Pikaohje (musiikki)

028 Julkaisijan tunnus (T) 028 01 Tuotenumero VAIN äänitteissä

‡b Luettelointikieli, esim. fin ‡e rda

Ulkomaisista tietokannoista poimittuihin konvertoidaan jatkossa luettelointikieleksi mul, primaariluetteloituihin merkitään fin tai swe

Konversiossa jätetään osakenttä a, poistetaan d-osakentät. Primääriluetteloinnissa ei tarvitse käyttää a-osakenttää, Fennica merkitsee kyllä.

PÄÄKIRJAUS : nuottiaineisto

TÄTÄ PITÄÄ TÄYDENTÄÄ JA KEHITÄÄ

oma rivi äänitteille?

246 30 ‡a Joel Hallikainen

(Joel Hallikainen tulkittu nimekkeen osaksi ja kohdehenkilöksi)

245 00 ‡a Kaikki laulut : ‡b Ultra Bra. 

246 30 ‡a Ultra Bra 610 14 ‡a Ultra Bra. 

(Ultra Bra tulkittu nimekkeen osaksi ja kohdeyhteisöksi)

 MUTTA 

100 10 ‡a Mononen, Unto, ‡e säveltäjä.

(Unto Mononen päänimekkeeseen liittyvänä vastuullisuustietona)

130, 240, 600, 610, 630, 700, 710, 730

Osakentät ‡m Esityskokoonpano ja ‡o ­- Sovitusmerkintö

Kamarimusiikin vakiokokoonpanotermit poistuvat. Yhtyeen soittimet merkitään yksitellen.
Samoin soitinryhmää kuvaavat tiivistetyt ilmaisut ”puupuhaltimet”, ”vaskipuhaltimet”, ”puhaltimet”, ”näppäilysoittimet”, ”kosketinsoittimet” ja ”jouset” poistuvat, ja soittimet merkitään yksitellen. Esim. 240 10 ‡a Triot, ‡m jouset -> ‡a Triot, ‡m viulu, alttoviulu, sello
Poikkeus: säestävä yhtye merkitään soittimen tai soitinryhmän mukaan yhdistettynä sanaan yhtye. Esim. ennen ”klarinetti, jousikvartetti” -> nyt klarinetti, jousiyhtye
Säestävästä yhtyeestä, jossa on yksi esittäjä stemmaa kohti ja joka koostu kahden tai useamman soitinryhmän soittimista, käytetään tarkemman termin puuttuessa termiä soitinyhtye. Esim. 240 10 ‡a Lippulaulu; ‡o sovitettu, soitinyhtye
Termi orkesteri tarkoittaa nyt sekä sinfonia- että kamariorkesteria.
Kokoonpanotermejä ei enää lyhennetä.
Termi ”soitinääni” muutetaan muotoon määrittämätön soitin.
Lyhenne ”sov.” avataan muotoon sovitettu.
Myös ‡g-osakentässä muut aiemmin lyhenteinä merkityt tarkentavat lisäykset merkitään avatussa muodossa. ”Trad.” muutetaan muotoon kansansävelmä. Esim. 130 0# ‡a Räven raskar över isen ‡g (kansansävelmä)

Vastuullisuustietoon lisätty selventävä sana tai ilmaus merkitään lyhentämättömänä aineiston kielellä, ellei tämä ole tiedonlähteessä lyhennettynä. 100 10 ‡a Riihimäki, Matti, ‡e säveltäjä. 

245 10 ‡a Laula, ah, laulusi / ‡c [säveltäjä] Matti Riihimäki, [kirjoittaja] Einari Vuorela, [esittäjä] Ami Varjotie. (Äänite)

2.5.2 Painostieto YDINELEMENTTI Painostieto ja tieto nimetystä uudistetusta painoksesta ovat ydinelementtejä. Muut painostietojen elementit ovat valinnaisia.

2.5.3 Rinnakkainen painostieto

2.5.4 Painokseen liittyvä vastuullisuustieto

27 Manifestaatioiden väliset suhteet

Kumean ohjeesta:

Tiedonlähde: aineisto itse (järjestys: päänimekkeen tiedonlähde, muu aineistoon sisältyvä tiedonlähde, muu aineistoon liittyvä tiedonlähde)

2.8 Julkaisutiedot 2.8.2 Kustannuspaikka (YDINLEMENTTI) 2.8.3 Rinnakkainen kustannuspaikka 2.8.4 Kustantajan nimi (YDINLEMENTTI) 2.8.5 Kustantajan rinnakkainen nimi 2.8.6 Julkaisuaika (YDINELEMENTTI)
2.10 Valmistustiedot 2.10.2 Valmistuspaikka 2.10.3 Rinnakkainen valmistuspaikka 2.10.4 Valmistajan nimi 2.10.5 Valmistajan rinnakkainen nimi 2.10.6 Valmistusaika
2.11 Copyright-vuosi

Jos kustannuspaikka ei esiinny aineistossa, mutta tunnetaan jonkin muun lähteen perusteella, se ympäröidään hakasulkeilla. Esim. 264 #1 ‡a [Tampere] : … 

Epävarman, mutta todennäköisen paikan perään merkitään kysymysmerkki. Esim. 264 #1 ‡a [Helsinki?] : …
Jos kustannuspaikka ei ole tiedossa, merkitään kustannusmaa, -osavaltio, -maakunta tms. jos se tiedetään. Jos tämä on epävarma, merkitään nimen perään kysymysmerkki. Esim. 264 #1 ‡a [Suomi] : …
Jos ei voida määrittää edes maata tms., merkitään kuvailuun kustannuspaikka tuntematon. Esim. 264 #1 ‡a [Kustannuspaikka tuntematon] : …
Kustantajan nimi 

Jos kustantajan nimeä ei voida identifioida julkaisusta eikä muista lähteistä, merkitään kuvailuun kustantaja tuntematon. Esim. 264 #1 ‡a … : ‡b [kustantaja tuntematon], … 
Julkaisuaika  P- tai c-merkinnässä olevaa copyright-vuotta ei enää tulkita julkaisuajaksi. Jos aineistosta tai muusta lähteestä ei löydy erikseen tietoa julkaisuvuodesta, voidaan sellaiseksi edelleen tulkita sama vuosi kuin copyright-merkinnässä. Julkaisuvuoden eteen ei tällöin kuitenkaan merkitä copyright-symbolia, ja ympärille tulee hakasulkeet.

264 #1 ‡a … : ‡b …, ‡c [2015]

264 #1 ‡a … : ‡b …, ‡c [noin 2010]
Valmistustiedot 

Valmistustietoja merkittäessä tulee toisen indikaattorin arvoksi 3.
Jos valmistuspaikka ei esiinny aineistossa, noudatetaan sen merkitsemisessä vastaavia periaatteita kuin julkaisupaikan merkitsemisessä. Tarvittaessa käytetään ilmaisuja valmistuspaikka tuntematon, valmistaja tuntematon ja valmistusaika tuntematon.  264 #3 ‡a Porvoo : ‡b Bookwell, ‡c 2015 
Copyright-vuosi 

Copyright-vuotta merkittäessä tulee toisen indikaattorin arvoksi 4.

Copyright-vuosi merkitään omaan kenttäänsä. Copyright-symbolin ja vuosiluvun väliin ei tule välilyöntiä. Loppuun ei tule pistettä.

264 #4 ‡c ℗2009 

Lyhenteet avataan lukuun ottamatta mittayksiköiden lyhenteitä. n. -> noin s. -> sivu(a) kuv. -> kuvitettu vol. -> nide(ttä) kartt. -> karttoja vär. -> värillinen Esim. 300 ## ‡a 1 CD-ROM-levy : ‡b kuvitettu, värillinen, ääni + ‡e tekstiliite (3 sivua)
Numeroimattomien sivujen lukumäärää ei enää merkitä hakasulkeisiin, vaan käytetään ilmaisua numeroimatonta sivua. 300 ‡a 1 CD-äänilevy + ‡e tekstiliite (15 numeroimatonta sivua)

Suurin osa sisältötyyppitermeistä muuttuu. Sisältötyyppi merkitään myös koodimuotoisena osakenttään ‡b. Kentän loppuun tulee osakenttä ‡2 rdacontent.
336 ## ‡a esitetty musiikki ‡b prm ‡2 rdacontent
Yleisimpien termien muutokset ja ‡b-osakentän koodit: Vanha termi / Uusi termi / ‡b-osakentän koodi Musiikki (esitetty) / esitetty musiikki / prm Musiikki (notatoitu) / nuottikirjoitus / ntm Kuva (liikkuva ; kaksiulotteinen) / kaksiulotteinen liikkuva kuva / tdi Kuva (still) / stillkuva / sti Puhe / puhe / spw Teksti / teksti / txt Ääni / ääni / snd

Kaikki sisältötyyppitermit ks. taulukko (RDA Toolkit).

Jotkin mediatyyppitermit muuttuvat. Mediatyyppi merkitään myös koodimuotoisena osakenttään ‡b. Kentän loppuun tulee osakenttä ‡2 rdamedia.
337 ## ‡a audio ‡b s ‡2 rdamedia
Yleisimpien termien muutokset ja ‡b-osakentän koodit: Vanha termi / Uusi termi / ‡b-osakentän koodi audio / audio / s ei välittävää laitetta / käytettävissä ilman laitetta / n elektroninen / tietokonekäyttöinen / c video / video / v
Kaikki mediatyyppitermit ks. taulukko (RDA Toolkit).

3.3 Tallennetyyppi YDINELEMENTTI

Otetaan käyttöön uusi kenttä 338 ”Tallennetyyppi”, joka tallennetaan vain emotietueisiin. Tallennetyyppi merkitään myös koodimuotoisena osakenttään ‡b. Kentän loppuun tulee osakenttä ‡2 rdacarrier.
338 ## ‡a äänilevy ‡b sd ‡2 rdacarrier
Tallennetyyppitermit ks. luettelo (RDA Toolkit).

Otetaan käyttöön uusi kenttä 340 ”Fyysinen väline”, jonka ‡b-osakenttään voidaan merkitä äänitteen ja nuottiaineiston koko. Niteen korkeus merkitään senttimetreinä käyttämällä lyhennettä cm. Jos korkeus on pienempi kuin 10 senttimetriä, se merkitään millimetreinä käyttämällä lyhennettä mm. Jos niteen leveys on vähemmän kuin puolet korkeudesta tai suurempi kuin korkeus, merkitään korkeus x leveys. Arkin koko merkitään muodossa korkeus x leveys.
Kansallisbibliografiatasoisessa kuvailussa koko merkitään ainakin nuottiaineistossa ja äänilevyissä. Muille aineistoille koko merkitään, jos se poikkeaa tavanomaisesta.
ÄÄNITTEET
vinyylisingle:
300 ## ‡a 1 äänilevy (7 min)
340 ## ‡b 18 cm
344 ## ‡c 45 kierr./min
LP:
300 ## ‡a 1 äänilevy (38 min) 
340 ## ‡b 30 cm
344 ## ‡c 33 1/3 kierr./min
EP:
esim. 300 ## ‡a 1 äänilevy
340 ## ‡b 30 cm
344 ## ‡c 45 kierr./min
NUOTTIAINEISTO
300 ## ‡a 1 pienoispartituuri (116 sivua)
340 ## ‡b 28 cm

300 ## ‡a 1 partituuri (42 sivua) + ‡e 1 stemma (13 sivua)
340 ## ‡b 30 cm ‡3 partituuri 340 ## ‡b 42 cm ‡3 stemma

300 ## ‡a 1 partituuri (5 sivua)
340 ## ‡b 21 x 30 cm

300 ## ‡a 3 stemmaa (3 arkkia)
340 ## ‡b 28 x 22 cm

Otetaan käyttöön uusi kenttä 344 ”Äänen ominaisuudet”, jonka ‡c-osakenttään voidaan merkitä äänitteen toistonopeus.
Analogisen levyn toistonopeus merkitään ilmoittamalla kierrosluku minuutissa (kierr./min).
300 ## ‡a 1 äänilevy
344 ## ‡c 45 kierr./min

300 ## ‡a 1 äänilevy
344 ## ‡c 33 1/3 kierr./min

Nuottiaineiston muoto merkitään yhdellä tai useammalla sopivalla termillä seuraavista:
partituuri
stemma
pianopartituuri
kuoropartituuri
partituurin tiivistelmä
pienoispartituuri
pianojohtostemma
viulujohtostemma
Tarvittaessa käytetään muita soveltuvia termejä: johtostemma, laulunopas, partiselli, soitonopas, soolopartituuri, sävelmäkokoelma, sävelmänuotinnos ja teorianopas.
348 ## ‡a partituuri ‡a stemma
Jos mikään näistä termeistä ei ole sopiva, merkitään tarvittaessa nuottiaineiston muodon tarkentavia tietoja kenttään 500.

Esityskokoonpano tarkoittaa niitä soittimia tai lauluääniä, joille musiikkiteos on alun perin sävelletty. Esityskokoonpano merkitään erillisenä elementtinä, kun tieto on helposti saatavana aineistosta tai muusta tiedonlähteestä tai sitä pidetään tärkeänä aineiston identifioimiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa tieto merkitään myös osaksi teoksen auktorisoitua hakutietoa. Termi valitaan soitinnimien kansallisesta ohjeluettelosta Aidatrumpetista zimbalomiin, jos mahdollista.
Mikäli esityskokoonpano on merkitty kuvailtavan teoksen auktorisoidun hakutiedon yhteyteen, tulee vastaava merkintä tehdä 382-kenttään.
Teoksen osaa tai osia kuvailtaessa ei kokonaisteoksen esityskokoonpanoa merkitä.
Ohjeluettelosta otetun termin lähteeksi merkitään osakenttään ‡2 koodi seko. Osakenttä tallennetaan kentän loppuun.
Esityskokoonpano merkitään tässä järjestyksessä: a)    lauluäänet b)    kosketinsoitin, jos kokoonpanossa on lisäksi vähintään kaksi muuta soitinta c)    muut soittimet partituurijärjestyksessä d)    continuo.
Esityskokoonpanotermit merkitään aina yksikkömuodossa.
Jos teoksella ei ole solistia tai solisteja, merkitään kaikki esityskokoonpanotermit omiin ‡a-osakenttiinsä. Myös solisti, jota säestää vain yksi soitin, merkitään ‡a-osakenttään.
382 01 ‡a piano ‡a klarinetti ‡a sello ‡2 seko 382 01 ‡a viulu ‡a piano ‡2 seko
Jos jotakin esityskokoonpanotermiä kohti on enemmän kuin yksi stemma, merkitään stemmojen lukumäärä jokaisen kokoonpanotermin yhteyteen osakenttään ‡n. Stemmojen kokonaismäärä merkitään osakenttään ‡s. Useiden yhtyeiden, orkestereiden, kuorojen tms. lukumäärä merkitään osakenttään ‡e.
382 01 ‡a klarinetti ‡n 1 ‡a fagotti ‡n 1 ‡a käyrätorvi ‡n 1 ‡a viulu ‡n 2 ‡a alttoviulu ‡n 1 ‡a sello ‡n 1 ‡a kontrabasso ‡n 1 ‡s 8 ‡2 seko
Kenttää voidaan selvyyden vuoksi toistaa, jos esimerkiksi vaihtoehtoisten kokoonpanojen merkitseminen omissa kentissään auttaa hahmottamaan kokonaisuutta paremmin.
Osakentässä ‡v voidaan tarvittaessa ilmoittaa tietoja, jotka eivät sovellu muihin osakenttiin. Tällaisia ovat esimerkiksi kuvaukset vaihtoehtoisen ja ensisijaisen esityskokoonpanon välisestä suhteesta.
100 1# ‡a Sibelius, Jean, ‡e säveltäjä. 240 10 ‡a Ödlan 245 10  ‡a Music for the play "The Lizard" : ‡b op. 8 for string ensemble = Musik till skådespelet "Ödlan" / ‡c Jean Sibelius. 382 0# ‡a viulu ‡n 2 ‡a alttoviulu ‡n 1 ‡a sello ‡n 1 ‡a kontrabasso ‡n 1 ‡s 5 382 0# ‡p jousiorkesteri ‡v vaihtoehto jousiyhtyeelle
Kenraalibassosäestyksestä käytetään termiä continuo (EI basso continuo, kenraalibasso, figured bass, thorough bass, continuo). Continuosta ei tehdä merkintää, jos se on osa (jousi)orkesteria.
Muuten kuin kahdella kädellä soitettavasta soittimesta täsmennetään käsien lukumäärä.
382 01 ‡a piano, 4-kätisesti ‡2 seko
Soittimen viritys ja/tai soittimen äänialan osoittavat termit merkitään. 382 01 ‡a A-klarinetti ‡2 seko 382 01 ‡a tenorisaksofoni ‡2 seko
Vaihtoehtoinen soitin merkitään osakenttään ‡p ensisijaisen soittimen jälkeen. 382 01 ‡a klarinetti ‡p alttoviulu ‡a piano ‡2 seko
Sivusoitin merkitään osakenttään ‡d pääsoittimen jälkeen. Sivusoittimella tarkoitetaan soitinta, jota pääsoittimen lisäksi soittaa saman teoksen aikana yksi henkilö. 382 01 ‡a huilu ‡d piccolo ‡a piano ‡2 seko
Erityyppisistä orkestereista käytetään termejä orkesteri (tarkoittaa sekä sinfonia- että kamariorkesteria), jousiorkesteri ja puhallinorkesteri.
Termillä orkesteri tarkoitetaan yleensä yli kymmenen soittajan suuruista kokoonpanoa, jossa samaa stemmaa soittaa useampi kuin yksi soittaja. Termillä jousiorkesteri tarkoitetaan pääosin jousisoittimista koostuvaa orkesteria (voi sisältää continuon, muutamia lyömä-, kosketin- tai näppäilysoittimia). Termillä puhallinorkesteri tarkoitetaan pääosin vaskipuhaltimista koostuvaa orkesteria.
Säestävän yhtyeen kokoonpanotietoon merkitään sopiva termi jokaiselle soittimelle.
Säestävän kokoonpanon termit merkitään solistin tai solistien jälkeen ‡a-osakenttään tai -kenttiin. Solistit merkitään kentän alkuun omiin ‡b-osakenttiinsä.
382 01 ‡b huilu ‡n 1 ‡a viulu ‡n 2 ‡a alttoviulu ‡n 1 ‡a sello ‡n 1 ‡s 5 ‡2 seko (konsertto huilulle ja jousikvartetille)
382 01 ‡b viulu ‡a orkesteri ‡2 seko (viulukonsertto)
Soololauluäänien äänialasta käytetään sopivaa termiä seuraavista: sopraano, mezzosopraano, altto, tenori, baritoni, basso. Myös sanastosta löytyviä tarkempia termejä voidaan käyttää tarvittaessa (esim. kontratenori, bassobaritoni). Jos soololauluäänten äänialoja ei ole eritelty, käytetään seuraavia termejä: sekasooloäänet, miessooloäänet ja naissooloäänet. Myös muita termejä voidaan käyttää tarvittaessa (esim. lapsisooloäänet).
Kuoron ja lauluyhtyeen kokoonpanosta käytetään seuraavia termejä: sekakuoro, mieskuoro, naiskuoro, unisonokuoro. Myös muita sanastosta löytyviä termejä voidaan käyttää tarvittaessa (esim. lauluyhtye, kuoro, lapsikuoro, nuorisokuoro). Soololauluääni- ja kuoro-osuuksia sisältävän sävellyksen esityskokoonpanoksi merkitään soololauluäänet, kuoroa kuvaava termi ja mahdollinen säestys.
382 01 ‡b sopraano ‡b tenori ‡a sekakuoro ‡a orkesteri ‡2 seko
Täsmentämätön kokoonpano Jos täsmällistä esityskokoonpanoa tai sen osaa ei saada selville, merkitään 1) soitinryhmää tai kokoonpanoa kuvaava kokoava termi (esim. puupuhallin, vaskipuhallin, puhallin, lyömäsoitin, näppäilysoitin, kosketinsoitin, jousisoitin) 382 01 ‡a harmonikka ‡a näppäilysoitin ‡a viulu ‡2 seko
2) soittimen tai lauluäänen ääniala tai yleinen tyyppi (esim. bassosoitin, korkeaääninen soitin, melodiasoitin, korkea lauluääni, naisääni, lauluääni). 382 01 ‡a lauluääni ‡a marimba ‡2 seko
3) sana määrittämätön ja mahdollinen tarkenne (esim. määrittämätön soitin) niille osille kokoonpanoa, jotka ovat määrittämättömiä
382 01 ‡a määrittämätön soitin ‡a piano ‡2 seko (Aineistossa: Three carols for piano and solo instrument) ja/tai
4) mikäli esityskokoonpano on kokonaan määrittämätön, käytetään termiä määrittämätön. Mikäli stemmojen lukumäärä on tiedossa, se voidaan merkitä osakenttään ‡n termin stemmat jälkeen. 382 01 ‡a stemmat ‡n 4 ‡2 seko 382 01 ‡a määrittämätön ‡2 seko

Ekspressio Tietyn ekspression esityskokoonpano voidaan merkitä, jos se poikkeaa teoksen alkuperäisestä esityskokoonpanosta ja tämä merkitään kuvailussa 382-kenttään/-kenttiin. Osakentässä ‡v täsmennetään, koskeeko merkintä teosta vai sovitusta (ekspressiota).
382 01 ‡b viulu ‡n 4 ‡b sello ‡a jousiorkesteri ‡v teos 382 01 ‡b cembalo ‡n 4 ‡a jousiorkesteri ‡v sovitus

100 1# ‡a Sibelius, Jean, ‡e säveltäjä. 240 10 Julvisa; ‡o sovitettu, jousiorkesteri 382 01 ‡a lauluääni ‡a piano ‡2 seko 382 01 ‡a jousiorkesteri ‡v sovitus

Otetaan käyttöön uusi kenttä 384 Sävellaji kansallisbibliografisessa kuvailussa ja muutenkin, jos sitä pidetään hyödyllisenä aineiston identifioinnin kannalta.

Kenttään merkitään musiikkiteoksen sävellaji.
Sävellaji merkitään erillisenä elementtinä riippumatta siitä, onko se osa teoksen auktorisoitua hakutietoa, kun tieto on helposti saatavana aineistosta tai muusta tiedonlähteestä.
Jos sävellaji on merkitty kuvailtavan teoksen auktorisoidun hakutiedon yhteyteen, tulee vastaava merkintä tehdä 384-kenttään.
Teoksen osaa tai osia kuvailtaessa ei kokonaisteoksen sävellajia merkitä. 
384 0# ‡a C-duuri
384 0# ‡a d-molli 

Ekspressio Teoksen alkuperäisestä sävellajista poikkeava sävellaji merkitään silloin, kun se on helposti saatavilla aineistosta tai muusta tiedonlähteestä tai sitä pidetään tärkeänä aineiston identifioimiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa tieto merkitään myös osaksi ekspression auktorisoitua hakutietoa.
100 1# ‡a Bach, Johann Sebastian, ‡d 1685-1750, ‡e säveltäjä. 240 10 ‡a Konsertot, ‡m cembalot (2), jousiorkesteri, ‡n BWV1060, ‡r c-molli; ‡o sovitettu, viulu, oboe, jousiorkesteri, d-molli 384 0# ‡a c-molli 384 1# ‡a d-molli

Hakasulkeista aineiston ulkopuolelta otetun tiedon ympärillä luovutaan. Luovutaan osakentän ‡a

käytöstä, ja otetaan käyttöön uudet osakentät ‡d (tapahtuman aika), ‡p (tapahtuman paikka) ja ‡o (lisätieto).

Tapahtuman aika ja paikka tekstimuodossa tallennettuna. Aika tallennetaan myös koodimuodossa kenttään 033. Äänityspaikka ilmoitetaan perusmuodossa paikkakunnan ja äänityspaikan tarkkuudella. Mikäli äänityspaikkakuntaa ei ole mainittu aineistossa, se pyritään selvittämään.

Kentässä käytetään joko otsikkoa Äänitys: (äänitteistä) tai Taltiointi: (videotallenteista). Lisäksi voidaan käyttää huomautuksia konserttitaltiointi, livetaltiointi, studiolivetaltiointi, radiolähetys tai lisä-äänitykset. Jos huomautus koskee ainoastaan aineiston osaa, osakentässä 3 tarkennetaan, mistä osasta on kyse.

Ensisijaisena tiedonlähteenä käytetään aineistoa, mutta tieto voidaan tarvittaessa ottaa myös aineiston ulkopuolelta. Kentässä ei käytetä hakasulkeita. 

ÄÄNITTEET 518 ## ‡o Äänitys: ‡d toukokuu 2008. 518 ## ‡o Äänitys: ‡d 27.11.1997, ‡p Helsinki, Uspenskin katedraali. 518 ## ‡o Konserttiäänitys: ‡d 28.4.2006 ‡p Helsinki, Semifinal ‡3 CD2 518 ## ‡o Äänitys (rummut ja bassokitara): ‡d 5.-9.6.2006, ‡p Helsinki, Sonic Pump Studio. 518 ## ‡o Äänitys: ‡d 13.6.-2.9.2006, ‡p Espoo, Suomen Kongressitekniikka. 518 ## ‡o Lisä-äänitykset: ‡d 10.4.2005, ‡p Helsinki, Playground. 518 ## ‡o Äänitys: ‡d 10.2.1938, ‡p Lontoo. 518 ## ‡o Äänitys: ‡d syys- tai lokakuu 1909, ‡p Helsinki. 518 ## ‡o Äänitys: ‡p Joensuu.
VIDEOTALLENTEET 518 ## ‡o Konserttitaltiointi: ‡d 1.6.2006, ‡p Helsinki, Nosturi.

Muutetaan tekstiliitteessä olevien laulun sanojen kielistä tehtävä huomautus seuraavaan muotoon.
Ennen: 546 ## ‡a Sanat tekstiliitteessä: suomi. Nyt: 546 ## ‡a Sanat: suomi. ‡3 Tekstiliite

‡b Tietoja aakkostosta, kirjoitusjärjestelmästä jne. (T) Nuottiaineiston musiikillista sisältöä ilmaiseva nuottikirjoituksen tyyppi merkitään valitsemalla täsmällisin seuraavista termeistä: viivastonuottikirjoitus tabulatuuri mensuraalinuottikirjoitus graafinen nuottikirjoitus kirjainnuottikirjoitus neumikirjoitus numeronotaatio solmisaatio tonic sol-fa
546 ## ‡b Viivastonuottikirjoitus.

Jos mikään näistä termeistä ei ole sopiva, merkitään tarvittaessa nuottikirjoituksen tyypin lisätietoja.
546 ## ‡b Viivastonuottikirjoitus; ‡b sisältää sointumerkit.