Viola on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Se sisältää tietoja
- kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 lähtien
- kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 lähtien
- verkkoaineistoja vuodesta 2011 lähtien
Violassa on tiedot sekä musiikkijulkaisuista että niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista. Yksittäisten teosten tai kappaleiden tiedot löytyvät mm. säveltäjän, sovittajan, sanoittajan, esittäjän tai toimittajan nimellä. Tietoja voi hakea myös sävellyksen nimellä tai laulun alkusanoilla.
Violassa on Kansalliskirjaston lisäksi tietoja muiden tiedontuottajakirjastojen musiikkikokoelmista, myös ulkomaisista äänitteistä ja nuoteista. Violan aktiivisina tiedontuottajina ovat Maailman musiikin keskus ja Musiikkiarkisto JAPA. Kansalliskirjasto tuottaa Violaa yhteistyössä Yleisradion kanssa. Yleisradiolta ostettujen äänitetietueiden ansiosta kansallisdiskografian ajantasaisuus ja kattavuus paranee.
Viola numeroina (maaliskuu 2016):
- 123 828 äänitteitä, joihin liittyy 759 067 yksittäistä kappaletta
- 25 500 nuottijulkaisua, joihin liittyy 100 243 yksittäistä kappaletta
- 5 030 nuottikäsikirjoitusta.
- sisältää yhteensä noin 1 056 400 luettelointitietuetta
- karttuu vuodessa noin 55 000 tietueella.
Käyttöoikeudet:
Violan hakukäyttö ja poimintaluettelointi on kaikille maksutonta.
Poimintaluettelointiin käytetään Z39.50- ja SRU-rajapintoja, joiden kautta kirjastot voivat noutaa yksittäisiä kuvailutietueita tai pieniä tietuejoukkoja tietokannasta. Ohjeet rajapintojen käyttöön löytyvät Melindan asiakaswikistä.
Poimintaluettelointirajapintojen lisäksi Fennican, Violan ja Arton sisältämät kuvailutiedot ovat nykyisellään saatavilla myös arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisen Finna-palvelun avoimen rajapinnan (API:n) kautta.
Kansalliskokoelmaan kuuluvia musiikkiaineistoja ei voi lainata kotiin, vaan nuotit ovat käytettävissä Kansalliskirjaston lukusalissa ja äänitteet musiikkikirjaston kuunteluhuoneessa ja verkkoaineisto vapaakappaletyöasemilla.
