KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS

Aika: 7.4.2014 klo 10.15-16.00
Paikka: Kansalliskirjaston auditorio, Helsinki
Läsnä: Anne Andersson (Åbo Akademin kirjasto), Taru Fröjdholm (Centria-amkin kirjasto), Ulla Ikäheimo (Kansalliskirjasto), Katri Kananen (-14.15)(Kansalliskirjasto), Maria Kovero (-13.40) (Helsingin yliopiston kirjasto), Mirja Lampola (sihteeri, Aalto-yliopiston kirjasto), Eeva-Riitta Peltonen (Tampereen kaupunginkirjasto), Anne-Mari Salmela (puheenjohtaja, Turun yliopiston kirjasto), Sirpa Tuomisto (Kokkolan kaupunginkirjasto) ja Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto). Lisäksi kutsuttuna asiantuntijana Juha Hakala (10.15-11.45) (Kansalliskirjasto) ja Minttu Hurme (Kansalliskirjasto).
Poissa: Sirpa Janhonen (Varastokirjasto), Mervi Kivirinta (Diakin kirjasto)
Pöytäkirja
1.Edellisen kokouksen pöytäkirja

Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin.

2. Ilmoitusasiat

Kansalliskirjaston seuraava asiantuntijaseminaari tiistaina 29.4.

STKS:n erikoiskirjastojen työryhmän ja Sisällönkuvailuverkoston järjestämä koulutuspäivä Ongella vai virvelillä? Erikoisalojen aineistot esiin sisällönkuvailulla. Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki 14.5.2014 9:00 - 16:00. Lisätietoja www-osoitteesta: http://www.stks.fi/news/85/

IFLAn satelliittikokouksia:
IFLA Cataloguing Section:  RDA – Resource Description and Access – status and perspectives 2014. Aika 13.8.2014, Frankfurt, Deutsche Nationalbibliothek. Lisätietoa http://www.dnb.de/DE/Standardisierung/International/iflaSatelliteMeeting.html
Information Technology Section with the Semantic Web Special Interest Group: Linked Data in Libraries: let‘s make it happen! Aika 14.8.2014, Pariisi, Bibliothèque nationale de France.

3. Käyttöoikeuksien metadata

Juha Hakala Kansalliskirjastosta piti esityksen käyttöoikeuksien metadatasta. Käyttöoikeuksien metadata on tärkeää erityisesti digitoitua aineistoa varten, mutta muussakin aineistossa tekijänoikeudet ja käyttöoikeudet on hyvä ilmoittaa. KDK-hankkeessa tätä on jonkin verran selvitetty ja nyt Kansalliskirjastossa on työryhmä tarkentamassa asiaa. Pitkäaikaissäilytyksessä tarvittava metadata on PREMIS-formaatin mukaista ja lisätään digitoinnissa.  Bibliografisessa kuvailussa tarvitaan käyttö- ja tekijänoikeuksien ilmoittamiseen kentät 506, 540 ja 542. Kansalliskirjaston työryhmä tekee esityksen KUMEA-ryhmän toukokuun kokouksessa käsiteltäväksi.

4. Sovellusohje

Saamen kielikoodien tallentamiseen liittyvä kysymys:  Saamen kielestä suositellaan, että käytetään ensisijaisesti kielikoodia smi ja sen jälkeen muut kielikoodit. Asiasanoihin voi laittaa tarkemman kielen (esim. pohjoissaame, kildininsaame).
Tarkoittaako tämä sitä että saamelaisille kielille käytetään vain saamelaisten kielten yhteistä koodia, ja julkaisun mahdolliset muut kielet voidaan ilmoittaa erikseen? Vai sitä, että smi-koodin lisäksi voi antaa julkaisun saamelaisen kielen (-kielten) varsinaisen koodin?
Jos tuo jälkimmäinen on oikea tulkinta, pieni haaste syntyy siitä että osalla saamelaisista kielistä on oma koodi ISO 639-2:ssa, osalla, kuten kildininsaamella, vain ISO 639-3:ssa. Jälkimmäisetkin voi tallentaa 041:een, mutta  $2:n avulla pitää ilmoittaa mistä koodit ovat peräisin. Valitettavasti $2:ta ei voi kohdentaa oikeaan koodiin.

Formaatin esimerkki $2:sta on 639-1:n kahden kirjaimen mittaisen koodin käytöstä, ja minusta sen voisi poistaa koska me tuskin haluamme samasta kielestä kahta eri koodia tietueisiimme. Antakaa mieluummin esimerkki 639-3:sta.
Nämä kielikoodiasiat ovat tulleet minulle ajankohtaisiksi sen vuoksi että edustan ISO TC 46:sta työryhmässä joka kehittää ISO 639:ää. Tiedoksi vielä että KOTUSin väeltä selvitetään parhaillaan olisiko tarvetta saada vanhalle kirjasuomelle oma koodi 639-3:een. Jos asiantuntijat tätä haluavat, voimme lähettää koodianomuksen 639-3:n Registration Authoritylle. 

Vastaus:  Smi-koodin lisäksi suositellaan lisättävän julkaisun saamen kielinen koodi mikäli se tiedetään.  Sovellusohjeen ko. kohtaa tarkennetaan. 


5. Kirjastojen kysymyksiä

Kysymys: Kaipaan määritelmää pienpainatteelle. Löytyyköhän sellaista jostain? Mielestäni ISBD:ssä (http://wiki.helsinki.fi/display/Kirjastoaineistojenkuvailusaannot/Liite+D%3A+Sanasto ) voisi olla vielä enemmän tällaista kirja-alan sanastoa avattuna / selitettynä - tai sitten metatietosanaostossa.

Vastaus: Metatietosanastosta ei löydy termiä pienpainate. Raja on häilyvä ja tarkkaa ohjetta on vaikea antaa. Pienpainate ei ole varsinainen julkaisumuoto, vaan kokoelman muodostamisen käsite.  Kansalliskirjaston vapaakappaletoiminnan tilastointisivulta selviää, ettei myöskään sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, joskin Unescon tilastot rajaavat alle 48-sivuiset julkaisut omaksi ryhmäkseen. ISBD-sääntöjen yhteydessä oleva sanasto on kuvailuelementtien arvojen luettelo. Pienpainatetermi on kokoelmapoliittinen termi.

 

Kysymys: ISBD-sivujen lyhenneluettelo (http://wiki.helsinki.fi/display/Kirjastoaineistojenkuvailusaannot/Liite+C%3A+Lyhenteet ) on korvattu linkillä Kotuksen lyhennesivuille ja joskus koen sen ongelmaksi, koska kirjastoalalla on ollut omia vakiintuneita lyhenteitä. Kotuksen sivuilla saattaa olla monta vaihtoehtoa ja sitten pähkäilen, minkä niistä valitsisin. 

Vastaus: Kirjastoaineistojen kuvailusäännöissä ohjataan käyttämään Kotuksen standardilyhenteitä. Jos kirjastoalan vakiintunut lyhenne löytyy Kotuksen sivulta, sitä käytetään.

 

Kysymys: Kiitos KUMEA-ryhmän pöytäkirjan selkeistä ohjeista kenttiin 530, 776, 787 ja 856. Esim. väitöskirjan verkossa julkaistuun yhteenveto-osaan liittyen: 776 08 |i Verkkojulkaisu (yhteenveto-osa): |z 978-951-28-5650-0. Mikä fraasi  tällaisessa tapauksessa tulee kenttään 530? Laitetaanko Metatietosanastossa oleva ”Julkaistu myös verkkojulkaisuna” vai Melindassa runsaasti esiintyvä ”Yhteenveto-osa julkaistu myös verkkojulkaisuna” vai tuleeko 530-kenttää ollenkaan?

Vastaus:  Jos tietueessa on 776-kenttä, 530-kenttä on vapaaehtoinen.

 

Kysymys: Sovellusohjeeseen tulleen muutoksen (ja KUMEAn pöytäkirjasta löytyvän tiedon) mukaan esim. sidosasu merkitään nyt osakenttään q. Onko järkevää / suotavaa tehdä nuo muutokset vanhoihin tietueisiin sitä mukaa kun niitä tulee vastaan? Tuleeko tähän massakorjausta?  Sovellusohjeessa lukee näin: ”‡q - a-osakentässä olevaa ISBNää tarkentavat tiedot kustantajasta, osamerkinnöistä, tai sidosasusta merkitään tänne, ei a-osakenttään kuten aiemmin. Samaan ISBN-tunnukseen liittyvät useat osakenttään ‡a viittaavat tiedot merkitään kukin omaan ‡q-osakenttä”

Vastaus: Massakorjaus on suunnitteilla. Korjauksia voi tehdä halutessaan.


Kysymys:
Voiko Melindaa säätää niin että tietueita joilla ei ole esim. 008/1-6 mitään merkkiä ei pystyisi tallentamaan. Samoin tallennuksen yhteydessä ei saisi muodostua tietueita joilla LDR "merkkimäärät" tyhjiä. LDR pitäisi aina päätyää numerosarjaan 4500. Ellei näin tapahtu pitäisi tulla herja. Näitä on Helkan puolella "puukotettu" jolloin takaisin siirrossa on saatu pvm 140101. Takaisinpäin menossa esim. LDR ei korjaannu,  eikä siihen pääse käsiksi, esim Melindan id 006618881.

FMT    BK
LDR         cam a22001694i 4500
001    006515311
005    20140226231944.0
008    140101                                  
020    |a 9783825362539
0410    |a ger
1001    |a Kirsch, Mona
24504    |a Das Konzil im späten Mittelalter.
2603    |a Heidelberg, |c 2013.
336    |a Teksti
337    |a ei välittävää laitetta
SID    |c 2493638 |b helka

Vastaus:  Alephin tietueentarkistin herjaa puutteellisista 008-kentistä, mutta nämä herjat ovat luetteloijan ohitettavissa *Override* -valinnalla. Päivämäärättömiä 008-kenttiä on kuitenkin mahdollista saada aikaiseksi ainoastaan tietueita jostain etäkannasta poimimalla, Alephissa luotuihin tietueihin päivämäärä syntyy automaattisesti.

Jos poimitussa tietueessa on kiinteämittainen kenttä, jossa on virheellisiä arvoja sellaisissa merkkipaikoissa, joita ei pääse *Cataloging* >*Open Form* (*Ctrl-F*) -komennolla muokkaamaan, saa kelvollisen kiinteämittaisen kentän aikaan luomalla kentästä uuden version *Edit Text* > *New Field (Choose from List)* (*F5*) toiminnolla ja poistamalla vanhan, virheellisen version *Edit Text* > *Delete Field* (*Ctrl-F5*) -toiminnolla

Nimiön tyhjät merkkimäärät ovat Alephissa olevassa tietueessa hyväksyttäviä. Kun tietue otetaan ulos MARC 21 -vaihtomuodossa, Aleph laskee nimiöön oikean merkkimäärän. Nimiön 'kiinteät' arvot (esim. lopun 4500) Aleph korjaa (nykyään) jo tietuetta tallentaessa oikeiksi.


Kysymys: Melindan tietueessa 3297488 Oppiminen ja asiantuntijuus (1999)  on useita sisällysluettelokenttiä. Laskin, että 7.  
Onko olemassa ohjeistusta siitä, miten sisällysluettelon välimerkitys pitäisi tehdä? En löytänyt ohjeista kuin vaihtoehtoisia tapoja, joista kaikki ovat oikein.
Onko tulossa tarkempaa ohjeistusta sisällysluettelojen merkitsemiseen tai eri vaihtoehtojen arvojärjestykseen tai edes ohjeistusta siihen miten näitä monikertaisia kenttiä pitäisi siistiä? Onko olemassa jotakin nyrkkisääntöä, jonka perusteella voisi valita säilytettävän kentän?
 
Vastaus: Tällaiset tietueet tulisi korjata niin, että lähinnä kuvailusääntöjä ( https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86356108 ) oleva sisällysluettelo säilyy.
 

Kysymys: Viime ACP kokouksessa oli keskustelua tekijä rooleista/funktioista yms. Kun en ääntä saanut alkuuun toimimaan enkä löytänyt oikeita dokumentteja, niin laitan tässä muutamia, joita olisi myös syytä kahlata läpi. MARC and RDA Relators Reconciled : Network Development and MARC Standards Office Library of Congress (31.5.2013) http://www.loc.gov/marc/annmarcrdarelators.html

Tässä on myös tuo linkki mainittuna, jossa myös linkitetyn datan tiedot eli esim. relator termi "Author" -- URI on http://id.loc.gov/vocabulary/relators/aut -> jos käytettäisiin osakenttä 4:sta meillä olisi suoraan muutettavissa nämä URI:ksi ja ei olisi kuin ylläpidettävä sanastopuolella mitä kaikkia termejä, suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä (kirjoittaja, författare) tämä koodi "aut" tarkoittaa. Näin ollen voitaisiin helposti säätää erilaisiin näyttöihin mitä halutaan esitettävän. http://id.loc.gov/vocabulary/relators/collection_RDA

Minusta $4 käytölle on selkeät perustelut. Jos ymmärrän nyt oikein meidän on haettava termille "kirjoittaja" URI http://id.loc.gov/vocabulary/relators/aut jossa vielä ei varmasti ole määritelty että author=kirjoittaja=författare (ehkä tuo ruotsinkielinen jopa siellä on koska Libriksessä käytetään $4:sta)

Meidän "termistö" usemarconia varten on lyhyt (17 termiä) esim $4 edc $e Editor of compilation  - tämä on hyvin tavallinen, ainakin meillä, eikä tälle ole tällä hetkellä muuta käännöstä kuin "toimittaja". Tämän merkitys on kuitenkin hiukan erilainen kun perinteisen "toimittajan"

Vastaus: RDAn käyttöönottaneet kirjastot ohjeistavat käyttämään osakenttää $e suhteiden (roolin) merkitsemiseen. Kongressin kirjaston sivuilta löytyy esimerkiksi kansainvälisen luettelointiyhteistyön PCC:n (Program for Cooperative Cataloging) ohje suhteiden merkitsemisestä. USEMARCONissa olevaa funktioiden käännöslistaa voidaan tarvittaessa muokata.

6. Seuraava kokous

Perjantaina 16.5. klo 10.15- Fabianian auditorio, Helsinki

 


  • No labels