KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS
Aika: 11.1.2023 klo 09.15-11.15
Paikka: KUMEAn Zoom-kokoushuone
Paikalla: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Martin Engberg (Kansalliskirjasto), Anne Holappa (HUMAK), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Minna Kantanen (Kansalliskirjasto), Henriikka Kokki (Celia), Sirpa Korhonen-Ritanen (Varastokirjasto), Jarmo Louet (Jyväskylän kaupunginkirjasto), Sini Neuvonen (Espoon kaupunginkirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Irina Vikman (Hämeen ammattikorkeakoulun kirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina: Minttu Hurme (Kansalliskirjasto), Serafia Kari (Kansalliskirjasto), Anneli Renfors (Kansalliskirjasto), Petra Peltokangas (Kirjastopalvelu), Heidi Ronkainen (Kansalliskirjasto)
Poissa:
Tulevat tapahtumat ja menneet tapahtumat 2023 - lisätietoja
Täältä https://www.kiwi.fi/display/kuvailuyhteistyo/2022-12-14 löytyvät tarkemmat muistiinpanot pj-kokouksesta.
Toimintakertomus 2022 ja toimintasuunnitelma vuodelle 2023. Sovitaan työstäminen niin, että tammikuun kokouksessa voidaan katsoa yhdessä. Katja ja Heidi vastaavat 
Lista suunnitelmista ja taulukko työn alla olevista
-mitä mukaan tähän tai seuraavaan kokoukseen
-merkillä tähän kokoukseen tulevat asiat
Näitä edistetään syksyn aikana - sovittu 27.8.2020
Minttu & Melindapalvelu?
värikuvitus - suomalainen lisäys? käytetään milloin? → voidaanko termi poistaa Metatietosanastosta? On käytetty usein Melindassa.
/vastaus kysymykseenKäyttöoikeuksien metatieto käytävä läpi (CC-lisenssit, Fennican fraasit) . Pienryhmä: Ville, Katja, Heidi (Juha Hakala mukaan?)Yhteiset ohjeet https://wiki.helsinki.fi/x/_S91Fw
Ohjesivuston dokumentaatio ja ylläpito-ohjeita (linkki Kumean työtilan sivuun voi olla esityslistassa, mutta poistetaan julkaistavasta muistiosta)
Perustetaan pienryhmä MARC-formaatin esimerkkien korjaamiseen / Minna, Anneli marc-postiin tieto virheistä, ruotsinkielisistä myös tieto Pialle, jotta tulevat samalla korjattua
MARC 21-formaatin uusi päivitys, Update 35 (December 2022), on julkaistu 20.12.2022. Uuden päivityksen muutokset liittyvät kenttään 856 Elektronisen aineiston sijainti ja käyttö.
Kaikki muutokset ovat nähtävillä Kongressin kirjaston sivuilla alla olevissa osoitteissa:
Bibliografisen formaatin muutokset: https://www.loc.gov/marc/bibliographic/bdapndxg.html
Auktoriteettiformaatin muutokset https://www.loc.gov/marc/authority/adapndxf.html
Varastotietojen formaatin muutokset https://www.loc.gov/marc/holdings/hdapndxf.html
Käännösten valmistumisesta sekä uusien ominaisuuksien käyttöönotosta Suomessa tiedotetaan myöhemmin.
kysyisin asiasta, joka jäi mieleen esityksistä.. olisikohan ollut Talonmies-Extrassa 10.11.22. Oli puhetta ISNI-tunnuksista ja jotain sellaista olin kuulevinani, ettei nimien muoto ole siellä (välttämättä?) oikein tms. Tuo ekstra-video ei ole enää katsottavissa.
ISNI-tunnus on ainakin esimerkeissä sovellusohjeissa (100-kenttä). Oliko tässä jotain erityistä kuitenkin huomioitavana, jos käyttää ISNIä?
Sovellusohjeessa sanotaan myös:”Toimijoiden nimet tallennetaan ensisijaisesti auktoriteettitietokanta Asteriin tallennetussa muodossa. Muita kuin suomalaisten toimijoiden auktorisoituja nimimuotoja tarkistetaan eri maiden kansallisbibliografioista ja Viafista.”
Eli ei ISNI:stä?
Jerry:
näinhän tämä menee, eli jos ISNI-tunniste on hakutiedon yhteydessä 0-osakentässä, ISNI on tunnisteen tietolähde. Nimen tietolähteen täytyy olla jokin muu. Jos toimijaa ei ole auktorisoitu Asteriin, nimen tietolähteinä toimivat esim. ulkomaiset auktoriteettitietokannat ja kansallisbibliografiat.
ISNI-tietokantaan on koottu kaikki mahdolliset toimijaan liittyvät nimenmuodot eikä mikään niistä ole varsinainen auktorisoitu hakutieto. ISNI on tunnistetietokanta, ei auktoriteettitietokanta. ISNI-tietokannassa olevien tietojen on tarkoitus auttaa tunnisteella merkityn toimijan tunnistamista. Ne on koottu pääosin automatiikalla eri maiden kansalliskirjastojen auktoriteeteissa olevista tiedoista, ja ISNIn yhteydessä on usein linkki VIAFiin tai auktoriteettitietueeseen, jotka ovat parempia tiedonlähteitä nimelle ym. toimijoihin liittyville tiedoille.
Asteriin/Kantoon auktorisoitujen toimijoiden ISNIt ovat auktoriteettitietueen 024-kentässä. Niitten yhteydessä 0-osakenttään tallennetaan vain Asteri-ID.
Saija:
Tässä tuntuu ristiriitaiselta se, että sovellusohjeen esimerkissä (alla, Trollope) 100-kentässä on käytetty ISNI-tunnusta, vaikka ”ISNI on tunnistetietokanta, ei auktoriteettitietokanta.” Sitä voi siis kuitenkin käyttää esim. 100- ja 700-kentässä? Edellyttääkö sen käyttö jotain tarkastuksia muualta nimen suhteen vai miten tässä on ajateltava se asia, että 100-kentässä olisi oltava auktorisoitu muoto? Trollope-esimerkissä voi siis olla auktorisoitu muoto tai sitten ei; asiaa ei voi tietää pelkästään esimerkkiä katsomalla? Saa vääntää rautalangasta.
Minun pitäisi tästä asiasta jotain sanoa kollegalle/kollegoille myös, koska tiedän, että osa käyttää ISNI:ä ja olen sitä itsekin käyttänyt toisinaan. Ei haittaisi, vaikka näistä vähän enemmänkin puhuttaisiin vielä koulutuksissa. Kanske också på svenska. Kollegoissa on ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia.
Sovellusohjeessa:
100 1# ‡a Trollope, Anthony, ‡d 1815-1882, ‡e kirjoittaja. ‡0 https://isni.org/isni/1234567899999799
Osakentässä ‡0 ISNI-tunnus linkkimuodossa
100 1# ‡a Carvallo, Andres, ‡e kirjoittaja. ‡0 http://id.loc.gov/authorities/names/nb2011025386
Osakentässä ‡0 linkki auktoriteettitietueeseen
Jerry:
Trollope-esimerkissä 100-kenttään sisältyy kolme eri asiaa:
henkilön auktorisoitu hakutieto: ‡a Trollope, Anthony, ‡d 1815-1882
henkilön suhde teokseeen: ‡e kirjoittaja
henkilön tunniste: ‡0 https://isni.org/isni/1234567899999799
ISNI-tietokanta on tässä lähde henkilön tunnisteelle.
Kansallisbibliografiassa ei käytetä 0-osakentässä muuta tunnistetta kuin Asteri-ID:tä. Asterin auktoriteetteihin kirjaukset linkittyvät vain, jos 0-osakentät ovat samat kuin auktoriteetissa eli siellä on pelkästään Asteri-ID. Ehkä joku Kumeassa osaa kertoa paremmin poimintaluetteloinnin käytännöistä ja selventää asiaa myös heidän ohjeessaan, joten laitan viestin eteenpäin sinne. Auktorisoidun hakutiedon lähteeksi ISNI-tietokanta ei kuitenkaan sovellu, vaan ainoastaan tunnisteen lähteeksi.
Jerryn lisäys Martinin kysymykseen (Kysyin siis, onko seuraava ok? Jos henkilön nimi on auktorisoitu Asteriin, ei merkitä ISNIä bib-tietueeseen)
Tämä on hyvä näin. Mahdollisesti Kumean ohjeessa voisi olla Trollope-esimerkin yhteydessä hyvä vielä jotenkin mainita se, että ISNI on tunnisteen lähde, ja auktorisoidun hakutiedon lähde on jokin muu (LC:n auktoriteetti?). Toivoin selvennystä lähinnä siihen, koskeeko Kumean ohje toimijoiden nimistä myös poimintaluettelointia. Jos siinä on muita käytäntöjä, en ole niistä tietoinen, kuten en poimintaluettelointiin liittyvistä asioista muutenkaan.
Martinin esittämä lisäys Kumean ohjeeseen on joka tapauksessa hyvä. Isniä ei voi merkitä Asterista otetun auktorisoidun hakutiedon yhteyteen, koska
1) se ei silloin linkity auktoriteettiin, eikä isni kuulu mihinkään auktoriteetin 100-kentän osakenttään
2) vaikka joskus tulevaisuudessa järjestelmä osaisi linkittää auktoriteettiin, jossa on eri 0-osakentät kuin bib-tietueessa, isnin merkitseminen aiheuttaa turhaa lisätyötä kuvailijalle
Martinin lisähuomio. Tätä olisi hyvä avata jollain tavoin. Alkukielisessä formaatissa on isni-esimerkkejä sekä 0 että 1 osakenttään merkittynä. https://www.loc.gov/marc/bibliographic/ecbdcntf.html
Alemmassa esimerkissä 0-osakentässä on tunniste/pysyvä linkki auktorisoidulle nimenmuodolle ja 1-osakentässä on pysyvä tunniste toimija-entiteetille
kokosin tähän monipolvisen keskustelun Artikkelien kuvailutyökalun kehittämisen yhteydessä esiin tulleen osakohteitten 773$t-osakentän välimerkitysasian. Sovellusohjeessa puutteellinen ohjeistus.
Esimerkki kokoomateosartikkelin 773 $t-osakentästä (täydennetty käsin), jossa tiedot emon $a:n lisäksi myös $n- ja $p-osakentistä eli päänimekkeen lisäksi myös osan numero ja nimi. Välimerkitys samoin kuin emon 245-kentässä. Vastaava ohje puuttuu RDA-sovellusohjeesta.
773 0# ‡7 nnam ‡w (FIN01)003024409 ‡t Sotataloustietoutta. X, Sotatalous murroksessa. - ‡d [Helsinki] : Sotataloudellinen seura, 2011. - ‡z 978-951-25-2264-4. - ‡g Sivut 41-47
Onko välimerkitys oikein? Oletin, että välimerkitys osakentässä ‡t on sama kuin emotietueen 245-kentässä.
773-kentän osakentän $t sisäistä välimerkitystä ei ole ohjeistettu RDA-sovellusohjeessa, Musiikin RDA-sovellusohjeessa on jotain ohjeita. Kaivataan RDA-sovellusohjeeseen muun kuin musiikkiaineiston esimerkkejä välimerkityksestä, jos tietueessa muutakin kuin nimeke: ‡t Nimeke / tekijät (emon 245 a, b, n, p ja c) .
RDA-sovellusohjeessa oleva 773-kentän ohjeistus ottaa varsinaisesti kantaa vain musiikkiaineiston osakenttiin:
773 - Linkkikenttä - emokohde (T)
Kenttään 773 merkitään emojulkaisun (aikakauslehti, äänite, nuottijulkaisu, kokoomateos tms.) tiedot.
Suositus kentän osakentiksi musiikkiaineistossa:
‡w Linkki emoon ‡t Nimeke / tekijät (emon 245 a, b, n, p ja c) . - ‡d Julkaisutiedot. - ‡h Fyysinen kuvailu. - ‡o/‡z tuotetunnus tai standardinumero. - ‡g sijainti
‡w Linkki ‡t Guitar heroes. - ‡d Espoo : SONY BMG Music Entertainment (Finland), [2007] - ‡h 1 CD-äänilevy. - ‡o Epic 88697185012. - ‡g Levy 2, raita 1
Suositellaan, että emon 100-kenttää ei merkitä tähän. Emon hakutiedot voivat muuttua, eivätkä järjestelmät ainakaan tällä hetkellä päivitä osakohteiden linkkejä automaattisesti. 773-kenttä on linkkikenttä, ei emon hakukenttä. Ehdotus: otetaan tämä pois. Ei ole myöskään Musiikin RDA-sovellusohjeessa. Tosin tietokannoista tulee koko ajan sellaisia osakohteita, joissa emon tiedot (laajuus osakentässä ‡g ja 100-kentän tiedot ‡a-osakentässä). Toisinaan Melindaan tulee osakohteita, joiden 773-kentän osakenttään ‡m on tallennettu sijaintitiedot ‡g osakentän sijaan. Melindassa massakorjataan osakohteita usein.
Ehdotus uusiksi esimerkeiksi / ohjeistukseksi:
773 0# ‡7 nnam ‡w (FIN01)006024409 ‡t Sotataloustietoutta. X, Sotatalous murroksessa. - ‡d [Helsinki] : Sotataloudellinen seura, 2011. - ‡z 978-951-25-2264-4. - ‡g Sivut 41-47
=> 773 0# ‡7 nnam ‡w (FIN01)006024409 ‡t Sotataloustietoutta. X, Sotatalous murroksessa. ‡d [Helsinki] : Sotataloudellinen seura, 2011 ‡z 978-951-25-2264-4 ‡g Sivut 41-47
773 0# ‡7 nnas ‡w (FI-MELINDA)000087518 ‡t Talous & yhteiskunta. - ‡d Helsinki : Palkansaajien tutkimuslaitos, 1993. - ‡x 1236-7206. - ‡g 3 (1967) : 9, s. 200-230
=> 773 0# ‡7 nnas ‡w (FI-MELINDA)000087518 ‡t Talous & yhteiskunta. ‡d Helsinki : Palkansaajien tutkimuslaitos, 1993 ‡x 1236-7206 ‡g 3 (1967) : 9, s. 200-230
7730 0# ‡7 nnac ‡w (FIN01)017489827 ‡t Kulttuuriperinnön muuttuvat merkitykset : Heikki Hangan juhlakirja / Hanna Pirinen, Tuuli Lähdesmäki ja Annika Waenerberg (toim.). - ‡h 204 sivua. - ‡z 978-952-5533-25-5. - ‡g Sivut 156-169
=> 7730 0# ‡7 nnac ‡w (FIN01)017489827 ‡t Kulttuuriperinnön muuttuvat merkitykset : Heikki Hangan juhlakirja ‡h 204 sivua - ‡z 978-952-5533-25-5 ‡g Sivut 156-169
7730 0# ‡7 nnam ‡w (FIN01)018289592 ‡t Henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maija Lämsän juhlakirja / toimittajat Suvi Heikkinen & Marjo Siltaoja. - ‡h 1 verkkoaineisto. (155 sivua) - ‡z 978-951-39-9343-6. - ‡g sivut 107-114
773 0# ‡7 nnem ‡w (FIN01)000799187 ‡t Merikartta. 15, Tiiskeri, Digiskär – Kaunissaari. - ‡m 1:50000. - ‡d [Helsinki] : Merenkulkuhallitus, 1989. - ‡o fc958819
=> 773 0# ‡7 nnem ‡w (FIN01)000799187 ‡t Merikartta. 15, Tiiskeri, Digiskär – Kaunissaari. ‡m 1:50000. ‡d [Helsinki] : Merenkulkuhallitus, 1989 ‡o fc958819
merikartta-esimerkki pois: Esimerkki MARC 21 -formaatin suomennoksesta: https://marc21.kansalliskirjasto.fi/bib/76X-78X.htm#773, vastaavaa kuvailua ei löydy Melindasta, lienee vanha kuvailukäytäntö. Emotietue ID 000799187 on vuodelta 1995, sillä ei ole osakohteita. Esimerkki poistettava myös formaatin suomennoksesta.
Välimerkit ja -viivat ovat mukana luettavuuden kannalta eri järjestelmissä.
Katso lisää esimerkkejä ja ohjeita Musiikin RDA-sovellusohjeesta.
Alkukielinen formaatti (esimerkit, välimerkit):
Tapani Moisio: "Osakohteiden kuvailusäännöt, joita 773-kentässä on edelleen noudatettu, antaa toki vielä tarkempia ohjeita eri tietojen tarpeellisuudesta emokohteen identifioinnissa. Esim. muu nimeketieto ohjeistetaan merkitsemään vain, jos sitä tarvitaan muutoin erottuvanimekkeettömän nimekkeen saamiseksi uniikiksi. Käytännössä noita ei kyllä ole poisteltu musiikkitietueiden 773:sta, koska ne kuitenkin tulevat mukaan automaattisesti. Sarja-aineiston osalta julkaisupaikka ja kustantajan nimi ohjeistetaan jättämään normaalisti pois ainakin, jos avainnimeke sisällytetään kenttään (jolloin myös päänimeke ja vastuullisuusmerkintö voidaan jättää pois). Myös julkaisuaika voidaan jättää pois, mutta kyllä sekin on käytännössä aina sisällytetty musiikkitietueisiin. Fyysisen kuvailun alue ohjeistetaan jättämään normaalisti pois. Musiikkitietueissa laajuus kyllä tallennetaan, koska sitä pidetään tärkeänä aineiston erottamiseksi. Mutta sivumäärä ei tosiaan taida olla kovin olennainen tieto emon identifioimiseksi, eli ehkäpä sen voisi jättää pois."
Muusa käsitteli tätä aihetta kokouksessaan 7.12.2022. Kokousmuistioon kirjattiin seuraavaa:
→ siirretään vielä
Sähköposti 21.12: Kuuluisiko tämä Muusalle, onko jotain kohtaa mihin me voimme ottaa kantaa? (Katja)
edellisessä Talonmiehen tuokiossa kerrottiin, että osakohteiden 773-kentän uuden ohjeistuksen työstäminen on teillä vielä kesken. Minulla olisi pari kysymystä kyseiseen kenttään liittyen, ja toivoisin, että nämä asiat voisi ehkä ottaa tulevassa ohjeistuksessakin huomioon.
Lisäksi sellainen pieni pyyntö/toive 773-kentän välimerkityksen pohdintaan liittyen, että olisi hyvä, jos 773-kentän tiedot vastaisivat mahdollisimman tarkasti sitä, mitä emotietueen vastaavassa MARC-kentässä on merkitty. Tällöin tiedot voisi siirtää suoraan koneellisesti emotietueesta ilman, että 773-kenttää tarvitsisi erikseen enää kovin paljon muokkailla tai lisäillä välimerkkejä. Ainakin Kohassa tietojen siirto on ohjelmoitavissa näin, mutta en sitten tiedä onnistuuko muissa miten hyvin. Aivan kaikkien kenttien, kuten 773h, tietoja tuskin saa suoraan, mutta esim. t, d, o ja z yms. Tämä vähentäisi jonkin verran virheiden määrää, koska kaikki kuvailijat eivät näytä muistavan muokkailla noita 773-kentän tietoja oikein.
RDA-sovellusohjeen 380-kentän esimerkeissä on mainittu vain $a-osakenttä (ohjetekstissä mitään osakenttiä ei erikseen huomioitu), eli formaatissa mainitut $2 ja $0 puuttuvat.
Ohjeisiin tulisi varmaan lisätä osakentät $2 ja $0?
Viestittelimme tästä aikaisemmin tänä syksynä eli Melindan tietueesta id 018171623, jossa on käytetty kenttää 386 (Tekijän ominaisuudet)
Eduskunnan kirjastossa asiasta virisi keskustelua ja tulimme siihen lopputoteamaan, että joissakin tapauksissa tämän kentän käyttö saattaa olla EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vastainen.
https://gdprinfo.eu/fi/fi-article-9
Selvemmin asiaa on tuotu artiklan 9 kohdassa
Erityisiä henkilötietoryhmiä koskeva käsittely
Sellaisten henkilötietojen käsittely, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys sekä geneettisten tai biometristen tietojen käsittely henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten tai terveyttä koskevien tietojen taikka luonnollisen henkilön seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevien tietojen käsittely on kiellettyä.
Sen jälkeen on kuitenkin annettu poikkeuksia pitkä liuta – Tämä antaa mahdollisuuden miettiä soveltuvatko nämä tilanteeseen, esimerkkitapauksessa kenttää voisi oletettavasti käyttää.
Poistimme kentän kuitenkin omasta tietokannastamme.
Edellä olevaa kohtaa ei sovelleta, jos sovelletaan jotakin seuraavista:
a) rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa kyseisten henkilötietojen käsittelyyn yhtä tai useampaa tiettyä tarkoitusta varten, paitsi jos unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä säädetään, että 1 kohdassa tarkoitettua kieltoa ei voida kumota rekisteröidyn suostumuksella;
e) käsittely koskee henkilötietoja, jotka rekisteröity on nimenomaisesti saattanut julkisiksi;
j) käsittely on tarpeen yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia taikka tieteellisiä ja historiallisia tutkimustarkoituksia tai tilastollisia tarkoituksia varten 89 artiklan 1 kohdan mukaisesti unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, edellyttäen että se on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi.
→ Lähetetty Muusalle ja Siskulle
Sisku:
Sisällönkuvailuoppaaseen tehtiin seuraava täydennys:
”Tekijän ominaisuuksia ei voi merkitä tapauksissa, joissa EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679, "GDPR") kieltää sen (linkki asetusta käsittelevälle Your Europe -sivulle / linkki varsinaiseen asetukseen). Huomaa, että asetus koskee vain eläviä henkilöitä (1 artikla, 1) ja että elävää tekijää itseään koskevat tiedot, jotka tämä on saattanut julkisuuteen, ovat pääsääntöisesti tallennettavissa (9 artikla, 2e).”
Totesimme myös, että kuolleista tekijöistä voi vapaasti ilmaista melkein mitä vain ja elävistä myös periaatteessa arkaluontoista, josta tekijä itse sen on julkisuuteen saattanut. Lisäksi iso osa kuvailtavista näkökulmistamme ei edes kuulu 9 artiklan piiriin, esim. tekijän ammatti, ikäryhmä ja kansallisuus.
Sini:
Tulisiko tätä jotenkin tuoda esiin myös metatietosanaston käyttöhuomautuksissa? Jaakon esitys tänään (Melindan työpaja) hyvä tästä aiheesta.
Nyt kun sitä katselen, ihmettelen myös miksi ihmeessä seksuaalinen suuntautuneisuus tai sukupuoli ovat ollenkaan teoksen kohderyhmissä. Mitkä teokset ovat muka suunnattuja vain tietyn sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen omaaville henkilöille? Tai vain tietyn etnisen ryhmän edustajille?
Kyllä vaikka kirjan Respektiä : seksikirja pojille lukeminen on hyödyllistä ihan kaiken ikäisille ja sukupuolille.
→ sisku vastannut ja Kumealta julkaistu osa, palataan lisäkommentteihin myöhemmin ja lisätty sovellusohjeeseen sama teksti kuin sisällönkuvailuoppaassa
Sini: Tapasin Marjut Puomisen ja kävimme läpi saatavilla olevaa Siskun ohjeistusta ja Kumean RDA-sovellusohjetta.
Ehdotamme siihen seuraavia lisäyksiä:
600-kenttä:
- lisätään esimerkkejä ja myös joku tekijä-nimeke -lisäkirjauksesta. Vaikka
600 14 |aLinna, Väinö,|d1920-1992.|tTuntematon sotilas.|0 (FI-ASTERI-N)000067929
600 34 |aAtreides|c(suku) (fiktiivinen yhteisö)
600 04 |aLaika|c(koira)
600 14|aJansson, Tove,|d1914-2001.|0(FI-ASTERI-N)000045590
ja linkitetään ohjetekstin alkuun Sisällönkuvailuoppaan sivu Aiheena henkilö https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=400875570 sekä Aiheena teos https://wiki.helsinki.fi/display/rdasovellusohje/6.+Aiheena+teos
610-kenttä:
- lisätään esimerkkejä.
610 24 |aSuomen Punainen Risti.|0 (FI-ASTERI-N)000006980
610 24 |aSuomen Punainen Risti.|bHailuodon osasto|0 (FI-ASTERI-N)000006980
610 24 |aAurinkolaiva (fiktiivinen yhteisö)
610 24 |aAvengers (fiktiivinen yhteisö)
ja linkitetään kentän alkuun Sisällönkuvailuoppaan sivu Aiheena yhteisö https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=400875573
611-kenttä:
-lisätään esimerkkejä
611 24 |aKalevan kisat.|0 (FI-ASTERI-N)000168055
611 24 |aHuispauksen MM-kisat (fiktiivinen tapahtuma)
ja linkitetään kentän alkuun Sisällönkuvailuoppaan sivu Aiheena tapahtuma https://wiki.helsinki.fi/display/rdasovellusohje/5.+Aiheena+tapahtuma
→ sovellusohjeessa myös näin630 on ok – voidaan halutessa linkittää Sisällönkuvailuoppaan sivu Aiheena teos https://wiki.helsinki.fi/display/rdasovellusohje/6.+Aiheena+teos.
647 on ok.
648-kenttä:
-kummittelee vielä Kaunokki! uusia esimerkkejä
648_4 1941-1944
648_7 1940-luku|2 yso/fin|0http://www.yso.fi/onto/yso/p6194061949
Vanhemmissa esimerkeissä ei ole yso-linkitystä.
Tässä olikin jo linkattu Sisällönkuvailuoppaaseen, sivun nimi on tosin Aiheena aika eikä Aika aiheena, mutta se on jo vähän pilkunviilausta.
650-kenttä:
-lisätään esimerkki kaunon käytöstä
650_7 |ajoulu|2kauno/fin|0http://www.yso.fi/onto/kauno/p2726
650_7 |ajul|2kauno/swe|0http://www.yso.fi/onto/kauno/p2726
Linkitetään Sisällönkuvailuoppaaseen, johdatussivulle https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=400875556
651-kenttä:
-Lisätään maininta: Myös fiktioaineistossa todellisen paikan maantieteellinen nimi asiasanana merkitään kenttään 651 ja käyttäen YSO-paikat paikkakäsitteistöä.
Lisätään esimerkki: Fiktiivinen paikka
651_4 |aViistokuja (Lontoo, Iso-Britannia : fiktiivinen paikka)
Linkitetään Sisällönkuvailuoppaan sivu Aiheena paikka https://wiki.helsinki.fi/display/rdasovellusohje/8.+Aiheena+paikka
653 ok.
654 😊
655-kenttä:
Lisätään kaunokirjallisuuden esimerkit.
655_7 |ajännityskirjallisuus|2slm/fin|0http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:slm:s382
655_7 |askönlitteratur|2slm/swe|0http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:slm:s975
Linkitetään Sisällönkuvailuoppaan sivu Lajityyppi/muoto https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=400875559
Sini:
Fiktioryhmä on perjantaina päättänyt että fiktiiviset rakennukset kuvaillaan kuten yhteisöt. Eli tästä pitäisi saada maininta ja esimerkki
610 24 |a Huvikumpu (fiktiivinen rakennus)
Itse olisin intuitiivisesti laittanut 651 kuten oikeatkin paikat tarkenteella (fiktiivinen rakennus) mutta näin kuulemma menee myös ison veden takana. 651 olisi siis mielestäni hyvä olla huomautus että fiktiiviset rakennukset menee 610.
kirjastoista tulleeseen asiakaskirjastopalautteeseen on Kansalliskirjaston Melinda-palveluissa pyritty vastaamaan laatimalla oheinen ohje kevyemmin kuvailtavalle aineistolle. Ohje on tähän mennessä kiertänyt sisäisesti eri kuvailun asiantuntijoilla Kansalliskirjastossa ja nyt lähestymme kaikkia kuvailun asiantuntijaryhmiä yhtä aikaa. Pyydämme asiantuntijaryhmien puheenjohtajia lähettämään ryhmänsä kommentit/korjausehdotukset allekirjoittaneelle 7.12. mennessä ja tulemaan keskustelemaan asiasta 14.12. klo 13-14:30 pidettävään Kuvailuryhmien puheenjohtajien kokoukseen, jossa ohjetta on tarkoitus käsitellä.
Ohje nojautuu MARC 21 -formaattiin ja RDA-kuvailustandardiin sisältäen ehdotukset käytettävistä MARC 21 -kuvailutasoista.
Kustin kommentit: 2022-12-14
Taustaksi: Kuvailutaso on käsitteenä hankala: RDA:ssa kuvailutasot määrittävät pakolliset elementit tietylle kuvailutasolle ja MARC 21 -formaatissa Nimiön merkkipaikan 000/17 koodilla ilmaistaan tietueen taso. Nämä eivät täysin vastaa toisiaan.
Ex Libris päivittää Alman formaatin helmikuussa 2023:
Updates to the MARC21 Profile
The following MARC21 updates will be available for bibliographic, holdings and authority profiles:
- muiden kuvailun asiantuntijaryhmien menneiden ja tulevien kokousten aiheita Kansalliskirjaston foorumilla https://foorumi.kiwi.fi/t/kuvailuryhmien-kokousten-asialistat/1776
Siskun 9.12.22 muistio https://www.kiwi.fi/x/wZKSAw jossa esim. kannanotto e-aineistot -termin poistamisehdotukseenn (pj-kokousasioiden yhteydessä Kumeassa todettiin, että voisi jättää paikalliskantoihin):
"ryhmässä oltiin sitä mieltä, että kaikki hakujärjestelmät eivät vielä tue rajausta muilla keinoin, ja tämän vuoksi koettiin, että e-aineistot-termiä ei voida vielä poistaa SLM-sanastosta"
AV-aineistoryhmä on miettinyt, mitä kohtia pitäisi erityisesti ohjeistaa striimattavissa elokuvissa, podcasteissa ja e-äänikirjoissa. Pohdintaa on täällä - kohdassa "ohjeistustarpeet verkossa käytettävälle AV-aineistolle": AV-ryhmä: ryhmälle tulleet kysymykset
Metatietosanaston kehittäminen
Perustetaan pienryhmä Metatietosanaston setvimiseen keväällä 2023
Matilla esitys kuvailuryhmien työpajassa 22.11.22 - voidaan laittaa myös ennakkoon kysymyksiä ja aiheita käsiteltäväksi. Esim. Missä vaiheessa kehittämissivun taulukko käy hankalasti hahmotettavaksi/luettavaksi, tuleeko tarvetta arkistoida tai siirtää toiselle alustalle? (Katja)
Kysymykset Matille:
Matti:
Vastaan heti tuohon ISBD-termikysymykseen. Olin 7.5.2021 mukana Kumean kokouksessa (https://www.kiwi.fi/display/kumea/2021-05-07#id-20210507-5.Metatietosanastonkehitt%C3%A4minen) ja kokouksen pöytäkirjassa lukee, että "Metatietosanasto sisältää myös ISBD-termejä. Selvitetään onko näille vielä tarvetta vai voidaanko ne poistaa sanastosta kokonaan”.
Tämä selvitys jäi siis Kumean tehtäväksi, omissa muistiinpanoissani tuosta kokouksesta lukee näin: ”Anneli Renfors selvittää onko jossain vielä tarvetta ISBD-termeille”.
Sanastossa on nyt 27 käsitettä tai käsiteryhmää, joihin on merkitty lähteeksi vain ”ISBD-termi”. Ne voidaan poistaa (tai piilottaa, mikä tekninen ratkaisu sitten olisikaan) jos niitä ei enää tarvita missään. On myös suuri määrä termejä, joissa on lähteenä sekä ”RDA-termi” että ”ISBD-termi”, jälkimmäinen voidaan poistaa jos sille ei ole e tarvetta tai perustetta. Tältäkin osin ratkaisun voi tehdä Kumea.
Sähköposti met-sanastoon:
etsin metatietosanastosta termiä ”kolofon” ruotsiksi, enkä löytänyt sitä. Onkohan termi korvattu jollain uudella? Myöskään titelblad/titelsida termejä ei löydy.
Haku-kenttä toimii myös puutteellisesti, koetin kirjoittaa hakukenttään ”författare till företal” niin en saanut tuloksia, kun kokeilin myöhemmin uudestaan niin haku toimii.
Matin kommentti:
Termejä kolofoni ja nimiösivu (titelsida) ei ole sanastossa. Laitan nämä termit eteenpäin Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmän (Kumea) käsiteltäväksi termiehdotuksina sanastoon.
Tuo hakuongelma lienee ollut tilapäinen häiriö, ainakin nyt näyttää haku toimivan normaalisti. Mutta tarkkailemme tuleeko ilmoituksia haun toimimattomuudesta lisää.
Martin:
Nämä ehdotukset Metatietosanastoon tuli jo viikko sitten. Jäin pähkäilemään mihin tarkalleen Metatietosanastossa termit kolofoni ja nimiösivu voisi lisätä? En keksi. Keksiikö joku muu? YSOsta löytyy sekä kolofonit/kolofoner että nimiösivut/titelblad.
KK-laiset 29.8.2022:
RDA Sanaston merkintäjärjestelmät > RDA:n merkintälähde
https://access.rdatoolkit.org/VES/VES?externalId=fi-FI_rdaves_RDA_Recording_Source
-nämä MTS:ään
-tarvitaanko lisää fraaseja? kolofoni puuttuu listasta
Tehty linjaus, että ei käytetä RDAn merkintälähteen sanastoa, vaan merkitään nimekkeen tiedonlähde ja sitä varten tarvitaan fraasiesimerkit.
Metatietosanastossa kohtaan "Huomautus nimekkeen tiedonlähteestä". Lisätään taulukkoon kolofoni
////
Eli jos taulukkoon lisätään näin, on tämä vähän poikkeava kohdassa "Huomautus nimekkeen tiedonlähteestä". Eli pitikö kuitenkin olla Nimeke kolofonista?
"Lisätään termi 'kolofoni', ruotsiksi 'kolofon' kohtaan "Huomautus nimekkeen tiedonlähteestä". Määritelmä: Loppukirjoitus, käsikirjoituksen tai painetun julkaisun lopussa oleva lyhyt kirjoitus."
Mikä oli tämän ketjun lopputulos, lisätäänkö kolofoni vai ei? (Katja)
Siivottava tätä listausta. Monet fraasti eivät ehkä ole enää käytössä. Tämä kohta myös metatietosanaston termejä setvivälle ryhmälle! (Katja)
Feedback from vocab: MTS
Väitöskirjoissa on usein erilaisia kaavioita/diagrammeja, näiden ero on kuitenkin itselleni epäselvä kun määrittelen kuvailussa 300-kenttää. Kuvitettu-sana ymmärtääkseni pitää sisällään tekstinkäsittelyllä tehdyt taulukot, mutta jos juurikin haluaisi tarkentaa millaista kuvitus on erilaisten pylväs, käyrä tms. graafisten esitysten muodoissa. Olen katsonut näiden kahden sanan eroja mm. Kotuksen sivuilta ja wikipediasta ym. mutta määrittelyt vaihtelevat. Esim. vaikkapa "käppyröistä", joissa on kuvattu sähkömagneettisia kenttiä, niiden voimakkuutta, niin mitä meta-sanaston sanaa tulisi käyttää? Saisiko tähän tarkennusta meta-sanastoon, kiitos! Lisäksi törmäsin 300-kentän kuvailussa sanaan muraali, en löytänyt sitä sanastosta, en myöskään seinämaalaus-sanaa. Mitä sanaa muraalista olisi hyvä käyttää?
Matti:
Tämä lienee taas Kumeassa käsiteltäviä asioita, voitteko ottaa sinne asialistalle? Alla siis pyydetään tarkennusta kuvailussa käytettäville Metatietosanastossa oleville termeille kaavio ja diagrammi. RDA-kuvailuoppaassa noita ei ole mitenkään määritelty, eikä jälkimmäistä ole kaiketi lainkaan RDA Registryssä (kaavio sen sijaan on MTS:ssä määritelty RDA Registryn mukaisesti). Yksi lähtökohta voisi olla Kielitoimiston sanakirja?:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kaavio
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/diagrammi
Tuosta termistä muraali/seinämaalaus on vaikea kyllä sanoa kirjastokontekstissa mitään, eikö kuva seinämaalauksesta ole kuva/kuvitettu – kirjastoaineistossa ei varsinaista seinämaalausta kuitenkaan voi olla vaan vain kuva siitä, ellen ymmärrä kysymystä jotenkin väärin.
Martin:
Esim. Fennican ja KUMEAn ohjeissa: 300 ## ‡a 182 sivua : ‡b diagrammeja, kaavioita ; ‡c 26 cm
Kaavio on RDA termi, mutta diagrammi on luultavasti jäänne ISBD:n ajalta. RDA määrittelee kaavion seuraavasti: Kuvasisältö, joka kuvaa graafisessa muodossa tietoaineiston määrällisiä tai laadullisia tekijöitä. Mielestäni tämä kattaa aika laajasti graafiset pylväät, ympyrät yms.
Martin
Diagrammi (kuvasisällön alakäsite) http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:mts:m1258 POIS (vrt. 300 b selbitys)
Diagrammi (laajuuden alakäsite) http://urn.fi/URN:NBN:fi:au:mts:m1218 PIDETÄÄN
VK luetteloi takautuvaa aineistoa ja nyt törmäsimme termiin Frontispiisi kentässä 500, lisäksi samassa tietueessa on 300 a- osakentässä [40], 328 s., front.
Tieteen termipankissa termi löytyy https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:frontespiisi, mutta on vähän sekokielinen englantia ja suomea. Mikä olisi oikea tapa kirjasta luettelointiin, jos halutaan erityisesti kertoa nimiösivua ennen olevalla sivulla (siis nimiösivun vasenpuoli) olevasta kuvasta tms. muusta asiasta? Voisiko ko. termin suomentaa ja lisätä metatietosanastoon?
”Kirjan osien nimityksiä” -sivustolla (https://jkorpela.fi/kirjan-osat.html ) englanninkielinen Frontispiece on suomennettu Esiökuva = Nimiötä edeltävä kuvasivu. Suomessa käytetään myös nimitystä frontispiisi. Tämän tilalla voi olla julkaisusarjan nimiösivu tai tyhjä sivu.
Melindassa sanahaulla ”frontispiisi” löytyi 168 tietuetta, joissa frontispiisi oli joko 500 huomautuksena ja/tai 300 a tai b osakentässä. Esiökuva tietueita löytyy sanahaulla 8 kpl.
Feedback from vocab: MTS
Muut vastaavat ovat "alanimeke kannessa" jne. Miksi tämä on muodossa "nimeke kannesta", tässä muodossa ei sovi käyttää kentässä 246, osakenttä i (kun halutaan kertoa vain kannessa olevasta nimekevariantista)
Matti:
Olennainen sisältö tuossa lienee, että olisi tarve uudelle termille nimeke kannessa käytettäväksi kentän 246 i-osakentässä.
Nyt sanastossa on ryhmässä nimeke (https://finto.fi/mts/fi/page/m1803) mm.
alanimeke kannessa
nimeke kannessa ja selässä
nimeke irtopäällyksessä
Tuossa viestissä mainittu nimeke kannesta on erilainen tapaus, se kuuluu ryhmään Huomautus nimekkeen tiedonlähteestä (https://finto.fi/mts/fi/page/m1685).
Viesti on harmillisesti nimetön, joten ehdottajan henkilöllisyydestä tai organisaatiosta ei ole tietoa.
KUMEA päättänee?
Martin:
Hyviä huomioita. Kuvailun ohjeistuksen kannalta on hankalaa, kun joitakin asioita voi ilmaista formaatin avulla ja joitakin asioita ilmaistaan sovitun fraasin avulla. Metatietosanastosta puuttuu fraasi Nimeke kannessa, mutta formaatin mukaan sen voi ilmaista 246-kentän indikaattoreiden avulla
- Kansinimeke 246 14 ‡a
Kysyjä ihmettelee miksi Metatietosanastosta löytyy fraasi Nimeke kannesta. (Huomautus nimekkeen tiedonlähteestä alakäsite), mutta ei fraasia nimeke kannessa, samaan tapaan kuin alanimeke kannessa (Nimekkeen alakäsite)
Oma oletukseni on että tälle ei ole ollut tarvetta, koska asian voi kertoa MARC 21 -formaatissa 246-kentän indikaattorien avulla. Tulisiko fraasi kuitenkin lisätä? Näin meillä olisi formaattiriippumaton Metatietosanasto.
Nimeke lopputeksteistä
https://finto.fi/mts/fi/page/m878
Tässä osiossa jo käsiteltyjä asioita, korjaukset linjauksiin näkyvät linjaussivuilla: punaisella tekstillä, jos ei vielä Toolkitissä, ja mustalla tekstillä sitten kun näkyy Toolkitissä.
Onko tarvetta säilyttää alla olevia tekstejä, jos on niin, siirrettäisiikö ne jonnekin muualle esityslistasta? / Minna
Mihin dokumentoidaan tulevat linjausehdotukset?
Ehdotus: Sisäisillä sivuilla on jo kohta Uuden RDA:n linjaukset. Jos on tarvetta siirtää käsitellyt asiat, lisätään ne sinne omien alasivujen alle tai lisätään uusi alasivu esim. yleiset. Jätetään kuitenkin otsikko esityslistan pohjaan, jotta tulevat linjausehdotukset voidaan tarvittaessa käsitellä. (Katja)
Minnan viesti kuvailusääntöpalvelulle 24.8:
KUMEAn kokouksessa päädyttiin ehdottamaan muutoksia jo tehtyihin teoksen linjauksiin. Lisäsin ne punaisella Teoksen linjaussivulle https://www.kiwi.fi/x/i4V7Bg
Korjaus- ja lisäystarpeita näissä teoksen elementeissä
recordig source
source consulted
Lisäsin korjausehdotuksia punaisella myös näihin kohtiin Ohjeistus-osion linjauksissa https://www.kiwi.fi/x/rIV7Bg:
Data provenance:
VASTAUS: Nämä korjaukset viedään Toolkitiin heti kun mahdollista (Kuvailusääntöpalvelun kokous 25.8.22)
Minnan ehdottamat muutokset linjauksiin:
liittyen merkintälähteen linjauksiin https://access.rdatoolkit.org/fi-FI_ala-cfa18e03-17f2-378a-874c-86515bf7e0ac/div_jtz_5br_vfb
Sovimme 24.8. kokouksessa muutoksista näin: Pakollinen vain liikkuvaa kuvaa sisältävässä aineistossa, äänikirjoissa, verkkoaineistoissa ja sarjamaisessa teoksessa, kun merkintälähde ei ole nimiösivu.
Huomasin, että eihän tuo ”kun merkintälähde ei ole nimiösivu”, koske vain sarjamaista teosta, vaan kaikkea painettua aineistoa. Ja laajemmin: nykyään kaikissa aineistoissa on käytäntönä kertoa tiedonlähde, jos se on muu kuin ensisijainen tiedonlähde. Otin asian esille Kuvailusääntöpalvelun kokouksessa 11.9. ja siltä pohjalta uusi ehdotus linjaukseksi on:
→ Pakollinen vain liikkuvaa kuvaa sisältävässä aineistossa, äänikirjoissa ja verkkoaineistoissa. Muissa aineistoissa merkitään vain silloin kun merkintälähteenä käytetään muuta kuin ensisijaista tiedonlähdettä.
Sopiiko tämä muutos teille? Marja-Liisa lähettää päivityksiä Toolkitiin perjantaina eli 16.9., tämä olisi hyvä saada korjattua silloin.
24.8. sovittiin, että tämä linjaus tarkistetaan: Jos sarjamaisen teoksen osassa esiintyy kaksi tai useampia eri nimekkeitä ja jos nimeke, jonka tiedetään olevan vakiintunut sarja-aineiston nimeke, esiintyy ensisijaisen merkintälähteen ulkopuolella, valitaan vakiintuneen nimekkeen lähde ensisijaiseksi tiedonlähteeksi.
Olisiko jollain valmista ehdotusta, miten tätä pitäisi muuttaa? Sarja-aineiston pienryhmäläiset?
SKL 5
Laajennussuunnitelman merkitseminen tietueeseen
ks. myös keskeneräisten lista
Voisiko sovellusohjeen RDA-hakutiedot kohdassa avata jotenkin lapsille suunnattujen kuvateosten pääkirjauksen valintaa?
(Ainakin) Kirjastopalvelulla on käytäntönä valita päävastuulliseksi tekijäksi kirjoittaja, jos lastenkirja luokitetaan tietokirjaksi. Näin siis riippumatta tekijöiden järjestyksestä tiedonlähteessä. Itselleni on epäselvää, mihin tämä RDA-aikana perustuu. Perustelun voisi kirjata sovellusohjeeseen esimerkin kera? Kuvituksen ja tekstin suhde on lasten tietokirjoissa usein ihan samanlainen kuin lasten kaunokirjallisissa kuvakirjoissa. Kuvitus on siis hyvin runsasta. Itse ajattelisin useimmissa tapauksissa, että taiteilija ja kirjoittaja ovat yhteisvastuullisia eri rooleista huolimatta.
Alla kuvat esimerkkitapauksesta. 978-952-354-359-1 / Melindan tietue 017435031. Kuvissa kansi (nimiösivua ei ole) ja yleiskuvaa kirjan sisällöstä.
Xxx
Kirjataan tähän erilaisia vaihtoehtoja: Voiko kuvittaja olla päävastuullinen tekijä tietokirjassa? Merkitäänkö kirja silloin kuvakirjaksi?
Usein tulkittu, että tietokirja on pääasiassa kirjoittajan vastuulla.
Jos kuvittaja on päävastuullinen tekijä, roolina on taiteilija, jolloin SLM-terminä pitäisi olla kuvakirja.
Mainitaanko taiteilija vai kirjailija aineistossa ensin? Kaunossa ensin mainitulle tulee päävastuullisuus, tietokirjoissa ei.
SLM-ryhmään: Tarkennetaan kuvakirjojen määritelmää / Jätetään odottamaan SLM-ryhmän vastausta
Katri: Esimerkki: Avaruus / ‡c kuvitus: Chris Wormell ; teksti: Raman Prinja ; suomennos: Jukka Maalampi. Tietue 015290071.
Planetarium /
; Wormell, Christopher [illustrator.]; Science Museum (Great Britain) [associated with work.].Material type: 
BookSeries: Welcome to the museum: Publisher: London : Big Picture Press, 2018.Description: 95 pages : illustrations (colour) ; 38 cm.ISBN: 1787411575; 9781787411579 (hbk.).Cheshire Category: CNF-ISubject(s): Astronomy -- Juvenile literature ‡ Planetary systems -- Juvenile literature
Siskun muistiosta:
Kumeassa on ollut keskustelua kuvakirjamaisten lasten tietokirjojen kuvailusta. Näissä kirjoissa pääkirjaus on tehty kirjailijalle, vaikka taiteilijan nimi on nimiösivulla ensimmäisenä. Voidaanko kuvittaja laittaa lasten tietokirjan päätekijäksi? Jos taiteilijasta haluttaisiin tehdä pääkirjaus, pitäisi näiden kirjojen genrenä olla 655-kentässä kuvakirjat. Kuvakirjat-termin käytössä on kuitenkin ollut kirjastoissa erilaisia käytäntöjä, esimerkiksi Kirjastopalvelussa on ollut käytäntönä, että kuvakirjat-termiä ei ole käytetty lasten tietokirjoissa
Voidaanko kuvittaja (suhdetermillä taiteilija) laittaa lasten tietokirjan päätekijäksi?
Sisku-ryhmästä huomautettiin, että jos teos merkitään taiteilijalle, pitäisi teos kuvailla visuaalisena teoksena (”taiteilija tekee kuvia, kirjailija tekstiä”)
o Tästä esitetystä tulkinnasta heräsi kysymys, että mitä tietuepohjaa oikeastaan pitäisi käyttää esimerkiksi kuvateosten kuvailussa?
Huomautettiin, että Kumean ohjeistusta ei pidä rajata vain kuvakirjoihin vaan ohjeessa pitää huomioida myös kuvateokset
Siirretään kysymys takaisin Kumealle. Liisa lähettää sähköpostia.
Todettiin, että kuvakirjat-termillä on SLM-sanastossa käyttöhuomautus: ”Käytetään lastenkirjoista ja tyyliltään lastenkirjaa muistuttavista kirjoista, jotka perustuvat yhtä paljon tai enemmän kuvaan kuin tekstiin.”
o Voiko kuvakirjat-termiä käyttää tietoaineistossa?
o YSO-kokouksen ja Kauno-kokouksen käsittelyyn
o Mirja laittaa tiedoksi Kauno-ryhmälle ja YSO-ryhmälle
Mainitsinkin viime kokouksessa, että meillä on meneillään projekti, jossa kokoelmiimme kuuluvien inkunaabeleiden kuvailutietoja parannellaan, täydennetään ja korjataan. Aineistona inkunaabeleiden kuvailu ei ole ihan sieltä helpoimmasta päästä. Ensinnäkin semmoinen perustavanlaatuinen asia kuin nimiösivu niistä puuttuu melkeinpä poikkeuksetta. Ei ole myöskään kolofonia tiedonlähteenä. Siitä seuraa jo monenlaista pähkinää purtavaksi. Onneksi käytettävissä on inkunaabeliluetteloita (https://www.gesamtkatalogderwiegendrucke.de/GWEN.xhtml, https://data.cerl.org/istc/_search )
ja digitoituja inkunaabeleita joihin vertaamalla yleensä aineiston identifiointi onnistuu. Mutta mitä merkitään päänimekkeeksi? RDAn tekstissä sanotaan, että joko ulkopuolelta otettu nimeke (eli inkunaabeliluettelossa käytetty päänimeke)
tai sepitetty eli tekstin alku. Molempia näkee kun katselee inkunaabeleiden kuvailutietoja, joissa ei yleensä RDA-merkintöä kentässä 040 ‡e.
Onko siis kuvailijan valinnassa tallentaako hän kenttään 245 ‡a inkunaabeliluettelossa käytetyn nimekkeen vai merkitseekö hän pätkän tekstin alkua ja molemmissa tapauksissa kertoo 588 nimekkeen lähteen?
Jos 245 ‡a -kenttään tallennetaan inkunaabeliluettelossa käytetty päänimeke, se merkitään hakasulkeisiin vaikka William Hale (alla) ohjeessaan muuta väittää?
2.3.2.10 Nimekkeetön manifestaatio
Jos manifestaatiossa itsessään ei esiinny nimekettä, merkitään päänimekkeeksi:
joko
a)
ulkopuolelta otettu nimeke (katso 2.2.4)
tai
b)
sepitetty nimeke (katso 2.3.2.11).
Päänimekkeen tiedonlähteestä tehdään huomautus kohdan 2.17.2.3 ohjeiden mukaisesti.
2.3.2.11
Sepitettyjen nimekkeiden merkitseminen
Jos:
manifestaatiossa itsessään ei esiinny nimekettä (katso 2.3.2.10)
ja
nimekettä ei löydy kohdassa 2.2.4 määritellyistä muista tiedonlähteistä 2.2.4
silloin:
sepitetään lyhyt nimeke, joka sisältää yhden tai useamman seuraavista:
a)
aineiston luonne (esim. kartta, käsikirjoitus, päiväkirja, mainos)
b)
aineiston aihe (esim. henkilöiden, yhteisöjen, esineiden, toimintojen, tapahtumien ja paikkojen nimet sekä aikamääritteet)
c)
tekstin tms. alkusanat
d)
aineistoa kuvaava ilmaisu
e)
kuvailtavaan aineistoon liittyvään aineistoon perustuva nimeke.
Descriptive cataloging of rare material:
Cataloging incunabula / William Hale. 2017.
https://historiclibrariesforum.files.wordpress.com/2018/05/incunabula-cataloguing-guide.pdf
Title and statement of responsibility
Option A. Take the title from a standard source on incunabula such as ISTC. If there are supplementary titles they are probably best relegated to a contents note. There is no need to enclose the title in square brackets.
Historia naturalis Antidotarius animae
Option B. Follow the instructions in DCRM(B) chapter 1 or a similar code. Note that in the absence of a title page you can use any formal statement such as a 'titulus' (the heading of the main text generally beginning with a phrase such as "Here beginneth" or "Incipit") or the explicit or colophon (cf DCRM(B) section 0C3). In such a case make a note to give the source of the title. (Given the rarity of title pages at this date, you may think it best to give such a note even if the title is taken from a title page in the usual way). Generally enclose the title in square brackets only if it is taken from a source outside the publication.
Title: Caii Plynii Secundi naturalis historiae liber I Note: Title from incipit. Liber meditationum ac orationum deuota[rum] qui anthidotarius anime dicitur.
Xxx
Etsin uudistuneesta RDAsta ohjetta fragmentin luettelointiin. Luetteloinnin kohde käsittää 16 yksittäistä, irrallista lehteä lähes 300 sivuisesta ennen vuotta 1501 ilmestyneestä kirjasta. Tulkitsen, että kyseessä on fragmentti.
Metatietosanasto tuntee termin fragmentti, mutta RDA-teksti ei. RDAssa ohjeistetaan puutteellisten niteiden käsittelyyn: https://access.rdatoolkit.org/fi-FI_ala-8754c7a9-c38c-3735-9cf9-865df717f81b/p_vys_k2z_xdb
Onko tämä kohta jota periaatteessa noudatetaan myös tapauksessa kun käsillä on vain irrallisia lehtiä, käsittäen täydellisestä niteestä vain noin 5 % ?
Xxx
Erikoisaineistojen kuvailijat KK:n Tutkissa voisivat olla oikea taho näiden kysymysten kohdalla.
Törmäsin tässä yhteen venäjän erikoisuuteen. Eli ilmeisesti moni länsimainen naisen nimi muutetaan siellä a-loppuiseksi, vaikka nimi loppuisikin e-kirjaimeen. Tämä nimettäköön tapaus Chamberlainiksi, eli venäjällä hän on DianA Chamberlain, vaikka muu maailma tuntee hänet DianE Chamberlainina.
Halusin nyt vielä varmistuksen sille muistikuvalleni translitterointiohjetta luotaessa, että vaikka hän kirjassa on Diana Chamberlain, tuo DianA muoto tulee vain 245-kenttään ja koska 100-kenttä on DianE, tehdään translitterointi 800-kenttään DianE-muodosta?
Ja jos näin on, voisi hänestä tehdä translitterointi-ohjesivulle vielä yhden esimerkin.
Xxx
Jarmo:
No tosiaan, enpä ole pannut merkille, vaikka olen noita itsekin tehnyt. Meille tuli keväällä lahjoituksena iso pino ukrainankielisiä lastenkirjoja ja niissä oli mm. Anna Djukursjal = Anne Ducourtial ja Antuanetta Delill = Antoinette Delylle. Ja ovathan miestenkin nimet usein kirjoitusasultaan aika erilaisia, esim. Žak Hišar = Jack Guichard.
Meillä on laitettu Kipan mallin mukaan 100-kenttään alkuperäinen länsimainen muoto, 245c-kenttään litteroitu muoto ja 880-kenttään viittaus kyrillisillä
Petra:
Löysin meiltä vastaavanlaisen tapauksen, kuin tuo mainittu Chamberlain, mutta tässä on merkitty nimimuoto hieman eri tavalla:
100 1 ‡6 880-01 ‡a Schneider, Liane, ‡e kirjoittaja.
245 1 0 ‡6 880-02 ‡a Konni jedet na ekskursiju / ‡c istorija Liany Šnaider ; s illjustratsijami Janiny Gjorrissen i Marka Ruedy ; perevodtšik Marija Šalunova.
880 1 ‡6 100-01 ‡a Шнайдер, Лиана, ‡e kirjoittaja.
880 1 0 ‡6 245-02 ‡a Конни едет на экскурсию / ‡c история Лианы Шнайдер ; с иллюстрациями Янины Гёрриссен и Марка Руэды ; переводчик Мария Шалунова.
900 1 ‡a Šnaider, Liana ‡y Schneider, Liane
Kyseessä saksalainen Liane Schneider, josta käytetään Venäjällä nimimuotoa Лиана Шнайдер (Liana Šnaider).
100-kenttään olemme merkinneet oikean nimimuodon Schneider, Liane.
245 c -osakentässä nimi on taipuneessa muodossa: Liany Šnaider.
Tässä on merkitty 880 1 ‡6 100-01 -kenttään a-päätteinen etunimi sillä perusteella, että se on nimimuoto, josta 245 c -osakentän taipunut muoto on muodostettu.
Meillä on lisäksi ollut käytäntönä tehdä 900-kentän kirjaus tietueessa esiintyvistä eri nimimuodoista.
Kumpikohan merkitsemistapa olisi sitten oikea? Tästä olisi tosiaan hyvä saada varmistus ja vielä toivottavasti esimerkki translitterointiohjeeseen.
Saimme asiakkaalta palautetta, että Otavan Seven-sarjassa julkaistussa Humisevassa harjussa (isbn 9789511231516) ei nimiösivusta poiketen ole Juhani Lindholmin saatesanoja. Kysyin Otavalta ja vahvistivat asian – tilasin kyllä itsellenikin nähtäväksi kaikki Lindholmin kääntämät eri painokset.
Nimiösivulla kaikissa: ”suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Lindholm”
245 1 0 Humiseva harju /‡cEmily Brontë ; suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Lindholm
Niinpä laitoin Seven-sarjan painokseen 500-kentän
500 _ _ Nimiösivun tiedoista poiketen Seven-sarjassa julkaistuista Humiseva harju -kirjoista puuttuvat Juhani Lindholmin saatesanat.
Täydensin myös 700-kenttiä kyseisissä kirjoissa – sidotussa 9511206389 ja nidotussa 9789511308201 ”saatesana” on. Se on kirjan lopussa, joten ”jälkipuheen kirjoittaja”.
Eli näissä 700:
700 1 _ Lindholm, Juhani,‡ekääntäjä,‡ejälkipuheen kirjoittaja.
700 1 _ Lindholm, Juhani.‡tVihan ja rakkauden tuli.
Seven-sarjassa vain
700 1 _ Lindholm, Juhani,‡ekääntäjä.
Tarvitaanko jotain ohjeistusta tällaisesta tapauksesta, jossa nimiösivun tiedot eivät pidäkään paikkaansa ja onko tämä ratkaisu ok? Myös ehdotuksia paremmasta 500-muotoilusta saa esittää.
Xxx
tietueessa 018646068 on 100-kentässä auktorisoitu nimitieto Mun, Hwi-chʻang; haettu LoC, nimi löytyy myös nimiön takasivulta.
245c:ssä nimi on kuten kirjassa nimiössä ja kannessa: Hwy-Chang Moon.
Yritin äsken hakea ko. tietuetta Alephista nimekkeellä (exact title) Foreign direct investment, tuloksia 231 > rajaus tekijällä moon (kirjan kannesta) > nolla tulosta.
Sama tekijä on muutamassa muussakin tietueessa: 006375123, 013659417, 005846742, 001031737.
Miten pitäisi/suositellaan tekemään tietuekenttiä (100 tms.) näiden erilaisten nimien kanssa? 100-kenttään auktorisoitu nimi? Muita ohjeita?
Xxx
Kysyisin kustantaja Library for all –kirjoista. Nämä ovat ukrainankielisiä eikä kirjoissa mainita muun kielistä alkuteosta eikä kääntäjää. Finna.fi:ssä oli pari tietuetta, joissa kuitenkin oli ilmeisesti verkkokirjakauppojen sivuilta saatu englanninkielinen nimeke. Kuvailin kirjat itse sellaisina, kuin ne nyt tässä fyysisesti ovat. Merkitäänkö oletettu alkuperäisnimeke johonkin ja millä tavalla? En oikein tiedä mitä tehdä näiden kanssa. En haluaisi sotkea toisten tietueita.
MARC-tietue: 2301637 ( Roby, štšo kaže Saimon / )
MARC-tietue: 2300315 ( Šaslyvi škarpetky Salli / ) (Tämän on kuvaillut alun perin toinen kirjasto)
Dasha and Miro Даша та Міро 978-1-922849-64-9 ‡q nidottu ‡c 11,98 EUR (vain Finna.fi)
Xxx
Sini:
En ole nähnyt kirjoja, mutta ensimmäisessä (Roby, štšo kaže Saimon) näyttää olevan ristiriitaa asiasanoituksen (englanninkielinen kirjallisuus) ja 041-kentän välillä. En löydä kirjasta tietoja Worldcatista enkä kustantajan kotisivuilta https://libraryforall.org/shop-now/. Tekijällä löytyy Worldcatista jotain, mutta ei tätä kirjaa.
Šaslyvi škarpetky Salli on todennäköisesti käännös tästä https://www.worldcat.org/title/1119375276, joten siinä mielestäni Kokkolan(?) luettelointi
240 | 1 | 0 | ‡a Sally's lucky socks, ‡l ukraina |
on lienee ihan perusteltua.
Suosittelisin olemaan yhteydessä kustantajaan : [email protected] ja varmistamaan heiltä askarruttavat asiat – ja ehkä hekin tajuaisivat vihjeen ja jatkossa laittaisivat alkuteosten tiedot paremmin esille.
Petra:
Tässä kustantajan katalogissa näyttäisi olevan kaikkien kolmen kirjan tiedot alkuteoksineen:
https://libraryforall.org/wp-content/uploads/2022/08/Catalogue-Ukraine.pdf
Nyt kun jalkapallon maailmanmestaruuskisat lähestyvät, niin voisiko KUMEA pohtia tilaisuuden kunniaksi Peguin Random Housen kustantaman Jalkapallokirjan kenttiä 008, 264 ja 500. Kirjan nimiösivulla ei lue muuta kuin Jalkapallokirja ja kirjaimet DK, mutta nimiön takasivusta on kuva liitetiedostossa.
Suomeksi on ilmestynyt kaksi eri painosta julkaisusta (2018 ja päivitetty versio 2022), englanniksi mitä ilmeisimmin kolme eri painosta (2017, 2020, 2022).
Suomenkieliset julkaisut:
Melinda 011557786
008 t 2018 2018
020 ## ‡a 978-952-321-597-9 ‡q kovakantinen
130 0# ‡a Goal!, ‡l suomi. ‡f 2018.
245 10 ‡a Maali! / ‡c toimittaja: Suhel Ahmed ; kuvitus: Adam Benton, Stuart Jackson-Carter, Jon@kja-artists ; kääntäjä: Tapani Lahtinen.
264 #1 ‡a Helsinki : ‡b Readme.fi, ‡c [2018]
264 #4 ‡c ©2018
Melinda 018208364
008 t 2022 2022
020 ## ‡a 978-952-373-523-1 ‡q kovakantinen
130 0# ‡a Goal!, ‡l suomi. ‡f 2022.
245 10 ‡a Jalkapallokirja / ‡c vanhempi toimittaja: Rona Skene ; kuvitus: Adam Benton [ja muita] ; kääntäjä: Tapani Lahtinen.
264 #1 ‡a Helsinki : ‡b Readme.fi, ‡c [2022]
264 #4 ‡c ©2022
Sini:
Lähettämäsi kuva on Readme-kustantamon julkaisusta, ei Penguinin. Mielestäni Kirjastopalvelun tekemä luettelointi siitä https://finna.fi/Record/anders.1905305#details näyttää aivan pätevältä.
K:
Lähinnä mietimme sitä, mikä painos kirjasta on kysymyksessä ja miten se merkitään kenttiin n 008, 264 ja 500. Kun kirjan tietue ilmestyi, niin siinä ei ollut mitään 500-kenttää vaan tuo kenttä ilmestyi myöhemmin Melinda-tietueeseen.
Sini:
Finnan tiedoissa ei näy 500-kenttää. Sellainenko kuitenkin jossain on?
Nyt kun vielä etsiskelin, niin löysin tiedon että tuo 1. englanninkielinen painos on siis ilmeisesti ilmestynyt suomeksi nimellä Maali!? Maali! ‡ Anders-kirjastot ‡ Finna.fi Eli se suuri kysymys lienee onkin, katsotaanko kyseessä olevan uusi teos vai uusi painos, joka ilmestyy uudella nimellä.
Itse olisin tämän perusteella käyttämässä ainakin kenttää 775, jos uudistettu painos. Mutta pitäisi siis päästä vertaamaan sisältöä.
Jarmo:
Melindan tietueella on 500-kenttä, mutta alla olevan Finna-linkin takana on Anders-kirjastojen tietue, jossa sitä ei ole. Finnan hakutuloksessa voi siitä pudotusvalikosta valita, minkä kirjaston tietuetta haluaa katsella.
Ensimmäinen painos tosiaan näyttää ilmestyneen eri nimellä, joten viittaus olisi kyllä paikallaan.
Petra:
Finnassa ainakin Kansalliskirjaston näkymässä näkyy 500-kentässä huomautus: Lisäpainokset: 3. painos 2022.
Tietue on tosiaan alun perin Kirjastopalvelun tekemä, mutta tuo huomautus ei ole meiltä peräisin.
Sini:
Eli joku jossain on tulkinnut sen 3. painokseksi ja tehnyt pelkän painoshuomautuksen, joka on ristiriidassa 008 kanssa. Mutta olennainen kysymys siis on, onko kyseessä sama teos vai ei ja se ratkaisee mitä merkitään.
Sini:
Minäkin sain vasta nämä molemmat käsiini. Tosiaan ainoastaan osiossa turnaukset ja pokaalit on vaihdettu kuvia ja päivitetty viimeisimpien voittajien tiedoilla. Sivumäärällä katsottuna siis ensimmäiset 113 sivua näyttäisivät olevan aivan samat ja muutoksia on vain viimeisillä noin 30 sivuilla. Suurin osa teksteistä on näilläkin sivuilla samaa.
Olen samaa mieltä kuin Martin, että vuoden 2022 Jalkapallokirja on käännös alkukielisen kirjan kolmannesta painoksesta, eikä tämä suomenkielinen tosiaankaan ole kolmas painos, vaan kirjassa olevat painostiedot ja vuosiluvut viittaavat alkukielisiin teoksiin. Suomenkielisen luetteloinnissa 775 viittaus vuoden 2018 versioon on tarpeen.
Eli ainakin 008 ja 264 Kipan luetteloinnin mukaisesti ja tuo jostain tullut 500-huomautus ”Lisäpainokset: 3. painos 2022.” tulisi poistaa. Onko 500-kenttään tarpeen laittaa joku muu huomautus, jää vielä ratkaisematta.
Osaatteko kertoa millä perustein valitaan näyttelijän funktiotermiksi (700e-kenttä) näyttelijä ja milloin ääninäyttelijä? Esimerkiksi elokuvassa Thor: Love and Thunder (7333018024175), Taika Waititi antaa äänensä hahmolle Korg, mutta myös ns. motion capturen (en tunne suomennosta), eli ”vartalonliikkeensä”. Olen ajatellut, että ääninäyttelijä on enemmän animaatioelokuvissa käytetty termi, joissa hahmo on tehty täysin tietokoneella ilman minkäänlaista näyttelijää ja näyttelijä antaa vain äänen elokuvan ”päälle”.
Petra:
Välitän tässä av-aineistoihin perehtyneen kuvailijamme Mari Pitkäsen vastaukseen kysymykseen:
Ääninäyttelijät liittyvät juuri animaatioelokuviin, jossa näyttelijä antaa äänensä jollekin animaatiohahmolle. Usein animaatioelokuvat on lapsille suunnattuja ja niissä on lisäksi dubbaus suomeksi. Eli toisin sanoen on näyttelijä, joka antaa äänensä englanninkielisessä versiossa hahmolle ja sitten mahdollisesti suomeksi dubatun version suomalainen ääninäyttelijä. Tästä syystä meillä Kirjastopalvelussa ei ole ääninäyttelijöitä juuri merkitty eikä käytetty tuota ääninäyttelijä funktiotermiä. Sitä voi tietysti käyttää, mutta sitten pitää päättää minkä kieliversion ääninäyttelijät merkitsee tietueeseen.
Tällaisissa selkeästi aikuisille suunnatuissa elokuvissa kuten vaikka tuo Thor ei olla ainakaan Kirjastopalvelussa käytetty ääninäyttelijä funktiota, koska se on vain yksi rooli muiden joukossa ja tietueeseen on merkitty varsinaiset näyttelijät.
National nyckeln till Sveriges flora och fauna on pitempään julkaistu, ainakin alun perin oletettavasti moniosaiseksi monografiaksi tulkittu, teos. Melindassa vanhin julkaistu osa on vuodelta 2005, siis reilusti ennen RDA:han siirtymistä. Tällöin pääkirjaus on tehty nimekkeelle, juuri tuo National nyckeln…
Aikojen saatossa pääkirjaus on kuitenkin vaihdellut, osassa pääkirjaus on nimekkeellä, osassa ensimmäisellä mainitulla kirjoittajalla.
Nyt Melindasta löytyy näitä osia kuvailtuna sekä RDA:n mukaisesti että vanhojen kuvailusääntöjen mukaisesti.
Tahtoisin saada nämä kaikki osat yhdenmukaistettua, mutta miten?
Jos tulkitsemme kaikki nämä nimekkeet osaksi yhtä moniosaista monografiaa, tulisi pääkirjauksen olla ensimmäisen osan (Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar : dagfjärilar = Hesperiidae - Nymphalidae / texter: Claes U. Eliasson, Nils Ryrholm, Ulf Gärdenfors ; illustrationer: Martin Holmer, Karl Jilg ; utredningskartor: Claes U. Eliasson, Nils Ryrholm) mukaisesti. Tällöin pääkirjaus olisi nimekkeellä, sillä vaikka teoksella onkin mainittu tekijät, on heidän vastuunsa tarkennettu sisällysluettelossa.
Tätä tulkintaa puoltaa se, että teokselle löytyy yhteinen kokonaisuuden ISBN.
Jos taas käsittelemme jokaisen omana erillisenä teoksenaan, pitäisi kaikki vanhemmatkin osat katsoa läpi, onko pääkirjaus parempi tekijällä vai nimekkeellä. Osia on noin 20.
Joissain osissa on mainittu vain yksi kirjoittaja eikä sisällysluettelossakaan muita nimiä näy.
Olisiko muilla Nationalnyckelnin omistavilla kirjastoilla tähän näkemystä? Itse laittaisin moniosaisena teoksena, nimekkeelle Nationalnyckeln.
Koko tämä pohdinta tuli ajankohtaiseksi, kun sain käsiteltäväksi Melinda ID:n 017440821. Tämä osa oli Melindassa kirjattu tekijälle, mutta muutin pääkirjauksen nimekkeelle, sillä vaikka nimiössä olikin mainittu kaksi kirjoittajaa, oli heidän vastuunsa jaettu sisällysluettelossa.
Xxx
Minulla on käsillä viisiosainen monografiasarja, jossa osat 1-2 ja 4-5 on julkaistu yhdessä. Osan I-II alussa on nimiösivu, jossa tiedot sarjan nimestä (Suomensuvun uskonnot) ja toimittajista ja kustantajista. Alkulauseen jälkeen tulee ensimmäisen osan ns. nimiösivut, jossa kerrotaan osan nimi, kirjoittaja ja kustantaja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura). Toisella osalla on samoin oma nimiösivu em. tietoineen.
Jos tulkitsen oikein RDA:n, niin osan numerointilähde voidaan ottaa mistä tahansa lähteestä eli tässä tapauksessa selästä, jossa on numerointi I-II.
Sarjan kuvailun osalta kenttä 245 00 $aSuomensuvun uskonnot. $nI-II, $p?
Kysymykseni onkin nyt, että miten kummankin osan nimet merkitään osakenttään $p ja miten vastuullisuus kenttään $c
I osan nimeke on Suomalaisten runojen uskonto ja kirjoittajana Kaarle Krohn.
II osan nimeke on Lappalaisten uskonto ja kirjoittajana on Uno Holmberg (auktorisoitu nimi Uno Harva)
Xxx
Xxx
Xxx
Xxx
Xxx
25.1.2023 lähipäivä, klo 10-16, Kansalliskirjaston Auditorio
8.2.2023 perutaan, KK:ssä virkistyspäivä
22.2.2023 (hiihtolomaviikko) perutaan
8.3.2023 klo 9.15-11.15
22.3.2023 klo 9.15-11.15
5.4.2023 lähipäivä, klo 10-16, Fabianian kokoushuone Collan
Jos on tarve osallistua etänä lähikokouksiin, ilmoitetaan Heidille.