2024-03-06

KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS

Aika: 6.3.2024 klo 09.15-12.00
Paikka: Kumean Zoom-kokoushuone
Paikalla: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Martin Engberg (Kansalliskirjasto), Anne Holappa (HUMAK), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katriina Jylhä (Vaasan kaupunginkirjasto), Henriikka Kokki (Celia), Sirpa Korhonen-Ritanen (Varastokirjasto), Jarmo Louet (Jyväskylän kaupunginkirjasto), Risto Mikkonen (Kansalliskirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Irina Vikman (Hämeen ammattikorkeakoulun kirjasto) 
Kutsuttuina asiantuntijoina: Minttu Hurme (Kansalliskirjasto), Serafia Kari (Kansalliskirjasto), Anneli Renfors (Kansalliskirjasto), Petra Peltokangas (Kirjastopalvelu), Heidi Ronkainen (Kansalliskirjasto)
Poissa: Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto)

1. Edellisen kokouksen pöytäkirja

2. Ilmoitusasiat

Menneet tapahtumat - lisätietoja

Tulevat tapahtumat - lisätietoja

• Talonmies-Extra (14): Äänikirjojen kuvailu 21.3.2024 klo 13-15
• Kuvailun tiedotuspäivä alustavasti 29.5.2024 klo 10-15.30

Puheenjohtajien kokouksesta

14.2. pidetyn puheenjohtajien kokouksen muistio

Palautekyselystä

• voidaanko tukea lähipäivien järjestämistä, jotta kaikki pääsisivät osallistumaan
• pitäisikö seuraavan kauden alussa ottaa esiin se, että jäsenet osallistuvat myös lähikokouksiin
  • organisaatiot kuitenkin hyvin erilaisia eikä kaikilla ole välttämättä mahdollisuutta osallistua
• 21.2 KYL- ja symboliasioiden lisäksi käsitellään toimintakäytäntöjä (tai siirretään eteenpäin 6.3.2024, jos hiihtolomaviikon takia useita poissa) 

Tulevat koulutukset ja koulutustarpeet

• laaja koulutus RDAsta? Esim. tekijät ja teokset
• Kuvailuryhmien tunnettuus
• KK:ssa perustettuun koulutusryhmään kiinnostuneita? Kysely lähtenyt KK:sta oppilaitoksille ja muille kouluttaville tahoille.
  • Ville, Heidi (jos sarja-aineistot mukana), ilmoitetaan Annelille halukkuudesta osallistua
  • kuvailua kouluttaneita
  • ryhmä kartoittaa sitä, millaista koulutusta jo on ja millaista tarvetta on; mitä koulutustilanteelle pitäisi tehdä; koulutusaineiston tuottaminen

3. To do -lista

Käydään seuraavaan kokoukseen läpi to do -listaa ja poistetaan vanhoja asioita. 

Asialistojen uudelleen järjestäminen

• miten organisoidaan asialistat jatkossa →  listalle vain asiat, jotka käsitellään seuraavassa palaverissa (käytännössä mahdotonta tietää)
• to do -lista vastuutettu niin, että asiat etenevät
• siivotaan seuraavaan kokoukseen mennessä pois asiat, jotka eivät tänne enää kuulu
• järkeistetään listaa pikkuhiljaa 

Lista suunnitelmista ja taulukko työn alla olevista

-merkillä tähän kokoukseen tulevat asiat

•  Sarja-aineistoryhmän työ alkaa olla päätöksessä, kuitenkin laajempaan mietintään nostettava vielä:
  • kentän 830 numerointitiedot  → auktorisoitua tietoa, teos-ryhmälle jos vielä epäselvyyttä
  • Kumea muotoilee kysymyksen, miksi Fennican painettuihin tietueisiin ajetaan digilinkit - TÄRKEÄ
    • käytäntö on sääntöjen mukainen ja käyttäjäystävällinen (laaja käyttäjäryhmä)
    • näitä voidaan replikoida vain Fikkaan, jos käytäntö on haitallinen muille 
    • Kansalliskokoelman näkökulmasta tärkeää digitoinnissa on myös painetun kokoelman säilyminen. Korvaava tallenne mainitaan aina, eikä painettua saa käyttöönsä kuin hyvästä syystä jos on muuta tarjolla.
• $9 työryhmä jatkaa työtään 
  • Tarvitaan uudet listat /  Minttu & Melindapalvelu?
  • ryhmä ei ole kokoontunut hetkeen, käydään keskustelua myös KK:n sisällä kb:n ja Melindan kesken
• BookWhere-konversio / Melinda-palvelut
  • ruotsinkieliset käännökset, missä vaiheessa? utf8-konversio valmis 
• Kuvailun yhtenäisyys ja laatu - pienryhmä
  • Sisällön merkitseminen -ohjeen (etenkin kentät 505 & 7xx) viimeistely loppusuoralla
    • Ohjeen esittely kommentteja varten, KUMEA+MUUSA  , myös Fennicassa esittely
    •  https://www.kiwi.fi/x/LICbF
    • jatketaan käsittelyä vielä seuraavassa kokouksessa, jotta 21.2. kokouksesta poissaolleet voivat myös kommentoida
  • Keskusteluun: seuraavaksi käsittelyyn 
    • väitöskirjojen kuvailu
    • 520 tiivistelmäkentän käyttö
    • luopuminen 041 kielen merkitsemisestä, jos sama kuin 008/kieli
    • värikuvitus - suomalainen lisäys? käytetään milloin? → voidaanko termi poistaa Metatietosanastosta? On käytetty 1000+ Melindassa
• Esimerkkitarpeita ja -toiveita Helmet-kirjastoista sovellusohjeeseen
  • osa kuuluu Siskulle
  • pitäisikö sovellusohjeeseen lisätä erikseen kaunon kuvailuun liittyviä kenttiä? erillinen sivu?
  • Sini tekee esimerkit ja hyväksyttää Siskulla, jonka jälkeen voidaan lisätä sovellusohjeeseen / vuoden 2023 keväällä
  • Helmetistä tulee vääränlaisia 700-kenttiä (ja 505) Melindaan, mitä tälle tehdään? 
    
    • → 12/2023 alkaen Helmetistä tulee Melindaan vain uusia tietueita
  • Anneli on siirtänyt tältä Helmet-kirjastojen listalta osan asioista sovellusohjeen korjaustaulukkoon/sovellusohjeeseen / Pialle 648
• $ymbolien merkitseminen (Ville, Anneli, Martin, Petra, Anne-Mari)
  • periaatteessa valmis
    • Ohjeen esittely kommentteja varten KUMEA+MUUSA  , selvät asiat muistioon tiedoksi, muuten vielä työstämisen jatkaminen. Ison kokonaisuuden paloitteleminen
• BIBFRAME ja linkitetty data  
• Sovellusohjeen läpikäynti (Anneli, Risto, Katja, xxx)
  • Nykyinen sovellusohje 
    • kaikki voivat käydä tekemässä ehdotuksia taulukkoon
  • Uusi RDA
    
    • mikä on aikataulu?
    • sovellusohjeesta ei linkata yksittäiseen sääntökohtaan vaan kokonaiseen alueeseen
    • Kumean pitäisi tehdä esimerkkejä, mutta missä vaiheessa näitä tehdään ja minne? 
  • voitaisiinko sovellusohjeesta poistaa kentät, joita ei käytetä? Käyttämättömistä kentistä kerrottaisiin vain formaatti-oppaassa. Pyrkimyksenä jossain kohtaa siirtyä kenttäkohtaisista ohjeista sääntökohtaisiin ohjeisiin...
• Moniosaiset teokset

4. MARC 21 -formaatti ja RDA-sovellusohje

Blogit eivät siirry uudelle alustalle, puheenjohtajien kokouksessa keskusteluun blogit ylipäänsä tiedotuskanavana. 

4.1 MARC 21 -formaatin päivitykset

• Muistutus: Jos huomaat korjaustarpeita MARC 21 -formaattiin, laita sähköpostia marc-posti(ät)helsinki.fi

• MARC 21 -formaatin päivitykset / Risto

  • päivitä sivulle oman järjestelmäsi tilanne (mukaan pvm milloin tieto lisätty)
    • uudet kentät/osakentät voidaan ottaa käyttöön, kun tiedetään, että ne eivät aiheuta haittaa missään järjestelmässä
    • formaatissa on kenttiä, jotka eivät ole enää käytössä. Tehdäänkö näihin huomautus?
      • voi tehdä, mutta mielellään järjestelmällisesti kaikkiin
• 2022: MARC 21 -formaatin päivityksiin liittyviä konversiotarpeita ja ratkaisuehdotuksia / Minttu
• Update No. 36 (June 2023)
  • 361 Structured Ownership and Custodial History (R)
  • 857 Electronic Archive Location and Access (R)
  • suomennoksessa vielä hiomista, työryhmä pääsi tauon jälkeen jatkamaan tämän parissa helmikuussa 2024, lähellä valmista 
• Update No. 37 (December 2023) on julkaistu.

  • MARC 21 bibliografisten tietojen formaattiin on lisätty uusi kenttä 023 Cluster ISSN. Kenttään 023 tallennetaan ISSN-L. Samalla kentästä 022 ISSN-TUNNUS on poistettu osakentät $l - ISSN-L  ja $m - Peruttu ISSN-L.

  • Toinen muutos bibliografisten tietojen formaattiin on se, että kenttään 532 (Huomautus saavutettavuudesta) on lisätty osakenttä $3, johon voidaan merkitä aineiston osa, jota tiedot koskevat. Osakenttä lisättiin Kansalliskirjaston ehdottamana ja idea pyytää osakentän lisäystä syntyi Kumean eli Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmän kokouksessa. Kiitokset vielä kaikille ehdotusprosessiin osallistuneille kollegoille eri organisaatioissa.

  • Auktoriteettitietojen formaatissa kenttien 371 (Osoite), 372 (Toiminta-ala) ja 374 (Ammatti) käyttöä on laajennettu niin, että niihin voidaan merkitä myös sukua koskevia tietoja.

  • Päivityksen kääntämistä valmisteltu, mutta Update 36 saatetaan loppuun ensin

• Kaikki muutokset ovat nähtävillä Kongressin kirjaston sivuilla:

  Muutokset bibliografisten tietojen formaattiin

  Muutokset auktoriteettitietojen formaattiin

  Muutokset varastotietojen formaattiin

  Muutoksista tiedotetaan tarkemmin sitten, kun päivitykset on käännetty ja viety formaatin kansallisiin käännöksiin. Kuvailun asiantuntijaryhmät ohjeistavat uusien/muuttuneiden kenttien ja osakenttien käyttöönotosta kuvailussa.

4.2 775-kentän ohjeistus RDA-sovellusohjeessa

775-kentän ohjeistuksista löytyy tällainen tuplatieto:

Näköispainos

Manifestaatio - manifestaatio (RDA J.4.2 Vastaava manifestaatio)

ESIMERKKI

100 1# ‡a Olki, Mary, ‡e kirjoittaja.
245 10 ‡a Suomalaisia sukkia ja muita neuletöitä / ‡c Mary Olki.
250 ## ‡a Näköispainos, 2. painos.
264 #1 ‡a Porvoo ; ‡a Helsinki : ‡b Werner Södeström Osakeyhtiö, ‡c [2008]
300 ## ‡a 73 sivua : ‡b kuvitettu ; ‡c 25 cm
534 ## ‡p Alun perin julkaistu: ‡c 1948.
775 08 ‡i Näköispainoksen alkuperä: ‡a Olki, Mary. ‡t Suomalaisia sukkia ja muita neuletöitä. ‡d Porvoo ; Helsinki : Werner Söderström Osakeyhtiö, [1948] ‡h 73 sivua : kuvitettu ; 25 cm

Alkuperäinen julkaisuvuosi sekä 534- että 775-kentässä. Jompikumpi lienee turha?

→ 23.8 jos 775-kentän näkyvyys Finnassa paranee, tarvitaanko enää kenttää 534? 775-kentässä ollut erilainen totetutustapa, mutta jatkossa kentän 534 tieto näkyy kentässä 775. 
→ molempien kenttien käyttö on ok, mutta yhtäaikainen käyttö on turhaa. 534-kenttä kuitenkin näytettävä Finnassa mikäli se tietueessa on.
→ muokataan sovellusohjeen esimerkkejä ja ohjataan käyttämään kenttää 775 muiden kuin musiikin ja AV-aineiston kohdalla, kenttää 534 käytetään enää musiikissa
→ sovellusohjeessa hyvä myös mainita miksi joissakin tapauksissa käytetään molempia kenttiä
→ julkaistaan, kun Finnan korjaukset on tehty seuraavassa versiossa  

4.3 Osan ja kokonaisuuden merkitseminen - mitä merkitään mihinkin kuvailuun?

/Ville

Voimmeko vielä keskustella näistä osa-kokonaisuus ISBN-tunnisteiden merkinnästä seuraavassa Kumean kokouksessa?

Eli nykyinen ohjeistus menee jotakuinkin näin, kun kuvaillaan osaa 1:

020 ## ‡a 978-951-37-7975-7 ‡q 1. osa
020 ## ‡a 978-951-37-7977-1 ‡q kokonaisuus

Osan 2 kuvailuun tulee vastaavasti

020 ## ‡a 978-951-37-7976-4 ‡q 2. osa
020 ## ‡a 978-951-37-7977-1 ‡q kokonaisuus

=> seuraus: kirjastojärjestelmät varoittavat kokonaisuuden ISBN-tunnuksen takia tupluudesta.

Sitten on vielä se mahdollisuus, että jokin kirjasto/kirjastot ovatkin valinneet kokonaisuuden kuivailun:

020 ## ‡a 978-951-37-7977-1 ‡q kokonaisuus
(muuten, merkittäisiinkö kokonaisuuden kuvailussa osien ISBN-tunnukset?)

mikä aiheuttaa taas lisää turhia tuplavaroituksia.

Eli: voitaisiinko harkita sitä, että jos käytetään analyyttistä kuvailutapaa, niin kokonaisuuden ISBN-tunnus merkitäisiin kuvailuun virheellisenä? Näin kokonaisuuden ISBN-tunnus olisi kuitenkin haulla löydettävissä, vaikka se ei sovikaan valittuun kuvailutapaan...

020 ## ‡a 978-951-37-7975-7 ‡q 1. osa
020 ## ‡z 978-951-37-7977-1 ‡q kokonaisuus

→ pitäisikö asiaa tarkastella tuplakontrollin kautta?
→ Anneli Melindapalveluihin; kuinka paljon 515-kenttiin on merkitty kokonaisuuden ISBN-tunnuksia? Nicholas: "27937 tapausta ekalla yrittämällä (poimin merkkijonot "koko teo" ja "hela verk")"

• voidaanko siirtää 020-kenttiin / Melinda

→ mietitään seuraavaan kokoukseen (7.2.2024)

• haettavuuden kannalta olisi hyvä, että kokonaisuuden ISBN merkitään
• z-osakenttään merkitseminen on formaatin vastainen tapa ja tulisi aiheuttamaan paljon kysymyksiä ja väärinkäsityksiä

Ville: 

Tämä lisäys pohdintaan kokonaisuuden ISBN-tunnuksen käytöstä yksittäistä osaa kuvailtaessa:

020 - International Standard Book Number (R)

https://www.loc.gov/marc/bibliographic/bd020.html

Kenttäohjeen jälkeen käsitellään vielä ISBN-tunnuksen merkitsemistä. Sieltä löytyy osio *Application invalid ISBN*

... For example, if there is a record for a multivolume set as well as (Heidin korostus) separate records for each of the volumes in the set, the ISBN for the set is considered application invalid on the records for the volumes. Only the ISBN applicable to the entity represented by a particular record is considered valid on that record.

Eli formaatti toteaa (tai toteaisi, jos relevantit osat olisi suomennettu) jotakuinkin, että jos moniosaisesta julkaisusta kuvaillaan yksitäiset osat, niin kokonaisuuden ISBN merkitään virheellisenä (Application invalid) yksittäisen osan kuvailuun.

• kohta pitäisi kierrättää formaattiryhmän kautta (käännös puuttuu tälle kohdalle) / Risto (R: ryhmän toiminta jatkunut 2/2024, voidaan ottaa agendalle)
• tuplakontrollille ei pystytä tekemään mitään ts. ei voida estää tuplakontrollia q-osakentän perusteella

4.4 610-kentän ohjeistus

Fiktioryhmä on päättänyt että fiktiiviset rakennukset kuvaillaan kuten yhteisöt. Eli tästä pitäisi saada maininta ja esimerkki
610 24 |a Huvikumpu (fiktiivinen rakennus) → lisätään myöhemmin

651 olisi siis mielestäni hyvä olla huomautus että fiktiiviset rakennukset menee 610.

Kantoon auktorisoitavaksi?

→ siirretään seuraavan kokouksen listalle / Sini varmistaa Marjutilta (myös Kanto)

Odotetaan kunnes ohjeistus on sisällönkuvailuohjeeseen lisätty ja lisätään sitten meille.

Tehdään itse ohje, jos ei saada siskulta.

  VH: keskustelevat tänään (24.1.) asiasta SISKUssa

4.5 KEEP- tiedoista

Haluan nostaa pöydälle kysymyksen miksi asiasanat ovat Melindassa KEEPattuja

Jos ei ehdi/pysty ylläpitämään näitä sitä mukaan kun termit muuttuvat ym, niin mitä järkeä tässä on?

Meillä yritetään kaikki muuttamaan (validoimaan) sitä mukaan kun tulevat meillä tarkistuslistoille ns. ”Authority Control Task Listalle”. Välillä on niin suuria määriä että ei todellakaan ehdi tekemään muutosta myös Melindan päähän, joten jäävät lillumaan sinne. Helkassa korjaukset kuitenkin tehdään. No joo tämä voi valua uudelleen joskus, mutta on ehkä tuolloin yksittäisenä Task Listalla ja joudetaan tekemään jotakin. Tämä kaikki aiheuttaa ylimääräisiä temppuja Alephissa, kun korjaukset voitaisiin suoraan tehdä Almassa ja contribuoioda korjaukset Melindaan

Lisäksi

Miksi myös muita asiasanastoja kuin kotimaisia on KEEPATTU???

LCSH ja MeSH termejä … En ymmärrä! – KUKA näitä Fennicassa tai Melindan ylläpitoryhmässä ylläpitää, ei varmaan kukaan, joten kenen harmiksi nämä ovat?

Meillä tehdään puolivuosittaisindeksoinnit jolloin kaikki termit jotka eivät ole valideja (mm. LCSH, MeSH, YSO, SLM, …) nousevat listoille. Nyt yritämme vielä perata marraskuun MeSH ja LCSH termien osuustta saada pienemmäksi (yhteensä vieläkin yli 11 000 termiä), ennen seuraavaa indeksointia. MeSH termien osalta vielä se hidastaa että näissä on paljon kotimaista aineistoa jotka elektronisia ja linkit vanhentuneet. Näitä on samalla yritetty korjata niin että korjatut linkit menisivät samalla Melindaan. Minä en ainakaan kaipaa tällaisessa yhtään ylimääräistä lisäprosessia tähän, jos yritän saada samalla useampia asioita päivitettyä, termit, kiinteämittaiset kentät, happamoituneita linkkejä ym.

Joten näiden asioiden helpottamiseksi luopukaa KEEPpauksista, nämä hidastavat aivan liikaa tietueiden käsittelyä.

Ymmärrän jos halutaan suojata jokin Fennica specifinen kenttä tavalla tai toisella, mutta asiasanat eivät ole sellaisia, ne elävät.

esim. virheellisistä kentistä joissa KEEP, pieni otos tämän päivän aikana vastaan tulleista:

vääriä kenttiä, virheellisiä termejä, kirjoitusvirheitä …

väärä kenttä, väärä termi

… tämä esim. Melindassa näkyy seuraavasti, eikä tällaista LCSH termiä ole

väärä kenttä, tälle löytyy auktorisoitu finaf …

kirjoitusvirhe (tässä sentään maa oli oikeassa osakentässä, usein ovat $x tai $y)

… Ei anna validoida finaf:ksi àpitäisi olla…

-- >

→ Mirja (YSO) jatkanut keskustelua aiheesta Marian kanssa

4.6 538 kentän "siivousta"

Marian viesti myös melinda-postiin:

Olisiko Melidasta mahdollista ajaa kaikki joissa 538 kentässä tuo muoto jossa ”Adobe Acrobat Reader à Adobe Reader (Acrobatia ei ole ollut enää vuosiin) … ja sitten tuplat pois

Näitä tulee nyt Melindasta välillä tuplana.

538 $a Internet-yhteys, WWW-selain ; Adobe Acrobat Reader.
538 $a Internet-yhteys, WWW-selain ; Adobe Reader.

→ ok / Fennica

4.7 Kysymys LCSH:sta

Miksi esim. asiasanoja esittelevällä sivulla (https://wiki-emerita.it.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=400875556 vanhassa wikissä) Library of Congressin asiasanasto ohjautuu tuolle vanhalle (? tai ainakin vanhan näköiselle sivulle) https://authorities.loc.gov/?

Olen joskus tämän sivun bongannut https://id.loc.gov/ , jossa linkki LCSH:n https://id.loc.gov/authorities/subjects.html . Voisiko tätä käyttää sen sijaan? Sieltä löytyisi sanaston URI:tkin (jos siis niitä halutaan käyttää kuten YSONkin sanoissa).

→ siskulle?

4.8. roolitermi "kannen tekijä" pois

Kannen tekijä roolitermi ei ole metatietosanaston termi eikä ole sinne menossa, joten ehdotan että sen esiintymät poistetaan Melindasta. Ja samalla koko kenttä pois ellei tekijällä ole muita hyväksyttäviä rooleja suhteessa ainiestoon. (A MS)

4.9 MARC-kentän 586 ohjeet

ohjeet MARC-kentän 586 (Huomautus palkinnosta) käytöstä ovat eri ohjeissa erilaiset. Lisäksi Kumean ylläpitämän RDA-sovellusohjeen ohjeistus https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/RDA-sovellusohje/536-59X%20Huomautuskent%C3%A4t/#H586-Huomautuspalkinnosta28T29 antaa suppean kuvan kentän käytöstä, koska kenttään merkitään myös muita kuin suomalaisia kirjallisuuspalkintoja ja myös muita kuin kirjallisuuspalkintoja.

Kumean RDA-sovellusohjeessa:

586 - HUOMAUTUS PALKINNOSTA (T)
Kansallisbibliografia on merkinnyt vuodesta 2009 lähtien tärkeimmät suomalaiset kirjallisuuspalkinnot tähän kenttään. Linkki Metatietosanastoon

Esimerkki
586 ## ‡a Finlandia-palkinto, 2009

Musiikin RDA-sovellusohjeessa https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/Musiikin%20RDA-sovellusohje/08.%20Huomautuskent%C3%A4t%20%285XX%29/#H586HUOMAUTUSPALKINNOSTA28T29  nämä esimerkit:
586 ## ‡a Syksyn Sävel -kilpailu (1972), 1. sija
586 ## ‡a Finlandia-palkinto (2002)
586 ## ‡a Suomen euroviisukarsinnan voittaja (1994)
Tässä merkintätapa erilainen kuin Kumean ohjeessa, ehkä voisi yhtenäistää merkinnät.

Työohjeessa Videotallenteet https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/Aineistokohtaiset%20ty%C3%B6ohjeet/Videotallenteet/#H5862013Huomautuspalkinnosta28T29 nämä esimerkit:

586 ## ‡a "Emmy Award for Best Classical Program in the Performing Arts, 1980/81"
(Sitaatti voi olla muulla kuin kuvailun kielellä)

586 ## ‡a Academy Awards, paras elokuva, 1939

→ Kumean ohjeessa merkintätapa oikein. 

→ Lisätään alkuun teksti, esim. "Kenttään lisätään tietoja erilaisista palkinnoista." Tämän lisäksi esimerkkejä myös muista kuin kirjallisuuspalkinnoista.

4.10 Celian CD-äänikirjojen kysymykset ja vastaukset

Celian CD-äänikirjojen kuvailusta nousee aina uudestaan ja uudestaan kysymyksiä ja toiveita omasta ohjeesta niille. Nyt toiveita on noussut esiin Melindan asiakastyytyväisyyskyselyn kautta. AV-aineistotyöryhmä jo vastasikin minulle, että omaa ohjetta ei haluttaisi/ehditä nyt tekemään. Asiaa käsiteltiin keväällä 2021 Kumeassa ja kokoustettiin jollakin porukalla. Ehkä myös silloin kysymykset tulivat jonkin Melindan asiakastyytyväisyyskyselyn tms. kautta. Silloin kysymykset ja vastaukset julkaistiin Kumean muistioiden sisällä, josta ne eivät ole kauhean hyvin löydettävissä. Olen koostanut oheiseen liitteeseen Kumean muistioista löytyvät kysymykset ja vastaukset. Voisiko RDA-kuvailu MARC 21 -formaatilla -sivuston Aineistokohtaisia ohjeita- tai Lisäohjeita-kohtiin tehdä oman sivunsa näistä kysymyksistä ja vastauksista? Asiaa on tarkoitus esitellä myös lyhyesti Talonmies-Extrassa 21.3. Myös täältä löytyy asiaan liittyvää pohdintaa (saattaa sisältyä jo noihin kysymyksiin ja vastauksiin).

Celian CD kooste

4.11 366 - Kaupallinen saatavuus (T) osakentät $e ja $g + 263 - Arvioitu julkaisuaika (ET)

kokoonnuimme tänään katsomaan joidenkin kumealaisten kanssa RDA-sovellusohjeen korjattavia kohtia ja päätimme tuoda Kumean käsittelyyn tämän/nämä asian/asiat. 

Kentän 366 Kaupallinen saatavuus (T) kohdalle haluaisimme seuraavan muutoksen:

Tämä esimerkki pois formaatista: 

366 ## ‡a Ennakkotieto

Tilalle:

366 ## ‡e Loppuunmyyty ‡g vvvvkkpp

Selitys:

‡a-osakentässä tulisi olla nimeke, huomautustieto kuuluu osakenttään ‡e. Lisäksi Kirjavälityksen ja Kansalliskirjaston ennakkotiedot merkitään 500- ja 594-kenttiin.

Osakenttien selitykset formaatin suomennoksessa:

‡a - Julkaisijan/kustantajan tiivistetty nimeketieto (ET)

‡e - Huomautus (ET)

366 ‡g osakenttään tallennetaan päivämäärä, josta lähtien aineisto on ollut loppuunmyyty. Todettiin, että tästä olisi hyötyä kuvailutyössä. Se pitäisi tosin saada näkyväksi myös Finnassa ja muissa asiakasnäytöissä.

 

Kenttään 263 tallennetaan arvioitu julkaisuaika muodossa:

263 ## ‡a vvvvkkpp

Tieto pitäisi muistaa poistaa , kun aineisto on julkaistu ja tietueessa on 264-kenttä.

366 ## ‡e Loppuunmyyty ‡g vvvvkkpp – Myös tämä tieto pitää poistaa, mikäli aineistosta on otettu uusi muuttumaton painos samalla ISBN-tunnuksella.

4.12 Pienryhmä 506/540/856/857

Satu: 

Palaan nyt tähän aiemmin odottamaan jääneeseen 506/540/856/857-kenttien uuden käytännön käyttöönottoon ja sen aikatauluun. Käyttöoikeuksien metatietojen ohjepäivityksen yhteydessä todettiin, että Fennican toivomat vapaakappalefraasien muutokset (käytettävissä vapaakappalekirjastoissa à käytettävissä vapaakappaletyöasemilla) kannattaisi tehdä samanaikaisesti uusien 856/857-(osa)kenttien käyttöönoton kanssa, jotta integraatioiden päivitys olisi Alma-vapaakappalekirjastoille mahdollisimman mutkatonta. Uudistuksen kanssa ei ole ollut mahdollista vielä toistaiseksi edetä, koska Alma-kirjastot saavat kaikki tarpeelliset (osa)kentät käyttöönsä vasta tämän vuoden alkupuolella.

Ainakin 856g-osakentän käyttöönotto muuttaa kuvailukäytäntöjä myös muualla kuin Fennicassa, joten muutoksista seuraa päivitystarpeita kommenteilla olevaan käyttöoikeuksien metatieto -ohjeeseen sekä RDA-sovellusohjeeseen. Tästä syystä tiedustelen, millä aikataululla uudistuksia on ajateltu Kumeassa viedä eteenpäin? Fennicassa toivotaan, että fraasien ja 506/540/856-kenttien muutokset saataisiin käyttöön mahdollisimman pian. 857-kentän käyttöönotto sen sijaan saattaa vaatia meilläkin vielä jonkin verran pohdintaa.

→ Alma kokoustaa parin viikon kuluttua (fraasit), kerran vuodessa (keväällä) otetaan päivitykset

Pienryhmään Katja, Heidi, Ville, Anne-Mari, Pia

→ jätetään kenttä 857 myöhemmälle, mutta testejä sen kanssa voi tehdä (esim. kv ISSN-keskus):
857 40$bNational Library of Finland$cThe Finnish Web Archive$d2006-01-16-$fsaved 9431 times as of 2022-03-14$nOnsite access in legal deposit libraries$qtext/html$uhttps://verkkoarkisto.kansalliskirjasto.fi/wayback/*/www.hs.fi

→ selvitetään vielä, että voiko muuttaa vapaakappalekäytäntöä niin, että 506- ja 540-kentistä luovutaan ja tehdään uudentyyppinen 856 g-osakentällä ja muokatulla fraasilla, vaikka vapaan käytön pysyvää linkkiä ei merkittäisi g-osakenttään (Satu palaa asiaan):
856 40 $l (star)Online access with authorization $l http://purl.org/coar/access_right/c_16ec $n Aineisto on käytettävissä vapaakappaletyöasemilla $r http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433 $t Aineisto on käytettävissä tutkimus- ja muihin tarkoituksiin $g http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5504-8 $z Käytettävissä vapaakappaletyöasemilla $5 FI-Vapaa

Tarja Mäkisen viesti fraasilisäyksestä:

506 0# $a Ei kaupallisessa jakelussa. $u https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P16g

→ fraasi on väärässä kentässä, pitäisi olla kentässä 540 ja koskee todennäköisesti myös painettua aineistoa
→ saadaanko Tarja tai Jussi-Pekka esittelemään asiaa Kumealle tai pienryhmälle; joko pienryhmä 13.3. tai Kumea 6.3

5. Kirjastojärjestelmät

Aleph

Alma

Aurora

Finna

Koha

Quria

Sierra

6. AV-aineistotyöryhmä 

Kentän 346 ohjeistus

Risto: Keskeneräisiä formaattikorjauksia läpikäydessäni törmäsin tällaiseen viime keväänä MARC 21 -käännösryhmässä esillä olleeseen asiaan, enkä ollut varma onko se viety silloin AV-ryhmälle vai jäänyt vielä mietintään.

Kyse on aluekoodin merkinnästä videotallenteen kuvailussa.

Kenttä 347 $e – Aluekoodi (T) 

Videotallenneohjeessa on tällainen esimerkki:

347 ## ‡a videotiedosto ‡b DVD video ‡e alue 2

Mikä olisi AV-ryhmän kanta tähän? Tulisiko aluekoodi tallentaa kuvailuun, ja tulisiko se tallentaa myös silloin, kun kyseessä on Suomessa käytettävä tallenne, vai pitäisikö koodi tallentaa vain silloin kun kyseessä on jokin muista alueista?

Kysymys nousi esille, koska formaatin suomennoksessa ei ole esimerkkiä osakentän käytöstä ollenkaan. Viime vuonna MARC-ryhmä oli pohtinut pitäisikö kuvailukäytäntöjä muuttaa niin, että jos koodi on muu kuin ”suomalainen” aluekoodi tulisi se merkitä. Listaus aluekoodeista löytyy metatietosanastosta.

Anna: 

Kyllä tämä on ollut AV-ryhmällä mietittävänä. Käännösryhmän ehdotus oli

• Jos koodi on poikkeava, siis ei 2 tai 0 (jolloin Suomessa tarvitaan muokattu soitin levyn soittamiseen), koodi tulisi antaa.

• Suositellaan RDARE-sanaston suomenkielisten arvojen käyttöä(https://finto.fi/mts/fi/page/m4400) kun aluekoodi tallennetaan; esim. "alue 4". Sanastossa olevaa koodin URIa ei tule käyttää, koska se ei linkity oikein.

Ehdotus vaikutti järkevältä, mutta video-ohjeen päivitys jäi tekemättä koska 538-kentän käyttöä (kentän 347 lisäksi) piti vielä selvittää. Ilmeisesti ainakin Helmetissä on venäläistä ainestoa, jossa koodin ja huomautuksen käyttö olisi tarpeen.

Täytyy katsoa tämä kuntoon ja päivittää ohje seuraavan AV-ryhmän kokouksen jälkeen.

Muutos äänikirjojen kuvailuun (240-kenttä)?

E-äänikirjoista on esitys maaliskuun Talonmies-ekstrassa. Tässä yhteydessä nousi esille Villen jo aikaisemmin esille ottama kysymys äänikirjojen 240-kentästä. Tähän mennessä sitä ei ole alkukielellä olevien äänikirjojen kuvailussa käytetty, eikä ohjeistettu. Miten asian kanssa kannattaisi edetä? Kannattaako tätä ottaa alustavasti esille Talonmies-ekstrassa?

Yksinkertainen esimerkki tästä olisi:

240 10 ‡a Työoikeuden perusteet, ‡l suomi. ‡h Puhe

Monimutkaisempi esimerkki, kun samasta kirjasta löytyy kaksi äänikirjaversiota joilla on eri lukijat:

7. Metatietosanaston kehittäminen

Metatietosanaston kehittäminen - taulukko, jonne viedään termiehdotukset Metatietosanastoon sekä sanaston korjaus- ja muutosehdotukset

• kun tehdään ehdotuksia wikiin, merkitään myös rakenteen kohta, johon termi kuuluu. Lisätään myös määritelmiä ja esimerkkejä. Ruotsinkielin käännös tehdään Åbo Akademissa
  • Kumea tekee päätöksen termistä, mutta Matti voi olla mukana miettimässä, jos on tarvetta
  • olisi hyvä, että uudet termit olisivat Metatietosanastossa valmiina jo siinä vaiheessa, kun esim. sovellusohjeeseen tulee uutta ohjeistusta, valmistelu usean tahon yhteistyönä

Kumean työtilassa erillinen sivu hylätyille termiehdotuksille Hylätyt termiehdotukset (Metatietosanasto), jonne on tallennettu hylätyt termiehdotukset ja niihin liittyvää työryhmän sisäistä keskustelua.

Keväällä perustettiin Metatietosanaston setvimiseen pienryhmä (Minna, Martin, Ville, Petra, Anneli mukaan syksyllä) 

• Pienryhmän sivu Metatietosanaston päivittäminen

7.1  Julkaisuun liittyy digitaalisia aineistoja

Feedback from vocab: MTS
Julkaisuun liittyy digitaalisia aineistoja, jotka ovat käytettävissä mobiililaitteeseen ladattavan sovelluksen avulla. Voisiko olla vain lyhyempikin muoto olemassa "Julkaisuun liittyy digitaalisia aineistoja". Olisi paljon monikäyttöisempi.

Matti: palautelomakkeen kautta tullut ehdotus Metatietosanastoon. Ehdotetaan siis uutta fraasia "Julkaisuun liittyy digitaalisia aineistoja". Itse näen tuon hieman hankalaksi kun se ei täsmennä miten liittyy, onko mukana julkaisussa jotain digitaalista vaiko verkossa tai jossain sovelluksessa tms. Mutta Kumea voinee käsitellä?

→ otetaan lyhyempi fraasi ja poistetaan myös 'Julkaisussa qr-koodi'? Mitkä muut fraasit voisi korvata tällä lyhyemmällä muodolla? Sini kerää kokoon ja katsotaan seuraavassa kokouksessa 12/2023
→ pitäisi ennemmin huomauttaa siitä mitä verkosta löytyy

→ paljonko näitä fraaseja on käytetty?

→ oppikirjoissa esim. sovelluksella käytettävissä digitaalisia aineistoja

→ fraasia käytetään vain silloin, kun digitaalinen aineisto on oleellinen osa julkaisua, ei silloin kun aineisto sisältää esim. vain linkkejä

→ "Osa julkaisusta digitaalisena"?

→ vapaamuotoinen huomautus, jossa tarkemmin ilmastaan digitaalista sisältöä, esim. musikki, videot jne. ja tapa päästä näihin sisältöihin

→ mietitään erilaisia tapauksia seuraavaan kokoukseen 2024 Kohta "Huomautus tallenteesta" Metatietosanastossa 

→ 27.2.2024: voidaanko lyhentää tämä yksi haluttu fraasi ja siirtää muuten kohta pienryhmälle? 

7.2 546: Kiinaksi ;|b yksinkertaistetut merkit? (Metatietosanastoon?)

Sini:
Luetteloin tässä (worldcatin avulla) kiinankielistä ja monessa teoksessa löytyy maailmalla tieto käytetystä merkistöstä, mutta en tiedä miten se kuuluu suomeksi ilmaista. Onko oikein sanoa yksinkertaistetut merkit (simplified) ja jos tulisi perinteistä (traditional) niin perinteiset merkit?

Pitäisikö nämä vielä löytääkin jostain, eli, Metatietosanastoon?

Jarmo:

Kotoistuksen mukaan kielen nimenä Simplified Chinese on yksinkertaistettu kiina, joten eiköhän sitä voi käyttää myös merkistöstä.

7.3 Kentän 246 i -fraasi

Ohjeistamme täällä näin kentän 246 kohdallla:

”Verkkoaineisto: Jos aineistoa tarjoavan palvelun antama nimeke poikkeaa aineistoon merkitystä nimekkeestä ja palveluntarjoajan nimeke katsotaan tärkeäksi, se voidaan merkitä varianttinimekkeenä joko ilman selitystä tai selityksen kanssa: 

246 1# $i Palvelussa myös nimellä: $a <Nimeke>

246 1# $a <Nimeke>”

Tuo i-osakentän fraasi puuttuu Metatietosanastosta. Ehdotamme? Käytetty seitsemän kertaa Melindassa.

Tarvitaanko tätä vai voidaanko käyttää "tunnetaan myös nimellä"?

→ "Tunnetaan myös nimellä" ok

7.4 Saavutettavuustiedoista Celian aineistossa

tässä muutama saavutettavuusmetatietoja koskeva huomio mm. koskettelukirja-aineistostamme, ja mahdollisia uusia termejä metatietosanastoon. Heräisikö ajatuksia?

Metatietosanastossa löytyy jo lause Sisältää pistetekstin lisäksi painetun tekstin.

-> voisiko olla käytössä myös toisin päin käännetty lause, eli Sisältää painetun tekstin lisäksi pistetekstin? Se pätisi paremmin koskettelukirjoihin, koska monesti näkevä lukee niitä lapselle / lapsen kanssa. Tämä olisi siten vaihtoehto, jossa painettuun tekstiin kohdistuisi ensisijainen huomio.

- tosin koskettelukirjat olisivat ehkä ainoa aineisto, johon tätä tarvitsisi (voisimme myös käyttää ilman auktorisoitua lausetta, huomautuskentässä?)

- Kuuloon perustuva: käytämme lausetta vain niissä koskettelukirjoissa, joissa on mukana äänite, emme muun äänen yhteydessä, esim. jos kirja sisältää ääntä tuottavaa materiaalia (rapinaa yms.)

Toisessa yhteydessä pohdimme, että termi Kuvia ei ole selostettu voisi olla hyvä lisä metatietosanastoon, ainakin joissain aineistoissamme (varsinkin DaisyTrio) se olisi kuvaava. Ruotsinkielinen termi on pohdinnassa.

Myös nämä seuraavat olisivat toimivia ja niiden olisi hyvä olla asiakkaille näkyvissä:

Kirjaan liittyy erillinen kohokuvaliite

Kirjaan liittyy ainekohtainen kohokuvasto

• mikä tämä ainekohtainen on? Koulun oppiaine? Jos on, niin "oppiainekohtainen"?

8. Uuden RDA:n linjaukset

9. Kirjastojen kysymyksiä

ks. myös keskeneräisten lista

1) Kysymys: Kuvailu: 10 viittomakielistä runoilijaa : runoja suomalaisella viittomakielellä [DVD-videolevy], Villen sähköposti 26.1

Melinda Id 014554155
10 viittomakielistä runoilijaa : runoja suomalaisella viittomakielellä

• Onkohan tässä 700 kentän roolit, esimerkiksi "tekijä" ja "lausuja" oikein?
• Miten merkitään oikeaoppisesti kieleksi suomalainen viittomakieli?
• Onko "DVD-videolevyllisyys" merkitty oikein, mm. ikärajat jne. vermeet?

VASTAUS Xxx

→ siirretään syksyyn, viittomakielinen kirjasto avuksi? Henriikka ohjaa kysymyksen eteenpäin 09/2023

Vastaus Viittomakielisestä kirjastosta:

- tiedot pystyttiin tarkistamaan suoraan dvd:stä

- DVD:llä esiintyvät henkilöt ovat kaikki suomalaisia kuuroja ja käyttävät kommunikoinnissaan suomalaista viittomakieltä. He viittovat DVD:llä ilmeisesti itse suoraan viittomakielelle kirjoittamiaan runoja - runoilla ei ehkä ole koskaan ollutkaan muotoa millään kirjoitetulla kielellä.

- Jos sgn tarkoittaa Melindassa suomalaista viittomakieltä, silloin kieli on merkitty oikein. Melindan kaikki merkinnät vastaavat DVD:n kannessa olevia tietoja.

- Huom. Koska sgn tarkoittaa yleisesti viittomakieliä, kysyttiin vielä jatkokysymys.

- Ehkä olisi hyvä olla jossain näkyvissä, että kyse on suomalaisella viittomakielellä olevasta aineistosta. Olisiko huomautuskenttä siihen oikea paikka?

Kenttään 546 $a Suomalainen viittomakieli. Roolit kentässä 700 tekijä ja esittäjä

→ keskustellaan metatietosanastoryhmässä vielä, palataan seuraavassa kokouksessa 2/2024. Missä roolissa viittomakielinen tekijä toimii, voiko olla kirjoittaja? 

Sini: Viittomakieli/tukiviittomat lasten kuvakirjoissa, miten tulisi ilmaista kielikentissä?

Kuten eilen uhk… lupasin, tuon käsiteltäväksi kirjat Pupu ei nuku 978-952-67656-3-1 ja Pupu auttaa 978-952-67656-4-8. Viittomakieli/tukiviittomat on kuvailussa tuotu esiin vain ykl-luokan ja asiasanojen tasolla. Mielestäni pitäisi jotain mainita myös kielikentissä?

Pupu ei nuku tuli pöydälleni tänään, ja sen sisältö näyttää tältä:

Petra: Kirjastopalvelu on kuvaillut nämä kirjat. Meillä tukiviittomia ei ole aikasemminkaan tulkittu varsinaiseksi viittomakieleksi.

Kirjan kustantajan sivuilta: "Pupu ei nuku -satu sisältää yksinkertaisia toimintoja ja sanastoa sekä aiheisiin liittyvät kuvitetut tukiviittomat."

"Tukiviittomat ovat viittomia, joita käytetään kielenkehityshäiriöisten lasten puheen kehittymisen tukena. Suomessa käytetyt tukiviittomat on lainattu suomalaisesta viittomakielestä selkeinä selkoviittomina^[1]. Tukiviittomia käytettäessä puhutaan samanaikaisesti kun lauseen avainsana viitotaan. Tukiviittomia ei siis pidä sekoittaa viittomakieleen, joka on itsenäinen kieli kielioppeineen, sanajärjestyksineen, kulttuureineen ja muine kielelle ominaisine piirteineen. Käsitettä viitottu puhe käytetään, kun tarkoitetaan puheen sanatarkkaa kääntämistä viittomiksi. Tätä menetelmää käyttävät yleensä kuuroutuneet tai puheen oppimisen jälkeen kuulonsa menettäneet." (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukiviittoma)

2) Kysymys: Vastuullisuusmerkinnöt taidekirjoissa ja näyttelyjulkaisuissa, Petran sähköposti 24.1.

Kuvailijoidemme keskuudessa on herännyt pohdintaa koskien taidekirjojen ja näyttelyjulkaisujen vastuullisuusmerkintöjä, ja erityisesti koskien julkaisuihin artikkeleita tai muita tekstejä kirjoittaneiden tekijätietoja.

Kumean RDA-hakutiedot -ohjeen esimerkeissä kirjoittajien tekijätiedot on merkitty 245 c -osakenttään:
Esim.:
110 2# ‡a Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmat (Mänttä). ‡0 (FIN11)000012956
245 10 ‡a Kymmenen polkua kokoelmaan : ‡b teoksia Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta / ‡c [julkaisija]: Serlachius-museot ; toimittaja: Tarja Talvitie ; esipuhe: Henrik de la Chapelle, Pauli Sivonen ; julkaisun tekstit: Leena Ahtola-Moorhouse [ja 13 muuta] ; käännökset: Markus Sandberg ; kuvat: Vesa Aaltonen [ja muita] ; taiteilijat: Wäinö Aaltonen [ja 93 muuta].

Kumean RDA-hakutiedot -ohjeessa puhutaan näistä julkaisuista koosteina: "...Tällaisia ovat näyttelyjulkaisut tai muut koosteet taiteilijan (taiteilijaryhmän) teoksista tehdyistä kuvajäljenteistä."

Käsitelläänkö näyttelyjulkaisuja yms. samalla tavalla koosteina kuin artikkelikokoelmia, vaikka niiden pääkirjaus on usein taiteilijalla, taidekokoelmalla tms. eikä nimekkeellä?

Fennican RDA-ohje ohjeistaa näin:
"Jos kyseessä on artikkelikokoelma, jossa kirjoittajatiedot eivät koske koko teosta, vaan vain kutakin artikkelia, merkitään nämä kirjoittajatiedot 500-kenttään. Tällöin 245 c-kenttään tulevat vain koko teosta koskevat vastuullisuustiedot.
Esim.
245 00 ‡a Me ja ne : ‡b välineitä vastakkainasettelujen aikaan / ‡c toimittaneet Miriam Attias & Jonna Kangasoja.
500 ## ‡a Artikkelien kirjoittajat: Kai Alhanen ja 13 muuta. ‡9 FENNI<KEEP>"

En onnistunut löytämään vastaavaa ohjetta Kumean RDA-ohjeesta.

VASTAUS Xxx

Käydään läpi hakutiedot samalla kun käsitellään uuden RDAn tekstiä suhteessa sovellusohjeisiin. Sovittu 5.4.2023. Kumean toukokuun kokouksessa aiheena RDA. Lisätään tämä kokouksen listalle. Varsinkin näyttely- ja taidejulkaisuissa vastuullisuustiedoissa tarkistettavaa. 

→ syksylle & pienryhmälle (perustettavalle tai teos-ryhmälle?)

HUOM! Fennicalla on erillinen ohje näyttelyjulkaisuista ja saman kaltaisia esimerkkejä on Kumean sovellusohjeen hakutiedoissa. Pitäisikö niita laajentaa/taustoittaa, jotta saadaan tämä kysymys ratkaistua?

→ palataan vuonna 2024

3) Kysymys: Z. Topelius elämäkerta, Martinin sähköposti 17.1

Pieni kuvailupulma koskien 240 ja 245 -kenttiä. Yhdestä alkuteoksesta on tehty kaksiosainen suomennos. Näille on annettu osien numerointi (tai nimet) muodossa edellinen osa ja jälkimmäinen osa. Ovatko numerointitietoa ja menevät osakenttään n? vai osien nimiä ja osakenttään p? (formaatti, 245/n: Numbering is defined as an indication of sequencing in any form, e.g., Part 1, Supplement A, Book two.) Entä tuleeko 240-kentän olla nimenomaan identtinen molemmissa tietueissa vai tuleeko niiden erota toisistaan? Valikoima? Osa 1, osa 2?

Nimiösivu liitteenä.

(Suomennoksen esiössä ja selässä esiintyy nimeke Z. Topelius I ja vastaavasti jälkimmäisessä osassa Z. Topelius II)

Alkukielinen julkaisu
Melinda 016686134
100 1# $a Nyberg, Paul, $d 1889-1968, $e kirjoittaja. $0 (FIN11)000053887
245 10 $a Zachris Topelius : $b en biografisk skildring / $c Paul Nyberg.
260 ## $c 1949

Melinda 000772775
100 1# $a Nyberg, Paul, $d 1889-1968, $e kirjoittaja. $0 (FIN11)000053887
240 10 $a Zachris Topelius, $l suomi
245 10 $a Z. Topelius : $b elämäkerrallinen kuvaus. $n Edellinen osa / $c kirjoittanut Paul Nyberg ; suomentanut Lauri Hirvensalo ; runot, joista ei ole erikoisesti mainittu, suomentanut Elina Vaara.
260 ## $c 1950

Melinda 018980039
100 1# $a Nyberg, Paul, $d 1889-1968, $e kirjoittaja. $0 (FIN11)000053887
240 10 $a Zachris Topelius, $l suomi
245 10 $a Z. Topelius : $b elämäkerrallinen kuvaus. $n Jälkimmäinen osa / $c kirjoittanut Paul Nyberg ; suomentanut Lauri Hirvensalo ; runot, joista ei ole erikoisesti mainittu, suomentanut Elina Vaara.
260 ## $c 1950

VASTAUS Xxx

Päänimeke virheellisenä:

245 10 $a Z. Topelius : $b elämäkerrallinen kuvaus. $n Edellinen osa / $c ...
245 10 $a Z. Topelius : $b elämäkerrallinen kuvaus. $n Jälkimmäinen osa / $c ...

Päänimeke korjattuna:

245 10 $a Z. Topelius. $n Edellinen osa : $b elämäkerrallinen kuvaus / $c ...
245 10 $a Z. Topelius. $n Jälkimmäinen osa : $b elämäkerrallinen kuvaus / $c ...

Jolloin myös kuvailuun moniosaisena tulee loogisesti:

245 10 $a Z. Topelius : $b elämäkerrallinen kuvaus / $c ...
300 ## $a 2 nidettä ...
505 0# $a Edellinen osa -- Jälkimmäinen osa.

Käytettäneen $n osakenttää, sillä 'osa' pysyy, vain sen määrite muuttuu? (vrt Supplement A, Supplement B...)

240 kenttää varten sinun tulisi selvittää
1) ensisijainen nimeke
2) missä kohtaa tuo jako alkukielisessä tapahtuu
Moniosaisena kuvailussa ei tietenkään ole kohdan 2) ongelmaa...

Anne: 

Tuo Villen b-osakenttää koskeva huomio on kiinnostava. Viittasit siihen jo aikaisemmin Annelin oppikirjaviestin yhteydessä. Selvästikin tämä vaatii keskustelua (ja ohjeistuksen muokkaamista? tiedottamista?). Tällaisia 245-kenttiä nimittäin todella on  paljon:

245 10 $a Päänimeke : $b muu nimeke. $n Osa xx /

RDA-sovellusohjeessa ei pikaisesti katsomalla ole tähän liittyviä esimerkkejä. Marc-suomennoksen esimerkit eivät tunnetusti ole ajan tasalla, mutta kuvailijat varmasti ottavat mallia tuoltakin jos/kun sovellusohjeesta ei löydy apua. Tuota yllä olevaa mallia löytyy formaatista parin esimerkin verran: https://marc21.kansalliskirjasto.fi/bib/20X-24X.htm#245

Löytyisikö viittausta ko. kohtaan RDA-tekstissä? Näissä formaatin esimerkkinä olevissa tapauksissa käsitän kuvailun koskevan sellaisia moniosaisia teoksia, joissa muu nimeke liittyy juuri päänimekkeeseen ja pysyy osasta toiseen samana. Oletettavasti sama ajatus on ollut Martinin ja Annelin löytämissä tapauksissa.

Ville:

Päänimekettä on käsitelty omassa luvussaan, RDA 2.3.2 Päänimeke
Merkitsemisestä ks RDA 2.3.1.7.1 Osan, lohkon tai suplementin nimeke joka on riittämätön identifioimaan manifestaatiota

Asiaa voi ajatella esimerkiksi teoksen kautta:

Virheellisesti:
Jotain : muuta nimekettä pukkaa. Osa 1

Oikein:
Jotain. Osa 1 : muuta nimekettä pukkaa

(jos kuvaillaan moniosaisena, niin: Jotain : muuta nimekettä pukkaa)

Yleensä manifestaation (alkukielinen) päänimeke on myös teoksen ensisijainen nimeke.
Esimerkki, ekspressioviitaus ruotsinnoksessa:

Virheellisesti:
Jotain : muuta nimekettä pukkaa. Osa 1, ruotsi

Oikein:
Jotain. Osa 1, ruotsi

Anneli:

Nämä tapaukset tosiaan liittyvät aineistoihin, joissa muu nimeketieto liittyy päänimekkeeseen. Yritin etsiä RDA Toolkitistä ohjeita, joiden mukaan muu nimeketieto pitäisi merkitä osan numeroinnin yhteyteen. En löytänyt tietoa. Sen sijaan löytyy useita kohtia RDA Toolkitista, joissa viitataan siihen, että muu nimeketieto esiintyy moniosaisissa teoksissa päänimekkeen yhteydessä. Ja se merkitään, koska SKL-linjauksen mukaan on lisäydinelementti.

RDA 2.3.4 Muu nimeketieto

RDA 2.3.4.3 Muun nimeketiedon merkitseminen
Merkitään muu nimeketieto, joka esiintyy samassa tiedonlähteessä kuin päänimeke. Noudatetaan kohdan 2.3.1 perusohjeita nimekkeiden merkitsemisestä.

RDA 2.3.4.7 Muun nimeketiedon muutosten merkitseminen

RDA 2.3.4.7.1 Moniosaiset monografiat

Jos kuvailuun merkitty muu nimeketieto ei enää esiinny jostain osasta alkaen, tehdään nimekkeen poistumisesta huomautus (katso 2.17.2.4).

2.17.2.4 Nimekkeen vaihtelut, epätarkkuudet ja puuttumiset

Joissakin tapauksissa manifestaation satunnaisissa numeroissa, osissa tai versioissa esiintyy eri päänimekkeitä, rinnakkaisia päänimekkeitä, erilaisia muita nimeketietoja tai rinnakkaisia muita nimeketietoja. Jos näitä eroavuuksia ei pidetä tärkeinä tunnistamisen tai löytyvyyden kannalta, tehdään yleinen huomautus nimekkeen tms. vaihtelusta.

ESIMERKKI
Nimeke vaihtelee jonkin verran
Nimeke osien 3, 5 ja 6 koteloissa vaihtelee jokin verran
Alanimeke vaihtelee

Ville: 

Vielä sellainen huomio, että virheellinen esimerkki on myös itsessään virheellinen:

245 10 $a Päänimeke : $b muu nimeke. $n Osa xx / ...

RDA 2.3.1.7.1 perusteella:

245 10 $a Yhteisnimeke : $b muu nimeke. $n Osa xx / ...

Eli päänimekkeen rakennuspalikat ovat:

1. a) yhteisnimeke
2. b) osan, lohkon tai suplementin määrite
3. c) osan, lohkon tai suplementin nimeke.

Anneli:

eli tässä on siis kysymys siitä kuvaillemmeko manifestaatioita vai teoksia? Niin kauan kuin emme ole linkitetyssä kirjastodatassa vaan MARC-formaattia tukevassa kuvailutyökalussa eikö olisi parempi, että tapauksissa joissa alkukielinen teos kuvailtaisiin teoksena erilailla kuin manifestaationa, olisi parempi jos 245-kenttä moniosaisissa manifestaatioissa kuvailtaisiin vanhaan tapaan? 240/130 sitten omaan tyyliinsä teostietojen mukaan.

Vai onko kysymys siitä, kuvailemmeko osaa vai kokonaisuutta?

Yhteisnimeke = Päänimeke silloin, kun osalla ei ole erottuvaa nimekettä?

Ville:

Jos manifestaatiolla ei ole b) ja c), niin päänimekkeen muodostamiseen jää vain yhteisnimeke.

Eli päänimekkeen rakennuspalikat ovat:

1. a) yhteisnimeke
2. b) osan, lohkon tai suplementin määrite
3. c) osan, lohkon tai suplementin nimeke

4) Kysymys: Ikäsuosituksen merkitseminen (521), sähköposti 19.1

sovellusohjeessa ja formaatin suomennoksessa on esimerkki ikäsuosituksen merkitsemisestä sanallisessa muodossa:

521 1# ‡a Ikäsuositus: 3-7-vuotiaille. 50X-535 Huomautuskentät - RDA-sovellusohje - University of Helsinki Confluence

Myös pelien kuvailuohjeessa todetaan yksiselitteisesti tämän muodon merkitseminen: Pelit - RDA-sovellusohje - University of Helsinki Confluence

Metatietosanaston esimerkit ovat kuitenkin tyyppiä ”Ikäsuositus 16+” http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:mts:m1088

Sisällönkuvailuoppaassa taas on numeroita ”koodimuodossa”:

521 1_  |a  005-008. 02. Kohderyhmä - RDA-sovellusohje - University of Helsinki Confluence

Onko joku näistä suositeltavin tapa? Pitäisikö Metatietosanaston esimerkit korjata vai onko sekin mahdollinen merkitsemistapa? Meillä on suosittu ihmisluettavaa sovellusohjeessa käytettyä fraasia, mutta Melindasta on tarjolla usein +-merkillisiä muotoja.

VH: fraasi 'ikäsuositus' täytyy poistaa Metatietosanastosta, sillä sitä ei voi yksin merkitä kuvailuun (koska pitää antaa ikä!)

VASTAUS Xxx

5) Kysymys: Kuvailun keventäminen, sähköposti 23.1

En ole ollut kovin innokas kuvailun keventämisen kannattaja, mutta nyt tuli vastaan tietue, jossa mielestäni kuvailua voisi keventää. Kysymyksessä on kirjan 978-951-858-521-6 (Lohikäärme maailman myyteissä ja tarinoissa. Kirjassa on sama kansi- ja selkänimeke. Tarvitseeko molempia lisätä kuvailutietueeseen kenttinä 246? Eikö toinen riitä? Ja entä tuo kenttä 246 30 Lohikäärme, kun asiasanoissa on kutenkin mainittu lohikäärmeet?

VASTAUS Xxx

• 246 14 ja 18 vastaavat vanhaa purettua fraasia (nimeke kannessa ja selässä), mutta tässä tapauksessa tulleet kuvailun seurauksena
  • ohjeistus tähän tapaan tuli vain n. vuosi sitten 
  • asiakas hakee nimekkeellä ja löytää julkaisun huolimatta näistä
• 246 30 varmaankin turha (näkemättä julkaisua)

Petra:

Kuvailijan mukaan julkaisun esiössä oli nimeke "Lohikäärme". Myös nimiösivulla nimekkeessä sana "lohikäärme" oli typografisesti korostettuna. Siksi tähän on merkitty tuo 246 30 $a Lohikäärme.

6) Kysymys: Melinda id 18797229: 500-kenttä lisätty, sähköposti melinda-cat -listalla 1.2

ISBN 978-91-527-4904-3

Maailmanmainiot Mattssonit

Päänimeke on oikein julkaisun kannessa ja selässä, Mattssonit kahdella s:llä.

Nimiösivulla on Mattsonit yhdellä s:llä.

Lisäsin 500-kentän:

Nimiösivulla päänimeke virheellisesti: Maailmanmainiot Mattsonit.

VASTAUS Xxx

Martin:

Tietueeseen on merkitty huomautus nimiösivulla olevasta nimekkeen muodosta. Kumean ohjeen mukaan nimiösivulta löytyvä nimeke tulisi olla 245-kentässä. Mitäs mieltä olette?

Melinda id 18797229 nyt
245 10 ‡a Maailmanmainiot Mattssonit : ‡b nälkävuosista peltojen paketointiin / ‡c Liisa Paavilainen.
500 ## ‡a Nimiösivulla päänimeke virheellisesti: Maailmanmainiot Mattsonit.

Kumean ohjeiden mukaan tulisi merkitä
245 10 ‡a Maailmanmainiot Mattsonit : ‡b nälkävuosista peltojen paketointiin / ‡c Liisa Paavilainen.
246 1# ‡i Korjattu nimeke: ‡a Maailmanmainiot Mattssonit

Jossain palaverissa pohdimme muistaakseni myös 240-kentän käyttöä näissä tapauksissa
240 10 ‡a Maailmanmainiot Mattssonit, ‡l suomi
245 10 ‡a Maailmanmainiot Mattsonit : ‡b nälkävuosista peltojen paketointiin / ‡c Liisa Paavilainen.
246 14 ‡a Maailmanmainiot Mattssonit

Katja:

Minusta Martin on oikeassa, nykyinen RDA (2.3.1.4) ohjeistaa ”Nimeke jäljennetään kuvailuun siinä muodossa, missä se esiintyy tiedonlähteessä” ja tuohon mielestäni perustuu Kumeankin ohjeistus. En tuolta uuden RDAn puoleltakaan löytänyt tähän muutosta.

Jos aineisto tulisi nyt Fennicaan, tekisitte varmaankin tuon 240-kentän esimerkin mukaisesti vai miten Martin? Joka tapauksessa tähän viestiin pitäisi varmaankin saada korjaus piakkoin. Mutta jos 240-kentän merkitsemiseen ei nyt haluta ottaa kantaa, niin ainakin tuo peruskorjaus Kumean ohjeen mukaan?

7) Kysymys: Rinnakkaisnimekkeiden määrä, sähköposti 13.2

Meille on hankittu ja lahjoitettu kirjastoon palapelejä ja niissä on tullut vastaan sellaista että pelin nimi on useammalla eri kielellä merkattu. Jos olen oikein ymmärtänyt niin ne merkittäisiin rinnakkaisnimekkeenä 245-kentän b-osakenttään ja sitten 246-kenttään erikseen ja olen tehnyt niin nyt muutaman sellaisen kanssa joissa on ollut muutamalla eri kielellä ne nimet. Nyt tuli kuitenkin vastaan tapaus jossa on yhdeksällä eri kielellä tuo nimi niin pitääkö noista kaikista laittaa 245-kenttään nimi vai riittäisikö vain yksi tai kaksi kieltä (esim. englanti ja ruotsi kun tässä tapauksessa nuo molemmat ovat kielien mukana)? Sinällään mua ei haittaisi kirjoitella niitä esim. 246-kenttään jotenkin että niilläkin voisi hakea, mutta yksi palapelejä harrastava asiakas siitä kommentoi että siitä nimestä ei käy ilmi että kyseessä on palapeli ja että se on vähän sekavan näköinen kun siinä on eri kielillä niitä monta peräkkäin. Ohjeistin toki häntä asiasanahakuun mutta se on totta että se päänimeke on vähän sekavan näköinen jos siinä on niitä rinnakkaisnimekkeitä kovin paljon. En ainakaan äkkiseltään löytänyt ohjeistusta niiden määrän suhteen niin ajattelin varmistaa vaan asiaa.

VASTAUS Xxx

8) Kysymys: pseudonyymin käyttö, sähköposti 15.1

Mikähän olisi oikeaoppinen valinta valita kirjoittajan oikea henkilöllisyys, jos teoksen nimiösivulla mainitaan teoksen kirjoittajan kaksi eri identiteettiä? Molemmat identiteetit ovat kirjoittajan käyttämiä pseudonyymejä. Toinen on toki tunnetumpi, mutta kyseinen teos on kirjoitettu alun perin toisella pseudonyymillä. Kyseessä on Melindan tietue 018158457.

Tekijän Todellinen nimi on: Grigori Tšhartišvili, jolla on Asterin mukaan ainakin kolme pseudonyymiä, joilla kaikilla on omat auktoriteettitietueet Asterissa.

Finto: KANTO: Tšhartišvili, Grigori, 1956-

Akunin, Boris, 1956-
Borisova, Anna, 1956-
Brusnikin, Anatoli, 1956-

Teoksessa mainittu nimiösivulla ensin Boris Akunin ja sitten Anatoli Brusnikin, jonka nimellä teos on alun perin kirjoitettu. Olin itse päätynyt käyttämään Asterinkin tuntemaa auktorisoitua pseudonyymiä (100-kentässä) Brusnikin, Anatoli, 1956-, sillä se mainitaan myös nimiösivulla, mutta niin mainitaan myös Boris Akunin.

Kirjastopalvelu ja muut kuvailijat Suomessa olivat valinneet 100-kenttään Akunin, Boris ja lisäämään huomautuksen ” Nimiösivulla myös: Anatoli Brusnikin. - Teos on alkujaan julkaistu Anatoli Brusnikin -salanimellä. Mielestäni, jos salanimikin on auktorisoitu Asterissa, pitäisi se valita teoksen kirjoittajaksi tietueella.

VASTAUS 

100-kenttään merkitään ensimmäisessä painoksessa ollut nimenmuoto. 

Venäjän kansalliskirjaston ratkaisu on Akunin

→ 27.2.2024; merkitään 100-kenttään Akunin, koska se on ensiksi mainittu nimiösivulla ja käytössä myös Venäjällä?

9) Kysymys: Näköispainos vai ei, sähköposti 20.2.

Onko tässä kyseessä näköispainos vai ei? Ntamo on julkaissut sisällöltään alkuperäistä vastaavia julkaisuja, joissa kansi ja nimiösivu kuitenkin poikkeavat alkuperäisestä julkaisusta. Näitä on nyt kuvailtu näköispainoksina, mutta meillä heräsi kysymys, että tuleeko näköispainoksen olla ulkoasultaan (esim. kansi ja nimiösivu) identtinen alkuperäisen version kanssa?

Jos tämä tulkitaan näköispainokseksi, niin pitäisikö poikkeavasta ulkoasusta lisätä jokin huomautus?

Esimerkki:
Melinda id: 018993020
020 ‡a 978-952-215-901-4
100 1 ‡a Pennanen, Ain'Elisabet, ‡e kirjoittaja.
245 10 ‡a Huomensynty : ‡b runoja / ‡c Ain'Elisabet Pennanen.
250 ‡a Uusintapainos originaalista.
264 1 ‡a Helsinki : ‡b Ntamo, ‡c 2023.
775 08 ‡i Näköispainoksen alkuperä: ‡a Pennanen, Ain'Elisabet. ‡t Huomensynty. ‡d
Porvoo : WSOY, 1943.

Näköispainoksen määritelmä Metatietosanastossa: 

Sekä ulkoasultaan että sisällöltään tarkalleen alkuperäistä vastaava jäljennös.

Alkuperäisen RDA Toolkitin sanasto:
Näköispainos = Kuvasisältö, joka on tarkka jäljennös alkuperäisestä, yleensä myös mitoiltaan alkuperäistä vastaava, erityisesti kirjoista, asiakirjoista, painokuvista ja piirustuksista.

Näköispainos (manifestaatio) = Manifestaatio, joka jäljentää tarkalleen toisen manifestaation.

Uuden RDA Toolkitin sanasto:
Manifestaation näköispainos = Manifestaatio, joka jäljentää tarkalleen toisen manifestaation.

VASTAUS Xxx

Vanhan nimiösivun pitäisi näköispainoksissa olla uuden "takana". Tämä ei olisi näköispainos, jos vanha kansi ja nimiösivu puuttuvat. Jos 775 tehdään vain näköispainoksista, tässä sitä ei pitäisi tehdä. Toisaalta, onko mikään julkaisu näköispainos näiden kriteerien mukaan?

X) Kysymys: Xxx

Xxx

VASTAUS Xxx

X) Kysymys: Xxx

Xxx

VASTAUS Xxx

X) Kysymys: Xxx

Xxx

VASTAUS Xxx

10. Seuraava kokous

20.3.2024 klo 9.15-12.00, etäkokous Kumean Zoom-kokoushuone

29.5 perutaan Kumean kokous (otetaanko tilalle korvaava?)

• Lähipäivien valinta: keväälle -24 ainakin yksi, huhti - toukokuu? (paikkakuntana muu kuin Helsinki?). Syksylle -24 kaksi, ehdotettu Bibframe-konferenssin yhteyteen (Bibframe workshop in Europe, Helsingissä ti-ke 17.-18.9.2024 -> koska Suomessa, toivottavasti mahdollisimman moni voisi osallistua) to 19.9.2024 (olisiko aiheena RDA-sovellusohje vs. uudistettu RDA?) sekä marras - joulukuu?
  • 15.5.2024 lähipäivä 10.00-16.00, mietitään vielä paikkakuntaa, Irina katsoo löytyisikö HAMKista tilaa. → HAMKista löytyy sopiva hybriditila C339 (Hämeenlinnan kampuksen C-rakennuksessa), jonka Irina alustavasti varannut 15.5. 10-16. Tilan teknisiä tietoja: iso lähiheittoprojektori (kuva), AI-kamera joka seuraa esittäjää (haluttaessa), kattomikrofoni ja seinäkaiuttimet - ääni poimitaan tilasta eli ei tarvetta erillismikrofoneille, paikat 25 henkilölle (pikkupöytiä, joita voi koota isommiksi ryhmäpöydiksi), valoisa siisti tila.