KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS
Aika: 10.12.2019 klo 10.00-14.45
Paikka: Oodi, Oodin Ryhmätyötila nro 3
Läsnä: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto), Sini Neuvonen (Espoon kaupunginkirjasto), Silja Saarikoski (Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto, sihteeri), Irina Vikman (Hämeen ammattikorkeakoulu) ja Kiti Vilkki-Eriksson (Kansalliskirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina: Minttu Hurme (Kansalliskirjasto), Katri Riiheläinen (Kirjastopalvelu)
Poissa: Minna Kantanen (Kansalliskirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto)
1. Sihteerin valinta
Valittiin Anna Viitanen kokouksen sihteeriksi.
2. Edellisen kokouksen pöytäkirja
Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.
3. Ilmoitusasiat
AMKIT-metatietoryhmän kuvailun tiedotuspäivä (webinaari) on 13.2. Tilaisuuteen toivotaan esitystä Kumean ajankohtaisista asioista (Minna/Kiti).
Alephin palvelinsiirto on tehty.
Koha-Suomi -kirjastot ovat liittymässä Melindaan alkuvuodesta 2020.
Kirjastoilta toivotaan aiheita ensi vuoden Talonmiehen tuokioita varten.
4. MARC 21 -formaatin sovellusohje (RDA)
Käytiin läpi sovellusohjeen ja aineistolajikohtaisten ohjeiden korjaustarpeet. Seuraavaan kokoukseen mennessä tarkistetaan äänikirjojen kuvailuohjeen ja RDA-tallennusalustojen ajantasaisuus.
5. Kiinteämittaisten kenttien kysely ja ohjeiden päivitys
Ohjeita on käyty läpi ja korjattu kyselyn tulosten perusteella. Pakollisiksi määriteltyjen koodien määrää ei ole haluttu kasvattaa. Seuraavaan kokoukseen mennessä varmistetaan vielä, että ohjeet ovat varmasti kunnossa kaikkien aineistolajien osalta.
6. Varastotietojen ohje
Kirjastojärjestelmien uudistuessa kirjastoilta on tullut toive varastotietueiden ohjeesta, erityisesti kiinteiden kenttien käytöstä. Ohje on toistaiseksi kirjastojärjestelmien käyttönottojen takia vielä keskeneräinen. Se julkaistaan alkuvuonna.
7. Uskonnollisten teosten kuvailu
Uskonnollisten teosten RDA-kuvailusta tarvitaan ohjeet. Perustettiin pienryhmä (Katja, Kiti, Pia, Ville) tekemään ohjetta.
8. Kirjastojen kysymyksiä
1) Kysymys: Konsolipelien teoksen ensisijaisen nimekkeen valinta?
Darksiders II Deathinitive edition Nintendo Switch (9120080074201 Melinda-ID 016606785)
Mikä pitäisi käsittää konsolipelin ensisijaiseksi nimekkeeksi/teokseksi? Saimme yllämainitun konsolipelin kuvailutiedot Kirjastopalvelusta. Siinä Deathinitive edition oli laitettu kenttään 250, kuten varmasti aivan oikein onkin, eikä kuvailussa muutenkaan ole tarvetta lisätä tai korjata mitään. Mutta jos tietueelle lisäisi 130-kentän, niin minkälainen se olisi? Vaikka Wikipediassa (ks. alla) oli eri versiot tavallaan selkeästi selitetty, peliummikolle kuvailijalle se ei vielä riittänyt.
130 0# ‡a Darksiders II (videopeli : 2012) - Vuoden 2012 peli on ensisijainen teos ja vuoden 2015 ”enhanced/remastered version” ja vuoden 2019 Nintendo Switch ovat sen versioita.
vai
130 0# ‡a Darksiders II, deathnitive edition (videopeli : 2015) - Vuoden 2015 editio on eri peli, siis uusi teos?
vai
130 0# ‡a Darksiders II, deathnitive edition (videopeli : 2019) - Ensimmäinen Nintendo Switch -versio (ported). Miten erilaiseksi eri pelikonsoli saman pelin tekee?
Darksiders II (2012)
Main article: Darksiders II
The second installment in the franchise set parallel with the first game, Darksiders II was released in 2012 for Microsoft Windows, PlayStation 3, Wii U, and Xbox 360, this time with the protagonist as Death, the second of the Four Horsemen of the Apocalypse. Believing his brother War is innocent in his crimes, Death sets out to erase the crime War was blamed for as well as to try to resurrect mankind. An enhanced version, titled Darksiders II: The Deathinitive Edition, was released on October 27, 2015 for PlayStation 4 and Xbox One, and on November 5 for Microsoft Windows. A Nintendo Switch version was released on September 26, 2019. It was published by Nordic Games, who had acquired the rights to the Darksiders franchise following the bankruptcy of THQ.
Main article: Darksiders II: A remastered version, titled Darksiders II: Deathinitive Edition, was published by Nordic Games for the PlayStation 4, Xbox One and Microsoft Windows in 2015, and ported to the Nintendo Switch in 2019.
VASTAUS 
Minna: onko vastaus tällaisenaan julkaisukunnossa (sisältö kokouksessa olleiden mielestä ok, lyhentäminen voisi selkeyttää...?)
Yksiselitteistä vastausta ei voi antaa, vaan kuvailu riippuu aineistosta.
Teoksen ensisijainen nimeke on ydinelementti ja merkitään MARC 21 –formaatissa kenttä 130/240. Teoksen ensisijainen nimeke voidaan jättää merkitsemättä, jos teos on alkukielellä ja teoksen ensisijainen nimeke kentässä 130/240 olisi sama kuin päänimeke 245‡a-osakentässä. Siksi pelien kuvailussa ei yleensä käytetä 130-kenttää.
Teoksen ensisijainen nimeke merkitään konsolipeleissä:
-kun kuvailtavan manifestaation nimeke on eri kuin alkuperäisen teoksen (peli on julkaistu aiemmin eri nimellä)
-kun on olemassa samannimisiä teoksia (esim. samanniminen elokuva ja peli, kuten Cars 3) tai samalla tekijällä useita samannimisiä teoksia, jotka pitää erottaa toisistaan (esim. Sofi Oksanen on kirjoittanut Puhdistus-nimisen näytelmän ja romaanin) -> näissä tapauksissa eri teosten erottelemiseen käytetään määreitä (muototermi, vuosi jne.)
OLACin ohjeen mukaan editiot voivat olla joko osa nimekettä tai puhtaasti painosmerkintöjä, jolloin ne tallennetaan 250-kenttään. Päänimeke ei aina yksin riitä erottamaan peliä muista samannimisistä, tällöin editio voidaan tallentaa päänimekkeen yhteyteen. Pääsääntöisesti ja epävarmoissa tapauksissa painosmerkinnöt tallennetaan 250-kenttään.
Teos on tässä tapauksessa on Darksiders II. Kaikki eri konsoleille tehdyt versiot sisältävät saman teoksen ja myös editiot voi tulkita saman teoksen ekspressioiksi. Koska tässä tapauksessa 130-kenttä on sama kuin 245|a, niin 130-kenttä jätetään merkitsemättä (myös OLACin ohjeessa on näin). Jos teoksen ensisijaista nimekettä tarvitaan esim. suhdeviittauksiin, käytetään muotoa ”Darksiders II”.
Jos olisi useita ”Darksiders II”- teoksia, erottelevana tekijänä käytettäisiin ensisijaisesti muototermiä ”videopeli” ja jos olisi useita samannimisiä samana vuonna ilmestyneitä videopelejä, sitten lisättäisiin mukaan myös vuosi. Videotallenteiden kuvailussa on Suomessa sovittu, että merkitään aina muototermi ja vuosi, mutta se ei koske konsolipelejä.
Vaihtoehto: Jos manifestaation nimekkeeksi 245|a-kenttään olisi valittu Darksiders II: Deathnitive edition, niin silloin 130-kenttään pitäisi merkitä teoksen ensisijainen nimeke eli 130 0# ‡a Darksiders II (siis ilman lisämääreitä), koska silloin 245|a ≠ 130|a.
2) Kysymys:
Tarvittaisiin selkeitä ohjeita osakenttä l:n käytöstä käännösteoksissa kentissä 7xx- ja 8xx. Milloin käytetään / milloin ei + miksi.
VASTAUS Kiti/Minna/Ville
3) Kysymys:
Hei,
(muistio KUMEAn kokouksesta 6.11.) kohta Kirjastojen kysymykset 2. Linkki sovellusohjeen kohtaan 800-kenttä. Siellä on esimerkki:
800 1# ‡a Cast, P. C. ‡t House of night ; ‡v 12, ‡l suomi.
Eihän tähänkään kuulu osakenttä l ja kieliversio?
Anneli
VH: tähän liittyen:
Olisin liittänyt alla olevan viime pöytäkirjasta sovellusohjeeseen 700-kentän ohjeisiin jonnekin kohdan ”4) Suhteiden ilmaiseminen muihin teoksiin tai ekspressioihin” alle:
Jos romaanit ja niiden jatko-osat eivät muodosta sarjaa, niin tieto teosten välisestä suhteesta tallennetaan 700-kenttään teosviittauksena. Teosviittauksissa ei käytetä osakenttää ‡l. Suomessa käytäntö on, että ekspressioiden välisiä suhteita ei merkitä. Tieto käännösten välisestä suhteesta merkitään huomautusalueelle 500-kenttään. Tietoja edeltävän osan ekspressiosta ei merkitä 700- tai 740-kenttiin.
Esimerkki
100 1 ‡a Bjørk, Samuel, ‡e kirjoittaja. ‡0 (FIN11)000163301
240 10 ‡a Gutten som elsket rådyr, ‡l suomi
245 10 ‡a Poika pimeästä / ‡c Samuel Bjørk ; suomentanut Päivi Kivelä.
500 ‡a Jatkoa teokselle: Yölintu.
Käytetään sanaa "teos" synonyyminä "julkaisulle", tässä ei kyseessä RDA-termi "teos"
700 1 ‡i Itsenäinen jatko-osa teokselle: ‡a Bjørk, Samuel. ‡t Uglen.
huom! ei osakenttää ‡l, koska kyseessä on teosten välinen suhde
MUTTA: siellä on jo esimerkki:
245 00 ‡a Valtaa ja oikeutta : ‡b kuvallisten symbolien voima / ‡c toimittaja: Virpi Harju ; käännökset: Käännös-Aazet Oy = Makt och rätt : visuella symbolers kraft / redaktör: Virpi Harju ; översättning: Käännös-Aazet Oy.
730 0# ‡i Jatkoa teokselle: ‡a Oikeuden näyttämöt.
Joka tuntuu vähän yhteensopimattomalta uuden ohjeen kanssa. Varsinkin, kun fraasia ’jatkoa teokselle’ ei löydy RDA:sta tai metatietosanastosta. Näistä varmaan keskusteltiin – muistaako joku että mitä?
VASTAUS VVV Kiti/Minna/Ville
4) Kysymys: Videotallenteiden ikärajat
Videotallenteiden RDA-ohjeisiin toivotaan tarkempia ohjeita ikärajamerkinnöistä. Tällä hetkellä ohjeessa lukee näin:
"Ikärajat voi käydä tarkastamassa Internetistä sivulta Ikärajat.fi. Jos siellä ei ole tarkastettua ikärajaa, laitetaan kotelon irtopäällyksessä näkyvä ikäraja korjattuna vastaamaan nykyisiä ikärajavaatimuksia."
Ohjeesta saa nyt sen käsityksen, että kuvailija voisi tyytyä kotelon ikärajaan silloin, jos Kavin antamaa ikärajaa ei löydy ikarajat.fi:stä.
VASTAUS Lähtökohtaisesti videotallenteiden myyjät/jakajat (myös kirjastot) ovat vastuussa siitä että tallenteissa on ikärajat lain mukaisesti. Kirjasto ei saa tarjota luokittelemattomia kuvaohjelmia yleisölle. Tarkennamme videotallenteiden kuvailuohjetta.
5) Kysymys: Kuvailtavaan aineistoon liittyvät AR-sovellukset:
Markkinoille on tullut jonkin verran kirjoja, joissa on QR-koodi tai muu tieto, että mobiililaitteille on ladattavissa kirjaan liittyvä lisätyn todellisuuden (AR, augmented reality) sovellus (esim. Miina ja Manu -älysatukirjat), tai joihin sovellus on julkaistu vasta jälkikäteen (Mur, eli karhu). Miten tähän lisäominaisuuteen kannattaisi suhtautua kuvailussa? Tavallaan kyseessä on ”liite”, lisäominaisuus painetun teoksen lukemiseen ja/tai kuuntelemiseen. Tietueilla on ollut erityyppisiä huomautuksia QR-koodeista tai linkeistä, nimeltä mainituista sovelluksista tai yleispätevä/ympäripyöreä fraasi ”Lisämateriaalia saatavana verkosta.” Metatietosanastossa on joukko huomautusfraaseja, mutta ne eivät kuitenkaan palvele tiedonhakijaa, joka haluasi lainata esimerkiksi kirjastonsa kaiken lastenkirjallisuuden, johon liittyy AR-sovellus (vrt. haluaa lainata vain moniviestin-satukirjoja, jotka voi etsiä aineistolajin avulla), mutta ei halua esim. niitä, joissa verkon lisämateriaali on vaikkapa videokuvaa internet-sivulla (esim. Hertta-kuvakirjat). Tarkasti ottaen lisätty todellisuus ei näissä lastenkirjatapauksissa ole teoksen aihe vaan tallenteen (lisä)ominaisuus, mutta voisiko silti ajatella asiasanaa lisätty todellisuus näille tietueille hakemisen helpottamiseksi?
VASTAUS Kumea on vastannut tällaisiin aineistoihin liittyvään kysymykseen 29.5.2018 näin:
"Mikäli ohjelmaan pääsee käsiksi ilman koodia sen voi laittaa linkkikentäksi, muutoin huomautuskenttään merkitään tietoa ohjelmasta ja sisällöstä. Metatietosanasto-työryhmä miettii sopivaa fraasia "täydennettyä todellisuutta" (tai lisättyä todellisuutta) sisältäville aineistoille. Koska kyse on lisäsisällöstä, sitä koskevia ominaisuuksia ei kuvailla 336-338 kentissä."
Metatietosanastossa on tällä hetkellä tällaisia aiheeseen liittyviä fraaseja: Julkaisussa linkki AR-sisältöön, Julkaisussa QR-koodi, Julkaisussa linkki mobiililaitteeseen ladattavaan sovellukseen. Sanastoon voi myös ilmoittaa uusia fraaseja.
Asiasanoitukseen liityvän kysymyksen siirrämme sisällönkuvailuryhmälle.
6) Kysymys: Pääkirjauksen valinta
Pitäisikö tässä seuraavassa pääkirjaukseen valita Luther vai Suomen evankelisluterilainen seurakuntaliitto? Vai jättää nimekkeelle?
ISBN 978-951-96935-9-0 Lutherin Vähä Katekismus ja sen selitys. Suomen evankelisluterilainen seurakuntaliitto, 2018.
VASTAUS Kyseisessä julkaisussa on Martti Lutherin Vähä katekismuksen tekstiä ja ao. kohtiin liittyviä selityksiä. Kirjaa on tarkoitus käyttää lähinnä Suomen evankelisluterilaisen seurakuntaliiton rippikouluopetuksessa. Julkaisun ensisijaiseksi tekijäksi valitaan Suomen evankelisluterilainen seurakuntaliitto.
Uskonnollisten teosten ja ekspressioiden kuvailua ohjestaa mm. RDA Toolkitin luvut 6.11, 6.24, 6.25, 6.30+. Kumean työryhmä työstää näiden julkaisujen kuvailuohjeen vuoden 2020 aikana.
9. Seuraava kokous
5.2. klo 10-16 Fabianian kokoushuone