Laajennettu projektiryhmä, kokous 12.2.2014

1. Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen:

Kokouksen puheenjohtaja Matias Frosterus esitteli asialistan. Asialista hyväksyttiin seuraavin muutoksin. Päätettiin siirtää esityslistan kolmannen kohdan metadatasuositus seuraavaan kokoukseen. Sihteerinä kokouksessa toimii Henri Ylikotila.

2. Sini Pessala: Ontologioiden kehitys TopBraid Composerilla

Esiteltiin ontologioiden kehitystilannetta projektiryhmän siirryttyä uuden editorin käyttöön. Protégén latauslinkin mainittiin kadonneen Stanfordin yliopiston verkkosivuilta. Lataus mahdollista vielä Googlen kautta. Kerrottiin suositeltavan TopBraid Composeria (Tästä eteenpäin TBC) Protégén seuraajaksi. TBC:stä saatavilla kolme eri versiota: Free, Standard ja Master. Standardin eduiksi ilmaiseen Freehen verrattuna mainittiin tuki joko versionhallinnan tai tietokannan avulla tapahtuvaan useamman käyttäjän yhtäaikaiseen kehitykseen. Master versiosta ei lisähyötyä tavalliselle ontologiakehittäjälle. TBChen siirtyminen vaatii ontologiatiedoston muokkauksen ohjelman tukemaan muotoon. Muutoksen hoitaa ONKI-projekti.

Kehitysmalleista mainittiin useamman käyttäjän yhtäaikaisen kehittämisen erityisvaatimukset. Kerrottiin ettei projektilla ole tänä vuonna varaa hankkia web-pohjaista EVN editoria. TBC Standard editionilla on kuitenkin pystytty kokeilemaan useamman henkilön yhtäaikaista kehitystyötä. Versionhallinan käyttö koettiin hankalaksi konfliktien selvittelyn takia. Sesame-tietokantaa pidettiin liian hitaana. MySQL on tällä hetkellä vakuuttavin vaihtoehto, jota testataan paraikaa.

Yleisöstä kysyttiin voidaanko puuttuvia termejä lisätä lennossa. Tiedusteltiin onko AHAA-hankkeessa koodattava oma käsitteenlisäysjärjestelmä. Tarkennettiin nyt käsiteltävän vain ontologian kehitystä, mutta varsinaista ehdotusjärjestelmää ei ole vielä toteutettu. Matias Frosterus kommentoi tarpeen ehdotusjärjestelmälle olevan suuri, mutta termiehdotusten vaativan silti ontologiaan sijoituksen ja hyväksymisen. Ehdotusjärjestelmän toteuttaminen ei ole niinkään tekninen ongelma. Susanna Nykyri kommentoi pian alettavan työstämään ehdotusta ehdotusjärjestelmästä. Matias Frosterus kommentoi ettei kannata tehdä erikseen useaa päällekkäistä ehdotusjärjestelmää. Yleisöstä kommentoitiin että jos osa termeistä pitää hakea omasta järjestelmästä on parempi tehdä tämä itse, mutta jos Finto tarjoaisi tämän ehdotusten hakemisen olisi järkevää käyttää tätä järjestelmää. Matias kommentoi ehdotusjärjestelmää käsiteltävän seuraavassa kokouksessa enemmän. Yleisöstä kommentoitiin että jos ehdotusjärjestelmää ei toteuteta projektissa, joudutaan se toteuttamaan itse. Siksi voisi olla kiinnostusta myös osallistua järjestelmän tekemiseen yhdessä. Matias ehdotti, että käsitteiden ehdottajille asetettaisiin eri tasoja riippuen asiantuntemuksesta, jolloin asiantuntijoiden ehdotuksia olisi nopeampi käsitellä. Susanna pyysi sähköpostilla ehdotuksia ehdotusjärjestelmästä. Katri Seppälä tiedusteli oliko kyseessä nyt käsitteiden lisäämisestä YSOon vai johonkin erikoisontologiaan. Matias Frosterus vastasi että käyttäjillä tulisi olla mahdollisuus tehdä kaikkiin käyttämiinsä ontologioihin termiehdotuksia. Yleisöstä kommentoitiin, että ehdotusten tulisi olla mahdollisimman tarkkoja. Yleisöstä kysyttiin ovatko YSOn ja YSAn kehitys erillään toisistaan. Susanna Nykyri vastasi YSAn kehityksen vaikuttavan YSOon ja siispä onkin mietittävä missä määrin YSO voi erota YSAsta. Matias Frosterus kommentoi YSOn uusien termien tulevan YSAsta. Susanna kommentoi nykyisen prosessin olevan hidas.

Kehityksen tukena on hyväksi havaittu sekä Issue trackerin käyttö että SPARQL-kyselyjen tekeminen. Aihesesta on ajateltu järjestää koulusta. Yleisöstä kysyttiin miten koulutus järjestetään. Tähän Sini Pessala kommentoi ensimmäisen koulutuksen olevan suunnitteilla maalliskuun loppuun. Ideana olisi järjestää koulutus atk-luokassa, jossa tutustuttaisiin ontologiakehityksin perusteisiin TBCllä. Tarkoituksena on järjestää kaikille yhteinen tilaisuus. Kehityssuosituksina ryhmältä esiteltiin käsiteanalyysin tekeminen ja käsitteelle etsittävän määrittäminen. Suositeltiin myös kartoitettavan ja laadittavan yhteiset kehitysperiaatteet ontologioille. Koulutuksen ajankohdasta päätettiin järjestää Doodle-kysely. Ohjeet useamman käyttäjien yhtäaikaiseen kehitykseen ovat enemmän organisaation teknisen ylläpitäjän harteilla. Projektilta saa kyllä ohjeita, mutta asennuksista vastaa jokaisen organisaation paikallinen ylläpito.

3. Mikko Lappalainen: Metadatasuositus

Siirrettiin seuraavaan laajennetun projektiryhmän kokoukseen.

4. Susanna Nykyri: Sidosryhmähaastatteluista vedettyjä johtopäätöksiä

Sidosryhmien haastattelut ajoittuivat projektin alkuvaiheeseen. Finto-palvelu ei vielä ollut käytössä, mutta haastattelujen tuloksia on käytetty hyödyksi kehityksessä. Sidosryhmiä tavataan jatkossakin, mutta yhtä laajaa kierrosta ei voida tehdä. Tulossa eduskunnan kirjasto sekä Helsingin yliopiston kirjasto. Haastattelijoina toimivat Susanna Nykyri ja Tuomas palonen. Koko projektiryhmä ollut mukana kommentoimassa raporttia. Raportti on julkaistu 11.2.2014.

Sisällönkuvailijoiden olevan aiempaa heterogeenisempia toimijoita. Paljon substanssiosaajia, joilla ei varsinaista sisällönkuvailukoulutusta. Valitettavasti havaittiin ettei asiasanastoista ole siirrytty ontologioihin. Pääasiallisena syyksi mainittiin yleensä resurssipula. Yleinen mielipide oli että siirtyminen ontologioihin on hyvä juttu. Aineistojen yhdistely yli organisaatiorajojen kiinnosti haastateltavia. Siirtyminen ontologioihin vaatii asennetyötä ja perehdyttämistä. Kompromissien tarve YSOssa lisääntyy uusien toimijoiden ja käyttötarkoitusten myötä. Toiveet usein ristiriidassa keskenään. Erilaiset näkökulmat ovat kuitenkin arvokkaita. Huolestuttavaksi koettiin omien asiasanastojen tilanne tulevaisuudessa. Organisaatioiden substanssiosaamisen tarve todellinen eikä kansalliskirjasto voi tarjota sidosryhmille vastaavaa substanssiosaamista.

YSOn ja Finto-palvelun kehitysmahdollisuuksista mainittiin hierarkian selkeyttäminen. Hierarkialta toivottiin enemmän funktionaalisuutta tiedonhaussa. Assosiatiivisista suhteista suhteista on puhuttu ja assosiaatiomoduuleita on toivottu. Assosiatiiviset suhteet ovat nyt omana työpakettinaan projektissa. Synonymian ja erilaisten diskurssien kuten puhekielen mukaan tuominen ei valitettavasti ole mahdollista nykyisillä resursseilla. Käsitteiden määritelmiä toivottiin, mutta resurssit eivät riitä kaikkien käsitteiden määrittelyyn. Selitteitä on koettu lisäämään hankaliin käsitteisiin. Uusien käsitteiden ehdottamisprosessia on ehdottomasti tehostettava. YSA-prosessi koetaan liian hankalaksi ja hitaaksi. Palvelulta toivottiin lisää visuaalisuutta. Hahmo Design on toteuttamassa ulkoasua. Ontologianäkymiä ei voida ainakaan vielä tehdä lisää. Instanssitietoa, kuten paikkatietoa on toivottu kovasti. KOKO-ontologian tavoitteita on käytävä läpi päällekkäisen työn välttämiseksi. Kaikkien tarpeet on otettava huomioon ja erityisasiantuntemusta hyödynnettävä.

Suosituksena sidosryhmille mainittiin viestintään osallistuminen aktiivisesti. Tiedottamisen seuraaminen ja aktiivinen osanotto keskusteluun. Järjestelmiä organisaatioiden sisällä on yhdenmukaistettava. Haunseuranta omissa tietojärjestelmissä on suositeltavaa. Hierarkian toteutumien ontologiassa on huomioitava. Autocomplete -toimintoa suositellaan sekä kuvailu- että tiedonhakujärjestelmissä. Ontologioihin havaittiin kohdistuvan myös usein epärealistisia odotuksia.

Suvi Kettula kommentoi museoalalla siirtymisen tapahtuneen todellakin hitaasti. Aikaisemman YSA-asiasanoituksen yhteys uusiin on epäselvä. Susanna kommentoi että jotain tullaan menettämään, mutta yhteys YSAlla tehtyyn sisällönkuvailuun pyritään säilyttämään. Valtaosin yhteys kuitenkin säilyy. Järjestelmässä olisi tärkeä mahdollistaa vaativat haut. Suvi Kettula kommentoi että usein luullaan ontologioiden olevan vain koneita varten ja näkemys pelottaa humanisteja. Olisi enemmän markkinoitava ontologian hyödyttävän ihmiskäyttäjiä. Yleisöstä kommentoitiin tarjottiinko joukkoistamiselle mitään konkreettisia ehdotuksia. Susanna Nykyri mainitsi ettei suomessa ole esimerkkejä onnistuneista joukkoistamisesta, mutta Iso-Britanniassa on onnistuneita kokemuksia sisällönkuvailun joukkoistamisesta. Sanastojen kehittämiseen ei ole valmista esimerkkiä.  Yleisöstä kommentoitiin arkistopuolella sisällönkuvailua tehdyn joukkoistamalla, mutta aina pelätään moderoinnin tarpeen kasvavan. Sanastopuolella on valmis rakenne johon ei ole helppo saada hyviä tuloksia joukkoistamalla.

5. Osma Suominen: Finto-palvelu ja ONKI Lightin kehitys

Esiteltiin Finton käyttöliittymää ja toimintaa. Julkaisussa mukana 26 sanastoa, mutta SAPO ja Paikannimirekisteri eivät ole vielä julkaistuna. Tulossa lähipäivinä tai viikkoina. ONKI Lightista esiteltiin uutta 0.2 versiota, jossa muun muassa uusi hierarkianäkymä. Kerrottiin suurimman käyttäjäryhmän olevan lääketieteellisten termien Google-hakijat. Näytettiin esimerkkisovelluksia, jotka hyödyntävät REST-rajapintaa. Tuki vanhoille ONKI-rajapinnoille on toteutettu kääreinä. Ei vielä käytössä, mutta lähes valmis käyttöönottoon. Vanhat ONKI-rajapintoihin nojaavat järjestelmät tulevat toimimaan myös uuden palvelun kautta. Rajapintakääreet ovat jo nyt kokeiltavissa osoitteessa http://legacy.finto.fi. Pyydettiin kokeilemaan omien järjestelmien toimintaa kääreillä, jotta mahdolliset virheet saadaan korjattua ennen virallista vaihtoa. Kommentit testauksesta osoitteeseen [email protected].

ONKI Lightin 0.3 versioon suunniteltuna rikkaita metatietoja, YSA-ryhmien tuomista YSOon. Julkaisu suunniteltu tapahtuvan helmikuun aikana. Metadataesitystä ontologioille ei ole vielä valmiina, mutta suositus tekeillä kaikille ontologioille seuraavaan kokoukseen mennessä. Esiteltiin uuden visuaalisen ilmeen olevan tulossa ja käsiteltiin ONKI Lightin nimenvaihdosta. ONKI nimi on kuormittunut ja sekaannukset ovat yleisiä. Keskustelua ontologioiden kuvausten ajantasaisuudesta. YSOn tapauksessa todettiin tehdyn kokonaan uusi kuvaus metatietoja varten. Kysyttiin uudesta käsitevalitsimesta ja sen käyttöönotosta. Osma Suominen totesi suosituksen tällä hetkellä puuttuvan, mutta nykyään on käytettävissä valmiita kirjastoja jotka on helppo ottaa käyttöön. Nykyinen valitsin enemmänkin mallisuoritus miten Finto-integrointi voidaan toteuttaa. Puhetta valmiista valitsimesta, mutta tarve kysymysmerkki. Keskustelua siitä miten YSO-käsitteet erikoisontologioissa pitäisi näyttää. Kysymys YSOn URI-tunnisteista, jotka ohjaavat edelleen vanhan palveluun. Osma Suominen vastasi tämän korjaantuvan kun rajapinnat siirretään.

6. Tuomas Palonen: Julkisten palveluiden ontologia JUPOn kehitystarve ja jatkokehitys

Esiteltiin JUPOn kehityksen taustaa ja tavoitteita. Sisältää yli 20000 käsitettä ja paljon päällekäisyyttä YSOn kanssa. Olisi tärkeää määrittää JUPOn  yhteneväinenkäyttötarkoitus, jotta kehitystä olisi mahdollista jatkaa. Esiteltiin JUPOn haasteita ja kerrottiin tulossa olevasta kokouksesta. Esiteltiin myös mistä ONKI-projekti voi vastata JUPOon liittyen ja mikä jää syntyvän asiantuntijaryhmän vastuulle. Kommentoitiin saman ylläpitomallin soveltuvan myös muihin erityisontologioihin.

7. Mikko Lappalainen: YSOn kehitys

Kerrottiin YSOn kehityksen siirtyneen TBC:n Freestä Standardiin. Mainittiin että YSO on sinäänsä harvinainen ontologia, että yhtäaikaisia kehittäjiä on kolme. Myös kehitystyö on siirtynyt Kiwi-alustalta Google Coden issue trackeriin. Issue trackeriin kerätään sisällöllisiä ongelmia joita kehittäjät ja käyttäjät voivat käydä kommentoimassa. Issuet suljetaan kun muutokset on toteutettu ontologiaan. Ongelmia käsitellään kootusti YSO-kokouksissa. Issue tracker toimintamallia ehdotetaan käytettäväksi myös erikoisontologioiden kehityksessä. Issue trackerin rooli on ajateltu kehitys ja dokumentointityökaluksi. Muutoksista jää jäljet ja kehitystyö on avointa. Linjauksia kirjataan ontologian omille kotisivuille. Esiteltiin issuetrackerin toimintaa käytännössä. Kerrottiin issueista olevan ohjeet, mutta koulutuspäivänä käydään läpi tarkemmin issue trackerin käyttöä.

 Matias Frosterus kommentoi työkalun olevan suunniteltu koodausprojekteihin, mutta sen koetaan soveltuvan kohtuullisen hyvin myös ontologiatyöhön. Ongelmat voidaan kohdentaa oikeaan paikkaan ja asian käsittelystä voi tilata sähköpostia. Suvi Kettula tiedusteli mistä ohjeistus löytyy. Ohjeistusta ei vielä ole, mutta tämä on tekeillä. Pikaohje ehkä jo ennen koulutustilaisuutta. Tiedusteltiin myös poistettavista käsitteistä. Kysyttiin ovatko YSOn termit kokossa kahteen kertaan. Matias Frosterus lupasi vastata seuraavassa esityksessä. Käsiteltiin nopeasti YSOn tulevia suuntaviivoja.

8. Lyhyesti

Matias Frosterus esitteli projektin rahoitustilannetta. Mainittiin tälle vuodelle järjestyneen samat henkilöstöresurssit kuin viime vuodelle. Jatkorahoituksesta kerrottiin neuvottelujen olevan edelleen käynnissä. Jatkoa luvattiin seuraavan, mutta joitakin supistuksia on mahdollisesti tiedossa. ONKI-projektin aktiivinen kehitys jatkuu kuitenkin myös vuonna 2015.

KOKO-ontologian kaksi eri versiota vanhassa ONKI-palvelussa. Nyt uusi KOKO-versio on käytettävissä Fintossa. Finto kestää rasituksen paremmin kuin vanha ONKI3. Matias Frosterus on koonnut uuden KOKOn vuodenvaihteessa. Alkuperäiseen verrattuna uusia ontologioita ovat esimerkiksi LIITO ja PUHO. Alkuperäisessä KOKOssa oli monta kertaa samoja käsitteitä, mutta uudessa yhdistelty. Suunnitteilla tehdä KOKOlle analyysiä päällekäisyyksistä, siltauksista ja rakenteista. Siirtyminen uuteen KOKO-versioon saattaa olla haasteellista. Asiasta täytyy pitää palaveria esimerkiksi Espoon kaupunginmuseon kanssa.  Kysyttiin KOKOn päivityssyklistä. Matias Frosterus kertoi kaikkien muutosten tulevan tulevaisuudessa heti päivittäin käyttöön. Kysyttiin onko mahdollista saada listauksia oman erikoisontologian päällekkäisyyksistä. Matias Frosterus lupaili analyysin olevan hyödynnettävissä ontologioiden jatkokehityksessä. Osma Suominen kertoi päällekkäisyyden olevan selvitettävissä yhdellä SPARQL-kyselyllä. 

 9. Muut asiat

Kerrottiin Fintolle kaavaillun julkistustilaisuutta huhti- toukokuun vaihteeseen.

10. Seuraava kokous

Seuraavan kokouksen ajankohdaksi ehdotettiin huhti-toukokuun vaihdetta. Päätettiin järjestää Doodle-kysely tarkemmasta ajankohdasta.