Ohjetta uudistetaan.
PAINETUN LAITOKSEN ESIPUHE, 1991
1. ESIPUHE..........................................s. 2
1.1. LUOKITUSJÄRJESTELMÄN VAIHEET.....................s. 2
1.2. LUOKITUSJÄRJESTELMÄÄN TEHDYT MUUTOKSET...........s. 4
1.2.1. Yleistä..........................................s. 4
1.2.2. Otsikot, selitykset ja viittaukset...............s. 5
1.2.3. Maan-, kielen- ja alanmukaiset jaot..............s. 5
1.2.4. Muotoluokat......................................s. 6
1.2.5. Erityyppisen aineiston luokitus..................s. 6
2. LUOKITUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÄJÄLLE.................s. 7
2.1. LUOKITUSJÄRJESTELMÄN RAKENNE.....................s. 7
2.2. OHJEITA LUOKITTAJALLE............................s. 9
2.2.1. Yleistä..........................................s. 9
2.2.2. Luokkaviittaukset................................s. 10
2.2.3. Kokoavat ja hajottavat luokat....................s. 10
2.2.4. Plus-merkin käyttö...............................s. 11
2.2.5. Moniosaisten teosten ja sarjojen luokittaminen...s. 11
2.2.6. Sekasisältöisten teosten luokittaminen...........s. 12
2.3. MUOTOLUOKKAKAAVA.................................s. 13
2.3.1. Muotoluokkien käyttö.............................s. 15
2.3.2. Muotoluokkien paremmuusjärjestys.................s. 15
2.3.2.1. Muotoluokkien paremmuusjärjestystaulukko.........s. 16
2.3.3. Muotoluokkien käyttörajoitukset..................s. 18
2.3.3.1. Luokat, joissa muotoluokkia ei käytetä...........s. 19
LUOKITUKSEN PÄÄJAOTTELU...................................s. 21
1. ESIPUHE
1.1. LUOKITUSJÄRJESTELMÄN VAIHEET
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) ja sen edeltäjät ovat Melvil Deweyn kymmenjärjestelmän (Dewey Decimal Classification, 1.p. 1876) mukaelmia.
Varhaisin näistä mukaelmista on Helle Kannilan laatima Luokitusopas kirjallisuutta varten, joka ilmestyi vuonna 1925 WSOY:n kustantamana Valtion kirjastotoimikunnan kirjasto- käsikirjoja -sarjassa. Teoksesta otettiin kolme muuttamatonta painosta 1940-luvun loppuun mennessä.
Uusittu laitos Kirjallisuuden luokitusopas saatiin vasta vuonna 1960. Sen toimitti Suomen kirjastoseuran asettama luokitus- komitea puheenjohtajanaan Helle Kannila. Laitoksesta ilmestyi kolme täydennettyä painosta, viimeisin vuonna 1966.
Seuraavan uudistustyön aloitti vuonna 1972 Suomen kirjastoseuran asettama toimituskunta, jonka puheenjohtajana oli Hilkka M. Kauppi. Uudistettu Luokitusopas valmistui vuonna 1975.
Luokitusoppaan toisen, korjatun painoksen toimitti vuonna 1981 Suomen kirjastoseuran luokitustoimikunta. Se julkaistiin kansionmuotoisena, koska suunniteltiin sen jatkuvaa päivitystä. Suomen kirjastoseuran luokitustoimikunnan lakkauttamisen jälkeen perusti Kirjastopalvelu OY luokitustoimikunnan huolehtimaan oppaan ajan tasalla pitämisestä. Työn jatkuva suorittaminen Kirjastopalvelussa osoittautui kuitenkin vaikeaksi.
Kouluhallitus perustikin vuonna 1987 opetusministeriön toimeksiannosta työryhmän, jonka tehtävänä oli ajanmukaistaa yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä, seurata järjestelmän toimivuutta ja tehdä siihen tarvittavat korjaukset. Työryhmälle annettiin määräaika, mutta työn luonteen vuoksi sitä pidettiin periaatteessa jatkuvana.
Työryhmän puheenjohtajaksi kouluhallitus nimesi Vuokko Blinnikan kirjastotoimistosta. Jäseniksi kutsuttiin Eira Honka Turusta, Emmi Martin Helsingistä, Riitta Maury ja Margareta Uddström Espoosta sekä Riitta Valtonen Kirjastopalvelusta. Sihteeriksi valittiin Yrjö Lindegren Helsingistä. Työryhmä otti nimekseen
Luokitusta uudistava työryhmä, LUU. Kun kouluhallituksen kirjastotoimisto lakkautettiin 1.3.1990 ja sen virkamiehet siirrettiin opetusministeriöön, muuttui myös LUU-työryhmä opetusministeriön työryhmäksi.
Työryhmän asettamista oli edeltänyt syksyllä 1987 kouluhallituksessa pidetty suunnittelukokous, johon oli kutsuttu mm. kaikki maakuntakirjastot. Kokouksessa kartoitettiin Luokitusoppaan puutteita ja esitettiin toivomuksia muutosten periaatelinjoista.
Työryhmä kutsui avukseen neljä testikirjastoa: Joensuun, Jyväskylän, Kuopion ja Rauman kaupunginkirjastot, jotka kommentoivat tuoreeltaan työryhmän uudistusehdotuksia. Lisäksi saatiin apua lähinnä uskonnon, yhteiskunnan ja tekniikan luokkiin ja/tai sisältöön perehtyneiltä asiantuntijoilta.
Vuoden 1990 alussa kaikki luokat oli uudistettu ja ne lähetettiin lausuntokierrokselle 35 yleiseen ja tieteelliseen kirjastoon. Saatua palautetta hyödynnettiin luokitusjärjestelmän lopullisessa muokkaamisessa.
Musiikin luokituksen ovat uudistaneet Heikki Poroila ja Kyösti Mäkelä. Kokeilupainos Musiikin luokitus ja indeksointi ilmestyi vuonna 1989 Suomen musiikkikirjasto- yhdistyksen julkaisusarjassa. Musiikin luokitus hakemistoineen julkaistaan erillisenä YKL:n osana.
YKL:n hakemisto ilmestyy ensimmäisen kerran omana kokonaisuutenaan. Hakemisto on huomattavasti aikaisempaa laajempi, ja se on laadittu Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmän hakemiston pohjalta. Hakemiston ovat työryhmän antamien suuntaviivojen mukaan toimittaneet Erkki Lounasvuori ja Yrjö Lindegren.
1.2. LUOKITUSJÄRJESTELMÄÄN TEHDYT MUUTOKSET
1.2.1. YLEISTÄ
Luokitusjärjestelmään on tehty varsin paljon luokituksen yksityiskohtiin liittyviä korjauksia ja rakenteellisia muutoksia.
Kaikki varsinaiset luokanmuutokset on kirjattu taulukko-osan lopussa olevaan liitteeseen. Yksittäisiä termejä tai hakemiston hakusanoja koskevia muutoksia liitteessä ei ole mainittu.
Useimmat muutoksista koskevat korkeintaan yhden desimaalin alaluokkia, mutta myös luokan tasolla on muutama muutos tehty: luokat 13, 19 ja 27 on lakkautettu ja luokat 71 ja 85 otettu käyttöön sekä muutamien muiden sisältöä rajattu uudella tavalla.
Muutosten tavoitteena on ollut rakentaa kustakin luokasta ja alaluokasta ymmärrettävä, nykyaikaisia käsityksiä vastaava kokonaisuus. Kaikkia tarpeelliseksi katsottuja muutoksia ei kuitenkaan ole voitu tehdä, jotta kirjastoille koituva muutostyö ei tulisi kohtuuttoman suureksi.
Luokituksen syvyyttä ei ole systemaattisesti muutettu mihinkään tiettyyn suuntaan, vaan sitä on tarkasteltu luokka luokalta ottaen huomioon Yleisen suomalaisen asiasanaston vaikutukset tiedonhakuun sekä yleisten kirjastojen kokoelmissa olevien nimekkeiden jakautuminen eri luokkiin.
Asiasanaston on katsottu vähentävän luokituksen käyttöä tiedonhaussa. Erityisesti haut, jotka koskevat yhtä aikaa useita eri asioita tai jotakin hyvin suppeata alaa, on helpompi tehdä asiasanojen kuin luokituksen avulla. Tämän perusteella on Luokitusoppaasta paikoin poistettu turhan tarkkoina pidettyjä monidesimaalisia alajaotteluja.
Espoon ja Turun kaupunginkirjastojen eri luokissa olevia nimekemääriä tutkimalla on yritetty löytää ne luokat, joihin on kertynyt joko epäkäytännöllisen paljon nimekkeitä tai jotka ovat syystä tai toisesta jääneet tyhjilleen. Liian suuria luokkia on hajotettu ja käyttämättä jääneitä poistettu.
Luokituksen jäsentelyä on muutettu muutenkin kuin syvyyssuunnassa. Luokittajien harmina ovat aina olleet sisällöltään päällekkäiset tai sellaisiksi tulkittavissa olevat luokat. Näiden keskinäisiä rajauksia on selvennetty selityksin ja viittauksin. Joissain tapauksissa on päällekkäiset luokat voitu yhdistää tai kerätä johonkin luokkaan aikaisemmin eri puolilla järjestelmää olleita lähisukuisia asioita.
Luokitustauluissa olleita vääriä tai vanhanaikaisia jäsentelyjä ja hierarkiasuhteita on myös korjattu mahdollisuuksien mukaan. Näitä korjauksia olisi tosin tarjoutunut tehtäväksi paljon enemmän kuin voitiin tehdä.
Uusia asioita on lisätty vanhoihin tai uusiin luokkiin sekä hakemistoon. Toisaalta on selvää, että tämäkin luokitusjärjestelmä on jo ilmestyessään osaksi vanhentunut.
Opetusministeriö on kuitenkin perustanut pysyvän seurantaryhmän, jonka tehtävänä on pitää Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä entistä paremmin ajan tasalla.
1.2.2. OTSIKOT, SELITYKSET JA VIITTAUKSET
Kaikkien luokkien ja alaluokkien otsikot on mietitty tarkasti uudelleen, ja muutoksia on tullut sellaistenkin luokkien otsikoihin, joiden sisältö on pysynyt ennallaan. Pääluokkien alussa olevien entisten 'yleisteos' -luokkien otsikkoja ja myös sisältöä on yritetty saada selkeämmiksi.
Otsikkomuutosten periaatteena on ollut, että otsikon tulisi todella kattaa luokkansa koko asiasisältö.
Kaikkien luokkien selitykset ja viittaukset on kirjoitettu uudelleen ja niitä on huomattavasti lisätty aikaisempiin painoksiin verrattuna. Tarkoituksena on ollut antaa sekä luokittajille että asiakkaille täsmällisempi kuva luokkien sisällöstä ja keskinäisistä suhteista.
Selityksissä, viittauksissa ja hakemistossa on otettu käyttöön uusi merkitsemistapa. Plus-merkki (+) luokan perässä ilmoittaa, että selitys, viittaus tai hakemistotermi viittaa ko. luokkaan ja sen alaluokkiin.
1.2.3. MAAN-, KIELEN- JA ALANMUKAISET JAOT
Luokitusoppaassa on joidenkin luokkien kohdalla ollut maininta, että siihen kuuluva aineisto, voidaan edelleen jakaa joko maan, kielen tai alan mukaan.
Tästä käytännöstä on luovuttu, koska on katsottu, että asiasanasto tekee näin tarkat ja mutkikkaat jaottelut tarpeettomiksi.
Muotoluokkien käytön yhtenäistäminen on lisäksi poistanut ne
.9-tyyppiset historialuokat, joiden yhteydessä useimmat 'voidaan jakaa edelleen...' -huomautukset ovat olleet.
Nykyisellään YKL tarjoaakin maan- ja kielenmukaista jaottelua vain siinä laajuudessa kuin näitä tarkoittavia alaluokkia on kirjoitettu näkyviin itse luokitustaulukoihin. Asiasanaston käyttöön vedoten on erityisesti maittaisia jaotteluja monissa luokissa karkeistettu.
1.2.4. MUOTOLUOKAT
Itse muotoluokkakaavaan on tullut joitakin lisäyksiä. Muotoluokat 038 (sanakirjat), 04 (kokoomateokset, kokoelmat) ja 065 (kokoukset), ovat uusia. Yhtään entistä muotoluokkaa ei ole poistettu, mutta joitakin on rajattu uudella tavalla (ks. muotoluokkakaava s. 13-14).
Muotoluokkakaavaan on lisätty selityksiä ja käyttöohjeita. Niissä annetaan muotoluokille keskinäinen paremmuusjärjestys (ks. s. 15-17) ja luetellaan luokat, joiden yhteydessä kutakin muotoluokkaa ei tulisi käyttää (ks. s. 18-19).
Muotoluokkien loogista käyttöä tai käyttämättä jättämistä on yritetty helpottaa selkiyttämällä asia- ja muotoluokkien keskinäisiä suhteita. On muutettu muotoluokiksi joukko asialuokkia, joilla on ollut itse asiassa muotoluokan sisältö. Toisaalta muotoluokista on karsittu pois niihin kuulumattomia
termejä ja asioita.
Luokitustaulukoissa muotoluokkia on näkyvissä niin vähän kuin mahdollista, jotta ei syntyisi väärää vaikutelmaa, että vain taulukoissa mainittuja muotoluokkia voi käyttää. Muotoluokka esiintyy luokitustaulukossa itsenäisenä luokkana vain silloin, kun sen käyttö ko. luokassa on vaatinut erilliset ohjeet.
Sen sijaan selityksissä, viittauksissa ja hakemistossa muotoluokat on kirjoitettu näkyviin, jotta niitä olisi helpompi käyttää yhdenmukaisella tavalla.
1.2.5. ERITYYPPISEN AINEISTON LUOKITUS
Luokitusjärjestelmässä ei ole aineiston ulkonaista muotoa ilmoittavia luokkia. Otsikolla 'Erityyppisen aineiston luokitus' on Luokitusoppassa kuitenkin aikaisemmin annettu mahdollisuus ilmoittaa teoksen aineistotyyppi luokannumeron eteen merkittävällä kirjainlyhenteellä.
Koska atk-luettelointijärjestelmät ja -formaatit sisältävät samanlaisia aineistotyyppikoodeja, on niiden esittämisestä luokituksen yhteydessä luovuttu.
Luokitusta ei ole tarkoitettu käytettäväksi osasto- tai kokoelmamerkintöjen korvikkeena. Esimerkiksi uutta luokkaa 85+ ei ole tarkoitettu pelkästään lastenkirjallisuuden luokaksi tai luokkaa 84+ pelkästään aikuisille. Myös lasten romaanit ja novellit tulevat luokkaan 84+ ja aikuisten sadut, kuvakirjat ja sarjakuvat luokkaan 85+.
2. LUOKITUSJÄRJESTELMÄN KÄYTTÄJÄLLE
2.1. LUOKITUKSEN RAKENNE
YKL on hierarkkinen kymmenluokitus. Siinä tiedon alue jaetaan kymmeneen pääluokkaan. Kukin näistä voidaan edelleen jakaa kymmeneen luokkaan, nämä edelleen kymmeneen alaluokkaan ja niin edelleen tarpeen mukaan. Luokituksen tarkkuustason voi kukin käyttäjä valita mieleisekseen.
Luokan merkkeinä käytetään numeroita 0-9. Luokan toisen ja kolmannen numeron väliin merkitään piste.
Esimerkki:
Kuulovammaisten erityisopetuksen luokka 38.552 rakentuu seuraavasti:
3 YHTEISKUNTA
38 KASVATUS. OPETUS. KASVATUSTIEDE
38.5 Koululaitos
38.55 Erityisopetus. Erityiskasvatus. Erityiskoulut
38.552 Kuulovammaiset
Luokituksen hierarkkisuuden ansiosta luokittaja voi luokittaa kuulovammaisten opetusta koskevan teoksen mihin tahansa esimerkissä mainittuun luokkaan, kunhan luokitus noudattaa hänen kirjastossaan sovittua luokitustarkkuutta.
Kymmenluokituksen heikkoutena on, että tieto ei aina ole järkevästi jaoteltavissa kymmenellä. Tällöin joudutaan paikoin sijoittamaan eri luokkien yhteyteen asioita, jotka luonnollista jaotusta käyttäen kuuluisivat saman luokan alaisuuteen.
Esimerkki:
79. LIIKUNTA. URHEILU. LEIKIT. HUVIT
79.1 Liikunta. Urheilu
79.11 Yleisurheilu
79.12 Talviurheilu
79.13 Uinti. Sukellus. Lainelautailu
79.14 Soutu. Melonta. Purjehdus
79.15 Hevosurheilu. Ratsastus
79.16 Miekkailu
79.17 Ammunta
79.18 Voimailu
79.19 Pyöräily
79.2 Voimistelu
79.3 Palloilu
79.4 Retkeily. Ulkoilu
79.5 Lentourheilu. Moottoriurheilu
79.6 Kuntoliikunta. Kuntourheilu
79.7 Muut urheilu- ja liikuntamuodot
Tässä esimerkissä eri urheilu- ja liikuntamuodoille tarvittavia luokkia on niin paljon, että ne on jouduttu hajottamaan kahdelle eri hierakiatasolle, jolloin liikunnan ja urheilun pääluokkiakin syntyy väistämättä kaksi: 79 ja 79.1. Tilanne on omiaan aiheuttamaan epäloogista luokituskäytäntöä. Hierarkia olisi tässä tapauksessa korjattavissa hieman paremmaksi sijoittamalla luokissa 79.2-79.7 olevat asiat luokan 79.19 alaluokiksi, mutta muutoksen suuritöisyyden vuoksi sitä ei ole vielä tässä painoksessa tehty.
Virheellisistä hierarkioista johtuvia ongelmia on yritetty vähentää luokitustaulukoissa olevilla luokitusohjeilla.
Aineisto luokitetaan aina ensin asiasisältönsä perusteella. Sen lisäksi on mahdollista ryhmitellä aineistoa muotoluokkiin (ks. s. 13-20).
Luokituksen pääjaottelu on sivuilla 21-23.
2.2. OHJEITA LUOKITTAJALLE
2.2.1. YLEISTÄ
1) Perehdy luokitusjärjestelmän pääjaotteluun (s. 21-23) ja pidä mielessäsi järjestelmän hierarkkinen rakenne: jokainen alaluokka on sitä edeltävän laajemman kokonaisuuden osa.
2) Ota selvää kirjastossasi käytettävä luokituksen syvyys ja mahdolliset muut paikalliset sovellukset.
3) Luokita ensisijassa taulukoiden avulla. Hakemisto on vain apuneuvo, jonka antamat vihjeet eivät yksinään riitä luokituksen perustaksi.
4) Kiinnitä huomiota luokitustaulukoiden selityksiin, viittauksiin ja etusija-ohjeisiin. Pelkät otsikot eivät kerro koko totuutta luokan sisällöstä.
5) Ota huomioon, että luokkien selityksissä ei ole aina voitu luetella kaikkia luokkaan liittyviä käsitteitä tai asioita; on vain pyritty esimerkkien avulla kertomaan, minkätyyppisiä asioita luokkaan kuuluu. Täydentäviä hakusanoja voit etsiä hakemistosta.
6) Älä luokita teosta sen nimen, vaan sisällön perusteella. Sisällöstä voit saada hyviä vihjeitä esim. alanimekkeestä, sisällysluettelosta, takakannen tekstistä tai tiivistelmästä.
7) Luokita järkevästi. Ajattele, mihin laajempaan asiayhteyteen teos liittyy, mihin tarkoitukseen se on laadittu ja mistä luokasta arvelisit asiakkaan sen helpoimmin löytävän.
8) Luokita johdonmukaisesti. Jos teoksen voisi luokittaa useampaan kuin yhteen luokkaan, tarkista, miten olet aikaisemmin luokittanut samantapaiset teokset. Jos ennakkotapausta ei ole, luo sellainen ja varmista, että luokituksen johdonmukaisuus säilyy.
9) Tee yhteistyötä. Sovi kirjastosi muiden luokittajien kanssa yhteisistä luokitusperiaatteista ja ratkaise ongelmatapausten luokitus yhdessä heidän kanssaan. Pidä yhteyttä myös yleisönpalvelussa työskentelviin, jotta heidän näkökulmansa tulisi otetuksi huomioon luokituksessa.
10) Luokita kokoelmaan. Pidä mielessäsi, että luokitat kirjaston kokoelmaan, et vain kirjoja tai muuta aineistoa sinänsä. Ajattele, onko teos todella kotonaan siinä luokassa, minkä aiot sille antaa. Siitäkö luokasta asiakkaana sitä etsisit?
11) Kun olet päätynyt johonkin luokkaan, tarkista selityksistä, onko luokka hajottava vai kokoava (ks. s. 10). Jos luokka on hajottava, mieti vielä kerran, valitsitko oikean luokan.
12) Luokita teos aina ensin asialuokkaan ja mieti vasta sitten, onko tarpeen lisätä muotoluokka. Käytä tai ole käyttämättä muotoluokkia johdonmukaisesti kirjastosi omaksuman linjan mukaan.
13) Jos havaitset luokitusjärjestelmässä tai sen hakemistossa virheitä tai puutteita, ilmoita niistä opetusministeröön YKL:n seurantaryhmälle. Ilmoituksia varten on taulukko-osan lopussa lomake.
2.2.2. LUOKKAVIITTAUKSET
Jos teos koskee useampaa kuin yhtä alaa ja haluat teoksen löytyvän luokanmukaisista luetteloista myös muiden kuin antamasi ensisijaisen luokan mukaan, voit kirjastosi käytännön mukaan antaa teokselle yhden tai usemapia luokkaviittauksia, jotka ilmaisevat teoksessa käsitellyt toissijaiset aiheet.
2.2.3. KOKOAVAT JA HAJOTTAVAT LUOKAT
Aina kun on ollut mahdollista, luokkien selityksissä ja viittauksissa on ilmaistu, kootaanko kaikki kyseistä asiaa koskevat teokset samaan luokkaan vai hajotetaanko ne eri luokkiin sovellusalansa tai teoksen näkökulman mukaan.
Hajottavan luokan tunnistat sen selityksissä esiintyvistä sanoista yleensä tai yleisteokset. Hajottavan luokan selityksissä on myös usein lause Erikoisalojen...luokitetaan alan mukaan. Kokoavaksi tarkoitetun luokan selityksissä ei näitä ilmaisuja ole.
Esimerkki hajottavasta luokasta:
60.3 Standardit. Normit. Mittayksiköt
Tähän standardeja, normeja, mittayksiköitä
tai mittayksikköjärjestelmiä koskevat yleisteokset
Erikoisalojen standardit, normit ja mittayksiköt luokitetaan alan mukaan
- esim. rakennustekniikan normi luokitetaan rakennustekniikkaan, ei luokkaan 60.3
Esimerkki kokoavasta luokasta:
33.34 Immateriaalioikeudet
Tekijänoikeus-, patentti-, tavaramerkki-, kustannus-, malli- ja copyright-lainsäädäntö. Vapaakappaleoikeus
- esim. teos, joka koskee äänitteiden julkaisemiseen liittyvää tekijänoikeuslainsäädäntöä, sijoitetaan luokkaan 33.34, ei äänentoistotekniikkaan tai kustannustoimintaan
2.2.4. PLUS-MERKIN (+) KÄYTTÖ
Jos luokan selityksessä, viittauksessa tai hakemistotermissä on luokannumeron jälkeen plus-merkki, selitys, viittaus tai hakemistotermi koskee ko. luokkaa ja sen alaluokkia. Jos plus-merkkiä ei ole, tarkoitetaan vain ko. luokkaa, mutta ei sen mahdollisia alaluokkia.
Esimerkki viittauksesta, jossa on plus-merkki:
Perhepolitiikka 37.4+
- viittaus koskee sekä perhepolitiikan pääluokkaa 37.4 että sen alaluokkia: 37.41 Päivähoito ja 37.42 Lasten ja nuorten huolto ja suojelu
Esimerkki viittauksesta ilman plus-merkkiä:
Oikeushallinto 33.6
- viittaus koskee vain luokassa 33.6 olevaa oikeushallintoa, mutta ei tämän alaluokassa 33.62 olevaa ulosotto- ja konkurssilainsäädäntöä
2.2.5. MONIOSAISTEN TEOSTEN JA SARJOJEN LUOKITTAMINEN
Moniosainen teos luokitetaan yhtenä kokonaisuutena, niin kuin se olisi yksiosainen teos; kaikki teoksen osat saavat saman luokan. Jos eri osien aihepiirit poikkeavat toisistaan, voidaan niistä haluttaessa tehdä luokkaviittauksia.
Sarjajulkaisut, jotka on luetteloitu sarjalle, luokitetaan nekin yhtenä kokonaisuutena. Kaikki julkaisun osat saavat saman luokan julkaisun yleisen sisällön perusteella. Lisäksi voidaan käyttää muotoluokkaa 05+ ja tehdä luokkaviittaukset niistä osista, joilla on julkaisun ensisijaisesta luokasta poikkeava sisältö.
Jos monografiasarjaan kuuluva teos on luetteloitu monografiana, se luokitetaan, kuten yksittäinen teos, oman sisältönsä mukaan.
2.2.6. SEKASISÄLTÖISTEN TEOSTEN LUOKITTAMINEN
Jos teos koskee useampaa kuin yhtä aihepiiriä, sen ensisijaisen luokan valinnassa noudatetaan seuraavia periaatteita:
1) Mikä on teoksen pääasia? Teos luokitetaan sen asian mukaan, mitä siinä sivumäärän, keston tai muun kriteerin perusteella käsitellään eniten.
2) Jos selvää pääasiaa ei ole, teos luokitetaan siinä käsiteltyjen asioiden lähimpään yhteiseen, hierarkiatasoltaan ylempään luokkaan.
3) Jos selvää pääasiaa ei ole ja teoksessa käsitellyillä asioilla ei ole yhteistä, hierarkiatasoltaan ylempää luokkaa, valitaan teoksen ensisijainen luokka sen asian mukaan, mitä teoksessa ensimmäisenä käsitellään.
4) Luokitustauluissa annetut etusijaohjeet menevät näiden yleisten ohjeiden edelle.
5) Luokkien 03 ja 04 runsasta käyttöä tulisi välttää.
6) Muotoluokalla 04 on mahdollista tarvittaessa ilmaista, että teos on luonteeltaan kokoomateos.
7) Ensisijaisen luokan lisäksi sekasisältöiselle teokselle voidaan antaa haluttu määrä luokkaviittauksia.
Esimerkkejä
Teoksessa on tekstiä ja kuvia 50 suomalaisesta piirustuksesta ja maalauksesta (luokka 74.92) sekä 5 veistoksesta (luokka 73.92). Teos luokitetaan selvän pääasiansa mukaan luokkaan 74.92, ei Suomen yleiseen taidehistoriaan 70.92.
Teoksessa on 20 sivua tekstiä Suomen historiasta vuosilta 1921-1938 (luokka 92.72) sekä 150 sivua Suomen historiasta vuosilta 1939-1945 (luokka 92.73). Teos luokitetaan selvän pääasiansa mukaan luokkaan 92.73, ei Suomen itsenäisyyden ajan yleiseen historiaan 92.7.
Teos käsittelee 120 sivulla valtionhallintoa (luokka 35.1+) ja 80 sivulla kunnallishallintoa (luokka 35.4+). Koska teoksessa lähes yhtä laajasti käsitellyillä asioilla on yhteinen, hierarkiatasoltaan ylempi luokka: 35 Hallinto, valitaan se teoksen luokaksi.
Teoksessa on kaksi suunnilleen yhtä pitkää artikkelia; ensimmäinen koskee ympäristönsuojelua (luokka 50.1+), toinen kehitysmaiden oloja yleensä (luokka 36.68). Koska teokselle ei löydy selvää pääasiaa eikä yhteistä ylempää luokkaa, se luokitetaan ensimmäisen artikkelin mukaan eli luokkaan 50.1.
2.3. MUOTOLUOKKAKAAVA
01 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät
Tutkimusvälineet. Metodit. Metodologia
02 Kartat. Kartastot
Karttalehdet. Taitettavat kartat. Seinäkartat
Karttapallot. Kirjanmuotoiset kartat ja kartastot
Mikromuotoiset kartat. Teemakartat. Merikortit. Ilmakuvakartat
Kartaksi katsotaan myös kirja, jonka sivuista vähintään puolet on karttasivuja
03 Hakuteokset
Aakkosellisesti, kronologisesti tai systemaattisesti järjestetyt hakuteokset
Tietosanakirjat. Hakemistot
038 Sanakirjat. Sanastot
Eri kielten sanakirjat ja sanastot
Yksi-, kaksi- ja monikieliset sanakirjat ja sanastot
Sivistys-, synonyymi-, slangi-, frekvenssi-, lyhenne- ja etymologiset sanakirjat ja sanastot
Eri alojen sanakirjat ja sanastot, joissa sanojen tai termien merkitykset on esitetty lyhyin määritelmin
04 Kokoomateokset. Kokoelmat
Yhden tai useamman tekijän artikkeli-, essee-,
luento-, esitelmä- ja puhekokoelmat
Antologiat. Juhlakirjat. Muistokirjat
05 Kausijulkaisut
Tähän ja alaluokkiin säännöllisesti tai epäsäännöllisesti toistuvasti ilmestyvät,
periaatteessa päättymättömät julkaisut, jotka on luetteloitu kausijulkaisun yhteisnimekkeelle
Muotoluokkaa 05 ja sen alaluokkia ei käytetä,
jos kyseessä on päättyvä tai päättyväksi suunniteltu moniosainen teos tai kausijulkaisun yksittäinen osa, joka on luetteloitu monografiana
051 Aikakauslehdet
Yksittäiset aikakauslehtinumerot
Aikakauslehtien vuosikerrat
052 Sarjat
Sarjalle luetteloidut julkaisut
Sarjaksi katsotaan erillisten teosten muodostama joukko, jolla on omien nimekkeidensä lisäksi myös yhteinen sarjan nimeke
053 Vuosikirjat. Kalenterit. Almanakat
054 Sanomalehdet
Yksittäiset sanomalehtinumerot
Sanomalehtien vuosikerrat
06 Yhdistykset
Seurat. Kerhot. Säätiöt. Rahastot
Apurahat. Palkinnot
062 Museot. Museonhoito
063 Näyttelyt. Messut
064 Arkistot. Arkistonhoito
065 Kokoukset
Kongressit. Seminaarit. Symposiumit
Käytetään myös teoksista, joihin on koottu kokouksen, kongressin, seminaarin tai symposiumin esitelmiä
07 Oppikirjat. Harjoituskirjat. Musiikin oppimateriaalit
Peruskoulua, keskiastetta tai lukiota varten laaditut oppi-, harjoitus- ja työkirjat sekä niihin liittyvät opettajan kirjat
Käytetään myös laulamisen ja soittamisen oppaista
sekä muusta musiikin oppimateriaalista
08 Taulukot. Tilastot
Taulukko- tai tilastojulkaisuksi katsotaan teos,
josta vähintään puolet on taulukoita tai tilastoja
081 Standardit. Normit
09 Historia
2.3.1. MUOTOLUOKKIEN KÄYTTÖ
Aineisto luokitetaan aina ensin asiasisältönsä perusteella. Sen lisäksi on mahdollista muotoluokkien avulla ilmaista aineistosta sen muoto (esim. lehdet, kartat) tai lähestymistapa (esim. filosofia, historia).
Muotoluokkina käytetään numeroyhdistelmiä 01-09 (ks. muoto-luokkakaava s. 13-14), jotka lisätään varsinaisen asialuokan perään. Asialuokan ja muotoluokan väliin ei merkitä pistettä.
Esim.
Luokka: 38.5 Koululaitos
Muotoluokka: 09 Historia
Luokitus: 38.509 Koululaitoksen historia
Joissain tapauksissa muotoluokkaa ei tule käyttää, koska sen ilmoittama näkökulma sisältyy jo varsinaiseen asialuokkaan. Muotoluokkien käyttörajoituksista on taulukko s. 19-20.
Muotoluokkien käyttö ei ole pakollista. Jos kirjasto katsoo, että sen noudattama luokitustarkkuus ei edellytä muotoluokkien käyttöä, se voi jättää niistä yhden, useampia tai kaikki käyttämättä. Tärkeintä on pyrkiä käyttämään tai jättämään käyttämättä muotoluokkia mahdollisimman yhdenmukaisesti.
Luokitustauluihin on muotoluokkia kirjoitettu näkyviin vain
kohtiin, joissa muotoluokan rajaus on vaatinut selityksiä tai sille on jouduttu antamaan poikkeava sisältö.
Luokkien selityksissä ja viittauksissa sekä hakemistossa on muotoluokat merkitty näkyviin, jotta niitä tarvitsevat luokittajat käyttäisivät niitä yhdenmukaisesti. Jos kirjasto ei kuitenkaan käytä ko. muotoluokkaa, jätetään selityksissä, viittauksissa tai hakemistossa esiintyvä muotoluokka huomiotta.
2.3.2. MUOTOLUOKKIEN PAREMMUUSJÄRJESTYS
Kullekin teokselle voidaan antaa vain yksi muotoluokka. Jos teoksessa kuitenkin on useamman kuin yhden muotoluokan piirteitä, valitaan muotoluokka oheisen paremmuusjärjestys-taulukon (ks. s. 16-17) mukaan.
Taulukossa ovat mukana kaikki kahden muotoluokan yhdistelmät, ja siinä annetaan etusija aina sille muotoluokalle, joka kuvaa täsmällisemmin juuri teoksen muotoa. Näkökulmaan perustuvat muotoluokat ovat väistyvässä asemassa.
2.3.2.1. MUOTOLUOKKIEN PAREMMUUSJÄRJESTYSTAULUKKO
01 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät
- voittaa muotoluokat: 09
- häviää muotoluokille: 02, 03+, 05+, 06+, 07, 08+
02 Kartat. Kartastot
- voittaa muotoluokat: 01, 03+, 04, 05+, 06+, 07, 08+, 09
- häviää muotoluokille: -
03 Hakuteokset
- voittaa muotoluokat: 01, 04, 05+, 06+, 07, 09
- häviää muotoluokille: 02, 08, 081
038 Sanakirjat
- voittaa muotoluokat: 01, 03, 04, 05+, 06+, 07, 081, 09
- häviää muotoluokille: 02, 08
04 Kokoomateokset. Kokoelmat
- voittaa muotoluokat: -
- häviää muotoluokille: 01, 02, 03+, 05+, 06+, 07, 08+, 09
05 Kausijulkaisut
- voittaa muotoluokat: 01, 04, 06+, 07, 09
- häviää muotoluokille: 02, 03+, 051, 052, 053, 054, 08+
051 Aikakauslehdet
- voittaa muotoluokat: 01, 04, 05, 052, 06+, 07, 09
- häviää muotoluokille: 02, 03+, 053, 054, 08+
052 Sarjat
- voittaa muotoluokat: 01, 04, 05, 06+, 07, 09
- häviää muotoluokille: 02, 03+, 051, 053, 054, 08+
053 Vuosikirjat. Kalenterit. Almanakat
- voittaa muotoluokat: 01, 04, 05, 051, 052, 054, 06+, 07, 09
- häviää muotoluokille: 02, 03+, 08+
054 Sanomalehdet
- voittaa muotoluokat: 01, 04, 05, 051, 052, 06+, 07, 09
- häviää muotoluokille: 02, 03+, 053, 08+
06 Yhdistykset
- voittaa muotoluokat: 01, 04, 07, 09
- häviää muotoluokille: 02, 03+, 05+, 062, 063, 064, 065, 08+
062 Museot. Museonhoito
- voittaa muotoluokat: 01, 04, 06, 07, 09
- häviää muotoluokille: 02, 03+, 05+, 063, 064, 065, 08+
063 Näyttelyt. Messut
- voittaa muotoluokat: 01, 04, 06, 062, 065, 07, 09
- häviää muotoluokille: 02, 03+, 05+, 08+
064 Arkistot. Arkistonhoito
- voittaa muotoluokat: 01, 04, 06, 062, 07, 09
- häviää muotoluokille: 02, 03+, 05+, 063, 065, 08+
065 Kokoukset
- voittaa muotoluokat: 01, 04, 06, 062, 064, 07, 09
- häviää muotoluokille: 02, 03+, 05+, 063, 08+
07 Oppikirjat. Harjoituskirjat. Musiikin oppimateriaalit
- voittaa muotoluokat: 01, 04, 09
- häviää muotoluokille: 02, 03+, 05+, 06+, 08+
08 Taulukot. Tilastot
- voittaa muotoluokat: 01, 03+, 04, 05+, 06+, 07, 081, 09
- häviää muotoluokille: 02
081 Standardit. Normit
- voittaa muotoluokat: 01, 03, 04, 05+, 06+, 07, 09
- häviää muotoluokille: 02, 038, 08
09 Historia
- voittaa muotoluokat: 04
- häviää muotoluokille: 01, 02, 03+, 05+, 06+, 07, 08+
Esimerkkejä:
- Jonkin alan tutkimusmenetelmien historia, muotoluokka 01,
ei 09
- Jonkin alan tilastokartasto, muotoluokka 02, ei 08
- Vuosittain ilmestyvä hakuteos, muotoluokka 03, ei 05
- Esseitä jonkin alan filosofiasta, muotoluokka 01, ei 04
- Yhdistyksen julkaisema vuosikirja, muotoluokka 053, ei 06
- Museon järjestämä näyttely, muotoluokka 063, ei 062
- Jonkin alan historian oppikirja, muotoluokka 07, ei 09
- Jonkin alan standardisanasto, muotoluokka 038, ei 081
2.3.3. MUOTOLUOKKIEN KÄYTTÖRAJOITUKSET
Kaikkia muotoluokkia voi periaatteessa käyttää minkä asialuokan yhteydessä tahansa. Poikkeuksia ovat kuitenkin tilanteet, joissa jo asialuokkaan sisältyy muotoluokalla ilmaistava näkökulma.
Esimerkkejä
Luokka: 05.4 Sanomalehdet
Muotoluokka: 054 Sanomalehdet
Luokan 05.4 yhteydessä ei käytetä muotoluokkaa 054, koska luokitus: 05.4054 'Sanomalehtien sanomalehti', ei ole mielekäs.
Luokka: 53.13 Kvanttiteoria, Kvanttimekaniikka
Muotoluokka: 01 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät
Tässä tapauksessa muotoluokalla 01 on sekä mielekkäitä että epämielekkäitä tulkintoja:
epämielekäs tulkinta: Kvanttiteorian teoria
mielekäs tulkinta: Kvanttimekaniikan tutkimusmenetelmät
Koska ei ole mitään keinoa ilmaista, mitä vaihtoehtoisista tulkinnoista luokituksella 53.1301 tarkoitetaan, esitetään alla olevassa taulukossa, että luokkaa 53.1301 tai muita sen kaltaisia luokkia ei pitäisi muodostaa.
Kaunokirjallisuuden luokissa 80-85 voidaan käyttää vain muotoluokkaa: 05+ sekä luokissa 81-85+ muotoluokkaa 04.
Kukin kirjasto voi rajoittaa muotoluokkien käyttöä haluamallaan tavalla tai jättää muotoluokat kokonaan käyttämättä.
2.3.3.1. LUOKAT, JOISSA MUOTOLUOKKIA EI KÄYTETÄ
01 Filosofia. Teoria. Tutkimusmenetelmät
Ei käytetä luokissa:
10+, 11+, 12+, 16.1-16.7, 17+, 20-26+, 28.1-29+, 51+, 53.1+, 54.1+, 80-85+, 90.1
02 Kartat. Kartastot
Ei käytetä luokissa:
80-85+
03+ Hakuteokset
Ei käytetä luokissa:
03, 80-85+
038 Sanakirjat
Ei käytetä luokissa:
03, 80-85+
04 Kokoomateokset. Kokoelmat
Ei käytetä luokissa:
04, 10+, 80+
05+ Yleiset kausijulkaisut
Ei käytetä luokissa:
05+
06 Yhdistykset
Ei käytetä luokissa:
06, 36.133, 38.63, 38.71, 80-85+
062 Museot. Museonhoito
Ei käytetä luokissa:
06.2, 80-85+
063 Näyttelyt. Messut
Ei käytetä luokissa:
06.3, 80-85+
064 Arkistot. Arkistonhoito
Ei käytetä luokissa:
06.4, 80-85+
065 Kokoukset
Ei käytetä luokissa:
06.5, 80-85+
07 Oppikirjat. Harjoituskirjat. Musiikin oppimateriaalit
Ei käytetä luokissa:
80-85+
08 Taulukot. Tilastot
Ei käytetä luokissa:
31.3+, 80-85+
081 Standardit. Normit
Ei käytetä luokissa:
60.3, 80-85+
09 Historia
Ei käytetä luokissa:
11+, 41-48+, 70-78+, 80-86+, 90-99+
LUOKITUKSEN PÄÄJAOTTELU
0 YLEISTEOKSET. KIRJA-ALA. KIRJASTOTOIMI
YLEINEN KULTTUURIPOLITIIKKA. JOUKKOTIEDOTUS.....s. 24
00 KIRJA-ALA.......................................s. 24
01 BIBLIOGRAFIA....................................s. 26
02 KIRJASTOTOIMI. KIRJASTOTIEDE. INFORMATIIKKA.....s. 32
03 YLEISET TIETOTEOKSET............................s. 37
04 YLEISET KOKOOMATEOKSET..........................s. 37
05 YLEISET KAUSIJULKAISUT..........................s. 38
06 YLEINEN KULTTUURIPOLITIIKKA.....................s. 39
07 JOUKKOTIEDOTUS..................................s. 41
1 FILOSOFIA. PSYKOLOGIA. RAJATIETO................s. 44
10 YLEISTEOKSET....................................s. 44
11 FILOSOFIA.......................................s. 44
12 LOGIIKKA........................................s. 46
14 PSYKOLOGIA......................................s. 47
15 RAJATIETO.......................................s. 52
16 TIETOTEORIA. TIEDEOPPI..........................s. 54
17 ETIIKKA. ELÄMÄNFILOSOFIA. ESTETIIKKA............s. 55
2 USKONTO.........................................s. 57
20 YLEINEN USKONTOTIEDE............................s. 57
21 USKONNONFILOSOFIA...............................s. 58
22 RAAMATTU. RAAMATUNTUTKIMUS......................s. 58
23 DOGMATIIKKA. KRISTILLINEN ETIIKKA...............s. 60
24 KRISTILLINEN HARTAUSKIRJALLISUUS................s. 62
25 KÄYTÄNNÖLLINEN TEOLOGIA.........................s. 63
26 KRISTILLINEN LÄHETYSTYÖ.........................s. 65
28 KRISTILLISET KIRKOT JA YHTEISÖT
KIRKKOHISTORIA..................................s. 66
29 EI-KRISTILLISET USKONNOT JA MYTOLOGIAT..........s. 68
3 YHTEISKUNTA.....................................s. 70
30 YLEINEN YHTEISKUNTATIEDE........................s. 70
31 TILASTOTIEDE....................................s. 75
32 VALTIO-OPPI. POLITIIKKA.........................s. 76
33 OIKEUSTIEDE.....................................s. 83
34 ALUESUUNNITTELU. ALUEPOLITIIKKA.................s. 92
35 HALLINTO........................................s. 95
36 TALOUSTIEDE. KANSANTALOUSTIEDE..................s. 97
37 SOSIAALIPOLITIIKKA..............................s. 106
38 KASVATUS. OPETUS. KASVATUSTIEDE.................s. 112
39 MAANPUOLUSTUS...................................s. 121
4 MAANTIEDE. MATKAT. KANSATIEDE...................s. 124
40 MAANTIEDE.......................................s. 124
41 EUROOPPA........................................s. 126
42 SUOMI...........................................s. 126
43 POHJOISMAAT.....................................s. 128
44 KESKI-EUROOPPA..................................s. 128
45 BRITTEIN SAARET.................................s. 129
46 ETELÄ-EUROOPPA..................................s. 129
47 ITÄ-EUROOPPA....................................s. 131
48 MUUT MAANOSAT...................................s. 131
49 KANSATIEDE. KULTTUURIANTROPOLOGIA...............s. 136
5 LUONNONTIETEET. MATEMATIIKKA. LÄÄKETIEDE........s. 140
50 LUONNONTIETEET..................................s. 140
51 MATEMATIIKKA....................................s. 142
52 TÄHTITIEDE. GEODESIA............................s. 143
53 FYSIIKKA........................................s. 145
54 KEMIA...........................................s. 148
55 FYYSINEN MAANTIEDE. GEOLOGIA....................s. 149
56 BIOLOGIA........................................s. 151
57 KASVITIEDE......................................s. 154
58 ELÄINTIEDE......................................s. 157
59 LÄÄKETIEDE. TERVEYDENHOITO......................s. 160
6 TEKNIIKKA. TEOLLISUUS. KÄSITYÖ
MAA- JA METSÄTALOUS. KOTITALOUS
LIIKETALOUS. LIIKENNE...........................s. 176
60 SOVELLETUT TIETEET..............................s. 176
61 ATK. AUTOMAATIO. SÄÄTÖ- JA SYSTEEMITEKNIIKKA....s. 179
62 METALLITEOLLISUUS. KONETEKNIIKKA
LIIKENNEVÄLINEET. SÄHKÖTEKNIIKKA................s. 183
63 KAIVANNAISTEOLLISUUS. KEMIANTEOLLISUUS..........s. 195
64 PUUNJALOSTUSTEOLLISUUS. TEKSTIILITEOLLISUUS
NAHKATEOLLISUUS. HIENOMEKAANINEN TEOLLISUUS.....s. 197
65 KÄSITYÖ. KOTITEOLLISUUS.........................s. 201
66 RAKENNUSTEKNIIKKA...............................s. 205
67 MAA- JA METSÄTALOUS. ELINTARVIKETEOLLISUUS......s. 212
68 KOTITALOUS. LAITOSTALOUS........................s. 223
69 LIIKETALOUS. MARKKINOINTI. KAUPPA. LIIKENNE.....s. 228
7 TAITEET. LIIKUNTA...............................s. 237
70 TAITEENTUTKIMUS. YLEINEN TAIDEHISTORIA..........s. 237
71 UUDET TAIDEMUODOT...............................s. 242
72 ARKKITEHTUURI...................................s. 242
73 KUVANVEISTOTAIDE................................s. 247
74 MAALAUSTAIDE. PIIRUSTUSTAIDE....................s. 250
75 GRAFIIKKA. VALOKUVAUS...........................s. 255
76 TAIDETEOLLISUUS. TAIDEKÄSITYÖ...................s. 258
77 NÄYTTÄMÖTAIDE. ELOKUVATAIDE.....................s. 261
78 MUSIIKKI.................................erillinen osa
79 LIIKUNTA. URHEILU. LEIKIT. HUVIT................s. 269
8 KAUNOKIRJALLISUUS. KIRJALLISUUSTIEDE
KIELITIEDE......................................s. 278
80 KAUNOKIRJALLISET SEKASISÄLTÖISET TEOKSET........s. 278
81 KANSANRUNOUS....................................s. 281
82 RUNOT...........................................s. 282
83 NÄYTELMÄT.......................................s. 285
84 KERTOMAKIRJALLISUUS.............................s. 287
85 SADUT. KUVAKIRJAT. SARJAKUVAT...................s. 290
86 KIRJALLISUUSTIEDE...............................s. 299
87 KIELITIEDE......................................s. 309
88 SUOMALAIS-UGRILAISET KIELET.....................s. 311
89 INDOEUROOPPALAISET KIELET. MUUT KIELET..........s. 313
9 HISTORIA........................................s. 318
90 HISTORIANTUTKIMUS. YLEINEN KULTTUURIHISTORIA
YLEINEN SOTAHISTORIA. YLEINEN ARKEOLOGIA........s. 318
91 MAAILMANHISTORIA. EUROOPAN HISTORIA.............s. 322
92 SUOMEN HISTORIA.................................s. 324
93 POHJOISMAIDEN HISTORIA..........................s. 328
94 KESKI-EUROOPAN HISTORIA.........................s. 329
95 BRITTEIN SAARTEN HISTORIA.......................s. 330
96 ETELÄ-EUROOPAN HISTORIA.........................s. 330
97 ITÄ-EUROOPAN HISTORIA...........................s. 332
98 MUIDEN MAANOSIEN HISTORIA.......................s. 333
99 HENKILÖ- JA SUKUHISTORIA........................s. 338
