2016-02-01 ja 02

1. Edellisen kokouksen pöytäkirja

1) Marian kommentti sarja-aineiston tallennusalustan kenttään 776:

"Sarja-aineiston 776 kenttään liittyen: kun on kyse kotimaisesta sarja-aineistosta kentän 776 osakentässä |c pitää olla lisäys, joka vastaa kentän 222 osakentän |b lisäystä, jotta tietueet linkittyvät toisiinsa myös Pariisin ISSN-portaalissa. C-osakenttään voi tulla muitakin tietoja kuin Painettu. Pariisin mallin mukaan tallennetaan ao. tieto osakenttään |c (= erottava lisäys.) Ulkomaisissa sarja-aineiston tietueissa voi tieto suhteesta olla osakentässä  |i, kuten monografioissa tai samalla tavalla kuin kotimaisissa eli erottava lisäys (esim. Painettu) osakentässä |c."

 

Ette VOI OLLA vakavissanne???? Siis ootteko ihan oikeasti sitä mieltä että meillä Melindassa kausareittan osalta 776 kenttä menisi näin?Siis joudutaanko kirjastoissa ohjeistamaan
että 776 kenttä käytetään yleensä näin, mutta kun haette Bookwherella kausari tietoja teidän täytyy MUISTAA muuttaa nämä tiedot toiseen muotoon  - Eikä!!!
Jos tämä on nyt jokin Fennican toivomus, toivoisin ettei koko kansallisella tasolla tarvitse taipua Fennican ”tahtoon”
Jos tässä on jotakin mitä  ISSN keskus  vaatii, jotakin tietueisiin tai jossakin tietyssä muodossa, miksi ei rakenneta USEMARCOn sääntöjä kääntämään juuri heitä varten tietueita haluttuun muotoon siinä vaiheessa kun ne lähetetään heille????Katsoin juuri joitakin tietueita Bookwherella ja ainakin LC (+jotkin muut jenkkiläiset) käyyttää 776 $i $t  järjestystä

Fennica-tietueissa pitää aina olla |c-osakenttä, palataan asiaan myöhemmin. Kiti keskustelee Fennican kanssa, 

 

Kumean pöytäkirjassa oli tällainen kysymys-vastaus-pari:

b) Onko 506-kenttään pakko laittaa 5-osakenttä? Näitten tietojen lisäily satoihin tuhansiin tietueisiin tekee muutostyöstä aika monimutkaisen prosessin.

Vastaus: Jos kuvailun kohteena oleva aineisto on avoimesti käytössä niin osakenttää |5 ei tarvitse.  Jos aineisto ei ole avoimessa käytössä osakenttä |5 on syytä tallentaa Finnan takia. Myös omassa tietokannassa ko. osakentän tallentaminen on perusteltua, kun aineistolla on eri tahoilla erilaisia oikeuksia ja tietue on yhteinen -  näin on  esim. Helkassa. 

Olen Melindassa tallentanut kenttään 506 geneerisen käyttörajoitushuomautuksen ” Käytettävissä lisenssin hankkineiden organisaatioiden verkossa. - Access is permitted via the licensee organizations' network”. Eikö se riitä? Melindan tietueeseen ei minusta kannattaisi laittaa kaikkia kirjastokohtaisia huomautuksia: näytöstä tulee varsin sekava. Asiakkaat tuskin näitä lukevat – he vain klikkaavat ja katsovat, toimiiko linkki.

Valitettavasti tuo geneerinen huomautus ei ole riittävä Finnan kannalta, vaan tarvitaan täsmällisempi organisaatiokohtainen huomautus, kenttä on varustettava osakentällä |5 jossa ISIL-tunnus.

506 1 |a Aineisto on käytettävissä Helsingin yliopiston verkossa, |f Online access with authorization |2 star |5 FI-Hul

Miten aineistojen käyttöoikeuksia merkitään?Maria Virtanen, Jukka Lehmus klo 13.00-

Finna-wikissä : Käyttörajoitetun metatiedon yksilöinti. 

https://www.kiwi.fi/display/finna/e-kirjojen+metatieto

Käyttörajoitettu metadata ei  näy edes Finnassa, vaan vain organisaation omassa tietokannassa.

 

2. Ilmoitusasiat

Talonmiehen tuokio 4 10.2.2016 klo 13-14 

• konversio, automaattiset korjaukset

Mitä kuuluu BookWhere-Usemarcon-konversio-ohjelmalle? Milloin saadaan RDA-versio? 

Entä Ebrary-konversio-ohjelma?

 

• tulossa kaikki lähiaikoina 

RDA-kyselytunti 

RDA-koulutukset, laita linkki tähän

RDA-ilmoitusasia: 
Marja-Liisa lisäsi RDA 2-luvun linjauksiin Kansallisbibliografian lisäyksen (keltaisella yliviivattu) 
Linjaukset kohtaan 2.8.6.6 Yksiosaisen aineiston julkaisuaika ei ilmene julkaisusta 
E. Jos aineistossa mainitaan vain valmistusaika, sovelletaan seuraavia ohjeita:
2. Jos valmistusajan ei voida olettaa olevan sama kuin julkaisuaika, merkitään julkaisuaika hakasulkeisiin käytettävissä olevan tiedon perusteella.Valmistusaika voidaan merkitä myös osaksi valmistustietoja tai kuvailun perustaan liittyvään huomautukseen numerosta, osasta tai versiosta, jos sitä pidetään tarpeellisena.

Kansallisbibliografisessa kuvailussa: Jos julkaisussa on merkitty aika vain painopaikan yhteyteen, Kansallisbibliografia tulkitsee tämän vuoden julkaisuvuodeksi ja merkitsee sen julkaisuvuodeksi ilman hakasia.

Kiti vie tämän takaisin keskusteltavaksi Fennicaan.

3. Aleph / Voyager-asiat

 Ovatko nämä (edellisen kokouksen pöytäkirjasta) asiat selvinneet:

1)Voyagerin luettelointiclientin Titles indexin sarakkeessa ei näy 264-kenttä. Ohjelma on "viritetty" näyttämään kenttä 260. Kansalliskirjaston Voyager-systeeminhoito selvittää, milloin asiaan tulee korjaus, versiossa 9.2 on tiedetysti jonkin verran RDA-muutoksia.

2)Tekijäkenttien funktiotermien indeksointimuutos on tulossa Voyageriin, Kansalliskirjaston Voyager-systeeminhoito selvittää yhdessä CSC:n kanssa sopivaa ajankohtaa.

Ei ole tapahtunut näille mitään, otetaan pois pöytäkirjasta 1 ja 2.

3) 300-kentän loppupisteen poistaminen: samalla poistui myös 245 ja 260 kenttien välimerkit. Tämä teettää lisätyötä luetteloinnissa.  Olisiko mahdollista palauttaa skripti ja konversiossa poistaa 300 loppupisteet.

Tätä ei ole helppo korjata. Jos skripti on päällä niin siitä on seurauksena 245 ja 260-kenttien jättäminen ilman välimerkkiä. Huomatkaa merkitä itse välimerkit noihin mainittuihin kenttiin! Tämän kanssa eletään konversioon asti.

4) RDA:n mukainen skripti automaattisille välimerkeille.

Lisää RDA-virityksiä Alephiin: Verkkojulkaisu -> Verkkoaineisto. Mitä muuta?

4. RDA-kyselytunti ja konversio

Kysymyksiä RDA-kyselytunnille 4.2

5. Työryhmän toimintatavat 

6. MARC21-sovellusohjeen päivittäminen

• MusaMelindalle oikeudet tehdä korjaukset em. sivustolle
  • Ulla Ikäheimo huolehtii musiikkiaineistoon liittyvien kenttien korjaamisesta
    
• Uudet kentät (040, 264, 338), esimerkit uudistettava, termit uudistettava (pakollinen > ydinelementti yms.)
• uudistetun tekstin fontin väriksi sovittiin tummanvihreä - ehdotetut poistot merkitään, yliviivauksilla ja vihreällä,  merkitään myös editoijan nimikirjaimet.
  
• samalla pitää korjata tekstiä muutenkin: Asteri-mainittava auktorisoitujen hakutietojen kentissä mm.
• Jaana Uurasjärvi: 1XX-kentät sekä alkuteokset paperin päivittäminen
  
• Anne Andersson:  260-264-kentät
  
• Eeva-Riitta Peltonen: 336-, 337-, 338-kenttien elokuva ja konsolipelien esimerkit
  
• Ville Huhtala: e-aineiston 336-, 337-, 338-kentät ja 7XX-linkkikentät esimerkkeineen
• Kiti Vilkki-Eriksson: esimerkkejä 336-, 337-, 338-kentiin
• Anne-Mari Salmela:  040, 502, 505, huomautuskentät
  
• Mirja Lampola 490-, 830-kentät
• Sirpa Janhonen: 300-fyysisen kuvailun kentät, luku16 lisäkirjaukset
  
• Minna Kantanen oikolukee kaiken
• Kukka-Maritta ja Mervi lukuun 9 liittyvät kentät ja nimekkeeseen liittyvät kentät
• Minttu Hurme: muutokset Alephin kannalta

Kiinteät kentät tarkistettava pätevätkö  KITTin kanssa? K-MT ja A-MS katsovat läpi ohjeen tilastokohdat. 

Jatketaan ACPllä kentästä 041.

Edellisestä kokouksesta:

1)

Kommentti kohtaan 6. ja siihen annettuun vastaukseen
6. kysymys: Törmäsin tietokantamme siivouspuuhissa Gummeruksen suureen maailmanhistoriaan, josta Melindassa löytyy kaksi erilaista tietuetta ja omasta kannastamme löytyi vielä kolmannenlainen. Skannasin liitetiedostoon kahden osan nimiö-lehdet, sillä 1900-lukua käsittelevät osat lisäävät vielä vaikeuskerrointa. Tässä alla esimerkkejä siitä, millaisia tietueita  kentällä 245 löytyy: ...

Vastaus: Sarjan päänimekkeeksi Gummeruksen suuri maailmanhistoria:
24500 |a Gummeruksen suuri maailmanhistoria :|b ihmiskunnan kronikka.  |p 1900-luku : 1961-1974 /  |c [päätoimittaja Jorma O. Tiainen] ; [toimitus Veikko Ahola ... et al.] ; [kuvatoimitus Stiina Lumio, Henrik Kuisman].

Tämä ylläoleva teksti on edellisestä pöytäkirjasta (viime vuoden viimeisestä), alla oleva on Villen pohdiskelua. 

ISBD-säännöt sanovat näin:

ISBD 1.1.5.3.1 Epäitsenäiset nimekkeet päänimekkeen osana

Kun julkaisun nimeke muodostuu yhteisnimekkeestä ja epäitsenäisestä nimekkeestä, ensimmäinen elementti on yhteisnimeke, jota seuraa epäitsenäisen nimekkeen merkki tai epäitsenäinen nimeke tai molemmat. Epäitsenäinen nimeke liitetään suoraan yhteisnimekkeeseen. Epäitsenäiset nimekkeet, jotka esiintyvät julkaisussa, mutta eivät nimiösivulla, merkitään hakasulkeisiin.

1.3.4.6 Yhteisnimekkeet ja epäitsenäiset nimekkeet

Kun päänimeke muodostuu yhteisnimekkeestä ja epäitsenäisestä nimekkeestä (ks. 1.1.5.3), epäitsenäiseen nimekkeeseen liittyvä muu nimeketieto, jos se halutaan merkitä, merkitään epäitsenäisen nimekkeen jälkeen. Muu yhteisnimekkeeseen liittyvä nimeketieto voidaan merkitä alueelle 6 tai 7.

HUOM. Osa ISBD:n suomennoksessa annetuista esimerkeistä rikkoo edellä olevaa sääntöä; alkuperäisessä englanninkielisessä julkaisussa esimerkit ovat kuitenkin säännön mukaisia!

=>

24500 |a Gummeruksen suuri maailmanhistoria. |p 1900-luku : 1961-1974 /  |c [päätoimittaja Jorma O. Tiainen] ; [toimitus Veikko Ahola ... et al.] ; [kuvatoimitus Stiina Lumio, Henrik Kuisman].
500__ |a Yhteisnimekkeeseen liittyvä muu nimeketieto: ihmiskunnan kronikka.

Itse asiassa epäitsenäiseen nimekkeeseen (1900-luku) liittyviä nimekkeitä (1900-1917, 1917-1932, 1932-1945, 1945-1961, 1961-1974, 1974-1986) ei nähdäkseni voi käsitellä muina nimekkeinä, vaan edelleen epäitsenäisinä nimekkeinä:

=>

24500 |a Gummeruksen suuri maailmanhistoria. |p 1900-luku. |p 1961-1974 /  |c [päätoimittaja Jorma O. Tiainen] ; [toimitus Veikko Ahola ... et al.] ; [kuvatoimitus Stiina Lumio, Henrik Kuisman].
500__ |a Yhteisnimekkeeseen liittyvä muu nimeketieto: ihmiskunnan kronikka.

Täällä jatkuu Villen pohdiskelu

Alla Jaanan tekstiä edellisestä kokouksesta:

2.3.2.12.1Moniosaiset monografiat: päänimekkeen muutos

Jos päänimeke muuttuu moniosaisen monografian jostain osasta alkaen ja muutosta pidetään merkittävänä aineiston tunnistamisen tai löytyvyyden kannalta, merkitään muuttunut nimeke myöhemmäksi päänimekkeeksi katso RDA 2.3.2.12.1). ja RDA 2.3.8

 Esim.
Dictionnaire des églises de France
Myöhempi päänimeke esiintyy moniosaisen monografian osassa 3–5.

Päänimeke: Histoire générale des églises de France, Belgique, Luxembourg, Suisse 

-Mitä Jaana tarkoitat tällä?

A-MS: voisiko perustella miksi Kotimaisia nykykertojia. ‡n 10 / ‡c Sarianna Silvonen & Vesa Sisättö. on luetteloitu niin kuin on? Siinä olisi hyvä esimerkki näihin moniosaisiin.

Sitten minulta on kysytty, miksi moniosainen Taivas + helvetti on luetteloitu näin:

e-versio näin:
100 1 ‡a Puustinen, Terho.
245 10‡a Taivas+helvetti / ‡c Terho Puustinen & Mika Mäkeläinen ; kuvat: Jussi Ratilainen. 

painettu näin:
245 00‡a Taivas+helvetti / ‡c Terho Puustinen & Mika Mäkeläinen ; kuvat: Jussi Ratilainen. 

Muut osat luetteloitu nimekkeelle.(A-MS)

7. Tallennusalustat 

Osakohteet (Ulla) - ihan alkutekijöissään.
Liikkuva kuva (ERP) lähettänyt meille, seuraavassa kokouksessa käsittelemme.
Kartta (Kiti) laitettu tallennualustoihin
Mikrotallennealusta A-MS tekee pohjan.

Mitä muuta? 

Muutettava sarja-aineiston 776-kenttää samanlaiseksi kuin monoilla, muutettu

Minttu on vienyt Alephiin uudet alustat, osittain kesken vielä. .

8. RDA-ohjeemme

Alkuteos-ohje :tätä päivitetään edelleen.

Painettujen monografioiden ohje

9. Kirjastojen kysymykset

1.kysymys: Lautapelin kuvailu

Sisältö, ei 505 vaan 500, laatikko e-kenttään, 

Lautapeli_tietue.docx

tuli vastaan ensimmäinen lautapeli kuvailtavaksi RDA:lla ja heti heräsi kysymyksiä:

1. Mitä laitetaan 336/337/338-kenttiin?
   

   336: koska kyseessä on esine, kuten on laitettu Leader/06 kohtaan, on vaihtoehtoina

   ”#a three-dimensional form  #b r  #2 rdacontent  TAI  #a tactile three-dimensional form #b  r #rdacontent  kuten LCC:n ohjeissa

    http://www.loc.gov/standards/valuelist/rdacontent.html  

   Tässä tapauksessa #a three-dimensional form/kolmiulotteinen muoto  #b r  #2 rdacontent  olisi oikea vaihtoehto

   337: #a käytettävissä ilman laitetta #bn #2rdamedia (3.2.1.3 Käsittää myös kolmiulotteisia muotoja ilmaisevat viestimet)

   338: http://www.loc.gov/standards/valuelist/rdacarrier.html  Leader/06 kohdassa r = #a object/objekti #b nr #2rdacarrier , ei ole muita vaihtoehtoja

   (kmt)
   
   

2. Kuinka tarkkaan pitää 300-kenttään kirjata pelin eri osat (nappulat, arpakuutiot, pelikortit jne.)?

   3.4.6.3 Osayksiköiden määrä RDA-ohjeessa

   - Jos katsotaan tarpeelliseksi, ilmoitetaan osayksiköiden tyyppi tai tyypit, jota seuraa yksikön tyyppiä kuvaava termi. Määrä ilmoitetaan kaarisuluissa. 1 peli (1 pelilauta, 50 korttia, 5 roolipelikorttia, 2 noppaa)

   - Jos osia ei voida nimetä lyhyesti ja selkeästi tai määrää ei voida helposti todentaa, merkitään ilmaus useita osia. 2 peliä (useita osia)

   - Osien tarkemmista tiedoista tehdään huomautus (katso 3.21.2.3), jos niitä ei ole merkitty osana laajuutta, mutta niitä pidetään tärkeinä tunnistamisen tai valinnan kannalta.

   Riittäisikö pelkkä (useita osia) ja tarvittaessa tilanteen mukaan voi tehdä huomautuksen? (kmt)

• meillä tulee käytännön ongelmia tarroituksen kanssa jos 300-kenttä paisuu. Joudutaan manuaalisen tarrojen muokkaukseen.
• pitääkö käyttää termiä peli (ks. RDA 3.4.6.2 termien luettelossa ei ole sanaa lautapeli, jota olemme aikaisemmin käyttäneet)

1. Saako 505-kenttää laittaa osat englannin kielellä, jos ne kopioidaan suoraa kotelosta?

2. Ikäryhmän merkitseminen (ei RDA-asia): voiko merkitä kenttää 521?
   MARC21-formaatti ohje:

   008 - (VM) VISUAALISET AINEISTOT :  Käytetään tietueissa, joissa nimiö/06 (Tietueen tyyppi) koodi on g, k, o tai r. Eli tietueesta puuttuu 008/33 r ja 008/22 j vai b

   Sovellusohjeessa suositellaan käytettäväksi: http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=28195750

   mp. 22 Kohderyhmä: Kohderyhmä eritellään, kun se ilmenee aineistosta (esim. koulujen oppimateriaalit), muuten valitaan "_ : tuntematon tai ei eritelty".

   Metatietosanasto opastaa kirjaamaan:  Kohderyhmä:

   Eli miksi ei voisi käyttää, jos on suositeltavaa. (kmt)

2. kysymys: 336/337/338-kenttiä paljon, ovatko 344- ja 347-kentät pakollisia, osakentän 3 termit. (tämä on edellisestä kokouksesta)

 Onko RDA-säännöissä aina toistettava 336-kenttää, jos eri sisältötyyppejä on useita? Koulutuksessa ollut esimerkki lasten kuvakirjasta.

336 _ _ ‡a Stillkuva ‡b sti ‡2 rdacontent
336 _ _ ‡a Teksti ‡b txt ‡2 rdacontent
337 _ _ ‡a käytettävissä ilman laitetta ‡b n ‡2rdamedia
338 _ _ ‡a nide ‡b nc ‡2 rdacarrier

Vertaa ISBD: Jos monesta erityyppisestä sisällöstä koostuvalle julkaisulle ei pystytä määrittelemään pääasiallista sisältötyyppiä (so. kaikki julkaisun erityyppiset osat ovat yhtä keskeisiä ja tärkeitä), merkitään julkaisun kaikki merkittävät sisältötyypit aakkosjärjestyksessä: 

336 _ _‡a Kuva (still).‡a Teksti

 Moniviestin (kirja, CD-äänilevy ja CD-ROM-levy) ISBD-säännöin:

336 _ _ ‡8 1.1\x ‡a Teksti
336 _ _ ‡8 2.1\x ‡a Puhe
336 _ _ ‡8 3.1\x ‡a Kuva (liikkuva ; kaksiulotteinen). ‡a Tietokoneohjelma. ‡a Ääni
337 _ _ ‡8 1.2\x ‡a ei välittävää laitetta
337 _ _ ‡8 2.2\x ‡a audio
337 _ _ ‡8 3.2\x ‡a elektroninen

Olisiko tämä RDA:ssa näin:

336 _ _ ‡3 Kirja ‡a Teksti ‡b txt ‡2 rdacontent
336 _ _ ‡3 CD ‡a Puhe ‡b spw ‡2 rdacontent
336 _ _ ‡3 CD-ROM ‡a Kaksiulotteinen liikkuva kuva ‡b tdi ‡2 rdacontent
336 _ _ ‡3 CD-ROM ‡a Tietokoneohjelma ‡b cop ‡2 rdacontent
336 _ _ ‡3 CD-ROM ‡a Ääni ‡b snd ‡2 rdacontent
337 _ _ ‡3 Kirja ‡a käytettävissä ilman laitetta ‡b n ‡2rdamedia
337 _ _ ‡3 CD ‡a audio ‡b s ‡2rdamedia
337 _ _ ‡3 CD-ROM ‡a tietokonekäyttöinen ‡b c ‡2rdamedia
338 _ _ ‡3 Kirja ‡a nide ‡b nc ‡2rdacarrier
338 _ _ ‡3 CD ‡a äänilevy ‡b sd ‡2rdacarrier
338 _ _ ‡3 CD-ROM ‡a tietolevy ‡b cd ‡2rdacarrier

 

Ovatko 344- ja 347-kentät pakollisia, tässäkin on jo sulattelemista? Eivät ole ydinelementtejä. Osakenttä 3 ei sisällä kontrolloituja termejä, mutta  olisi hyvä jos käytettäisiin systemaattisesti samoja tietokannan sisällä. Violast tulossa ohjeita tähän

Onko 33X ‡3-osakentän sisällön suositeltavista termeistä lista jossain?

Kiti: Vastaan tähän RDA;n 336-338-kenttiä koskevaan kysymykseen uudelleen, koska tätä kysymystä on tullut useilta listoilta.

RDA ei sano formaateista mitään. Mutta kaikissa esimerkeissä, joihin olen törmännyt nämä kentät toistetaan. Kyse varmaankin on siitä että mukaan on tullut koodit ja koodin lähde ja tulevaisuudessa URN osakenttään 0.. Ja linkitys sanastoihin hoituu näin paremmin. Näin on myös Alephin alasvetotaulukot helpompi tehdä ja hyödyntää.

Tuosta osakentän 3 vai 8 käytöstä meidän pitäisi ohjeistaa vielä tarkemmin. Molempia käytäntöjä näkee. Olen itse laittanut omiin esimerkkeihini osakentät 3, koska LC:n ja BL:n ja monen muun kirjaston ao. esimerkeissä on käytetty tätä osakenttää.

Kumean RDA-pikaohjeissa on kohta: Kenttä on toistettava, eli esimerkiksi jos kuvailun kohde sisältää runsaasti kuvitusta, lisää toinen kenttä:

336 ## |a Teksti |b txt |2 rdacontent
336 ## |a Stillkuva |b sti |2 rdacontent  

 

3. kysymys
Onko 540-kentän a-osakentässä oleva tieto Ei poimintaa oltava kahdella kielellä? Eli Ei poimintaa, no copying? Nyt kirjastojen tietokannoissa on tätä tietoa jo kahdella eri tavalla suomenkielisenä (Ei poimintaa ilman puolipistettä ja Ei poimintaa puolipisteen kera). Tarvittaisiin yksiselitteinen ohjeistus välimerkityksineen. Lisäksi on muistettava keskustella tästä Finna-toimiston kanssa, koska kaikki muutokset vaikuttavat myös Finna-haravointeihin.

Vastaus: Tässä  on yksiselitteinen ohje:
540 ##|3 Metadata |a Ei poimintaa. No copying; |b Elsevier  (osakentässä |3 kerrotaan aineisto, jota tiedot kos kevat, osakentässä |a ilmaistaan poimintaluettelointikielto suomeksi ja englanniksi ja osakentässä |b käyttöluvan antaja)  Pahoittelemme, että aiemmin annetussa ohjeessa välimerkit olivat eri tavalla. Kentän tallennuksessa kannattaa olla tarkka, jotta Finna tunnistaa sen!

JH: Tällä osoitamme omasta puolestamme, että olemme täyttäneet sopimusvelvoitteemme. Tekstin on oltava sekä suomeksi että englanniksi. Ongelma kun kopioidaan ulkomaille. Jos vain yksi kieli niin se on sitten englanti. Jos dataa muunnetaan toiseksi välimerkkiä ei ennen b:tä tarvita, osakenttämerkki riittää erottimeksi. Käyttöoikeuksien metatietotermit metatietosanastoon. Kyseessä poimintaluettelointiesto, tietue pitää pystyä näyttämään normaaliasiakasliittymässä, Finnassa ei ole rajapintaa josta tietueen voisi poimintaluetteloida.

Käyttöoikeustiedot tutkimusdatalle. Olemassa olevat kentät sopivat tdlle. Lisäksi oltava 355 (salassapitoaste), td:ssa voidaan määrätä, että jollain on oikeus dataan. 4-portainen asteikko.

Alustava ohje 355n käyttöön: formaatti pitäisi soveltaa Suomen oloihin, suomalaiset esimerkit. 355 |a IV (lievin taso) |e viranomaisaineiston turvaluokitus |f maakoodi |h milloin päättyy salassapito. 357 Tekijän/tuottajan määräykset... |b Kansallisarkisto |g aineiston käyttöön hankittava lupa erillisellä lomakkeella. Formaattiin suomalaisia esimerkkejä. 357 Myös td:n fraasit metatietosanastoon.  Td:n kuvailu tulee kirjastojen tehtäväksi. Tallennusalusta puuttuu,ETSIN, CC:n palvelimella Yhteiskuntatieteellisen tietoarkistosta sinne siirretty. Mahdollisesti tullaan kuvailemaan Melindaan.  Kirjastojen rooli: tutkimus, sen data ja sovellukset yhdessä, muuten ne ei pysy paketissa. Linkit näiden kokonaisuuksien välillä luotava. MARCin linkitysominaisuuksia pitäisi parantaa, tarvittaisiiin linkkejä myös bibliografisten tietueiden välillä, teosten , ekspressioiden, manifestaatioiden välille. 856-kenttä pitää kääntää uudestaan. Alkuperäinen formaatti ei puhu julkaisusta van resurssista. Bibliografinen tietue voi olla resurssi. 

355 ja 357 siunattava ensin ATTssä. On myös sovittava tarvitaanko tutkimusdatan kuvailua.  Sitten katsottava eri formaateissa miten asiat esitetään, sitten luotava esimerkkejä.

 

4. kysymys: RDA - osakohteet

Kysymys: 
Miten osakohteiden kuvailu muuttuu RDA-ajassa? Templaatti olisi mukava saada. 

 

RDA_osakohteet.docx (kopio sähköpostikeskusteluista)

Vastaus: Poikasessa oltava sekä 336 että 337, ei 338. Emo esim. moniviestin, poikaset voivat edustaa eri mediatyyppejä. Uudessa osakohteessa on 040. Mistä tunnistetaan RDA-konvertoitu osakohde, kun niihin ei tule konversiossa 040-kenttää? 336 ja 337-kentistä. 

5. kysymys

Poimin äsken tietueen, jossa on kaksi 250-kenttää:
250 $a Fourth edition.
250 $a Global edition.
Onko oikein vai pitäisikö molemmat laittaa samaan kenttään? Kirjassa painostiedot ovat allekkain nimiösivulla.

Vastaus:
LCC:n Marc ohjeessa on esimerkki tällaisesta http://www.loc.gov/marc/bibliographic/bd250.html 
tarkemmin: 250#$aCanadian edition.
                      250##$a3rd edition.
[Two separate edition statements found on the title page]
Kenttä on muutenkin toistettavissa. Joten mielestäni voi toistaa ja kirjata painokset eri kenttiin.

Tässä tapauksessa voi toistaa.

6. kysymys

Lyhenteet RDA-tookit Liite B: tuntein ja minuuttien merkitseminen:

 

Esimerkeissä Luku 7.22.1.3. Keston merkitseminen lyhenteiden merkintä vaihtelee miten sattuu:

Keston merkitseminen

 Kesto merkitään kuvailevan yhteisön suosiman muodon mukaisesti. Ajan yksiköt merkitään liitteen B (B.5.3) ohjeiden mukaisesti.

 Kokonaiskesto merkitään jollakin seuraavista tavoista:

 a)  Tarkka aika merkitään, jos se on helposti todennettavissa. 

ESIMERKKI
40 min
Äänikasetin kesto
0,75 t
Pianopartituurin kesto
3 min, 23 s
Filmikasetin kesto
1 muhūrta
Koreografian kesto
2:30:04
Äänilevyn kesto

b) Jos tarkka aika ei ole helposti todennettavissa, mutta arvioitu aika on ilmoitettu tai se ole helposti todennettavissa, merkitään arvioitu aika, jota edeltää termi noin.

ESIMERKKI
noin 3 t
Videokasetin kesto
noin 15 min
Monologin kesto
noin 1:30

En osaa tulkita keston merkitsemistä näiden ohjeiden mukaan. Saisinko selkeät ohjeet, miten laitan elokuvien kestot 300-kenttään? 

Jatkuu: löysinkin Linjauksista ) https://www.kiwi.fi/display/Kuvailusaantopalvelu/Ohjeet+RDA ) avun:

 

Vastaus: 

Pahoittelen tätä tilannetta Eli B-liitteessä on hasardisti eri maiden lyhenteitä. Olen tästä valittanut RDA:n kansainväliselle yhteisölle ja he ovat luvanneet miettiä B-liitettä uusiksi. Mutta vielä ei ole tapahtunut mitään. Tämän vuoksi sain neuvoksi laittaa oikeat suomalaiset lyhenteet linjauksiin. Yritän saada linjaukset julkaistavaksi RDA-toolkitiin huhtikuun julkaisuajankohtaan,, jolloin linjausten käyttö helpottuisi, mutta aikataulut ovat aina kiinni kustantajapuolesta. (M-LS)

7. kysymys

Metatietosanaston rooli-listassa ( https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=120463408 ) on termi soitonoppaan tekijä. Ihmettelen, miksi sitä ei ole Fintossa eikä RDA toolkitissa?

Vastaus:
Ehdotimme termiä RSC:lle, mutta eivät hyväksyneet RDA-tekstiin, joten se jää kansalliseksi termiksi, joka sijoitetaan vain Metatietosanastoon. Kiti ei ole vielä ehtinyt siirtää kaikkia wiki-sivuilla olevia termejä Fintoon, mutta kevään aikana ne sinne saadaan. (M-LS) Muita vastaavia: dramaturgi, sarjakuvantekijä, . Kiti täydentää!

 

10. Seuraava kokous

ACP-yhteydellä
11.2 klo 13-15 
24.2 klo 9.00-11

Tiistaina 8.3 klo 10.15  Fabianian kokoushuoneessa