattaako ennemmin panostaa Melindaan vai paikalliskantojen dataan. Millainen on jatkossa Melindan rooli Finnan rinnalla?
• Kysyttiin, mikä on Finnan kapasiteetin yläraja, koska tämä on yhtenä syynä siihen, ettei kaikkia toivottuja hakumahdollisuuksia mahdollisesti ole mahdollista perusteltua tarjota. Tämä riippuu myös käyttäjämääristä ja on viime kädessä rahoituskysymys.
• Kysyttiin myös, onko ylipäätään hyvä palvella yhdellä hakujärjestelmällä kaikkia, tarvittaisiinko erillisiä hakujärjestelmiä kuitenkin erityisaineistoille? Tavoitteena nyt kuitenkin on tarjota yhteiset ja yleisesti käytetyt hakumahdollisuudet eri aineistotyypeille. Toivottiin, että  jatkossa olisi enenmmän yhteistyötä Finna-kehittäjien ja aineistojen asiantuntijoiden välillä käyttäjätarpeiden selkeyttämiseksi.

• Keskusteltiin osakohteiden näyttämisestä ja auktoriteeteista. Ongelmana on, että kaikki eivät ole käyttäneet samoja auktoriteetteja. Kysyttiin miten eri lähteistä tulevat auktoriteetit on toteutettu esim. Europeanassa. Todettiin että auktoriteettitiedot voidaan aluksi näyttää, vaikka ne eivät olisi käytettävissä aineistojen haun apuna. Jatkossa kuitenkin tullaan edistämään myös käyttöä haussa bib-tietueisiin linkitettynä siitä huolimatta, että bib-tietueissa on vaihtelevasti käytetty auktoriteetteja vastaavia ja niistä eriäviä nimimuotoja, eikä hakijalle pystytä tästä syystä tarjoamaan kattavia hakutuloksia auktoriteettien kautta. Auktoriteettien hyödyntäminen bib-tietueiden haussa vaatii kuitenkin paljon työtä, eikä resurssisyistä toteudu nopeasti.
• Keskusteltiin toivotun kirjallisuuslaji-fasetin toteutuksesta. Sisällönkuvailuryhmä perehtyy asiaan.
• Sävelteos-fasetti voitaisiin tarjota kirjastoille, vaikka se ei olisi käytössä kansallisessa Finnassa.
• Keskusteltiin myös fasettien tulosten järjestyksestä. Todettiin että aakkosjärjestys toimii vain kun kyseessä on ”suljettu fasetti” (kuten aineistotyyppi). Näytä kaikki -ikkunassa on kuitenkin mahdollista selata fasettia myös aakkosjärjestyksessä. On myös mahdollista vaihtaa fasettien tulokset näkymään aakkosjärjestyksessä viitemäärän sijaan, mutta tämä ei ole suositeltavaa koska avointen fasettien alussa voi olla hyvin epärelevantteja tuloksia.
• Keskusteltiin asiasanojen järjestyksestä. Asiasanat näkyvät Finnassa siinä järjestyksessä kuin ne ovat valitun organisaation tietueessa. Asiasanat olisi mahdollista järjestää sanastoittain, mutta tämä pitäisi toteuttaa niin, että järjestyksen voi valita näkymäkohtaisesti. Asian voisi toisaalta ratkaista myös Melindan replikointiasetusten kautta niin, että asiasanat olisivat lähtödatassa organisaation toivomassa näyttöjärjestyksessä.
• Kysyttiin miksi 653-kenttä ei ole nyt mukana aihehaussa. Sovittiin että sisällönkuvailuryhmä päättää kokouksessaan kentän ottamisesta mukaan aiheindeksiin sekä mahdollisesti aihefasettiin. Kentän sisältö näkyy viitetiedoissa jo nyt osana aihetta, joten ottaminen mukaan aihehakuun olisi loogista.
• Esitettiin toive tarkennetun haun hakutulosten jatkorajaamisesta lisäämällä hakusanoja perushaun hakulaatikkoon. 
• Kehittämisehdotukset toivottiin finna-postiin niin, että mukana on konkreettinen esimerkki toivotusta toiminnallisuudesta, mikä helpottaa ja nopeuttaa asian käsittelyä.
• Myös toiveet uusista näkymän muokkausmahdollisuuksista kannattaa viestiä Finna-kehittäjille.
• Ohje tietueen esikatselusta Finnassa löytyy asiakaswikin ohjeita kirjastoille -sivulta.

Marialta saatu kysymyslista (muokataan)

Ohessa muistion laatimista helpottamaan tämän päivän Finna-päivässä pidetty esitys ja alla editoimattomana käsiteltyjä ennakkokysymyksiä:

Haut

• hakuehdoista puuttuu: kirjapaino, alkuteoksen kieli, lehtityyppi, väitöskirja, kokoelmatunnus (960) (tutkimusmenetelmä?)  Rajaus ei korvaa näitä, koska on ensin tehtävä haku, joita nämä rajaavat

• Voiko Finnaan saada selaushakuja (kuten Voyagerissa ja Alephissa)?
• NLM-luokalla (060) ei voi hakea Finnassa – toivottu sen ottamista mukaan indeksiin

• Miten esittelytekstit Finnaan muodostuvat? eli varsinkin kotimaisten kirjojen tiedoissa on esittelytekstit, jotka eivat tule luetteloinnin kautta. Kiinnostaisi tietää, mistä ne ilmaantuvat. (Ere Maijala)

• ks. Alli-3317

Rajaukset

• Voisiko Finnassa hyödyntää metodologiaa rajaamaan aineistoa? Marc 21 -sovellusohjeessa kentästä 567 todetaan seuraavaa:
• MARC21-Fin -formaatissa tutkimuksessa käytetty tutkimusmenetelmä tallennettiin asiasanaksi kenttään 650, koska metodologialle ei ollut omaa kenttää. Nyt käytetty tutkimusmenetelmä suositellaan tallennettavaksi kenttään 567. Tästä kentästä voidaan muodostaa oma kohta WebVoyagen näyttöön ja siitä voidaan myös tehdä sanahakuindeksi asiakkaiden käyttöön. Tarvittaessa voitaisiin myös tehdä sanahakuindeksi, joka hakee samalla sekä kentästä 567 että 650, jos aiemmin on käytetty viimeksi mainittua tähän tarkoitukseen. Onko tästä lisätietoa, onko hakuindeksi tulossa?
• Asiasta on tehty kehitysehdotus Alli-4023, in design -tilassa
• kirjallisuuslaji-fasetti: Vaski-Finnassa on karkea jako fasetissa nimeltä Päägenre. Onko tarkempaa kirjallisuuslaji-fasettia toteutettu tai tulossa?
• voiko kiinteämittaista kenttää 008 hyödyntää hakutulosten rajaamisessa? Erityisesti kiinnostaa, voiko kirjallisuuslajin koodia hyödyntää ja rajata sen perusteella hakutulokset esimerkiksi vain tietokirjallisuuteen tai kaunokirjallisuuteen.

• Toive Finnan rajauksiin: Rajausvaihtoehtojen tulisi olla aakkosjärjestyksessaä (nyt määrään perustuva) sekä selausnäkymissä että hakutulosten rajaamisessa.

Ysa-Allars, Yso

• Meidän toivomus on, että tietueissa olisi aina ensin ysa-asiasanat ja sen jälkeen vasta allärsit. Ilmeisesti joskus on ohjelmallisesti muutettukin näin, mutta ruotsinkieliset laittavat usein asiasanansa ensimmäiseksi. Finnassa näytetään aluksi vain tietty määrä asiasanoja, sen jälkeen pitää klikata saadakseen niitä enemmän näkyviin. On vähän ikävää, että vain ruotsinkieliset näkyvät.

o    Asiasanoitusta ohjeistetaan laittamaan ensin YSAn sanat, sitten Allärs, Musa, Cilla ja muut. Åbo Akademiassa taitaa olla kuitenkin tapana nostaa ruotsinkieliset asiasanat listan kärkeen, joten he merkitsevät Allärsin sanat ensin. Tämä ei varmaan muuten haittaisi, mutta Finnan näkymä näyttää vain viisi ensimmäistä asiasanaa. Loput asiasanat näkyvät kun klikkaa ”lisää”-painiketta asiasanojen alla, mutta tätä asiakkaat eivät helposti huomaa. Jos Allärsin sanat ovat siis ensimmäisenä, jäävät YSAn sanat piiloon. Meidän sisällönkuvailijoita hieman häiritsee se, että he joutuvat muutamaan tätä järjestystä eli kopioimaan YSAn sanat ylemmäksi listalla. On myös tapauksia, joissa koetaan helpommaksi poistaa nämä Allärsin sanat kokonaan. Tämä on tietysti turhaa työtä, jos lähdetään poistamaan toisten tekemää metadataa.

Tähän koko juttuun liittyy muutama kysymys. Jos kaikki kirjastot eivät halua asiasanottaa samalla tavalla, niin voiko Finnan näkymää muuttaa organisaatiokohtaisesti mielensä mukaan tällaisessa tapauksessa niin, että ne allärsin sanat eivät olisikaan ensimmäisenä? Vai onko tämä muutos tehtävä itse tietueeseen, kuten nytkin on tehty? Entä jos otettaisiin käyttöön 650-kentissä 1. indikaattori, jolla asiasanan tason voi määritellä? Jos tällaista käytettäisiin, niin mitä se tarkoittaisi Finnan hakutulosten kannalta? Nousisiko ensisijaiseksi määritelty asiasana listalla ylemmäksi kuin toissijaiset? Finnan näkymää ei varmaan kannata rukata kuitenkaan sellaiseksi, että siinä näkyisi automaattisesti teoksen kaikki asiasanat, koska monestihan tämä tarkoittaisi todella pitkää listaa.

•   Miten YSO-linkityksiä voi Finnassa hyödyntää? Onko mahdollisuutta demota tätä käytännössä?

Auktoriteetit (käsitellään iltapäivällä)

• Finnasta tulee voida hakea henkilönimiauktoriteetteja sekä viittauksia nimenmuodosta: haku pitää voida tehdä tietyllä auktorisoidulla nimenmuodolla

Musiikkiaineistoihin liittyvää

• Violan osakohteiden ja  ekspressioiden tulee näkyä selkeästi: RDA?