KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS
Aika: 7.4.2014 klo 10.15-
Paikka: Kansalliskirjaston auditoriossa, Helsinki
Läsnä: Anne Andersson (Åbo Akademin kirjasto), Taru Fröjdholm (Centria-amkin kirjasto), Ulla Ikäheimo (Kansalliskirjasto), Katri Kananen (Kansalliskirjasto), Maria Kovero (Helsingin yliopiston kirjasto), Mirja Lampola (sihteeri, Aalto-yliopiston kirjasto), Eeva-Riitta Peltonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anne-Mari Salmela (puheenjohtaja, Turun yliopiston kirjasto), Sirpa Tuomisto (Kokkolan kaupunginkirjasto) ja Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto). Lisäksi kutsuttuna asiantuntijana Minttu Hurme (Kansalliskirjasto) ja Juha Hakala (10.15-11.45).
Poissa: Sirpa Janhonen (Varastokirjasto), Mervi Kivirinta (Diakin kirjasto)
Pöytäkirja
1.Edellisen kokouksen pöytäkirja
Edellinen pöytäkirja hyväksyttiin
2. Ilmoitusasiat
IFLA Cataloguing Section, Satellite Meeting: RDA – Resource Description and Access – status and perspectives 2014. Aika 13.8.2014, Frankfurt, Deutsche Nationalbibliothek. Lisätietoa http://www.dnb.de/DE/Standardisierung/International/iflaSatelliteMeeting.html
3. Käyttöoikeuksien metadata
Käyttöoikeuksien metadata on nousemassa tärkeänä esille, erityisesti digitoitua aineistoa varten, mutta itse asiassa missä tahansa aineistossa tekijänoikeudet ja käyttöoikeudet on hyvä ilmoittaa. KDK-hankkeessa tätä on vähän selvitettykin, mutta nyt KK:ssa on työryhmä tarkentamassa asiaa. Pidimme tänään ensimmäisen kokouksen. Pitkäaikaissäilytyksessä tarvittava metadata menee eri reittiä, mutta käytännössä luetteloijan ja esim. Melinda-tietueiden kannalta on määriteltävä kenttien 506, 540 ja 542 käyttö.
Sovimme, että Juha Hakala tulisi KUMEAn huhtikuun kokoukseen 7.4.kertomaan asiasta. Täällä tehdään sitä ennen joitain kokeiluja takautuvia merkintöjä varten, aineistona varmaankin Turun akatemian väitöskirjat. Lähdetään rauhassa liikkeelle, mutta Kumea-ryhmän on hyvä tietää ja olla mukana määrittelemässä kenttien sisältöjä. LINKKI Juhan esitykseen (ULLA muokkaa)
4. Sovellusohje?
Juha Hakala:
2. Kielikoodien tallentamisohjeista voisi hioa.
041:n soveltamisesta kerrotaan seuraavaa:
Saamen kielestä suositellaan, että käytetään ensisijaisesti kielikoodia smi ja sen jälkeen muut kielikoodit. Asiasanoihin voi laittaa tarkemman kielen (esim. pohjoissaame, kildininsaame).
Tarkoittaako tämä sitä että saamelaisille kielille käytetään vain saamelaisten kielten yhteistä koodia, ja julkaisun mahdolliset muut kielet voidaan ilmoittaa erikseen? Vai sitä, että smi-koodin lisäksi voi antaa julkaisun saamelaisen kielen (-kielten) varsinaisen koodin? Ohjeesta olisi hyvä tehdä yksiselitteisempi.
Jos tuo jälkimmäinen on oikea tulkinta, pieni haaste syntyy siitä että osalla saamelaisista kielistä on oma koodi ISO 639-2:ssa, osalla, kuten kildininsaamella, vain ISO 639-3:ssa. Jälkimmäisetkin voi tallentaa 041:een, mutta $2:n avulla pitää ilmoittaa mistä koodit ovat peräisin. Valitettavasti $2:ta ei voi kohdentaa oikeaan koodiin.
Formaatin esimerkki $2:sta on 639-1:n kahden kirjaimen mittaisen koodin käytöstä, ja minusta sen voisi poistaa koska me tuskin haluamme samasta kielestä kahta eri koodia tietueisiimme. Antakaa mieluummin esimerkki 639-3:sta.
Nämä kielikoodiasiat ovat tulleet minulle ajankohtaisiksi sen vuoksi että edustan ISO TC 46:sta työryhmässä joka kehittää ISO 639:ää.
Tiedoksi vielä että KOTUSin väeltä selvitetään parhaillaan olisiko tarvetta saada vanhalle kirjasuomelle oma koodi 639-3:een. Jos asiantuntijat tätä haluavat, voimme lähettää koodianomuksen 639-3:n Registration Authoritylle.
5. Kirjastojen kysymyksiä
Kysymys: Pienpainatteen määrittely!
. ... viimeinen postaus pienpainatteiden tiimoilta Siivoan tietokantaosaston hyllyjä vanhasta roinasta ja törmäsin kirjaan: Erikoistallenteet kirjastoissa / julk. Suomen kirjastoseura, 1985 (951-692-135-3) Siinä on s. 83-87 Maija Suhosen artikkeli "Pienpainatteet".
Vastaus: Metatietosanastosta ei löydy termiä pienpainate. Raja on häilyvä ja tarkkaa ohjetta on vaikea antaa. Voidaan käyttää Unescon määritelmää pienpainatteesta (Unecson tilastot rajaavat pienpainatteen alle 48 sivuun). LINKKI
2. Mielestäni ISBD:ssä (http://wiki.helsinki.fi/display/Kirjastoaineistojenkuvailusaannot/Liite+D%3A+Sanasto ) voisi olla vielä enemmän tällaista kirja-alan sanastoa avattuna / selitettynä - tai sitten metatietosanaostossa.
Vastaus: ISBD-sääntöjen yhteydessä oleva sanasto on kuvailuelementtien arvojen luettelo. Pienpainatetermi on kokoelmapoliittinen termi.
3. ISBD-sivujen lyhenneluettelo (http://wiki.helsinki.fi/display/Kirjastoaineistojenkuvailusaannot/Liite+C%3A+Lyhenteet ) on korvattu linkillä Kotuksen lyhennesivuille ja joskus koen sen ongelmaksi, koska kirjastoalalla on ollut omia vakiintuneita lyhenteitä. Kotuksen sivuilla saattaa olla monta vaihtoehtoa ja sitten pähkäilen, minkä niistä valitsisin. En nyt muista hyvää esimerkkiä
Vastaus: Ulla muokkaa Kansalliset satandardilyhenteet
Kysymys: Kiitos KUMEA-ryhmän pöytäkirjan selkeistä ohjeista kenttiin 530, 776, 787 ja 856. Esim. väitöskirjan verkossa julkaistuun yhteenveto-osaan liittyen: 776 08 |i Verkkojulkaisu (yhteenveto-osa): |z 978-951-28-5650-0. Mikä fraasi tällaisessa tapauksessa tulee kenttään 530? Laitetaanko Metatietosanastossa oleva ”Julkaistu myös verkkojulkaisuna” vai Melindassa runsaasti esiintyvä ”Yhteenveto-osa julkaistu myös verkkojulkaisuna” vai tuleeko 530-kenttää ollenkaan?
Vastaus: Jos tietueessa on 776-kenttä 530-kenttä on vapaaehtoinen, mutta jos se tuo lisätietoa on sitä suositeltavaa käyttää. Jos kyseessä on yhteenveto-osa, niin se ilmaistaan kentässä 530. Jaana
Kysymys: Sovellusohjeeseen tulleen muutoksen (ja KUMEAn pöytäkirjasta löytyvän tiedon) mukaan esim. sidosasu merkitään nyt osakenttään q. Onko järkevää / suotavaa tehdä nuo muutokset vanhoihin tietueisiin sitä mukaa kun niitä tulee vastaan? Tuleeko tähän massakorjausta?
”‡q - a-osakentässä olevaa ISBNää tarkentavat tiedot kustantajasta, osamerkinnöistä, tai sidosasusta merkitään tänne, ei a-osakenttään kuten aiemmin. Samaan ISBN-tunnukseen liittyvät useat osakenttään ‡a viittaavat tiedot merkitään kukin omaan ‡q-osakenttä”
Vastaus:
Kysymys: Pienpainatteen määrittely!
1. ... viimeinen postaus pienpainatteiden tiimoilta Siivoan tietokantaosaston hyllyjä vanhasta roinasta ja törmäsin kirjaan: Erikoistallenteet kirjastoissa / julk. Suomen kirjastoseura, 1985 (951-692-135-3) Siinä on s. 83-87 Maija Suhosen artikkeli "Pienpainatteet".
Vastaus: Metatietosanastosta ei löydy termiä pienpainate. Raja on häilyvä.Täydennetään. Unescon määritelmä.
Kysymys:
Voiko Melindaa säätää niin että tietueita joilla ei ole esim. 008/1-6 mitään merkkiä ei pystyisi tallentamaan. Samoin tallennuksen yhteydessä ei saisi muodostua tietueita joilla LDR "merkkimäärät" tyhjiä. LDR pitäisi aina päätyää numerosarjaan 4500. Ellei näin tapahtu pitäisi tulla herja.
Näitä on Helkan puolella "puukotettu" jolloin takaisin siirrossa on saatu pvm 140101. Takaisinpäin menossa esim. LDR ei korjaannu, ja eikä siihen käsin tuohon ei pääse käsiksi, esim Melindan id 006618881.
FMT BK
LDR cam a22001694i 4500
001 006515311
005 20140226231944.0
008 140101
020 |a 9783825362539
0410 |a ger
1001 |a Kirsch, Mona
24504 |a Das Konzil im späten Mittelalter.
2603 |a Heidelberg, |c 2013.
336 |a Teksti
337 |a ei välittävää laitetta
SID |c 2493638 |b helka
Vastaus: Minttu selvittää
Kysymys: Viime ACP kokouksessa oli keskustelua tekijä rooleista/funktioista yms. Kun en ääntä saanut alkuuun toimimaan enkä löytänyt oikei ta dokumentteja, niin laitan tässä muutamia, joita olisi myös syytä kahlata läpi. MARC and RDA Relators Reconciled : Network Development and MARC
Standards Office Library of Congress (31.5.2013) http://www.loc.gov/marc/annmarcrdarelators.html
Tässä on myös tuo linkki mainittuna, jossa myös linkitetyn datan tiedot eli esim. relator termi "Author" -- URI on http://id.loc.gov/vocabulary/relators/aut -> jos käytettäisiin osakenttä 4:sta meillä olisi suoraan muutettavissa nämä URI:ksi ja ei olisi kuin ylläpidettävä sanastopuolella mitä kaikkia termejä, suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä (kirjoittaja, författare) tämä koodi "aut" tarkoittaa. Näin ollen voitaisiin helposti säätää erilaisiin näyttöihin mitä halutaan esitettävän. http://id.loc.gov/vocabulary/relators/collection_RDA
Minusta $4 käytölle on selkeät perustelut. Jos ymmärrän nyt oikein meidän on haettava termille "kirjoittaja" URI http://id.loc.gov/vocabulary/relators/aut jossa vielä ei varmasti ole määritelty että author=kirjoittaja=författare (ehkä tuo ruotsinkielinen jopa siellä on koska Libriksessä käytetään $4:sta)
Meidän "termistö" usemarconia varten on lyhyt (17 termiä) esim $4 edc $e Editor of compilation - tämä on hyvin tavallinen, ainakin meillä, eikä tälle ole tällä hetkellä muuta käännöstä kuin "toimittaja". Tämän merkitys on kuitenkin hiukan erilainen kun perinteisen "toimittajan"
6. Seuraava kokous
Perjantaina 16.5. klo 10.15- Fabianian auditorio, Helsinki