Page History

Älä vaihda kuvailun kieltä, jos se on suomi tai ruotsi. Pyri korjaamaan mul-kielikoodi. 

2) Kysymys: Teoksen päänimeke 

Kuvailen koreankielistä teosta Haridi, Alex : Julen kommer till Mumindalen (979-11-6026-603-0).

Etelä-Korean kansalliskirjaston sivuilta löydän MARC:n avulla 880-kentät alkuperäisellä kirjaimistolla.

En löydä mistään latinalaistettua muotoa, jonka voisin laittaa 245-kenttään. Netistä toki löytyy tietoa merkkien latinalaistamiseen, mutta koin sen liian haastavaksi.

Nimekkeessä käytettyjä merkkejä ei löydy listoilta.

Mikä olisi oikeaoppinen tapa kuvailla päänimeke?

Päädyin käyttämään teoksen ensisijaista nimekettä Julen kommer till Mumindalen (korea).

Onko nimeke tässä tapauksessa sepitetty nimeke? Pitäisikö käyttää hakasulkeita?

Jos vieraskielistä nimekettä ei pystytä merkitsemään, käytetään sepitettyä nimekettä.

Esim.
240 10 $a Julen kommer till Mumindalen, $l korea
245 10 $a [Julen kommer till Mumindalen (korea)]
588 __ $a Sepitetty nimeke.

3) Kysymys: Kodin aarteet ja Puutarhan aarteet, Fennica-postiin tullut kysymys

Terassi Media tarjoaa tilattavaksi erinimisiä lehtiä sisältäviä paketteja: Kodin aarteet ja Puutarhan aarteet. Kodin aarteet -paketissa on muun muassa sellaisia lehtiä kuin Koukussa, Skandinaavinen Boho ja KotiAarre. Näitä erinimisiä lehtiä on aiemmin ilmeisesti tarjottu yksittäisinä numeroina ja niillä saattaa olla omia numerointeja, esim, Koukussa vol 1 ja vol 2. Yksittäisillä lehdillä saattaa olla ISBN ja ne saattavat (infolaatikon mukaan) kuulua myös johonkin muuhun sarjaan, esimerkiksi Vuoden huiput (boho). KotiAarre-lehdellä sen sijaan on ISSN 2343-5399 ja siitä löytyy Melindasta kolme tietuetta, joista kaksi on sarjajulkaisuja (009844701, 016910067 – tämä jälkimmäinen tosin lienee tietokantaan unohtunut ylimääräinen tietue) ja yksi on vuoden 2016 ISBN:llinen (009231575, 978-952-68406-2-8) monografia, jolla on myös päätekijä 100-kentässä.

eMagzissa Kodin Aarteet on omana nimekkeenään ja sisältää numeroita näistä eri nimisistä lehdistä. Edellisvuoden lehdet ovat KotiAarteen numeroita, eli ilmeisesti eMagzissa on ymmärretty paketin olevan KotiAarteen seuraaja.
Miten nämä lehdet pitäisi kuvailla? Lehtilukusali aikoo tilata meille paketit ja sijoittaa ne hyllyyn paketin nimellä, siis Kodin Aarteet ja Puutarhan aarteet. Voisiko näistä paketeista tehdä tietueet ja viedä erinimiset lehdet sinne niteinä? Sitä ratkaisua ei kai voisi viedä Melindaan?
Olisiko oikea tapa kuvailla yksittäiset lehdet monografioina, paitsi ehkä KotiAarre, jolla on ISSN?
Ks.:
Tilaa – Kotona ja pihalla<https://kotonajapihalla.fi/tilaa/>
Asumisen-ja-kodin-2021_v1.pdf (kotonajapihalla.fi)<https://kotonajapihalla.fi/wp-content/uploads/Asumisen-ja-kodin-2021_v1.pdf>

Pakettiin kuuluvat lehdet kuvailtaisiin ISSN-keskuksessa omiksi tietueikseen sikäli, kun jokainen eri nimeke olisi jatkuvasti ilmestyvä. KotiAarteen tietue 009844701 on ok, koska kyseessä on jatkuvasti samalla nimellä ilmestyvä julkaisu. Paketti ei voi olla lehden jatkaja. Jos paketit halutaan kuvailla, niin se tehdään omaan tetokantaan.

→ siirretään talteen sisäisille sivuille

4) Kysymys: Pääkirjausvalinta 

Olen pohtinut pääkirjausvalintaa toimitetun teoksen nimeltä

Kommunikoinnin häiriöiden kuntoutus : uudet menetelmät ja vaikuttavuus kohdalla.

ISBN 978-952-68723-4-6

Se koostuu tieteellisistä artikkeleista (joilla jokaisella on oma(t) tekijänsä ja lähdeluettelonsa). Niiden yhdistävänä tekijänä toimii Puheen ja kielen tutkimuksen päivät 26 – 27.3.2020.

kansalliskirjasto.finna.fi:ssä pääkirjaus on tehty teoksen nimestä (Kommunikoinnin häiriöiden…) kun taas TÄTI-tietokannassa pääkirjaus on tehty Puheen ja kielen tutkimuksen päivien mukaan 111-kenttään. Kumpi on oikeassa ja miksi?

Kiwin ohjeissa 111-kentästä sanotaan mm. näin:

”… Kokous merkitään tekijäksi silloin, kun julkaisu käsittää kokouksen asia- ja pöytäkirjat toimitetussa muodossa ja kokouksella on erottuva nimi...” 

-Tämä mainittu julkaisu ei sisällä kokousasiakirjoja tai -pöytäkirjoja vaan tieteellisiä artikkeleita, mutta onko jokin muu peruste siihen, että pääkirjaus on tehty 111-kenttään päivien nimen mukaan?

RDA:n (19.2.1.1.1) mukaan "Yhteisöt katsotaan teoksen tekijöiksi, jos ne ovat vastuussa teosten synnystä tai julkaisemisesta ja jos teokset kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä:" ...
- "teokset, jotka raportoivat yhteistoiminnasta, joka liittyy konferenssiin (esim. konferenssijulkaisut, pöytäkirjat)"

Tämän perusteella konferenssi- ja seminaarijulkaisujen pääkirjauksen voi merkitä kokoukselle. Melindasta löytyi entuudestaan vuoden 2018 seminaarijulkaisu kuvailtuna.

• Melinda 012225707
  111 2# ‡a Puheen ja kielen tutkimuksen päivät ‡d (2018 : ‡c Helsinki)
  245 10 ‡a Monimuotoinen monikielisyys : ‡b Puheen ja kielen tutkimuksen päivät Helsingissä 5.-6.4.2018 / ‡c toimittaneet Lea Nieminen, Anneli Yliherva, Jasmin Alian ja Suvi Stolt ; kirjoittajat: Jasmin Alian [ja 39 muuta].
• Melinda 016753152
  111 2# ‡a Puheen ja kielen tutkimuksen päivät ‡d (2020 : ‡c Helsinki)
  245 10 ‡a Kommunikoinnin häiriöiden kuntoutus : ‡b uudet menetelmät ja vaikuttavuus : Puheen ja kielen tutkimuksen päivät Helsingissä 26.-27.3.2020 / ‡c toimittaneet Satu Saalasti, Anna-Kaisa Tolonen, Laura Kanto ja Sini Haapala.

Auktorisointia käsitellään vielä yhdessä Toimijakuvailupalvelun kanssa. Päivitetään myös sovellusohjetta kentän 111 osalta.

5) Kysymys: Korttipeli vai seurapeli?  

Meediopeli (9789527413159) ja Kirjastopalvelu oli tämän luetteloinut seurapeliksi luokalla 79.813. Melindassa tämä löytyy sen sijaan korttipelinä ja luokalla 79.812. Niin onkohan siihen mahdollista vääntää rautalangasta joku sääntö (tai onko sellainen jo olemassa ja osa meistä, minut mukaan lukien, on tulkinnut asiaa eri tavalla)?

• Pelien RDA ohjeeseen oli lisätty ohje että jos korteilla pelataan, eikä mukana ole pelilautaa, kyseessä on korttipeli ja jos kortteja ei käytetä pelaamiseen, kyseessä on kuva.
• Mutta jos esimerkiksi on peli, jossa on korteissa kysymyksiä joita arvuutellaan muilta niin onko se tulkittavissa seurapeliksi vai korttipeliksi? Seurapelihän se toisaalta selkeästi on, mutta toisaalta siinä myös pelataan korttien kanssa eikä mukana ole pelilautaa.
• Ajatellaanko korttipeleiksi lähinnä pelit kuten Uno, missä lyödään kortteja pöytään ja onko nämä muut missä on korteissa tehtäviä, kysymyksiä yms. sitten seurapelejä vai mitenkä te ajattelette asian?
• Ja kysäisen samalla että jos kyseessä on ei korttipeliksi laskettava peli joka on käytännössä korttipakka, niin koskeeko 007-kenttää silloin lautapelisäännöt eli zu?

Korttipeli voi olla myös seurapeli, katso esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja.

Korteilla pelattavaa peliä luokitettaessa pitää tehdä tulkintaa siitä, onko peli enemmän korttipeli  (YKL 79.812) vai seurapeli (79.813) ja tarvittaessa käyttää toista luokkaa lisäluokkana. Se, kumman luokan valitsee oman kirjaston niteiden hyllypaikaksi, on kirjaston itsensä päätettävissä.

Kiintteämittaiset kentät 000, 007, 008

• 000 nimiössä on merkkipaikalla 06 koodi r = esine
• 007-kenttä: Kohteen ulkoasu ei sovi mihinkään muuhun kentän 007 aineistoluokkaan, valitaan merkkipaikat 007 - (Z) MÄÄRITTELEMÄTÖN mukaan:
  
  • 00 - Aineistoluokka
    • z - Määrittelemätön
  • 01 - Aineiston erityismääre
    • u - Määrittelemätön
• 008-kenttä: valitaan 008 - (VM) VISUAALISET AINEISTOT mukaan, koska sitä käytetään tietueissa, joissa nimiö/06 (Tietueen tyyppi) koodi on g, k, o tai r.
  • merkkipaikoille voi lisätä sopivia koodeja tämän aineistotyypin koodeista
    
    • esimerkiksi 008/33 = g = peli

6) Kysymys: Kirjastopalvelun 035-kentät Melindaan? 

Miten ohjeistetaan Kirjastopalvelun 035-kenttien käsittely Melindassa: suositellaanko Kipan 035-kentän tallentamista myös Melindaan?

Taustatietoa:

Kirjastopalvelun tekemät 035-kentät (035##‡a(FI-BTJ)XXXXX)

Kirjastopalvelu on alkanut viime viikon alusta lähettämään 035a-kentässä oman tunnuksensa tietueiden mukana.
"Kirjastopalvelun tietueisiin on jo jonkin aikaa toivottu lisättäväksi kenttää 035 eli järjestelmän tuottamaa tietuenumeroa. Tämä kenttä edesauttaa muun muassa ennakkotietueiden ja luettelointitietueiden kohdistumista sekä tietueiden tunnistamista. Ennakkotietueiden päivitys koskee Aarre-verkkokaupan kautta Auroraan ja Woima-portaaliin lähetettävien listojen tietueita sekä EditX- ja QuickClick-tietueita."

Kun tuo tunnus saadaan mukaan 035-kenttään, niin sitten sitä voisi hyödyntää standarditunnuksettomien Kirjastopalvelun tietueiden löytämisessä ja yhdistämisessä Melindassa.

Aurora-kirjastoissa on tapana ollut jättää muiden kirjastojen/organisaatioiden 035-kentät pois Melindasta, kun tietueita on tallennettu Melindaan.

”Kun tietue tallennetaan Auroralla uutena Melindaan, Kirjastopalvelun 035-kenttä suodattuu pois automaattisesti Melindaan tallennettavalta uudelta tietueelta.

Silloin kun Auroran yhdistämistyökalulla yhdistellään oman tietokannan tietueelta tietoja Melindassa jo olevalle vastaavalle tietueelle, kuvailijan pitää yhdistelyssä huomata käsin poistaa rasti oman tietokannan tietueella olevasta KiPan 035-kentästä, jotta se ei siirry Melinda-tietueelle.”

Melindan näkökulmasta hyödyllisiä, joten saavat tulla Melindaan. Jos kopioi vanhan tietueen pohjaksi, pitää kaikki 035-kentät poistaa.

7) Roomalaiset vs. arabialaiset

Ihmettelen eroavaisuuksia sovellusohjeissa koskien julkaisuvuoden merkintää. Marc 21 -sovellusohjeessa sanotaan kentän 264#1 kohdalla: "Merkitään niin kuin tiedonlähteessä, esim. roomalaisin numeroin ilmaistu julkaisuaika merkitään roomalaisin numeroin." Musiikkiaineiston Marc 21 -sovellusohjeessa sanotaan: "Julkaisuaika merkitään aina arabialaisin numeroin." Kumpaa pitäisi uskoa? Kaipaisin muutenkin tarkempia ohjeita numeroiden, esim. osan tai sarjan numeroinnin, merkitsemiseen: kuuluuko ne merkitä niin kuin julkaisussa on vai muutetaanko roomalaiset numerot arabialaisiksi?

Hyvä huomio. Kumean ohje on kuvailusääntöjen mukainen. Julkaisuajan merkitseminen on ohjeistettu RDA:ssa ja merkintätapa on tarkennettu SKL:n linjauksissa. Muusalle on ilmoitettu tästä eroavuudesta sovellusohjeissa.

Kumean sovellusohje Kenttä 264, julkaisuaika

Julkaisuaika
Merkitään niin kuin tiedonlähteessä, esim. roomalaisin numeroin ilmaistu julkaisuaika merkitään roomalaisin numeroin.

Ohjeistuksessa huomioitu sekä RDA-kuvailusäännöt että Suomalaisten kirjastojen linjaus.

SKL linjaus RDA:n sääntökohtaan 1.8.2, vaihtoehto

Numerot merkitään kuvailuun tiedonlähteessä esiintyvässä muodossa.

Esim.
MDCCXXXIII
Tiedonlähteessä: MDCCXXXIII

8) Videotallenteen jakaja 

Elokuvan jakelija aiheuttaa aina päänvaivaa, nyt erityisen paljon. 🙂 

Meille on tilattu iso nippu videotallenteita vähän vanhemmista elokuvista. Olen erittäin epävarma, kun yritän valita oikeaa jakelijaa 264-kenttään ja sen mukaista maakoodia 008-kenttään. 

Esimerkkinä Slap shot 3: the junior league. 

Wikipedian mukaan elokuvan jakelija on Universal Studios Home Entertainment (tämä nimenomainen elokuva on julkaistukin suoraan videolle). Elokuvan copyright-tiedoissa on Universal Studios ja kotelon selässä on Universalin logo.  

Videon alussa (ennen valikkoa) vilahtaa EMI Excalibur Median logo ja varoitukset/ilmoitukset (Excaliburin oikeuksista), takakannessa on Excalibur Median verkko-osoite. 

Takakannessa ja selässä on tuotenumero MAJ1243, mikä viittaa Majeng Media AB:hen, jonka Suomalainen elokuvakauppa mainitsee sivullaan jakelijaksi. Kirjastollemme videon on myynyt Elokuvapalvelu J. Suomalainen Ky. Viestin liitteenä kaksi kuvaa kansipaperista - toivottavasti nekin näkyvät.

Mikä näistä pitäisi valita jakelijaksi, se ketjun ensimmäinen "distributer" vaiko viimeinen. Itse valitsin, ehkä väärin, tuon Majeng Median, vaikka siitä on kansipaperiin saatu vain tunnus.. 

264 #2 $a[Borås] : $b[Majeng Media AB], $c[2021]  

264 #2 $a[Kustannuspaikka tuntematon] :$bUniversal Studios,$c[2021] 

264 #2 $a[Pandrup] : $bExcalibur Media International, $c[2021] 

264 #2 $a[Porvoo] : $b[Elokuvapalvelu J. Suomalainen Ky], $c[2021] 

Jakajan nimi merkitään aina videotallenteiden kuvailuun (RDA Toolkit SKL-linjaus 2.9.4).

Sen sijaan julkaisijaa ei tarvitse merkitä. Ulkomaisia jakajia ei tarvitse selvittää. Merkitään se jakaja / maahantuoja, joka on helppo selvittää: tieto löytyy kansipaperista tms.

Kenttään 028 voi laittaa julkaisijan tunnuksen, joka on usein mainittu suojapaperissa. Tämän tapauksen voisi siis kuvailla näin:

028 41 ‡b Nonstop Entertainment ‡a 62652
264 #2 ‡a [Porvoo] : ‡b [Elokuvapalvelu J. Suomalainen], ‡c [2021]

Jakajan sivuilla käy ilmi, että J. Suomalaisella yksinmyyntioikeus My Salinger year -elokuvan levitykseen kirjastoille.

9) Terapeuttisten pelien asiasanoitus?

Millä termillä olisi hyvä kuvailla pelejä, joiden tarkoitus on olla terapeuttisia? Esimerkiksi tukea tai ylläpitää esim. kielellistä kehittymistä tai kykyä käyttää kieltä? Olen kuvailemassa muistisairaille tarkoitettua peliä ja äskettäin laskin käsistäni terapeuttisen lasten tunnustelupelin (Tactiludi : animaux, 3133093371348) ja ääniloton (Premier loto des situations sonores, 3133093371430). Esimerkki muistia tukevasta pelistä: Damals : Deutschland – West : 1950-1970 (4260131160189).

Osa peleistä on selkeästi terapeuttisia, kun taas osaa voidaan käyttää moneen tarkoitukseen, kuten em. Damals-peliäkin. Pelin kuvauksessa on lueteltu pelivaihtoehtoja:

• naming and describing of the objects shown
• relating objects to a general term
• comparing objects from past times with those of today
• describing and guessing objects
• trips down memory lane
• memory game
• bingo

Kirjoitin lasten peleihin slm-termiksi ”oppimispelit”, mutta miellän sen ennemminkin äidinkieleen, matematiikkaan ym. oppiaineisiin liittyvänä terminä.

Kysymyksen käsittely kuuluu Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmälle. Finton kautta voi tehdä termiehdotuksia. 

10) Melinda id 17561668: 250-kenttä poistettu ja 264-kenttä korjattu  

ISBN 978-951-858-274-1

Äimän käkenä : äidinkielen puuhakirja aikuisille

JYKin kappaleessa ei ole painosmerkintää, joten se lienee 1. painos.

Poistin 250-kentän 3. painoksesta ja siirsin ko. tiedon 500-kenttään.

 264 3 -kentässä:

Meedia Zone OÜ --> Tallinna Raamatutrükikoda

Tässä tapauksessa on 020 q-osakenttään on merkitty sekä sidosasu että kansityyppi:

020 $a 978-951-858-274-1 $q nidottu

020 $a 978-951-858-274-1 $q sidottu, pehmeäkantinen

020 $a 978-951-858-274-1 $q pehmeäkantinen

Tarkista, että kansityyppi on merkitty oikein. Jos aineistoa ei ole käsillä, älä muuta sidosasua kansityypiksi. 

11) Kysymys: Suuri joulukirja 2021

Tein havainnon, jonka perustelut kiinnostaa:

Suuri joulukirja : parhaat jouluideat 2021 (ISBN 978-82-535-4603-2)

ja sitä aikaisempien "vuosikertojen" luetteloinnissa on hajontaa siinä, onko pääkirjaus 100 (tekijä) vai 130-kentässä (kirjan alkuperäisen nimen mukaan).

Kustantaja näyttää olleen aina sama, joten voisi olettaa, että kirjojen julkaisu, ilmiasu ym. on jokseenkin sama vuosi vuoden perään (ainakin kansikuvat näyttävät yhtenäisiltä tyyliltään). 

Jos vuoden 2021 kirja on oikein pääsanaltaan (yhtenäistetty nimeke 130-kenttä) niin saisinko asialle jonkinlaisen perustelun. Kiinnostaa ihan oppimisen kannalta, miksi tälle kirjalle ei ole valittu pääsanaksi päätoimittaja Rimmeriä?

Sarjan aiemmissa osissa oli julkaisuissa mainittu kirjoittajia, mutta tässä uusimmassa osassa ei. Näin oli myös Libriksen ruotsinkielisen version tietueessa. Sama sarja ei ole yksinään peruste yhtenäiselle pääkirjaukselle. Kyseessä ei ole moniosainen monografia, jossa yhtenäistettäisiin pääkirjaus.

12) Kysymys: Kysymys pääkirjausten takautuvista muutoksista

Pisti silmään pääkirjauksen muutos: Jutta Gustafsbergin nimen vaihdos Larmiksi. Onko tosiaan tullut näin iso muutos kuvailuun? Nythän muutetaan vanhojen teoksien tekijätietoja. Ymmärrän kyllä miksi auktorisoidut nimet ovat hyväkin asia vaikkapa säveltäjien hankalien nimien takia. Onko tarkoituksenmukaista muutella kuvailutietoja ihmisten siviilisäädyn mukaan takautuvasti?

Toimijakuvailu vastaa: Asterissa on kerrostumia, jossa näkyy eri aikakausien kuvailukäytännöt. Vanhojen kuvailukäytäntöjen mukaan henkilön aiemmista ja myöhemmistä nimistä on tehty erilliset auktorit, siinä missä nämä RDA:n mukaan kuvaillaan yhdessä auktorissa (eli aiempi/myöhempi nimi on varianttinimenä).

Vanhoihin kuvailuihin ei pääsääntöisesti kosketa, ellei nämä tule vastaan jossain (esim. kirjailija julkaisee kirjan). Sitten koko kuvailu muutetaan RDA:n mukaan ja auktoreja yhdistetään. Myös esim. Snellmanista pitäisi olla RDA:n sääntöjen mukaan yksi auktori, tällä hetkellä meillä on kolme.

KUMEA ehdottaa asiasta lisätiedotusta keväällä 2022.

→ Toikulta selvitys linjauksista ja nimimuodon muutoksista, esim. keväällä tiedotustilaisuus, Talonmiehen tuokio, Melindan kuvailupäivä tms. (myös sukupuoleen liittyvät kysymykset huomioitava) /Heidi Katerinalle

13) Kysymys: 0031016387 / Väitöskirja Vaasa/Tampere, sähköposti 15.12

VY:n väitöskirjakokoelmaa läpikäydessäni tuli eteen nimeke ”Testing for additional information in variables in multivariate normal classification with unequal covariance matrices” (Seppo Pynnönen, 1988).

502-kentissä oli alun perin näin:

Meillä olevassa niteessä oli irtolehti, jossa sanotaan:

ACADEMIC DISSERTATION

To be presented, with the permission of the Faculty of Economics and Administration of the University of Tampere, for public discussion in Auditorium A I of the University on September 23^rd, 1988, at 12 noon.

Tuon alla lukee irtolehdellä vielä:

UNIVERSITAS WASAENSIS

VAASA 1988

Sarja on Acta Wasaensia.

502-kenttä talletetaan sovellusohjeen mukaan vain kerran. Vaasa-kenttä on keepattu, kuten kuvasta näkyy.

Meillä keskusteltiin asiasta ja päädyttiin poistamaan tuo 502/Tampere. Kävin sitten läpi omistavia kirjastoja ja heidän sivustojensa tietoja. Tampereella oli tuossa kohdassa Tampere-tieto sivuillaan. Olin heihin yhteydessä ja kysyin, miten he näkevät tämän.

Tampereelta asiaa on selvittänyt Jaana Silvola-Parkki. Hänen mukaansa irtolehden teksti on sellainen, joka heillä väitöskirjoihin pitkään laitettiin irtolehtenä. Hän kertoi, että jonkin verran on aina ollut tapauksia, että väitöskirja ei ole tullut heidän Acta-sarjassaan, vaan esim. jossain muussa sarjassa, itsenäisenä monografiana tai omakustanteena. Jaana oli löytänyt nimekkeen Contributions to mathematics, statistics, econometrics, and finance :essays in honour of professor Seppo Pynnönen /Johan Knif, Bernd Pape (eds). Sarja/nro: Acta Wasaensia 296. Hän oli tuota lukenut VY:n Osuvassa ja siellä oli sanottu näin:

“In 1988 he received his PhD degree in mathematical sta[1]tistics from the University of Tampere.”

ja myös

“He finalized his dissertation Testing for additional information in variables in normal theory classification with equal covariance matrices as a research fel[1]low at the Academy of Finland during the years 1986 to 1988. The dissertation was published in Acta Wasaensia No. 23 by the University of Vaasa but he de[1]fended his dissertation at the University of Tampere.”

Jaana arvioi, että noilla perusteilla Pynnönen olisi Tampereella väitellyt eli Tampereen yo:sta tohtorinarvon saanut, vaikka väitöskirja onkin ilmestynyt Vaasan sarjassa. Jaana kävi myöhemmin työpaikalla katsomassa kirjaa ja kirjoitti sen jälkeen, että siitä oli myös löytynyt irtolehtitieto Tampereen väitöksestä ja että teos on heidän väitöskirjakokoelmassaan mustiin kansiin sidottuna, kuten tuona aikana siellä on tehty. Jaanan mukaan niteessä ei ollut ohjaajatietoa (responsible supervisor and custos), mutta Pynnösen kiitoksissa mainitut Pukkila ja Liski ovat tuolloin hänen mukaansa Tampereella olleet. Muitakin nimiä oli ollut Jaanan mukaan mainittuna ja hän arveli, että osa ehkä oli vaasalaisia. Jaana oli myös katsonut TY:n toimintakertomusta tuolta vuodelta ja siellä oli mainittu Pynnösen väitöskirja väitöskirjoissa.

Meillä ehdotettiin nyt, että kysymme teiltä tästä, koska 502-Vaasa on keepattu. Meillä myös ehdotettiin, että olisiko tietueessa hyvä olla huomautus asiasta (Vaasa/Tampere-tiedoista), jotta ei uudelleen ihmetellä Vaasa-Tampere-kytkyä x ajan päästä.

Väitös on tehty Tampereella, joten kenttä 502 $a Väitöskirja : $c Tampereen yliopisto on oikein. Lisätään tietueeseen huomautus siitä, että väitöskirja kuuluu kuitenkin Vaasan yliopiston sarjaan. 

11. Seuraava kokous

12.1.2022 klo 9.15-11.15,  etäkokous KUMEAn Zoom-kokoushuone