Ryhmätyöskentelyn ja keskustelun tuloksia:

• Uusien ja vanhojen kuvailijoiden välisen kuilun kaventaminen: palautekyselyissä viitteitä tästä
  • Pohdittiin, kuinka todellinen ilmiö tämä on. Onko kyseessä virheellinen mielikuva? Näkyykö kuvailijoiden työssä?
  • Uusien kirjastojen aineistonsiirrot tuottaneet tuplia ja tuoneet myös mielikuvaa datan laadun heikentymisestä.
  • Päätelmä: laatupuhe ollut liian yleisellä tasolla, tarvitaan konkretiaa.
  • "Melindan laadun pelisäännöt" tarvittaisiin - myös johtajien sitouduttava. Paljonko johtajat valmiita panostamaan työaikaa Melindaan?
  • Laatu on eri asia kuin laajuus: suppeampikin tietue riittää, kunhan hakuelementit on kirjattu oikein. Dataa voidaan rikastaa myöhemmin.
• Kuinka voimme edistää alueellista tai eri alojen Melinda-yhteistyötä?
  • Koulutukset yksi keino edistää alueellista yhteistyötä.
  • Kuvailutyön keskittäminen organisaation sisällä keino parantaa kuvailun laatua
  • Roolien määrittely Kansalliskirjastolle ja kirjastoille Melinda-kuvailussa? Myös eri järjestelmien rooleja selkiytettävä. Finna vs. Melinda - missä määrin Melindan tulee palvella loppukäyttäjiä? Kehitetty ensisijaisesti kuvailijoiden työvälineenä.
  • Vertaistuen jakaminen kirjastojen kesken edistää yhteistyötä ja laskee Melindaan liittymisen kynnystä
• Poikkeavatko eri kirjastosektoreiden Melindasta saamat hyödyt toisistaan?
  • Hyötyjä selvitetty AMK-sektorin liittymisen yhteydessä. Tunnistetut hyödyt on kuvattu hyötykolmiossa (ks. esityksen kalvot).
  • Keskustelun pohjalta arvioitiin, että eri sektoreiden saamat hyödyt ovat samansuuntaisia.
  • Miten tätä kannattaisi selvittää? Kansalliskirjastolta on toivottu hyötyselvityksen laatimista myös Linnea2-kirjastoille.
    • Linnea2-kirjastoilla ei takana vastaavaa muutosta luettelointiympäristössä kuin juuri liittyneillä AMK-kirjastoilla. Mitä mitattaisiin?
    • Johtopäätöksenä todettiin, että AMK-hyötyselvityksen tapaista tutkimusta ei kannata toteuttaa. AMK-selvitys on riittävän suuntaa-antava myös Linnea2-kirjastojen osalta. Tilastojen pohjalta voisi selvittää muita tunnuslukuja, kuten primaariluetteloinnin osuutta vuositasolla.
    • Primaariluetteloinnin määrittely voi olla hankalaa: pohjana käytetään usein ennakkotietueita tai kopioituja tietueita.
  • Sähköisten aineistojen osuus kokoelmassa kasvaa jatkuvasti. Metatiedot pääsääntöisesti kustantajilta - eivät välttämättä vietävissä Melindaan sopimusteknisistä syistä. Asiantuntijat pitävät myös valmistietueiden laatua riittämättömänä.
  • Sähköisiä aineistoja haravoidaan Finnaan paikallisista luetteloista, löytyvät hyvin myös Googlella.
  • Melindan osalta sähköisten aineistojen käsittelyä tulee selvittää.
  • Vapaakappaleaineistojen mukana saadaan myös metatietoa, joiden vientiä Melindaan tehostettu
  • Kuinka hyvin bibliografinen työ ja käyttäjien tarpeet kohtaavat? Paljon haetaan pelkän nimekkeen perusteella.
  • Kuvailussa myös päällekkäisyyttä esimerkiksi opinnäytteissä, joille on useita eri järjestelmiä. Kuvailu tulisi tehdä vain kerran

Alustuksen herättämän keskustelun pääkohtia:

• Lisääntyvä kansainvälisyys ja jakaminen: mitä meidän täällä tehtävä sellaista, mitä ei tee kukaan muu? Kotimaisen aineiston kuvailuun panostaminen, myös toimijat ja sanastot, auktoriteettityö.
• Kuvailutyö on muuttumassa lähivuosina. RDA-kuvailusääntöjen käyttöönotto ensimmäinen vaihe. Tietojärjestelmien ja formaatin/tietomallin uudistuminen?
  
  • RDA:n käyttöönotto tapahtuu vielä MARC 21 -formaatissa. Päätös Melinda-kirjastojen käyttöönotosta on vielä auki. Tarkka aikataulu ja koordinointi suunniteltava myöhemmin.
  • Kirjastot haluaisivat kuulla konkreettisia kokemuksia RDA-kuvailuun siirtymisestä esim. ulkomaisilta kirjastoilta. Ensimmäiset käyttöönotot maailmalla 2013 aikana, esim. Library of Congress maaliskuussa.
  • Erillinen RDA-työpaja järjestetään huhtikuussa.
• E-aineistojen osalta käyttöoikeudet keskeinen kysymys: aineistojen käyttöön saaminen, metatietojen käyttöoikeus yhteisjärjestelmissä
• Saatavuus tärkeä lähtökohta: saatavuustietojen tulisi olla myös koneluettavia ja esitystavan tulisi olla yhdenmukainen. Näin hakuun voitaisiin saada vain aineistot, joihin on käyttöoikeus.

• Toisen tekemä tietue voi olla oikein vaikka tekisit itse jotain toisin
• Erityisesti sisällönkuvailu on tulkintaa, objektiivisuuteen ei päästä
• Riittävä laatu kuvailijan / tiedonhakijan kannalta?
  
  • Kuvailua tehdään käyttäjää varten, tiedon tarvitsija lähtökohtana
  • Kuvailua olla myös liikaa, olennainen voi hämärtyä. Asiasanat voivat olla kaukana siitä mitä hakijat oikeasti käyttävät.
  • Riittävän laadun määritelmä? Kansallisen kuvailutason pakolliset elementit tehtynä oikein.

Keskustelussa pohdittiin, miltä Melindan SWOT-analyysi näyttäisi. Tulokset alla. Tunnistetut kehittämiskohteet lihavoitu. Kehittämissuunnitelma ja visio täydennetään kaikkien työpajojen jälkeen.

Melindan esittelyposteri