KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS
Aika: 14.12.2022 klo 09.15-11.15
Paikka: Kumean Zoom-kokoushuone
Paikalla: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Martin Engberg (Kansalliskirjasto), Anne Holappa (HUMAK), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Minna Kantanen (Kansalliskirjasto), Henriikka Kokki (Celia), Sirpa Korhonen-Ritanen (Varastokirjasto), Jarmo Louet (Jyväskylän kaupunginkirjasto), Sini Neuvonen (Espoon kaupunginkirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Irina Vikman (Hämeen ammattikorkeakoulun kirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina: Minttu Hurme (Kansalliskirjasto), Serafia Kari (Kansalliskirjasto), Anneli Renfors (Kansalliskirjasto), Petra Peltokangas (Kirjastopalvelu), Heidi Ronkainen (Kansalliskirjasto)
Poissa:
1. Edellisen kokouksen pöytäkirja
2. Ilmoitusasiat
Menneet tapahtumat - lisätietoja
Tulevat tapahtumat - lisätietoja
Puheenjohtajien kokouksesta
Tulevat koulutukset ja koulutustarpeet
3. To do -lista
Lista suunnitelmista ja taulukko työn alla olevista
-mitä mukaan tähän tai seuraavaan kokoukseen
4. MARC 21 -formaatti ja RDA-sovellusohje
5. Kirjastojärjestelmät
Aleph
Alma
Koha
Sierra
Aurora
6. Muiden kuvailun asiantuntijatyöryhmien esityslistat Kansalliskirjaston foorumilla
- muiden kuvailun asiantuntijaryhmien menneiden ja tulevien kokousten aiheita Kansalliskirjaston foorumilla https://foorumi.kiwi.fi/t/kuvailuryhmien-kokousten-asialistat/1776
- onko asialistat tarpeen julkaista foorumilla? yhteiseen keskusteluun kuvailuryhmien työpajaan tai puheenjohtajien kokoukseen
8. AV-aineistotyöryhmä
9. Metatietosanaston kehittäminen
Metatietosanaston kehittäminen
- pääsisikö KUMEA jollain tavalla mukaan käännösporukkaan/tarkistamiseen tms.? → kuvailusääntöpalvelulle sähköpostiin kysymys [email protected] tai kysytään ryhmien yhteiskokouksessa maaliskuussa
- kun tehdään ehdotuksia wikiin, merkitään myös rakenteen kohta, johon termi kuuluu. Lisätään myös määritelmiä ja esimerkkejä. Ruotsinkielin käännös tehdään Åbo Akademissa
- KUMEA tekee päätöksen termistä, mutta Matti voi olla mukana miettimässä, jos on tarvetta
- olisi hyvä, että uudet termit olisivat Metatietosanastossa valmiina jo siinä vaiheessa, kun esim. sovellusohjeeseen tulee uutta ohjeistusta, valmistelu usean tahon yhteistyönä
- 22.3 kuvailuryhmien työpajassa lyhyt koonti prosesseista, jotta toimintaperiaatteet tulisivat kaikille selviksi. Matti mukaan kokoukseen. → siirretään syksyn työpajaan
- Metatietosanaston perimmäinen tarkoitus ja tuleva käyttö? esim. linkitetty data
Matilla esitys kuvailuryhmien työpajassa 22.11.22 - voidaan laittaa myös ennakkoon kysymyksiä ja aiheita käsiteltäväksi. Esim. Missä vaiheessa kehittämissivun taulukko käy hankalasti hahmotettavaksi/luettavaksi, tuleeko tarvetta arkistoida tai siirtää toiselle alustalle? (Katja)
Kolofon
Sähköposti met-sanastoon:
etsin metatietosanastosta termiä ”kolofon” ruotsiksi, enkä löytänyt sitä. Onkohan termi korvattu jollain uudella? Myöskään titelblad/titelsida termejä ei löydy.
Haku-kenttä toimii myös puutteellisesti, koetin kirjoittaa hakukenttään ”författare till företal” niin en saanut tuloksia, kun kokeilin myöhemmin uudestaan niin haku toimii.
Matin kommentti:
Termejä kolofoni ja nimiösivu (titelsida) ei ole sanastossa. Laitan nämä termit eteenpäin Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmän (Kumea) käsiteltäväksi termiehdotuksina sanastoon.
Tuo hakuongelma lienee ollut tilapäinen häiriö, ainakin nyt näyttää haku toimivan normaalisti. Mutta tarkkailemme tuleeko ilmoituksia haun toimimattomuudesta lisää.
Martin:
Nämä ehdotukset Metatietosanastoon tuli jo viikko sitten. Jäin pähkäilemään mihin tarkalleen Metatietosanastossa termit kolofoni ja nimiösivu voisi lisätä? En keksi. Keksiikö joku muu? YSOsta löytyy sekä kolofonit/kolofoner että nimiösivut/titelblad.
KK-laiset 29.8.2022:
RDA Sanaston merkintäjärjestelmät > RDA:n merkintälähde
https://access.rdatoolkit.org/VES/VES?externalId=fi-FI_rdaves_RDA_Recording_Source
-nämä MTS:ään
-tarvitaanko lisää fraaseja? kolofoni puuttuu listasta
Tehty linjaus, että ei käytetä RDAn merkintälähteen sanastoa, vaan merkitään nimekkeen tiedonlähde ja sitä varten tarvitaan fraasiesimerkit.
Metatietosanastossa kohtaan "Huomautus nimekkeen tiedonlähteestä". Lisätään taulukkoon kolofoni
////
Eli jos taulukkoon lisätään näin, on tämä vähän poikkeava kohdassa "Huomautus nimekkeen tiedonlähteestä". Eli pitikö kuitenkin olla Nimeke kolofonista?
"Lisätään termi 'kolofoni', ruotsiksi 'kolofon' kohtaan "Huomautus nimekkeen tiedonlähteestä". Määritelmä: Loppukirjoitus, käsikirjoituksen tai painetun julkaisun lopussa oleva lyhyt kirjoitus."
- Määritelmä myös fraasille "Nimeke lopputeksteistä." http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:mts:m878
- Kolofoni puuttuu myös RDAn listauksesta (Merkintälähteen sanasto)
Huomautus nimekkeen tiedonlähteestä
Siivottava tätä listausta. Monet fraasti eivät ehkä ole enää käytössä.
Kaavio-diagrammi & muraali
Feedback from vocab: MTS
Väitöskirjoissa on usein erilaisia kaavioita/diagrammeja, näiden ero on kuitenkin itselleni epäselvä kun määrittelen kuvailussa 300-kenttää. Kuvitettu-sana ymmärtääkseni pitää sisällään tekstinkäsittelyllä tehdyt taulukot, mutta jos juurikin haluaisi tarkentaa millaista kuvitus on erilaisten pylväs, käyrä tms. graafisten esitysten muodoissa. Olen katsonut näiden kahden sanan eroja mm. Kotuksen sivuilta ja wikipediasta ym. mutta määrittelyt vaihtelevat. Esim. vaikkapa "käppyröistä", joissa on kuvattu sähkömagneettisia kenttiä, niiden voimakkuutta, niin mitä meta-sanaston sanaa tulisi käyttää? Saisiko tähän tarkennusta meta-sanastoon, kiitos! Lisäksi törmäsin 300-kentän kuvailussa sanaan muraali, en löytänyt sitä sanastosta, en myöskään seinämaalaus-sanaa. Mitä sanaa muraalista olisi hyvä käyttää?
Matti:
Tämä lienee taas Kumeassa käsiteltäviä asioita, voitteko ottaa sinne asialistalle? Alla siis pyydetään tarkennusta kuvailussa käytettäville Metatietosanastossa oleville termeille kaavio ja diagrammi. RDA-kuvailuoppaassa noita ei ole mitenkään määritelty, eikä jälkimmäistä ole kaiketi lainkaan RDA Registryssä (kaavio sen sijaan on MTS:ssä määritelty RDA Registryn mukaisesti). Yksi lähtökohta voisi olla Kielitoimiston sanakirja?:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kaavio
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/diagrammi
Tuosta termistä muraali/seinämaalaus on vaikea kyllä sanoa kirjastokontekstissa mitään, eikö kuva seinämaalauksesta ole kuva/kuvitettu – kirjastoaineistossa ei varsinaista seinämaalausta kuitenkaan voi olla vaan vain kuva siitä, ellen ymmärrä kysymystä jotenkin väärin.
Martin:
Esim. Fennican ja KUMEAn ohjeissa: 300 ## ‡a 182 sivua : ‡b diagrammeja, kaavioita ; ‡c 26 cm
Kaavio on RDA termi, mutta diagrammi on luultavasti jäänne ISBD:n ajalta. RDA määrittelee kaavion seuraavasti: Kuvasisältö, joka kuvaa graafisessa muodossa tietoaineiston määrällisiä tai laadullisia tekijöitä. Mielestäni tämä kattaa aika laajasti graafiset pylväät, ympyrät yms.
Martin: Diagrammi on RDA:n mukaan kartta-aineiston laajuuden yksikkö.
Frontispiisi
VK luetteloi takautuvaa aineistoa ja nyt törmäsimme termiin Frontispiisi kentässä 500, lisäksi samassa tietueessa on 300 a- osakentässä [40], 328 s., front.
Tieteen termipankissa termi löytyy https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:frontespiisi, mutta on vähän sekokielinen englantia ja suomea. Mikä olisi oikea tapa kirjasta luettelointiin, jos halutaan erityisesti kertoa nimiösivua ennen olevalla sivulla (siis nimiösivun vasenpuoli) olevasta kuvasta tms. muusta asiasta? Voisiko ko. termin suomentaa ja lisätä metatietosanastoon?
”Kirjan osien nimityksiä” -sivustolla (https://jkorpela.fi/kirjan-osat.html ) englanninkielinen Frontispiece on suomennettu Esiökuva = Nimiötä edeltävä kuvasivu. Suomessa käytetään myös nimitystä frontispiisi. Tämän tilalla voi olla julkaisusarjan nimiösivu tai tyhjä sivu.
Melindassa sanahaulla ”frontispiisi” löytyi 168 tietuetta, joissa frontispiisi oli joko 500 huomautuksena ja/tai 300 a tai b osakentässä. Esiökuva tietueita löytyy sanahaulla 8 kpl.
Nimeke kannesta/kannessa?
Feedback from vocab: MTS
Muut vastaavat ovat "alanimeke kannessa" jne. Miksi tämä on muodossa "nimeke kannesta", tässä muodossa ei sovi käyttää kentässä 246, osakenttä i (kun halutaan kertoa vain kannessa olevasta nimekevariantista)
Matti:
Olennainen sisältö tuossa lienee, että olisi tarve uudelle termille nimeke kannessa käytettäväksi kentän 246 i-osakentässä.
Nyt sanastossa on ryhmässä nimeke (https://finto.fi/mts/fi/page/m1803) mm.
alanimeke kannessa
nimeke kannessa ja selässä
nimeke irtopäällyksessä
Tuossa viestissä mainittu nimeke kannesta on erilainen tapaus, se kuuluu ryhmään Huomautus nimekkeen tiedonlähteestä (https://finto.fi/mts/fi/page/m1685).
Viesti on harmillisesti nimetön, joten ehdottajan henkilöllisyydestä tai organisaatiosta ei ole tietoa.
KUMEA päättänee?
Martin:
Hyviä huomioita. Kuvailun ohjeistuksen kannalta on hankalaa, kun joitakin asioita voi ilmaista formaatin avulla ja joitakin asioita ilmaistaan sovitun fraasin avulla. Metatietosanastosta puuttuu fraasi Nimeke kannessa, mutta formaatin mukaan sen voi ilmaista 246-kentän indikaattoreiden avulla
- Kansinimeke 246 14 ‡a
Kysyjä ihmettelee miksi Metatietosanastosta löytyy fraasi Nimeke kannesta. (Huomautus nimekkeen tiedonlähteestä alakäsite), mutta ei fraasia nimeke kannessa, samaan tapaan kuin alanimeke kannessa (Nimekkeen alakäsite)
Oma oletukseni on että tälle ei ole ollut tarvetta, koska asian voi kertoa MARC 21 -formaatissa 246-kentän indikaattorien avulla. Tulisiko fraasi kuitenkin lisätä? Näin meillä olisi formaattiriippumaton Metatietosanasto.
Nimeke lopputeksteistä
https://finto.fi/mts/fi/page/m878
- määritelmä
- tarkistettava ruotsinkielinen käännös
10. Uuden RDA:n linjaukset
Tässä osiossa jo käsiteltyjä asioita, korjaukset linjauksiin näkyvät linjaussivuilla: punaisella tekstillä, jos ei vielä Toolkitissä, ja mustalla tekstillä sitten kun näkyy Toolkitissä.
Onko tarvetta säilyttää alla olevia tekstejä, jos on niin, siirrettäisiikö ne jonnekin muualle esityslistasta? / Minna
Mihin dokumentoidaan tulevat linjausehdotukset?
Minnan viesti kuvailusääntöpalvelulle 24.8:
KUMEAn kokouksessa päädyttiin ehdottamaan muutoksia jo tehtyihin teoksen linjauksiin. Lisäsin ne punaisella Teoksen linjaussivulle https://www.kiwi.fi/x/i4V7Bg
Korjaus- ja lisäystarpeita näissä teoksen elementeissä
recordig source
source consulted
Lisäsin korjausehdotuksia punaisella myös näihin kohtiin Ohjeistus-osion linjauksissa https://www.kiwi.fi/x/rIV7Bg:
Data provenance:
- Recording a source of metadata that is a manifestation that is being described:
- Kohta: 09.53.46.48
- Kohta: 08.99.15.27
VASTAUS: Nämä korjaukset viedään Toolkitiin heti kun mahdollista (Kuvailusääntöpalvelun kokous 25.8.22)
Minnan ehdottamat muutokset linjauksiin:
liittyen merkintälähteen linjauksiin https://access.rdatoolkit.org/fi-FI_ala-cfa18e03-17f2-378a-874c-86515bf7e0ac/div_jtz_5br_vfb
Sovimme 24.8. kokouksessa muutoksista näin: Pakollinen vain liikkuvaa kuvaa sisältävässä aineistossa, äänikirjoissa, verkkoaineistoissa ja sarjamaisessa teoksessa, kun merkintälähde ei ole nimiösivu.
Huomasin, että eihän tuo ”kun merkintälähde ei ole nimiösivu”, koske vain sarjamaista teosta, vaan kaikkea painettua aineistoa. Ja laajemmin: nykyään kaikissa aineistoissa on käytäntönä kertoa tiedonlähde, jos se on muu kuin ensisijainen tiedonlähde. Otin asian esille Kuvailusääntöpalvelun kokouksessa 11.9. ja siltä pohjalta uusi ehdotus linjaukseksi on:
→ Pakollinen vain liikkuvaa kuvaa sisältävässä aineistossa, äänikirjoissa ja verkkoaineistoissa. Muissa aineistoissa merkitään vain silloin kun merkintälähteenä käytetään muuta kuin ensisijaista tiedonlähdettä.
Sopiiko tämä muutos teille? Marja-Liisa lähettää päivityksiä Toolkitiin perjantaina eli 16.9., tämä olisi hyvä saada korjattua silloin.
24.8. sovittiin, että tämä linjaus tarkistetaan: Jos sarjamaisen teoksen osassa esiintyy kaksi tai useampia eri nimekkeitä ja jos nimeke, jonka tiedetään olevan vakiintunut sarja-aineiston nimeke, esiintyy ensisijaisen merkintälähteen ulkopuolella, valitaan vakiintuneen nimekkeen lähde ensisijaiseksi tiedonlähteeksi.
Olisiko jollain valmista ehdotusta, miten tätä pitäisi muuttaa? Sarja-aineiston pienryhmäläiset?
- tutkitaan vielä 3 kk:n päästä pitäiis olla valmis (28.9.2022)
Diakroniset teokset / linjaukset
SKL 5
Laajennussuunnitelman merkitseminen tietueeseen
- LC/PCC practice: Do not apply the option unless specifically required by policy or the metadata system. Refer to the Metadata Guidance for further instructions.
- SKL? merkitäänkö kenttä 335?
- Jos merkitään, muutetaanko termit Metatietosanastoon käyttäjäystävällisempään muotoon? (Marja-Liisan ehdotus)
- → otetaan käyttöön, pakollisuus? ehkä vapaaehtoiseksi
11. Kirjastojen kysymyksiä
ks. myös keskeneräisten lista
1) Kysymys: Pääkirjaus (lapsille suunnatuissa) kuvateoksissa / Anna
Voisiko sovellusohjeen RDA-hakutiedot kohdassa avata jotenkin lapsille suunnattujen kuvateosten pääkirjauksen valintaa?
(Ainakin) Kirjastopalvelulla on käytäntönä valita päävastuulliseksi tekijäksi kirjoittaja, jos lastenkirja luokitetaan tietokirjaksi. Näin siis riippumatta tekijöiden järjestyksestä tiedonlähteessä. Itselleni on epäselvää, mihin tämä RDA-aikana perustuu. Perustelun voisi kirjata sovellusohjeeseen esimerkin kera? Kuvituksen ja tekstin suhde on lasten tietokirjoissa usein ihan samanlainen kuin lasten kaunokirjallisissa kuvakirjoissa. Kuvitus on siis hyvin runsasta. Itse ajattelisin useimmissa tapauksissa, että taiteilija ja kirjoittaja ovat yhteisvastuullisia eri rooleista huolimatta.
Alla kuvat esimerkkitapauksesta. 978-952-354-359-1 / Melindan tietue 017435031. Kuvissa kansi (nimiösivua ei ole) ja yleiskuvaa kirjan sisällöstä.
VASTAUS Xxx
Kirjataan tähän erilaisia vaihtoehtoja: Voiko kuvittaja olla päävastuullinen tekijä tietokirjassa? Merkitäänkö kirja silloin kuvakirjaksi?
Usein tulkittu, että tietokirja on pääasiassa kirjoittajan vastuulla.
Jos kuvittaja on päävastuullinen tekijä, roolina on taiteilija, jolloin SLM-terminä pitäisi olla kuvakirja.
Mainitaanko taiteilija vai kirjailija aineistossa ensin? Kaunossa ensin mainitulle tulee päävastuullisuus, tietokirjoissa ei.
SLM-ryhmään: Tarkennetaan kuvakirjojen määritelmää / Jätetään odottamaan SLM-ryhmän vastausta
- Petra tutkii asiaa ja etsii esimerkkejä, kysytään myös siskulta ja SLM-ryhmältä (28.9.2022)
- SLM-ryhmä käsitellyt jo, odotetaan vielä siskun käsittelyä
- SLM: termin kuvakirja käyttö ei sulje pois sitä, että kyseessä voisi olla tietokirja
Katri: Esimerkki: Avaruus / ‡c kuvitus: Chris Wormell ; teksti: Raman Prinja ; suomennos: Jukka Maalampi. Tietue 015290071.
Planetarium /
by Prinja, Raman
; Wormell, Christopher [illustrator.]; Science Museum (Great Britain) [associated with work.].
Material type: 
BookSeries: Welcome to the museum: Publisher: London : Big Picture Press, 2018.Description: 95 pages : illustrations (colour) ; 38 cm.ISBN: 1787411575; 9781787411579 (hbk.).Cheshire Category: CNF-ISubject(s): Astronomy -- Juvenile literature | Planetary systems -- Juvenile literature
3) Kysymys: Päänimeke kun aineistossa ei ole nimiösivua, Anne-Mari 4.10
Mainitsinkin viime kokouksessa, että meillä on meneillään projekti, jossa kokoelmiimme kuuluvien inkunaabeleiden kuvailutietoja parannellaan, täydennetään ja korjataan. Aineistona inkunaabeleiden kuvailu ei ole ihan sieltä helpoimmasta päästä. Ensinnäkin semmoinen perustavanlaatuinen asia kuin nimiösivu niistä puuttuu melkeinpä poikkeuksetta. Ei ole myöskään kolofonia tiedonlähteenä. Siitä seuraa jo monenlaista pähkinää purtavaksi. Onneksi käytettävissä on inkunaabeliluetteloita (https://www.gesamtkatalogderwiegendrucke.de/GWEN.xhtml, https://data.cerl.org/istc/_search )
ja digitoituja inkunaabeleita joihin vertaamalla yleensä aineiston identifiointi onnistuu. Mutta mitä merkitään päänimekkeeksi? RDAn tekstissä sanotaan, että joko ulkopuolelta otettu nimeke (eli inkunaabeliluettelossa käytetty päänimeke)
tai sepitetty eli tekstin alku. Molempia näkee kun katselee inkunaabeleiden kuvailutietoja, joissa ei yleensä RDA-merkintöä kentässä 040 |e.
Onko siis kuvailijan valinnassa tallentaako hän kenttään 245 |a inkunaabeliluettelossa käytetyn nimekkeen vai merkitseekö hän pätkän tekstin alkua ja molemmissa tapauksissa kertoo 588 nimekkeen lähteen?
Jos 245 |a -kenttään tallennetaan inkunaabeliluettelossa käytetty päänimeke, se merkitään hakasulkeisiin vaikka William Hale (alla) ohjeessaan muuta väittää?
2.3.2.10 Nimekkeetön manifestaatio
Jos manifestaatiossa itsessään ei esiinny nimekettä, merkitään päänimekkeeksi:
joko
a)
ulkopuolelta otettu nimeke (katso 2.2.4)
tai
b)
sepitetty nimeke (katso 2.3.2.11).
Päänimekkeen tiedonlähteestä tehdään huomautus kohdan 2.17.2.3 ohjeiden mukaisesti.
2.3.2.11
Sepitettyjen nimekkeiden merkitseminen
Jos:
manifestaatiossa itsessään ei esiinny nimekettä (katso 2.3.2.10)
ja
nimekettä ei löydy kohdassa 2.2.4 määritellyistä muista tiedonlähteistä 2.2.4
silloin:
sepitetään lyhyt nimeke, joka sisältää yhden tai useamman seuraavista:
a)
aineiston luonne (esim. kartta, käsikirjoitus, päiväkirja, mainos)
b)
aineiston aihe (esim. henkilöiden, yhteisöjen, esineiden, toimintojen, tapahtumien ja paikkojen nimet sekä aikamääritteet)
c)
tekstin tms. alkusanat
d)
aineistoa kuvaava ilmaisu
e)
kuvailtavaan aineistoon liittyvään aineistoon perustuva nimeke.
Descriptive cataloging of rare material:
Cataloging incunabula / William Hale. 2017.
https://historiclibrariesforum.files.wordpress.com/2018/05/incunabula-cataloguing-guide.pdf
Title and statement of responsibility
Option A. Take the title from a standard source on incunabula such as ISTC. If there are supplementary titles they are probably best relegated to a contents note. There is no need to enclose the title in square brackets.
Historia naturalis Antidotarius animae
Option B. Follow the instructions in DCRM(B) chapter 1 or a similar code. Note that in the absence of a title page you can use any formal statement such as a 'titulus' (the heading of the main text generally beginning with a phrase such as "Here beginneth" or "Incipit") or the explicit or colophon (cf DCRM(B) section 0C3). In such a case make a note to give the source of the title. (Given the rarity of title pages at this date, you may think it best to give such a note even if the title is taken from a title page in the usual way). Generally enclose the title in square brackets only if it is taken from a source outside the publication.
Title: Caii Plynii Secundi naturalis historiae liber I Note: Title from incipit. Liber meditationum ac orationum deuota[rum] qui anthidotarius anime dicitur.
VASTAUS Xxx
4) Kysymys: Fragmentti - puutteellinen nide, Anne-Marin sähköposti 6.10
Etsin uudistuneesta RDAsta ohjetta fragmentin luettelointiin. Luetteloinnin kohde käsittää 16 yksittäistä, irrallista lehteä lähes 300 sivuisesta ennen vuotta 1501 ilmestyneestä kirjasta. Tulkitsen, että kyseessä on fragmentti.
Metatietosanasto tuntee termin fragmentti, mutta RDA-teksti ei. RDAssa ohjeistetaan puutteellisten niteiden käsittelyyn: https://access.rdatoolkit.org/fi-FI_ala-8754c7a9-c38c-3735-9cf9-865df717f81b/p_vys_k2z_xdb
Onko tämä kohta jota periaatteessa noudatetaan myös tapauksessa kun käsillä on vain irrallisia lehtiä, käsittäen täydellisestä niteestä vain noin 5 % ?
VASTAUS Xxx
Erikoisaineistojen kuvailijat KK:n Tutkissa voisivat olla oikea taho näiden kysymysten kohdalla.
5) Kysymys: Virheelliset tiedot nimiösivulla, Sinin sähköposti 10.10
Saimme asiakkaalta palautetta, että Otavan Seven-sarjassa julkaistussa Humisevassa harjussa (isbn 9789511231516) ei nimiösivusta poiketen ole Juhani Lindholmin saatesanoja. Kysyin Otavalta ja vahvistivat asian – tilasin kyllä itsellenikin nähtäväksi kaikki Lindholmin kääntämät eri painokset.
Nimiösivulla kaikissa: ”suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Lindholm”
245 1 0 Humiseva harju /|cEmily Brontë ; suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Lindholm
Niinpä laitoin Seven-sarjan painokseen 500-kentän
500 _ _ Nimiösivun tiedoista poiketen Seven-sarjassa julkaistuista Humiseva harju -kirjoista puuttuvat Juhani Lindholmin saatesanat.
Täydensin myös 700-kenttiä kyseisissä kirjoissa – sidotussa 9511206389 ja nidotussa 9789511308201 ”saatesana” on. Se on kirjan lopussa, joten ”jälkipuheen kirjoittaja”.
Eli näissä 700:
700 1 _ Lindholm, Juhani,|ekääntäjä,|ejälkipuheen kirjoittaja.
700 1 _ Lindholm, Juhani.|tVihan ja rakkauden tuli.
Seven-sarjassa vain
700 1 _ Lindholm, Juhani,|ekääntäjä.
Tarvitaanko jotain ohjeistusta tällaisesta tapauksesta, jossa nimiösivun tiedot eivät pidäkään paikkaansa ja onko tämä ratkaisu ok? Myös ehdotuksia paremmasta 500-muotoilusta saa esittää.
VASTAUS Xxx
6) Kysymys: Tekijän nimen muoto / 018646068, sähköposti 31.10
tietueessa 018646068 on 100-kentässä auktorisoitu nimitieto Mun, Hwi-chʻang; haettu LoC, nimi löytyy myös nimiön takasivulta.
245c:ssä nimi on kuten kirjassa nimiössä ja kannessa: Hwy-Chang Moon.
Yritin äsken hakea ko. tietuetta Alephista nimekkeellä (exact title) Foreign direct investment, tuloksia 231 > rajaus tekijällä moon (kirjan kannesta) > nolla tulosta.
Sama tekijä on muutamassa muussakin tietueessa: 006375123, 013659417, 005846742, 001031737.
Miten pitäisi/suositellaan tekemään tietuekenttiä (100 tms.) näiden erilaisten nimien kanssa? 100-kenttään auktorisoitu nimi? Muita ohjeita?
VASTAUS Xxx
X) Kysymys: Ukrainankielinen kirja / käännös vai ei, sähköposti 16.11
Kysyisin kustantaja Library for all –kirjoista. Nämä ovat ukrainankielisiä eikä kirjoissa mainita muun kielistä alkuteosta eikä kääntäjää. Finna.fi:ssä oli pari tietuetta, joissa kuitenkin oli ilmeisesti verkkokirjakauppojen sivuilta saatu englanninkielinen nimeke. Kuvailin kirjat itse sellaisina, kuin ne nyt tässä fyysisesti ovat. Merkitäänkö oletettu alkuperäisnimeke johonkin ja millä tavalla? En oikein tiedä mitä tehdä näiden kanssa. En haluaisi sotkea toisten tietueita.
MARC-tietue: 2301637 ( Roby, štšo kaže Saimon / )
MARC-tietue: 2300315 ( Šaslyvi škarpetky Salli / ) (Tämän on kuvaillut alun perin toinen kirjasto)
Dasha and Miro Даша та Міро 978-1-922849-64-9 |q nidottu |c 11,98 EUR (vain Finna.fi)
VASTAUS Xxx
X) Kysymys: Xxx
Xxx
VASTAUS Xxx
X) Kysymys: Xxx
Xxx
VASTAUS Xxx
12. Seuraava kokous
Tarkistetaan loppuvuoden kokousajat! Jos mahdollista, sovitaan kevään -23 kokousajat ja -tavat (etä/lähi/hybridi). Kaksi lähipäivää keväälle, tarkistetaan tilat ja katsotaan lähikokous sitten
28.12.2022 perutaan
11.1.2022 klo 9.15-11.15
25.1.2023 lähipäivä, klo 10-16, Fabianian kokoushuone Collan
8.2.2023 perutaan, KK:ssä virkistyspäivä
22.2.2023 (hiihtolomaviikko) perutaan
8.3.2023 klo 9.15-11.15
22.3.2023 klo 9.15-11.15
5.4.2023 lähipäivä, klo 10-16, Fabianian kokoushuone Collan
Huhtikuulle tai toukokuulle seuraava lähikokous
Jos on tarve osallistua etänä lähikokouksiin, ilmoitetaan Heidille.