2023-05-03

KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS

Aika: 3.5.2023 klo 09.15-11.15
Paikka: KUMEAn Zoom-kokoushuone
Paikalla: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Martin Engberg (Kansalliskirjasto), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Henriikka Kokki (Celia), Sirpa Korhonen-Ritanen (Varastokirjasto), Jarmo Louet (Jyväskylän kaupunginkirjasto), Sini Neuvonen (Espoon kaupunginkirjasto), Tatja Pusa (Kansalliskirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Irina Vikman (Hämeen ammattikorkeakoulun kirjasto) 
Kutsuttuina asiantuntijoina: Minttu Hurme (Kansalliskirjasto), Anneli Renfors (Kansalliskirjasto), Petra Peltokangas (Kirjastopalvelu), Heidi Ronkainen (Kansalliskirjasto)
Poissa: Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Serafia Kari (Kansalliskirjasto), Anne Holappa (HUMAK)

1. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Hyväksyttiin edellisen kokouksen (19.4.2023) pöytäkirja.

2. Ilmoitusasiat

Tulevat tapahtumat  ja menneet tapahtumat 2023 - lisätietoja 

• Talonmiehen tuokio 37: 25.5.2023 klo 13-14.30

Kuvailun tiedotuspäivä 30.5.2023

Kuvailun tiedotuspäivä järjestetään 30.5. klo 10-15.30. Ohjelma julkaistaan myöhemmin.

Kirjastoverkkopäivät 25.-26.10.2023

3. Uuden RDA:n linjaukset

Käytiin läpi seuraavassa Kumean kokouksessa Marja-Liisa Seppälän (Kansalliskirjasto, Kuvailusääntöpalvelu) kanssa käsiteltäviä RDA-asioita. Keskusteltiin myös Talonmies-Extrassa 4.5.2023 esitellyistä kuvailutasoista ja niiden tulevasta ohjeistuksesta.

4. Kirjastojen kysymyksiä

1) Kysymys: Pääkirjaus (lapsille suunnatuissa) kuvateoksissa / Anna

Voisiko sovellusohjeen RDA-hakutiedot kohdassa avata jotenkin lapsille suunnattujen kuvateosten pääkirjauksen valintaa?

(Ainakin) Kirjastopalvelulla on käytäntönä valita päävastuulliseksi tekijäksi kirjoittaja, jos lastenkirja luokitetaan tietokirjaksi. Näin siis riippumatta tekijöiden järjestyksestä tiedonlähteessä. Itselleni on epäselvää, mihin tämä RDA-aikana perustuu. Perustelun voisi kirjata sovellusohjeeseen esimerkin kera? Kuvituksen ja tekstin suhde on lasten tietokirjoissa usein ihan samanlainen kuin lasten kaunokirjallisissa kuvakirjoissa. Kuvitus on siis hyvin runsasta. Itse ajattelisin useimmissa tapauksissa, että taiteilija ja kirjoittaja ovat yhteisvastuullisia eri rooleista huolimatta.

Alla kuvat esimerkkitapauksesta. 978-952-354-359-1 / Melindan tietue 017435031. Kuvissa kansi (nimiösivua ei ole) ja yleiskuvaa kirjan sisällöstä.

VASTAUS Xxx

Kirjataan tähän erilaisia vaihtoehtoja: Voiko kuvittaja olla päävastuullinen tekijä tietokirjassa? Merkitäänkö kirja silloin kuvakirjaksi?

Usein tulkittu, että tietokirja on pääasiassa kirjoittajan vastuulla. 

Jos kuvittaja on päävastuullinen tekijä, roolina on taiteilija, jolloin SLM-terminä pitäisi olla kuvakirja.

Mainitaanko taiteilija vai kirjailija aineistossa ensin? Kaunossa ensin mainitulle tulee päävastuullisuus, tietokirjoissa ei.

SLM-ryhmään: Tarkennetaan kuvakirjojen määritelmää / Jätetään odottamaan SLM-ryhmän vastausta

• Petra tutkii asiaa ja etsii esimerkkejä, kysytään myös siskulta ja SLM-ryhmältä (28.9.2022)
• SLM-ryhmä käsitellyt jo, odotetaan vielä Siskun käsittelyä
• SLM: termin kuvakirja käyttö ei sulje pois sitä, että kyseessä voisi olla tietokirja

Katri: Esimerkki: Avaruus / ‡c kuvitus: Chris Wormell ; teksti: Raman Prinja ; suomennos: Jukka Maalampi.  Tietue 015290071.

 

Planetarium /

by Prinja, Raman; Wormell, Christopher [illustrator.]; Science Museum (Great Britain) [associated with work.].

Material type: BookSeries: Welcome to the museum: Publisher: London : Big Picture Press, 2018.Description: 95 pages : illustrations (colour) ; 38 cm.ISBN: 1787411575; 9781787411579 (hbk.).Cheshire Category: CNF-ISubject(s): Astronomy -- Juvenile literature ‡ Planetary systems -- Juvenile literature

Siskun muistiosta:

Kumeassa on ollut keskustelua kuvakirjamaisten lasten tietokirjojen kuvailusta. Näissä kirjoissa pääkirjaus on tehty kirjailijalle, vaikka taiteilijan nimi on nimiösivulla ensimmäisenä. Voidaanko kuvittaja laittaa lasten tietokirjan päätekijäksi? Jos taiteilijasta haluttaisiin tehdä pääkirjaus, pitäisi näiden kirjojen genrenä olla 655-kentässä kuvakirjat. Kuvakirjat-termin käytössä on kuitenkin ollut kirjastoissa erilaisia käytäntöjä, esimerkiksi Kirjastopalvelussa on ollut käytäntönä, että kuvakirjat-termiä ei ole käytetty lasten tietokirjoissa

Voidaanko kuvittaja (suhdetermillä taiteilija) laittaa lasten tietokirjan päätekijäksi?

 Sisku-ryhmästä huomautettiin, että jos teos merkitään taiteilijalle, pitäisi teos kuvailla visuaalisena teoksena (”taiteilija tekee kuvia, kirjailija tekstiä”)

o Tästä esitetystä tulkinnasta heräsi kysymys, että mitä tietuepohjaa oikeastaan pitäisi käyttää esimerkiksi kuvateosten kuvailussa?

• Kenttää 336 stillkuva tulee käyttää tällaisissa tietueissa.

 Huomautettiin, että Kumean ohjeistusta ei pidä rajata vain kuvakirjoihin vaan ohjeessa pitää huomioida myös kuvateokset
 Siirretään kysymys takaisin Kumealle. Liisa lähettää sähköpostia.
 Todettiin, että kuvakirjat-termillä on SLM-sanastossa käyttöhuomautus: ”Käytetään lastenkirjoista ja tyyliltään lastenkirjaa muistuttavista kirjoista, jotka perustuvat yhtä paljon tai enemmän kuvaan kuin tekstiin.”
o Voiko kuvakirjat-termiä käyttää tietoaineistossa?
o YSO-kokouksen ja Kauno-kokouksen käsittelyyn
o Mirja laittaa tiedoksi Kauno-ryhmälle ja YSO-ryhmälle

Petra: YSO-ryhmä oli käsitellyt kuvakirjat-termiä joulukuun kokouksessaan:

"YSO-ryhmä ei nähnyt välttämättömänä rajaamista fiktioon. Jos tämä katsotaan välttämättömäksi, voisi tarkenteen lisäämistä harkita."

Kauno-työryhmä käsitteli kuvakirjat-termiä kokouksessaan 30.3.:

"Kuvakirjat-termin käyttö lasten tietokirjoissa. Kauno-ryhmä kannattaa ehdotusta."

→ selvitetään vastaus seuraavaan kokoukseen

Anna:

Ongelma on siis tämä:

• Lastenkirjallisuudessa on käsitelty runsaskuvaisten kirjojen tekijyyttä eri tavalla riippuen siitä onko kirja tulkittu tieto- vai kaunokirjallisuudeksi.
• Siskun muistuttaa, että olennaista on se, tulkitaanko aineisto visuaaliseksi teokseksi. Vain siinä tapauksessa päätekijä voi olla taiteilija.
• Jos lastenkirja tulkitaan visuaaliseksi teokseksi, tämän pitäisi näkyä asiasanoituksessa (terminä kuvakirjat).
• Kirjastopalvelulla on ollut linjana olla käyttämättä asiasanaa ”kuvakirjat” tieto-aineistossa. Muut kuvailijat ovat termiä saattaneet käyttää.
• SLM-ryhmän näkemys on, että myös tietokirja voi olla ”kuvakirja”. Termin käyttöhuomautuksena on nyt: ”Käytetään lastenkirjoista ja tyyliltään lastenkirjaa muistuttavista kirjoista, jotka perustuvat yhtä paljon tai enemmän kuvaan kuin tekstiin.”
• YSO-ryhmä ei pidä termin rajaamista kaunoon välttämättömänä, Kauno-ryhmä kannattaa termin käyttämistä myös tietokirjallisuudessa.

Eli tämän kierroksen jälkeen ollaan edelleen alkupisteessä. Millä perustellaan se, että samalta näyttävää kirjaa kohdellaan eri tavalla riippuen siitä kertooko se fiktiivisestä vai oikeasta kissasta? 😊

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kirjailijan valitseminen päätekijäksi lasten tietokuvakirjoissa on käytössä myös ainakin British Libraryssa. Esimerkkitapaus sieltä: 978-1-78370-893-2. Tuon kuvailu on myös Melindassa, kuvailtu Melindaan samoin kuin British Libraryssa. Kirja on myös suomennettu ja kuvitus on siinä keskeinen.

Jos tämä siis on kansainvälinen käytäntö, pitääkö vain todeta asia sovellusohjeen Hakutiedot kohdassa?

Petra:

Tutkin jossain vaiheessa näitä lasten kuvakirjamaisia tietokirjoja kansainvälisistä tietokannoista, ja päädyin samaan käsitykseen, jonka Annakin viestissään mainitsi, että pääkirjaus on näissä useimmiten kirjoittajalla. Esimerkiksi Welcome to the museum -sarjan kirjat (näitä myös suomennettu) on Library of Congressin tietokannassa merkitty kirjoittajalle, vaikka kuvittaja onkin mainittu vastuullisuusmerkinnöissä ensimmäisenä:

9781536206234
100 1_ |a Prinja, Raman, |d 1961- |e author.
245 10 |a Planetarium / |c illustrated by Chris Wormell ; written by Raman Prinja.

9781536215069
100 1_ |a Paxton, Jennifer Z., |e author.
245 10 |a Anatomicum / |c illustrated by Katy Wiedemann ; written by Jennifer Z. Paxton.

Tässä pari muuta vastaavaa esimerkkiä (WorldCatista), joissa tekijyys merkitty vastaavasti:

9781681887999
Arlon, Penelope,|eauthor.
My first dinosaur atlas / illustrated by Paul Daviz ; written by Penelope Arlon.
San Rafael, CA : EarthAware Kids, [2022]

9780794550912
Taplin, Sam, author.
The animal orchestra plays Mozart / illustrated by Ag Jatkowsak ; written by Sam Taplin ; music adapted by Anthony Marks.
Tulsa, Oklahoma : EDC Publishing, 2020.

→ 3.5 Tehdään luonnos lasten kuvakirjojen/tietokirjojen hakutietojen ohjeesta ja tehdään samalla esimerkit sovellusohjeeseen / Anna & Petra

• Kävisikö esimerkiksi 978-951-1-42239-6 tai 978-951-1-37191-5? Lasten arvoituskirjoja, luokassa 79.814. Kirjoissa on kannessa ainoastaan kuvittajan nimi (Victor Escandell), mutta ne on laitettu kirjoittajalle, joka ainakin toisessa on mainittu ainoastaan tekstin copyright-merkinnässä.

2) Kysymys: Miten käytetään osakenttää ‡p ja ‡c kentässä 245, 'Suomensuvun uskonnot'

Minulla on käsillä viisiosainen monografiasarja, jossa osat 1-2 ja 4-5 on julkaistu yhdessä. Osan I-II alussa on nimiösivu, jossa tiedot sarjan nimestä (Suomensuvun uskonnot) ja toimittajista ja kustantajista. Alkulauseen jälkeen tulee ensimmäisen osan ns. nimiösivut, jossa kerrotaan osan nimi, kirjoittaja ja kustantaja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura). Toisella osalla on samoin oma nimiösivu em. tietoineen.

Jos tulkitsen oikein RDA:n, niin osan numerointilähde voidaan ottaa mistä tahansa lähteestä eli tässä tapauksessa selästä, jossa on numerointi I-II.

Sarjan kuvailun osalta kenttä 245 00 ‡aSuomensuvun uskonnot. ‡nI-II, ‡p?

Kysymykseni onkin nyt, että miten kummankin osan nimet merkitään osakenttään ‡p ja miten vastuullisuus kenttään ‡c

I osan nimeke on Suomalaisten runojen uskonto ja kirjoittajana Kaarle Krohn.

II osan nimeke on Lappalaisten uskonto ja kirjoittajana on Uno Holmberg (auktorisoitu nimi Uno Harva)

VASTAUS 

Asiaa tutkittu Kumeassa, mutta täyttä varmuutta emme saaneet sadan vuoden takaisista julkaisutapahtumista. Näyttöä löytyi sille, että "Suomensuvun uskonnot" voitaisiin tulkita moniosaiseksi monografiaksi (jolloin kaikkien osien päävastuullisena tekijänä Kaarle Krohn) - tai monografiseksi sarjaksi. Päädyimme ratkaisussamme jälkimmäiseen, eli tulkitsemme aineiston olevan monografinen sarja. Tämä oli myös Melindassa useimmin valittu kuvailuratkaisu.

Sarjaa on alettu julkaisemaan vihkoina ja ilmeisesti kunkin osan vihkon ollessa täydellinen myös niteenä. Osan 5. takakansitekstistä: "Suomensuvun uskonnot on tilattavissa vihoittain tai osittain. Vihon hinta ... Teosta ilmestyy vihko kuukaudessa. Teoksen osat ilmestyvät siinä järjestyksessä kuin ne valmistuvat. Ensimmäisenä on nyt ilmestynyt tri Uno Holmbergin kirjoittana IV osa Permalaisten uskonto. Samaan aikaan on julaistu jo alku teoksen I:seen osaan, joka esittää suomalaisten uskontoa (kirj. prof. Krohn). Muut osat seuraavat vapaassa järjestyksessä. Loppuvihkoon tulevat lähdeviittaukset ja asiahakemisto. Ensimmäisen osan kustantaja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, muut kustantaa allekirjoittanut kustannusliike (=Werner Söderström osakeyhtiö), joka suorittaa koko teoksen tilausten lähetyksen."

• Tämä selitänee osin sen, miksi saman osan tiedoissa saattaa olla pieniä eroja, esimerkiksi toisessa on erillinen sarjatietosivu ja toisessa ei. Näitä eroja ei ole merkitty kuvailuun
• Julkaisuajaksi on otettu se aika, jolloin nide on ollut täydellinen

Ongelmalliseksi osoittautui myös sen selvittäminen, onko yhteensidotut osat syntyneet kirjastojen itse tekemänä vai onko kustantaja myös julkaissut osia yhteissidoksina. Osan 6 takakannessa on "Kolmena kangassiteenä sarja maksaa 257 mk", mikä viittaa kustantajasidoksien olemassaoloon; Kumean tarkastelemaan aineistoon ei kuitenkaan osunut tallaisia versioita. Kustantajasidoksen ja kirjaston itse yhteensitomien julkaisujen käsittely eroaa toisistaan; alla lyhennettyjä esimerkkejä

Monografisen sarjan osana

100 1# ‡a Krohn, Kaarle, ‡d 1863-1933.
245 10 ‡a Suomalaisten runojen uskonto / ‡c kirjoittanut Kaarle Krohn.
490 1# ‡a Suomensuvun uskonnot ; ‡v I
830 #0 ‡a Suomensuvun uskonnot ; ‡v 1.

100 1# ‡a Harva, Uno, ‡d 1882-1949.
245 10 ‡a Lappalaisten uskonto / ‡c kirjoittanut Uno Holmberg.
490 1# ‡a Suomensuvun uskonnot ; ‡v II
830 #0 ‡a Suomensuvun uskonnot ; ‡v 2.

Mahdolliset kustantajasidokset

245 00 ‡a Suomalaisten runojen uskonto / ‡c kirjoittanut Kaarle Krohn. Lappalaisten uskonto / kirjoittanut Uno Holmberg.
490 1# ‡a Suomensuvun uskonnot ; ‡v I-II
700 12 ‡i Sisältää (ekspressio): ‡a Krohn, Kaarle, ‡d 1863-1933. ‡t Suomalaisten runojen uskonto, ‡l suomi.
700 12 ‡i Sisältää (ekspressio): ‡a Harva, Uno, ‡d 1882-1949. ‡t Lappalaisten uskonto, ‡l suomi.
830 #0 ‡a Suomensuvun uskonnot ; ‡v 1-2.

Kirjastojen yhteensitomissa käytettävä 'keinoemoa', Keinoemo on kanta- ja kirjastojärjestelmäkohtainen eikä sen tietuetta tallenneta Melindaaan.

Melindassa korjattiin melkoinen määrä tuplatietueita, kiitos siivoukseen osallistuneille kirjastoille. Yhteissidoksiin ja osakohteisiin ei koskettu. Kirjastojen kannattaisi nyt tarkistaa omat tietueensa. Alla tiedot lopullisista monografioiden tietueista Melindassa:

3) Kysymys: Kysymys 040‡a ISIL-tunnnuksista

Voitteko avata 040-kentän RDA-sovellusohjetta: "Muiden kirjastojen (myös ulkomaisten) ISIL-tunnuksia ei saa poistaa 040 ‡a-osakentästä." Pitääkö poimittujen tietueiden 040 a-osakentässä olevat kirjainyhdistelmät tarkistaa, ovatko ne virallisia ISIL-tunnuksia ja sen mukaan säilyttää, ja lisätä oman organisaation tunnus d-osakenttään tietuetta muokatessa?

VASTAUS Xxx

Kentässä käytetään MARC-koodeja. Suomessa koodit ovat ISIL-tunnuksia.

Ennakkotiedossa oleva 040 ‡a FI-KV tai ‡a FI-NL poistetaan, kun kuvailu tehdään ja tilalle merkitään oman organisaation ISIL-tunnus. Valmiissa tietueessa kenttää 040 ‡a ei saa muuttaa.

5. Seuraava kokous

17.5.2023 klo 9.15-11.15, etäkokous KUMEAn Zoom-kokoushuone