Silja Saarikoski – kokenut ammattilainen AMK-kirjastosta

Kevään toisessa Melindan tekijät -haastattelussa kysymyksiimme vastasi Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjaston informaatikko Silja Saarikoski. Silja on tehnyt pitkän työuran kirjastoalalla ja toiminut monenlaisissa tehtävissä. Syksyllä edessä häämöttää eläköityminen – ainakin osittain. Tässä haastattelussa Silja kertoo työurastaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Kerro jotain itsestäsi: kuka olet, missä työskentelet ja mitä kuuluu työtehtäviisi?

Olen Silja Saarikoski ja työskentelen Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjastossa informaatikkona. Olen tehnyt kirjastonhoitajan ja informaatikon työtä jo lähes 45 vuotta – Seinäjoella vuodesta 1988 ja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa sen perustamisesta lähtien. Koko työuran kuvailutyö on aina kuulunut jollakin tavoin työtehtäviin, välillä enemmän ja välillä vähemmän.

Työnkuva on laaja kuten yleensä ammattikorkeakoulukirjastoissa työskentelevillä. Toimin terveysalan informaatikkona, ja siihen kuuluu tiedonhankinnan opetusta ja ohjausta SeAMKin terveysalan tutkinto-ohjelmissa. Toimenkuvaani kuuluu tällä hetkellä myös paljon SeAMKin julkaisutoimintaan liittyviä tehtäviä. Toimin julkaisutukena ja -koordinaattorina luotsaten seamkilaisten tutkimusten, raporttien ja artikkeleiden käsikirjoituksia julkaisuiksi, ja julkaisut tästä edelleen julkaisu- ja julkaisutiedonkeruun järjestelmiin – tässäkin on mukana paljon kuvailutyötä. Alma-Melinda-kuvailua, lähinnä e-aineistojen, pyrin ja ehdin tekemään sen verran, että jonkinmoinen taito pysyy hyppysissä. Toki seuraan koko ajan aktiivisesti kuvailuasioita ja ylläpidän SeAMK Kirjaston kuvailun menettelytapoja.

Millaista aineistoa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on ja millainen on tyypillinen työpäiväsi?

SeAMK Kirjaston aineisto koostuu SeAMKin tutkinto-ohjelmien ja SeAMKin TKIO-toiminnan alojen aineistosta. Kokoelma on siis laaja- ja monialainen sisältäen sekä painettuja että e-aineistoja. Kuvailun näkökulmasta aineistomme on ”perus”painettua ja e-aineistoa. Meillä SeAMK Kirjastossa kuvailutyötä tekee usea. Työnjakoa on ala- ja aineistokohtaisesti.

Tällä hetkellä tyypillinen työpäivä koostuu ensisijaisesti tiedonhankinnan opetuksesta sekä siihen liittyvistä suunnittelu-, arviointi- yms. tehtävistä ja opiskelijoiden ohjauksesta ajatuksella opiskelijat ja oppiminen ensin – se on tärkeintä. Mutta ei päivää ilman julkaisutehtäviä. Työpäivään voi kuulua julkaisun kuvailu ja tallentaminen Justuksen kautta Theseukseen, julkaisun tai artikkelin toimitustyötä tai vaikkapa e-vapaakappaleiden toimittamista Kansalliskirjastoon.

Miten laaja-alainen toimenkuva AMK:n kirjastossa on avannut näkemystä kuvailutyön merkityksestä ja laadusta?

Toimenkuvan työtehtävien laaja-alaisuus on sekä hyvä että huono asia. Laaja-alaiset tehtävät rakentavat hyvää kokonaiskuvaa asioiden ja tekemisen yhteyksistä ja merkityksestä sekä auttavat näkemään myös kehittämiskohteita. Toisaalta laaja-alaisuus aiheuttaa sen, ettei ehdi paneutua tarpeeksi syvällisesti esimerkiksi kuvailuun. Osittain ehkä tästä johtuen painotankin aina, että kaikkea mahdollista ei tarvitse hallita pilkulleen, mutta kaikki se, mitä tehdään, tehdään oikein, eli laatua voi tehdä vähemmällä.

Meillä on oman Alma-järjestelmän, Melinda-yhteistyön ja Kansalliskirjaston ansiosta hyvät työkalut ja ohjeet tehdä laadukasta ja yhteensopivaa metadataa. Ehkä vähemmälle laajan kentän keskustelulle on jäänyt se, miten eri julkaisujärjestelmät ja julkaisuarkistot (esimerkiksi Justus, Theseus ja muut organisaatioiden julkaisuarkistot) voisivat hyödyntää Melindaa ja päinvastoin. Tähän varmasti ollaankin menossakin linkitetyn datan käytön lisääntymisen myötä. Tästä käytännön työn esimerkki: julkaisen tutkimusraportin kuvailemalla sen julkaisutietojärjestelmä Justuksessa, josta se menee automaattisesti Theseukseen. Tämä tapahtuu täysin erillään Melindasta. Tämän jälkeen kuvailen julkaisun osittain uudestaan ISBN-vapaakappaleena taas erillisellä lomakkeella. Vasta tämän jälkeen julkaisu kuvaillaan Melindaan joko julkaisijan tai Kansalliskirjaston toimesta. Mutta julkaisuarkistojen metadatan muuntaminen ja tuominen Melindaan kaikkien hyödynnettäväksi on onneksi työn alla.

Olet ollut mukana kansallisessa kuvailuyhteistyössä eri kuvailun asiantuntijaryhmissä. Kertoisitko tästä lisää?

Olen ollut Kumeassa kahteenkin otteeseen, ensin Voyager-ajalla ja toisen kerran 2018–2022. Jälkimmäinen jakso ajoittui aikaan, jolloin tein vähemmän kuvailutyötä, koska muut työtehtävät työllistivät enemmän. Jälkimmäisellä Kumea-jaksolla huomasin erityisesti sen, että täysipainoinen osallistuminen Kumean työskentelyyn olisi vaatinut paljon enemmän aikaa ja perehtymistä erityisesti RDA-ohjeisiin, Toolkitiin ynnä muihin sääntöihin ja standardeihin.

AMKIT-metatietotiimi on ollut tärkeä kuvailutyön foorumi meille AMK-kirjastoissa työskenteleville. Olen ollut siinä mukana koko sen toiminnan ajan – enemmän tai vähemmän. Tämä ryhmä on tärkeä meille AMKilaisille, sillä AMK-sektorilla työskentelemme melko samanlaisissa toimintaympäristöissä ja usein niukoin resurssein. Tämän ryhmä tekee muun muassa tärkeää työtä metatieto-osaamisen kouluttamisessa. Hyvän käsityksen AMK-kirjastojen metatietomaailmasta saa Mervi Kivirinnan ja Eeva Klinga-Hyödyn (2022) artikkelista Metatieto-osaaminen haasteena ammattikorkeakoulukirjastoille.

Melindan ja kuvailuyhteistyön ohjausryhmän jäsenyys AMK-sektorin edustajana on avannut laajempaa perspektiiviä Melindaan sekä sen taustaan, tekemiseen ja kehittämiseen.

Miten vietät vapaa-aikasi? Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Vapaa-aika kuluu tavallisissa arjen koti- ja pihatöissä, ulkoillen, lukien ja mökkeillen Itä-Suomessa, josta olen kotoisin. Talvella tykkään erityisesti hiihtää ja kesällä pyöräillä. Marjastus ja sienestys ovat myös himopuuhaa. Olen myös Yle Areenan suurkuluttaja. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu eläköityminen syksyllä, mutta ei ehkä aivan täysin... Eläkkeelle jäämisen myötä tulee vapaata aikaa, jolloin voi lähteä vaikkapa äkkilähtömatkalle, mökille sään mukaan tai hiihtämään pohjoisemmaksi, jos lumi ei kotona riitä. Ennen kaikkea uusi elämänvaihe tuo aikaa oman kunnon hoitamiseen.