KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS
Aika: 14.12.2022 klo 09.15-11.15
Paikka: Kumean Zoom-kokoushuone
Paikalla: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Martin Engberg (Kansalliskirjasto), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Minna Kantanen (Kansalliskirjasto), Henriikka Kokki (Celia), Sirpa Korhonen-Ritanen (Varastokirjasto), Jarmo Louet (Jyväskylän kaupunginkirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Irina Vikman (Hämeen ammattikorkeakoulun kirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina: Serafia Kari (Kansalliskirjasto), Anneli Renfors (Kansalliskirjasto), Petra Peltokangas (Kirjastopalvelu), Heidi Ronkainen (Kansalliskirjasto)
Poissa: Sini Neuvonen (Espoon kaupunginkirjasto), Anne Holappa (HUMAK), Minttu Hurme (Kansalliskirjasto)
1. Edellisen kokouksen pöytäkirja
Hyväksyttiin edellisen kokouksen (16.11.2022) pöytäkirja.
2. Ilmoitusasiat
Tulevat tapahtumat ja menneet tapahtumat 2023 - lisätietoja
Kuvailuryhmien työpajasta
Käytiin läpi Kuvailuryhmien työpajan antia.
Keskustelussa oli 655-kentän käyttö e-aineistojen kohdalla. Kumeassa ei nähty ongelmaa termien poistolle. Kentässä käytetty mm. seuraavia termejä:
e-kirjat
verkkolehdet
verkkojulkaisut
verkkopelit
verkkosarjakuvat
blogikirjoitukset
3. To do -lista
Toimintakertomus 2022 ja toimintasuunnitelma vuodelle 2023. Sovitaan työstäminen niin, että tammikuun kokouksessa voidaan katsoa yhdessä. Katja ja Heidi vastaavat 
4. MARC 21 -formaatti ja RDA-sovellusohje
Yhteiset ohjeet https://wiki.helsinki.fi/x/_S91Fw
4.1 Sanaston merkitseminen 600, 610, 611 ja 630-kenttiin
Jos kyseessä on auktorisoitu nimi, pitäisi 2. indikaattorin olla 7 ja osakentässä 2 sanasto. Alephin automaattihaku (ctrlf3) ei toimi, jos merkitsee indikaattorin 7, selvitettävä voiko tätä muuttaa. Minttu
Pitäisi myös katsoa löytyykö Melindasta paljon kenttiä, joissa on käytetty indikaattoria 4.
Jos sanasto halutaan poimittavaksi, silloin sen pitää olla auktoriteettitietueessa, ja silloin se tulisi myös 100- ja 700-kenttiin, joihin poimitaan nimiä. Asiasanojen auktoriteettitietueessa sanasto on ja siksi se tulee mukaan, kun sanan poimiin alephiin.
Voidaanko sanastot lisätä auktoriteettitietueisiin? / Toimijakuvailupalvelu
Almassa sanasto on merkittynä.
Minttu tutkii vielä asiaa, mutta todennäköisesti ei saada toimimaan. Takautuva konversio pitäisi tehdä, jos käytäntöä muutetaan.
Ville siirtää
4.2 ISNIn merkitseminen bib-tietueeseen
Toimijakuvailupalveluun tullut kysymys ISNIn käytöstä välitettiin edelleen Kumealle.
Sovellusohjeessa on esimerkki kentän 100 kohdalla:
100 1# ‡a Trollope, Anthony, ‡d 1815-1882, ‡e kirjoittaja. ‡0 https://isni.org/isni/1234567899999799
Osakentässä ‡0 ISNI-tunnus linkkimuodossa
Sovellusohjetta päivitetään esimerkin osalta: Jos henkilön nimi on auktorisoitu Asteriin, ei merkitä ISNIä bib-tietueeseen.
- ohjeeseen: jos henkilön nimi on auktorisoitu Asteriin, ei merkitä ISNIä bib-tietueeseen? Jerry, onko ok? / Martin
- pöytäkirjaan lyhyt huomio ohjeen päivityksestä, talonmiehen tuokioon lyhyt muistutus ISNIstä
4.3 Saavutettavuuteen liittyvät huomautukset kentissä 532 ja 546
Sovellusohjetta on päivitetty kenttien 532 ja 546 osalta huomautuksella uudesta käytännöstä:
Saavutettavuuteen liittyvät huomautukset kielistä (esim. tekstitys kuulovammaisille tai kuvailutulkkaus) merkitään kenttään 532.
Käytäntö on muuttunut vuonna 2022, joten vanhemmissa tietueissa saavutettavuuteen liittyviä kielihuomautuksia on kentässä 546.
6. Kirjastojärjestelmät
Ei käsitelty tässä kokouksessa.
7. Muiden kuvailun asiantuntijatyöryhmien esityslistat Kansalliskirjaston foorumilla
Muiden kuvailun asiantuntijaryhmien menneiden ja tulevien kokousten aiheita Kansalliskirjaston foorumilla https://foorumi.kiwi.fi/t/kuvailuryhmien-kokousten-asialistat/1776
8. AV-aineistotyöryhmä
Ei käsitelty tässä kokouksessa.
9. Metatietosanaston kehittäminen
Päätettiin perustaa pienryhmä keväällä 2023, joka käy läpi Metatietosanaston termejä.
10. Uuden RDA:n linjaukset
Ei käsitelty tässä kokouksessa.
11. Kirjastojen kysymyksiä
2) Kysymys: Päänimeke kun aineistossa ei ole nimiösivua, Anne-Mari 4.10
Mainitsinkin viime kokouksessa, että meillä on meneillään projekti, jossa kokoelmiimme kuuluvien inkunaabeleiden kuvailutietoja parannellaan, täydennetään ja korjataan. Aineistona inkunaabeleiden kuvailu ei ole ihan sieltä helpoimmasta päästä. Ensinnäkin semmoinen perustavanlaatuinen asia kuin nimiösivu niistä puuttuu melkeinpä poikkeuksetta. Ei ole myöskään kolofonia tiedonlähteenä. Siitä seuraa jo monenlaista pähkinää purtavaksi. Onneksi käytettävissä on inkunaabeliluetteloita (https://www.gesamtkatalogderwiegendrucke.de/GWEN.xhtml, https://data.cerl.org/istc/_search )
ja digitoituja inkunaabeleita joihin vertaamalla yleensä aineiston identifiointi onnistuu. Mutta mitä merkitään päänimekkeeksi? RDAn tekstissä sanotaan, että joko ulkopuolelta otettu nimeke (eli inkunaabeliluettelossa käytetty päänimeke)
tai sepitetty eli tekstin alku. Molempia näkee kun katselee inkunaabeleiden kuvailutietoja, joissa ei yleensä RDA-merkintöä kentässä 040 ‡e.
Onko siis kuvailijan valinnassa tallentaako hän kenttään 245 ‡a inkunaabeliluettelossa käytetyn nimekkeen vai merkitseekö hän pätkän tekstin alkua ja molemmissa tapauksissa kertoo 588 nimekkeen lähteen?
Jos 245 ‡a -kenttään tallennetaan inkunaabeliluettelossa käytetty päänimeke, se merkitään hakasulkeisiin vaikka William Hale (alla) ohjeessaan muuta väittää?
2.3.2.10 Nimekkeetön manifestaatio
Jos manifestaatiossa itsessään ei esiinny nimekettä, merkitään päänimekkeeksi:
joko
a)
ulkopuolelta otettu nimeke (katso 2.2.4)
tai
b)
sepitetty nimeke (katso 2.3.2.11).
Päänimekkeen tiedonlähteestä tehdään huomautus kohdan 2.17.2.3 ohjeiden mukaisesti.
2.3.2.11
Sepitettyjen nimekkeiden merkitseminen
Jos:
manifestaatiossa itsessään ei esiinny nimekettä (katso 2.3.2.10)
ja
nimekettä ei löydy kohdassa 2.2.4 määritellyistä muista tiedonlähteistä 2.2.4
silloin:
sepitetään lyhyt nimeke, joka sisältää yhden tai useamman seuraavista:
a)
aineiston luonne (esim. kartta, käsikirjoitus, päiväkirja, mainos)
b)
aineiston aihe (esim. henkilöiden, yhteisöjen, esineiden, toimintojen, tapahtumien ja paikkojen nimet sekä aikamääritteet)
c)
tekstin tms. alkusanat
d)
aineistoa kuvaava ilmaisu
e)
kuvailtavaan aineistoon liittyvään aineistoon perustuva nimeke.
Descriptive cataloging of rare material:
Cataloging incunabula / William Hale. 2017.
https://historiclibrariesforum.files.wordpress.com/2018/05/incunabula-cataloguing-guide.pdf
Title and statement of responsibility
Option A. Take the title from a standard source on incunabula such as ISTC. If there are supplementary titles they are probably best relegated to a contents note. There is no need to enclose the title in square brackets.
Historia naturalis Antidotarius animae
Option B. Follow the instructions in DCRM(B) chapter 1 or a similar code. Note that in the absence of a title page you can use any formal statement such as a 'titulus' (the heading of the main text generally beginning with a phrase such as "Here beginneth" or "Incipit") or the explicit or colophon (cf DCRM(B) section 0C3). In such a case make a note to give the source of the title. (Given the rarity of title pages at this date, you may think it best to give such a note even if the title is taken from a title page in the usual way). Generally enclose the title in square brackets only if it is taken from a source outside the publication.
Title: Caii Plynii Secundi naturalis historiae liber I Note: Title from incipit. Liber meditationum ac orationum deuota[rum] qui anthidotarius anime dicitur.
VASTAUS Xxx
3) Kysymys: Fragmentti - puutteellinen nide, Anne-Marin sähköposti 6.10
Etsin uudistuneesta RDAsta ohjetta fragmentin luettelointiin. Luetteloinnin kohde käsittää 16 yksittäistä, irrallista lehteä lähes 300 sivuisesta ennen vuotta 1501 ilmestyneestä kirjasta. Tulkitsen, että kyseessä on fragmentti.
Metatietosanasto tuntee termin fragmentti, mutta RDA-teksti ei. RDAssa ohjeistetaan puutteellisten niteiden käsittelyyn: https://access.rdatoolkit.org/fi-FI_ala-8754c7a9-c38c-3735-9cf9-865df717f81b/p_vys_k2z_xdb
Onko tämä kohta jota periaatteessa noudatetaan myös tapauksessa kun käsillä on vain irrallisia lehtiä, käsittäen täydellisestä niteestä vain noin 5 % ?
VASTAUS Xxx
Erikoisaineistojen kuvailijat KK:n Tutkissa voisivat olla oikea taho näiden kysymysten kohdalla.
4) Kysymys: Virheelliset tiedot nimiösivulla, Sinin sähköposti 10.10
Saimme asiakkaalta palautetta, että Otavan Seven-sarjassa julkaistussa Humisevassa harjussa (isbn 9789511231516) ei nimiösivusta poiketen ole Juhani Lindholmin saatesanoja. Kysyin Otavalta ja vahvistivat asian – tilasin kyllä itsellenikin nähtäväksi kaikki Lindholmin kääntämät eri painokset.
Nimiösivulla kaikissa: ”suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Lindholm”
245 1 0 Humiseva harju /‡cEmily Brontë ; suomentanut ja saatesanan kirjoittanut Juhani Lindholm
Niinpä laitoin Seven-sarjan painokseen 500-kentän
500 _ _ Nimiösivun tiedoista poiketen Seven-sarjassa julkaistuista Humiseva harju -kirjoista puuttuvat Juhani Lindholmin saatesanat.
Täydensin myös 700-kenttiä kyseisissä kirjoissa – sidotussa 9511206389 ja nidotussa 9789511308201 ”saatesana” on. Se on kirjan lopussa, joten ”jälkipuheen kirjoittaja”.
Eli näissä 700:
700 1 _ Lindholm, Juhani,‡ekääntäjä,‡ejälkipuheen kirjoittaja.
700 1 _ Lindholm, Juhani.‡tVihan ja rakkauden tuli.
Seven-sarjassa vain
700 1 _ Lindholm, Juhani,‡ekääntäjä.
Tarvitaanko jotain ohjeistusta tällaisesta tapauksesta, jossa nimiösivun tiedot eivät pidäkään paikkaansa ja onko tämä ratkaisu ok? Myös ehdotuksia paremmasta 500-muotoilusta saa esittää.
VASTAUS Xxx
5) Kysymys: Tekijän nimen muoto / 018646068, sähköposti 31.10
tietueessa 018646068 on 100-kentässä auktorisoitu nimitieto Mun, Hwi-chʻang; haettu LoC, nimi löytyy myös nimiön takasivulta.
245c:ssä nimi on kuten kirjassa nimiössä ja kannessa: Hwy-Chang Moon.
Yritin äsken hakea ko. tietuetta Alephista nimekkeellä (exact title) Foreign direct investment, tuloksia 231 > rajaus tekijällä moon (kirjan kannesta) > nolla tulosta.
Sama tekijä on muutamassa muussakin tietueessa: 006375123, 013659417, 005846742, 001031737.
Miten pitäisi/suositellaan tekemään tietuekenttiä (100 tms.) näiden erilaisten nimien kanssa? 100-kenttään auktorisoitu nimi? Muita ohjeita?
VASTAUS Xxx
6) Kysymys: Ukrainankielinen kirja / käännös vai ei, sähköposti 16.11
Kysyisin kustantaja Library for all –kirjoista. Nämä ovat ukrainankielisiä eikä kirjoissa mainita muun kielistä alkuteosta eikä kääntäjää. Finna.fi:ssä oli pari tietuetta, joissa kuitenkin oli ilmeisesti verkkokirjakauppojen sivuilta saatu englanninkielinen nimeke. Kuvailin kirjat itse sellaisina, kuin ne nyt tässä fyysisesti ovat. Merkitäänkö oletettu alkuperäisnimeke johonkin ja millä tavalla? En oikein tiedä mitä tehdä näiden kanssa. En haluaisi sotkea toisten tietueita.
MARC-tietue: 2301637 ( Roby, štšo kaže Saimon / )
MARC-tietue: 2300315 ( Šaslyvi škarpetky Salli / ) (Tämän on kuvaillut alun perin toinen kirjasto)
Dasha and Miro Даша та Міро 978-1-922849-64-9 ‡q nidottu ‡c 11,98 EUR (vain Finna.fi)
VASTAUS Xxx
Sini:
En ole nähnyt kirjoja, mutta ensimmäisessä (Roby, štšo kaže Saimon) näyttää olevan ristiriitaa asiasanoituksen (englanninkielinen kirjallisuus) ja 041-kentän välillä. En löydä kirjasta tietoja Worldcatista enkä kustantajan kotisivuilta https://libraryforall.org/shop-now/. Tekijällä löytyy Worldcatista jotain, mutta ei tätä kirjaa.
Šaslyvi škarpetky Salli on todennäköisesti käännös tästä https://www.worldcat.org/title/1119375276, joten siinä mielestäni Kokkolan(?) luettelointi
240 | 1 | 0 | ‡a Sally's lucky socks, ‡l ukraina |
on lienee ihan perusteltua.
Suosittelisin olemaan yhteydessä kustantajaan : [email protected] ja varmistamaan heiltä askarruttavat asiat – ja ehkä hekin tajuaisivat vihjeen ja jatkossa laittaisivat alkuteosten tiedot paremmin esille.
Petra:
Tässä kustantajan katalogissa näyttäisi olevan kaikkien kolmen kirjan tiedot alkuteoksineen:
https://libraryforall.org/wp-content/uploads/2022/08/Catalogue-Ukraine.pdf
7) Kysymys: Mitä laitetaan kenttiin 008, 264 ja 500?, sähköposti 18.11
Nyt kun jalkapallon maailmanmestaruuskisat lähestyvät, niin voisiko KUMEA pohtia tilaisuuden kunniaksi Peguin Random Housen kustantaman Jalkapallokirjan kenttiä 008, 264 ja 500. Kirjan nimiösivulla ei lue muuta kuin Jalkapallokirja ja kirjaimet DK, mutta nimiön takasivusta on kuva liitetiedostossa.
VASTAUS Xxx
Sini:
Lähettämäsi kuva on Readme-kustantamon julkaisusta, ei Penguinin. Mielestäni Kirjastopalvelun tekemä luettelointi siitä https://finna.fi/Record/anders.1905305#details näyttää aivan pätevältä.
K:
Lähinnä mietimme sitä, mikä painos kirjasta on kysymyksessä ja miten se merkitään kenttiin n 008, 264 ja 500. Kun kirjan tietue ilmestyi, niin siinä ei ollut mitään 500-kenttää vaan tuo kenttä ilmestyi myöhemmin Melinda-tietueeseen.
Sini:
Finnan tiedoissa ei näy 500-kenttää. Sellainenko kuitenkin jossain on?
Nyt kun vielä etsiskelin, niin löysin tiedon että tuo 1. englanninkielinen painos on siis ilmeisesti ilmestynyt suomeksi nimellä Maali!? Maali! ‡ Anders-kirjastot ‡ Finna.fi Eli se suuri kysymys lienee onkin, katsotaanko kyseessä olevan uusi teos vai uusi painos, joka ilmestyy uudella nimellä.
Itse olisin tämän perusteella käyttämässä ainakin kenttää 775, jos uudistettu painos. Mutta pitäisi siis päästä vertaamaan sisältöä.
Jarmo:
Melindan tietueella on 500-kenttä, mutta alla olevan Finna-linkin takana on Anders-kirjastojen tietue, jossa sitä ei ole. Finnan hakutuloksessa voi siitä pudotusvalikosta valita, minkä kirjaston tietuetta haluaa katsella.
Ensimmäinen painos tosiaan näyttää ilmestyneen eri nimellä, joten viittaus olisi kyllä paikallaan.
Petra:
Finnassa ainakin Kansalliskirjaston näkymässä näkyy 500-kentässä huomautus: Lisäpainokset: 3. painos 2022.
Tietue on tosiaan alun perin Kirjastopalvelun tekemä, mutta tuo huomautus ei ole meiltä peräisin.
Sini:
Eli joku jossain on tulkinnut sen 3. painokseksi ja tehnyt pelkän painoshuomautuksen, joka on ristiriidassa 008 kanssa. Mutta olennainen kysymys siis on, onko kyseessä sama teos vai ei ja se ratkaisee mitä merkitään.
Martin:
Tässä muutamia omia huomioita asiasta
Nämä kaksi alla mainittua ovat samoja teoksia. Nimeke ja vastuullisuus muuttunut, mutta sisältö ja kuvitus käytännössä sama. Ainoa huomaamani ero on että listaukset maailmanmestareista, mestareiden liigan voittajista ja parhaista maalintekijöistä yms. on päivitetty.
Melinda 011557786
978-952-321-597-9
Maali! /toimittaja: Suhel Ahmed ; kuvitus: Adam Benton, Stuart Jackson-Carter, Jon@kja-artists ; kääntäjä: Tapani Lahtinen.
Helsinki : Readme.fi, [2018]
https://www.readme.fi/kirja/maali-jalkapalloilijan-kirja/
Melinda 018208364
978-952-373-523-1
Jalkapallokirja /vanhempi toimittaja: Rona Skene ; kuvitus: Adam Benton [ja muita] ; kääntäjä: Tapani Lahtinen.
Helsinki : Readme.fi, [2022]
https://www.readme.fi/kirja/jalkapallokirja/
Kuten ensimmäisen viestin PDF:ssä näkyy, niin 2022 painoksen nimiösivun kääntöpuolen ylälaidassa lukee ”kolmas painos”. Maininta kuuluisi merkitä 250-kenttään eikä 500-kenttään, kun kerran painosmerkintö on kuvailtavassa aineistossa.
Samaisella sivulla on maininta Copyright 2017, 2020, 2022 minkä perusteella voisi ehkä päätellä että näinä vuosina on ehkä julkaistu alkukieliset versiot?
En löydä mistään mainintaa suomenkielisestä toisesta painoksesta. Löytääkö joku muu? Pitäisikö kysyä kustantajalta.
Oma ehdotukseni. Painosmerkintä 2022 julkaisusta 250-kenttään, 500-kenttä pois (tai tehdään yleinen huomautus painosmerkinnästä) ja molempiin tietueisiin 775-kentät, joiden perusteella tiedonhakijalle selviää että lähes sama sisältö julkaistu eri nimekkeillä.
Martin
Tarkemmin ajatellen. Vuoden 2022 suomennettu julkaisu taitaa olla käännös alkukielisen julkaisun kolmannesta painoksesta (joka vuorostaan on lähes identtinen ekan painoksen kanssa). Joten ei 250-kenttää. Suomenkielistä toista painosta ei ole. Ehkä yleinen huomautus painoksista 500-kenttään. Ja sit ne 775-kentät.
Sini:
Minäkin sain vasta nämä molemmat käsiini. Tosiaan ainoastaan osiossa turnaukset ja pokaalit on vaihdettu kuvia ja päivitetty viimeisimpien voittajien tiedoilla. Sivumäärällä katsottuna siis ensimmäiset 113 sivua näyttäisivät olevan aivan samat ja muutoksia on vain viimeisillä noin 30 sivuilla. Suurin osa teksteistä on näilläkin sivuilla samaa.
Olen samaa mieltä kuin Martin, että vuoden 2022 Jalkapallokirja on käännös alkukielisen kirjan kolmannesta painoksesta, eikä tämä suomenkielinen tosiaankaan ole kolmas painos, vaan kirjassa olevat painostiedot ja vuosiluvut viittaavat alkukielisiin teoksiin. Suomenkielisen luetteloinnissa 775 viittaus vuoden 2018 versioon on tarpeen.
Eli ainakin 008 ja 264 Kipan luetteloinnin mukaisesti ja tuo jostain tullut 500-huomautus ”Lisäpainokset: 3. painos 2022.” tulisi poistaa. Onko 500-kenttään tarpeen laittaa joku muu huomautus, jää vielä ratkaisematta.
Martin:
Poistan 500-kentän saman tien. Se on ainakin virheellinen. Kehitän lähiaikoina 775-kentät tietueisiin.
8) Kysymys: ääninäyttelijä vs. näyttelijä, sähköposti 2.12
Osaatteko kertoa millä perustein valitaan näyttelijän funktiotermiksi (700e-kenttä) näyttelijä ja milloin ääninäyttelijä? Esimerkiksi elokuvassa Thor: Love and Thunder (7333018024175), Taika Waititi antaa äänensä hahmolle Korg, mutta myös ns. motion capturen (en tunne suomennosta), eli ”vartalonliikkeensä”. Olen ajatellut, että ääninäyttelijä on enemmän animaatioelokuvissa käytetty termi, joissa hahmo on tehty täysin tietokoneella ilman minkäänlaista näyttelijää ja näyttelijä antaa vain äänen elokuvan ”päälle”.
VASTAUS Xxx
Petra:
Välitän tässä av-aineistoihin perehtyneen kuvailijamme Mari Pitkäsen vastaukseen kysymykseen:
Ääninäyttelijät liittyvät juuri animaatioelokuviin, jossa näyttelijä antaa äänensä jollekin animaatiohahmolle. Usein animaatioelokuvat on lapsille suunnattuja ja niissä on lisäksi dubbaus suomeksi. Eli toisin sanoen on näyttelijä, joka antaa äänensä englanninkielisessä versiossa hahmolle ja sitten mahdollisesti suomeksi dubatun version suomalainen ääninäyttelijä. Tästä syystä meillä Kirjastopalvelussa ei ole ääninäyttelijöitä juuri merkitty eikä käytetty tuota ääninäyttelijä funktiotermiä. Sitä voi tietysti käyttää, mutta sitten pitää päättää minkä kieliversion ääninäyttelijät merkitsee tietueeseen.
Tällaisissa selkeästi aikuisille suunnatuissa elokuvissa kuten vaikka tuo Thor ei olla ainakaan Kirjastopalvelussa käytetty ääninäyttelijä funktiota, koska se on vain yksi rooli muiden joukossa ja tietueeseen on merkitty varsinaiset näyttelijät.
9) Kysymys: Moniosaisen Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna kuvailun yhdenmukaistaminen (Elli Piirainen Melinda-cat-listalla 17.11)
National nyckeln till Sveriges flora och fauna on pitempään julkaistu, ainakin alun perin oletettavasti moniosaiseksi monografiaksi tulkittu, teos. Melindassa vanhin julkaistu osa on vuodelta 2005, siis reilusti ennen RDA:han siirtymistä. Tällöin pääkirjaus on tehty nimekkeelle, juuri tuo National nyckeln…
Aikojen saatossa pääkirjaus on kuitenkin vaihdellut, osassa pääkirjaus on nimekkeellä, osassa ensimmäisellä mainitulla kirjoittajalla.
Nyt Melindasta löytyy näitä osia kuvailtuna sekä RDA:n mukaisesti että vanhojen kuvailusääntöjen mukaisesti.
Tahtoisin saada nämä kaikki osat yhdenmukaistettua, mutta miten?
Jos tulkitsemme kaikki nämä nimekkeet osaksi yhtä moniosaista monografiaa, tulisi pääkirjauksen olla ensimmäisen osan (Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar : dagfjärilar = Hesperiidae - Nymphalidae / texter: Claes U. Eliasson, Nils Ryrholm, Ulf Gärdenfors ; illustrationer: Martin Holmer, Karl Jilg ; utredningskartor: Claes U. Eliasson, Nils Ryrholm) mukaisesti. Tällöin pääkirjaus olisi nimekkeellä, sillä vaikka teoksella onkin mainittu tekijät, on heidän vastuunsa tarkennettu sisällysluettelossa.
Tätä tulkintaa puoltaa se, että teokselle löytyy yhteinen kokonaisuuden ISBN.
Jos taas käsittelemme jokaisen omana erillisenä teoksenaan, pitäisi kaikki vanhemmatkin osat katsoa läpi, onko pääkirjaus parempi tekijällä vai nimekkeellä. Osia on noin 20.
Joissain osissa on mainittu vain yksi kirjoittaja eikä sisällysluettelossakaan muita nimiä näy.
Olisiko muilla Nationalnyckelnin omistavilla kirjastoilla tähän näkemystä? Itse laittaisin moniosaisena teoksena, nimekkeelle Nationalnyckeln.
Koko tämä pohdinta tuli ajankohtaiseksi, kun sain käsiteltäväksi Melinda ID:n 017440821. Tämä osa oli Melindassa kirjattu tekijälle, mutta muutin pääkirjauksen nimekkeelle, sillä vaikka nimiössä olikin mainittu kaksi kirjoittajaa, oli heidän vastuunsa jaettu sisällysluettelossa.
VASTAUS Xxx
10) Kysymys: Osakentän 130 s-käyttö, Raamattu yhtenäistettynä nimekkeenä?
Kuinka yhtenäistetty nimeke ja sen ‡s-osakenttä tulisi merkitä tässä tapauksessa:
Elävä uutinen : Uusi testamentti vapaasti kerrottuna, ISBN 9789527297469, Melinda ID 018322100
Se on parafraasi Uudesta testamentista. Uusi painos, aiempi on ilmestynyt 2008. Melindan tietueessa yhtenäistetty nimeke on merkitty nyt tällä tavalla:
130 0# ‡a Raamattu. ‡p Uusi testamentti, ‡l suomi. ‡s Uusi testamentti vapaasti kerrottuna.
Aiemmassa Kumeassa esillä olleessa tapauksessa (2021-03-24, 5. Kysymys: Osakentän s-käyttö, Raamattu yhtenäistettynä nimekkeenä) 130 ‡s-osakenttä merkittiin näin:
130 0# ‡a Raamattu, ‡l suomi. ‡s Life application study Bible.
245 10 $a Sana elämään : $b ...
ISBN 978-952-252-158-3
VASTAUS
Huom. Vastaus aineistoa näkemättä!
Kustantajan mainosvideosta selviää, että kyseessä on uusintapainos. Ensimmäinen painos julkaistiin joskus 1970-luvulla.
Painoshistoria:
* 2022 *
ISBN 978-952-7297-45-2 ← pinkki kansi
ISBN 978-952-7297-46-9 ← sininen kansi
* 2008 *
020 ## ‡a 978-952-5114-86-7 ‡q nidottu
130 0# ‡a Raamattu (mukaelma). ‡p Uusi testamentti. ← VÄÄRIN
245 10 ‡a Elävä uutinen : ‡b Uusi testamentti vapaasti kerrottuna.
260 ## ‡a Virrat : ‡b KKJMK, ‡c 2008 ‡e (Jyväskylä : ‡f Gummerus Kirjapaino)
300 ## ‡a 501 sivua ; ‡c 20 cm
500 ## ‡a Ilmestynyt aiemmin Karas-Sanan kustantamana.
* 1977 *
020 ## ‡a 951-655-135-1 ‡q nidottu ‡z 951-605-463-3
020 ## ‡a 951-655-136-X ‡q sidottu ‡z 951-605-464-1
245 00 ‡a Elävä uutinen : ‡b Uusi testamentti vapaasti kerrottuna.
260 ## ‡a Hki : ‡b Karas-sana, ‡c 1977 ‡e (Juva : ‡f WSOY)
300 ## ‡a 537 sivua ; ‡c 19 cm
500 ## ‡a Lisäpainokset: 2. p., 40. tuhat 1977. - 3. p. 1979.
500 ## ‡a Työryhmän laatima vapaa suom. mukaelma.
* 1977 *
020 ## ‡a 951-605-463-3 ‡q nidottu
020 ## ‡a 951-605-464-1 ‡q sidottu
245 00 ‡a Elävä uutinen : ‡b Uusi testamentti vapaasti kerrottuna.
260 ## ‡a Vantaa : ‡b [Ristin voitto], Raamatun tietokirja, ‡c 1977 ‡e (Juva : WSOY)
300 ## ‡a 537 sivua ; ‡c 19 cm
500 ## ‡a Esikuva: The living New testament.
500 ## ‡a Työryhmän laatima vapaa suom. mukaelma.
Huomautuksesta "Esikuva: The living New testament" voisi päätellä, että teoksella "The living New testament" on voinut olla jotain tekemistä nyt kuvailtavan aineiston kanssa.
Jos "Elävä uutinen" on käännös, niin voidaan hyödyntää Library of Congress / National Name Authority File (LCNAF) löytyvää auktoriteettitietuetta:
130 #0 ‡a Bible. ‡l English. ‡s Living Bible
Josta saadaan suomalaistettu versio bib-tietueeseen:
130 0# ‡a Raamattu. $p Uusi testamentti, $l suomi. $s Living Bible.
Jos alkuperäisen, vuonna 1977 tapahtuneen käännöksen jälkeen tekstiä on muutettu, niin eri tekstiversiot voidaan tunnistaa julkaisuvuodella:
130 0# ‡a Raamattu. $p Uusi testamentti, $l suomi. $s Living Bible. $f 1977.
130 0# ‡a Raamattu. $p Uusi testamentti, $l suomi. $s Living Bible. $f 2008.
130 0# ‡a Raamattu. $p Uusi testamentti, $l suomi. $s Living Bible. $f 2022.
Huom. Koska kyseessä on uusi Raamatun versio eikä mukaelma, niin ei käytetä 730 kenttää.
Jos "Elävä uutinen" ei ole käännös, vaan Uuden testamentin parafraasi esikuvan The living New testament innoittamana, niin merkitään:
130 0# ‡a Raamattu. $p Uusi testamentti, $l suomi. $s Elävä uutinen.
Jos alkuperäisen, vuonna 1977 tapahtuneen julkaisun jälkeen tekstiä on muutettu, niin eri tekstiversiot voidaan tunnistaa julkaisuvuodella:
130 0# ‡a Raamattu. $p Uusi testamentti, $l suomi. $s Elävä uutinen. $f 1977.
130 0# ‡a Raamattu. $p Uusi testamentti, $l suomi. $s Elävä uutinen. $f 2008.
130 0# ‡a Raamattu. $p Uusi testamentti, $l suomi. $s Elävä uutinen. $f 2022.
Huom. Koska kyseessä on uusi Raamatun versio eikä mukaelma, niin ei käytetä 730 kenttää.
11) Kysymys: selkokielinen-merkintä, mihin kenttään?, sähköposti 9.12
Selkokirjan kuvailu ja selkokielisyyden oikeaoppinen merkintä herättää hämmenystä.
On tullut vastaan tietueita, että selkokielinen on kentässä 546 (huomautus kielistä). Sovellusohjeessa on kyseisen kentän kohdalla maininta, että saavutettavuusmerkinnät kenttään 532.
546-kentän ohjeista linkattu metatietosanaston kohta ei sisällä kuin "osittain selkokielinen" -fraasin. "selkokielinen"-fraasi löytyy huomautus saavutettavuudesta alta.
Lisäksi hämmentää tämä opassivu: https://wiki.helsinki.fi/display/rdasovellusohje/Saavutettavuus , jossa selkokirjan kuvailuesimerkissä on käytetty kenttää 341.
Eli miten selkokirjan merkinnät oikeasti pitäisi tehdä? Olisiko tähän mahdollista saada jokin selkeä ohje? Kyseinen aineistotyyppi on kuitenkin aika yleinen.
VASTAUS Xxx
Sini:
546-kentän selkokielinen-huomautukset ovat tietysti vanhoja. Katri piti saavutettavuusesityksen Talonmiehen tuokiossa 7.4.2022 ja se esitys löytyy täältä
https://www.kiwi.fi/download/attachments/248906440/riihelainen_Saavutettavuus20220407.pdf?version=1&modificationDate=1649312367961&api=v2
Vanhoista tietueista korjaukset kenttään 341 lienevät mahdollisia, mutta tehtävä tietysti omassa kannassa paikallisesti.
Ohjeen kentässä 546 lukee
Saavutettavuuteen liittyvät huomautukset kielistä (esim. tekstitys kuulovammaisille tai kuvailutulkkaus) merkitään kenttään 532.
Tulisiko lisätä että selkokielisyys on saavutettavuusasia, ei kieli, joten se tieto menee kenttään 341? Tietysti jos kirja on vain osittain selkokielinen – mitäs sitten?
Ohje linkatulla sivulla on mielestäni selkeä ja sillä mennään painetun selkokirjan kohdalla. Jos selkokielinen kirja ilmestyisi e-kirjana, sitten voisi olla 532, eli esimerkiksi tuo
532 1# ‡a Navigointi sisällysluettelon avulla
Luulen että tässä on nyt tuo Katrin esitys jäänyt näkemättä ja kaikki muukin tiedotus aiheesta.
To do -listalta:
- Saavutettavuus-asioista vielä
- Jos vanhoissa tietueissa säilyy vanhan käytännön mukaiset kentät 546, pitää RDA-sovellusohjeeseen ja Metatietosanastoon lisätä tieto muuttuneesta käytännöstä (tämä ehkä tarpeen joka tapauksessa)
- Huom! konversioasiat siirretty sivulle 2022: MARC 21 -formaatin päivityksiin liittyviä konversiotarpeita
- kirjaston kysymyksissä selkokirjasta samaa asiaa
- lisätään pöytäkirjaan ohjeiden päivityksestä /vastaus kysymykseen
12. Seuraava kokous
28.12.2022 perutaan
11.1.2022 klo 9.15-11.15
25.1.2023 lähipäivä, klo 10-16, Kansalliskirjaston Auditorio
8.2.2023 perutaan, KK:ssä virkistyspäivä
22.2.2023 (hiihtolomaviikko) perutaan
8.3.2023 klo 9.15-11.15
22.3.2023 klo 9.15-11.15
5.4.2023 lähipäivä, klo 10-16, Fabianian kokoushuone Collan
Jos on tarve osallistua etänä lähikokouksiin, ilmoitetaan Heidille.
Käydään kirjastojen kysymyksiä sähköpostitse läpi, julkaistaan muistio keskiviikkona 21.12.2022.