KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS
Aika: 10.12.2019 klo 10.00-16.00
Paikka: Oodi, Oodin Ryhmätyötila nro 3
Läsnä: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto), Sini Neuvonen (Espoon kaupunginkirjasto), Silja Saarikoski (Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto), Irina Vikman (Hämeen ammattikorkeakoulu) ja Kiti Vilkki-Eriksson (Kansalliskirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina:
Poissa: Minna Kantanen (Kansalliskirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Jaana Uurasjärvi (Eduskunnan kirjasto)
1. Edellisen kokouksen pöytäkirja
Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.
2. Ilmoitusasiat
AMKIT-metatietoryhmän kuvailun tiedotuspäivä tulossa 13.2.2020 (webinaari) Tilaisuuteen toivotaan esitystä Kumean ajankohtaisista asioista (Minna/Kiti).
Alephin palvelinsiirto tehty.
Koha-Suomi kirjastot liittymässä Melindaan maaliskuussa (aikataulu valmistettava, ERP)
Toivotaan kirjastoilta aiheita ensi vuoden Talonmiehen tuokioita varten.
3. MARC 21 -formaatin sovellusohje (RDA)
3.1. Tekstien muokkaukset/uudet tekstit
Keskeneräiset viedään talteen seuraavan kokouksen esityslistalle (ennen muistion julkaisua)
Joskus lista
- Ohjeistus suhteiden merkitsemisestä alkuvuonna 2020
- 76X-79X Linkkikentät-ekspressioiden suhteet mietintään
Aineistokohtaiset ohjeet - tilanne?:
- Äänikirjojen kuvailuohje - Ulla, Anneli
Ulla korjannut pari esimerkkiä ja päivittänyt kustantajan nimen linjausta 11.11.
Muuta tarkistettavaa/päivitettävää
- RDA-tallennusalustoja - dvd Anneli, musa Ulla, muut Kiti - tilanne?
- BookWhere - Ohje on kokonaan uudistettava, kun Voyagerit poistuvat. Mikä on Alman suhde Bookwhereen? Tarvitaan! Koha-ohjeistusta ei tarvita, koska kuvailu tehdään Melindassa.
-Ulla päivittää Bookwhere-rulen Githubista, mutta ei lupaa uudistaa tätä linkin takana olevaa ohjetta
-Minna: Bookwhere ja muut usemarconiin liittyvät korjaukset työlistalla Melinda palveluissa alkuvuodesta 2020
- Ruotsinkielinen MARC 21 -formaatti
-esimerkit tarkistamatta (YSAstaYSOon korjaukset tehty)
-kevennyslinjausten vaikutukset?
-ISBD-piirteiden siivous?
4. Kiinteiden kenttien kysely - jatkotyöstö - tätä ei juuri ole ehditty käsitellä syksyllä - siirretty pitkin syksyä "seuraavaan kokoukseen"
Kiinteät kentät on kopioitu työryhmän alueelle Kiinteämittaiset kentät, jonne kommentoidaan korjaus/muutostarpeita.
Älä käytä eri väristä fonttia, vaan
-lisää huomio-hymiöitä esim. näin: Seuraavien merkkipaikkojen sisältö tulee automaattisesti 
Aleph ja Voyager-järjestelmissä → useimmissa kirjastojärjestelmissä.
-tai käytä kommetti-ruutua sivun alalaidassa (näkyy silloin kun sivu ei ole muokkaustilassa)
Ohjeisiin olisi hyvä saada
-selkeä ohje siitä, mikä on minimikoodaus. Mitkä koodit "pakollisia"?
-perusteluja käytölle tai miksi ei tarvitse käyttää
Työjako aineistoittain nykyisten ohjeiden tarkistukseen:
puheäänitteet, e-äänikirjat - Anneli
videotallenteet - Anneli, Anna → elokuvaryhmä jatkotyöstää
kartat - Kiti
jatkuvat julkaisut/jatkuvat verkkojulkaisut - Kiti
esineet (lautapelit) - Sini
elektroniset aineistot (pelit) - Anneli
musiikkiaineistojen ohjeet Muusalta Ulla: Muusa kävi läpi kiinteät kentät kokouksessa 7.11. Lisättiin 007-kenttään Blu-ray-äänilevyn ohjeistus. 008-koodeista monet voidaan ilmaista vaihtuvamittaisissa kentissä paremmin, esim. 008/18-19 musiikinlaji vastaa 655-genrekenttää. Muusa käy läpi vastaavuudet seuraavassa kokouksessa ja päivittää 008-ohjeet. Tällä hetkellä Muusan ja Kumean 007 ja 008 ovat samanlaiset - jatkossa voi miettiä miten tarkkaan Kumea tätä ohjeistaa, päivitys kahteen paikkaan vaivalloista.
Moniviestimet - ei ole ollut ohjeita kiinteistä kentistä, pienryhmä (Sini, Katri/Anneli ja Anna) valmistelee
-palataan tähän asiaan myöhemmin
5. Varastotietojen ohje - siirretty pitkin syksyä "seuraavaan kokoukseen"
KUMEA 20.3.2019: Kirjastojärjestelmien uudistuessa kirjastoilta on tullut toive varastotietueiden ohjeesta, erityisesti kiinteiden kenttien käytöstä. Ulla Ikäheimo käy formaattia ja kirjastojen omia ohjeita läpi ja tekee alustavan ohjeversion KUMEA:n toukokuun kokoukseen.
KUMEA 7.5.2019: Ulla esitteli alustavan ohjeversion, joka löytyy työryhmän sisäisillä sivuilla. Varastotietojen ohje Siellä nyt Fennica-ohje ja 7.6.2011 pidetyn Kumea-edeltäjän kokouksen päätöksiä.
Sovittiin, että seuraavaan kokoukseen mennessä työryhmän jäsenet tutkivat ohjeluonnosta ja vertaavat ohjeita oman organisaation käytäntöihin.
-onko käytössä 9-alkuisia kenttiä? mitä ja mihin käytetään? - mukaan ohjeeseen.
Alman varastotietueet kuten Voyagerissa, Kohaan piti tehdä varastotietueominaisuus alusta asti. Kansalliskirjastoon perustettu varastotietueohjetyöryhmä, joka pitänyt ensimmäisen kokouksensa 2.10. Kansalliskirjaston varastotietueohje lokakuulta 2019 Kumean katsottavaksi ja muokattavaksi
→ verrattava vanhaan ohjeeseen Varastotietojen ohje ja siltä pohjalta tehdään KUMEAn ohje
X. Kirjastojen kysymyksiä
1) Kysymys: Konsolipelien teoksen ensisijaisen nimekkeen valinta?
Darksiders II Deathinitive edition Nintendo Switch (9120080074201 Melinda-ID 016606785)
Mikä pitäisi käsittää konsolipelin ensisijaiseksi nimekkeeksi/teokseksi? Saimme yllämainitun konsolipelin kuvailutiedot Kirjastopalvelusta. Siinä Deathinitive edition oli laitettu kenttään 250, kuten varmasti aivan oikein onkin, eikä kuvailussa muutenkaan ole tarvetta lisätä tai korjata mitään. Mutta jos tietueelle lisäisi 130-kentän, niin minkälainen se olisi? Vaikka Wikipediassa (ks. alla) oli eri versiot tavallaan selkeästi selitetty, peliummikolle kuvailijalle se ei vielä riittänyt.
130 0# ‡a Darksiders II (videopeli : 2012) - Vuoden 2012 peli on ensisijainen teos ja vuoden 2015 ”enhanced/remastered version” ja vuoden 2019 Nintendo Switch ovat sen versioita.
vai
130 0# ‡a Darksiders II, deathnitive edition (videopeli : 2015) - Vuoden 2015 editio on eri peli, siis uusi teos?
vai
130 0# ‡a Darksiders II, deathnitive edition (videopeli : 2019) - Ensimmäinen Nintendo Switch -versio (ported). Miten erilaiseksi eri pelikonsoli saman pelin tekee?
Darksiders II (2012)
Main article: Darksiders II
The second installment in the franchise set parallel with the first game, Darksiders II was released in 2012 for Microsoft Windows, PlayStation 3, Wii U, and Xbox 360, this time with the protagonist as Death, the second of the Four Horsemen of the Apocalypse. Believing his brother War is innocent in his crimes, Death sets out to erase the crime War was blamed for as well as to try to resurrect mankind. An enhanced version, titled Darksiders II: The Deathinitive Edition, was released on October 27, 2015 for PlayStation 4 and Xbox One, and on November 5 for Microsoft Windows. A Nintendo Switch version was released on September 26, 2019. It was published by Nordic Games, who had acquired the rights to the Darksiders franchise following the bankruptcy of THQ.
Main article: Darksiders II: A remastered version, titled Darksiders II: Deathinitive Edition, was published by Nordic Games for the PlayStation 4, Xbox One and Microsoft Windows in 2015, and ported to the Nintendo Switch in 2019.
VASTAUS Minna: muokkaa vastaus julkaisukuntoon (sisältö ok)
Yksiselitteistä vastausta ei voi antaa, vaan kuvailu riippuu aineistosta.
Teoksen ensisijainen nimeke on ydinelementti ja merkitään MARC 21 –formaatissa kenttä 130/240. Teoksen ensisijainen nimeke voidaan jättää merkitsemättä, jos teos on alkukielellä ja teoksen ensisijainen nimeke kentässä 130/240 olisi sama kuin päänimeke 245‡a-osakentässä. Siksi pelien kuvailussa ei yleensä käytetä 130-kenttää.
Teoksen ensisijainen nimeke merkitään konsolipeleissä:
-kun kuvailtavan manifestaation nimeke on eri kuin alkuperäisen teoksen (peli on julkaistu aiemmin eri nimellä)
-kun on olemassa samannimisiä teoksia (esim. samanniminen elokuva ja peli, kuten Cars 3) tai samalla tekijällä useita samannimisiä teoksia, jotka pitää erottaa toisistaan (esim. Sofi Oksanen on kirjoittanut Puhdistus-nimisen näytelmän ja romaanin) -> näissä tapauksissa eri teosten erottelemiseen käytetään määreitä (muototermi, vuosi jne.)
OLACin ohjeen mukaan editiot voivat olla joko osa nimekettä tai puhtaasti painosmerkintöjä, jolloin ne tallennetaan 250-kenttään. Päänimeke ei aina yksin riitä erottamaan peliä muista samannimisistä, tällöin editio voidaan tallentaa päänimekkeen yhteyteen. Pääsääntöisesti ja epävarmoissa tapauksissa painosmerkinnöt tallennetaan 250-kenttään.
Teos on tässä tapauksessa on Darksiders II. Kaikki eri konsoleille tehdyt versiot sisältävät saman teoksen ja myös editiot voi tulkita saman teoksen ekspressioiksi. Koska tässä tapauksessa 130-kenttä on sama kuin 245|a, niin 130-kenttä jätetään merkitsemättä (myös OLACin ohjeessa on näin). Jos teoksen ensisijaista nimekettä tarvitaan esim. suhdeviittauksiin, käytetään muotoa ”Darksiders II”.
Jos olisi useita ”Darksiders II”- teoksia, erottelevana tekijänä käytettäisiin ensisijaisesti muototermiä ”videopeli” ja jos olisi useita samannimisiä samana vuonna ilmestyneitä videopelejä, sitten lisättäisiin mukaan myös vuosi. Videotallenteiden kuvailussa on Suomessa sovittu, että merkitään aina muototermi ja vuosi, mutta se ei koske konsolipelejä.
Vaihtoehto: Jos manifestaation nimekkeeksi 245|a-kenttään olisi valittu Darksiders II: Deathnitive edition, niin silloin 130-kenttään pitäisi merkitä teoksen ensisijainen nimeke eli 130 0# ‡a Darksiders II (siis ilman lisämääreitä), koska silloin 245|a ≠ 130|a.
2) Kysymys:
Tarvittaisiin selkeitä ohjeita osakenttä l:n käytöstä käännösteoksissa kentissä 7xx- ja 8xx. Milloin käytetään / milloin ei + miksi.
VASTAUS Kiti/Minna/Ville
3) Kysymys:
Hei,
(muistio KUMEAn kokouksesta 6.11.) kohta Kirjastojen kysymykset 2. Linkki sovellusohjeen kohtaan 800-kenttä. Siellä on esimerkki:
800 1# ‡a Cast, P. C. ‡t House of night ; ‡v 12, ‡l suomi.
Eihän tähänkään kuulu osakenttä l ja kieliversio?
Anneli
VH: tähän liittyen:
Olisin liittänyt alla olevan viime pöytäkirjasta sovellusohjeeseen 700-kentän ohjeisiin jonnekin kohdan ”4) Suhteiden ilmaiseminen muihin teoksiin tai ekspressioihin” alle:
Jos romaanit ja niiden jatko-osat eivät muodosta sarjaa, niin tieto teosten välisestä suhteesta tallennetaan 700-kenttään teosviittauksena. Teosviittauksissa ei käytetä osakenttää ‡l. Suomessa käytäntö on, että ekspressioiden välisiä suhteita ei merkitä. Tieto käännösten välisestä suhteesta merkitään huomautusalueelle 500-kenttään. Tietoja edeltävän osan ekspressiosta ei merkitä 700- tai 740-kenttiin.
Esimerkki
100 1 ‡a Bjørk, Samuel, ‡e kirjoittaja. ‡0 (FIN11)000163301
240 10 ‡a Gutten som elsket rådyr, ‡l suomi
245 10 ‡a Poika pimeästä / ‡c Samuel Bjørk ; suomentanut Päivi Kivelä.
500 ‡a Jatkoa teokselle: Yölintu.
Käytetään sanaa "teos" synonyyminä "julkaisulle", tässä ei kyseessä RDA-termi "teos"
700 1 ‡i Itsenäinen jatko-osa teokselle: ‡a Bjørk, Samuel. ‡t Uglen.
huom! ei osakenttää ‡l, koska kyseessä on teosten välinen suhde
MUTTA: siellä on jo esimerkki:
245 00 ‡a Valtaa ja oikeutta : ‡b kuvallisten symbolien voima / ‡c toimittaja: Virpi Harju ; käännökset: Käännös-Aazet Oy = Makt och rätt : visuella symbolers kraft / redaktör: Virpi Harju ; översättning: Käännös-Aazet Oy.
730 0# ‡i Jatkoa teokselle: ‡a Oikeuden näyttämöt.
Joka tuntuu vähän yhteensopimattomalta uuden ohjeen kanssa. Varsinkin, kun fraasia ’jatkoa teokselle’ ei löydy RDA:sta tai metatietosanastosta. Näistä varmaan keskusteltiin – muistaako joku että mitä?
VASTAUS VVV Kiti/Minna/Ville
4) Kysymys:
Hei!
Toivoisin Videotallenteiden RDA-ohjeisiin tarkempia ohjeita ikärajamerkinnöistä.
Annoin KAVI:lle palautetta DVD:stä Guard of Auschwitz (2018). Videolevyn kotelossa oli ikäraja K16, mutta elokuvaa ei löytynyt ikarajat.fi:n listoilta. Varmistelin samalla, haluavatko he meidän ilmoittavan tämän kaltaisista tapauksista. Sain tällaisen vastauksen:
Kuvaohjelmalaissa säädetään velvollisuuksista ilmoittaa kuvaohjelma IKLU:un, eli tässä tapauksessa tallenteen myyjällä olisi ollut velvollisuus ilmoittaa ko. elokuva luetteloon. Tämän asian selvittäminen on meille toinen tehtävä tässä asiassa.
Asian tekee hiukan hankalaksi kuitenkin se, että myös te kirjastona olette kuvaohjelman tarjoaja. Kirjasto(kaan) ei saa tarjota luokittelemattomia kuvaohjelmia yleisölle. Sen vuoksi onkin syytä aina tarkistaa meidän järjestelmästämme se, onko ohjelmaa luokiteltu vai ei, ennen sen tarjoamista lainattavaksi. Näin oletkin toiminut. Sen jälkeen kun selvisi, ettei ohjelmaa ole ilmoitettu järjestelmäämme, eli sitä ei ole luokiteltu, ei sitä saanut tarjota edelleen yleisölle katseltavaksi. Tässä mielessä tallenteeseen tehdyt merkinnät ovat toissijaisia, vaikka nekin täytyy tallenteesta löytyä.
Videotallenteiden RDA-ohjeissa lukee näin:
Ikärajojen tarkastus: ikärajat voi käydä tarkastamassa Internetistä sivulta Ikärajat.fi. Jos siellä ei ole tarkastettua ikärajaa, laitetaan kotelon irtopäällyksessä näkyvä ikäraja korjattuna vastaamaan nykyisiä ikärajavaatimuksia.
Siitä saa sen käsityksen, että kuvailija voisi tyytyä kotelon ikärajaan silloin, jos Kavin antamaa ikärajaa ei löydy ikarajat.fi:stä. Mikä Kavin ylläolevan vastauksen perusteella on väärin.
Vanhat ennen 2012 julkaistut, joista ei mitään uusintajulkaisua ole tehty sen jälkeen ovat tietysti asia erikseen.
Ystävällisin terveisin, Katri Syrjälä
VASTAUS Lähtökohtaisesti videotallenteiden myyjät/jakajat (myös kirjastot) ovat vastuussa siitä että tallenteissa on ikärajat lain mukaisesti. Tarkennamme videotallenteiden kuvailuohjetta.
5) Kysymys:
Markkinoille on tullut jonkin verran kirjoja, joissa on QR-koodi tai muu tieto, että mobiililaitteille on ladattavissa kirjaan liittyvä lisätyn todellisuuden (AR, augmented reality) sovellus (esim. Miina ja Manu -älysatukirjat), tai joihin sovellus on julkaistu vasta jälkikäteen (Mur, eli karhu). Miten tähän lisäominaisuuteen kannattaisi suhtautua kuvailussa? Tavallaan kyseessä on ”liite”, lisäominaisuus painetun teoksen lukemiseen ja/tai kuuntelemiseen. Tietueilla on ollut erityyppisiä huomautuksia QR-koodeista tai linkeistä, nimeltä mainituista sovelluksista tai yleispätevä/ympäripyöreä fraasi ”Lisämateriaalia saatavana verkosta.” Metatietosanastossa on joukko huomautusfraaseja, mutta ne eivät kuitenkaan palvele tiedonhakijaa, joka haluasi lainata esimerkiksi kirjastonsa kaiken lastenkirjallisuuden, johon liittyy AR-sovellus (vrt. haluaa lainata vain moniviestin-satukirjoja, jotka voi etsiä aineistolajin avulla), mutta ei halua esim. niitä, joissa verkon lisämateriaali on vaikkapa videokuvaa internet-sivulla (esim. Hertta-kuvakirjat). Tarkasti ottaen lisätty todellisuus ei näissä lastenkirjatapauksissa ole teoksen aihe vaan tallenteen (lisä)ominaisuus, mutta voisiko silti ajatella asiasanaa lisätty todellisuus näille tietueille hakemisen helpottamiseksi?
VASTAUS Kumea on vastannut tähän aiemmin (toukokuu 2018) näin:
Mikäli ohjelmaan pääsee käsiksi ilman koodia sen voi laittaa linkkikentäksi, muutoin huomautuskenttään merkitään tietoa ohjelmasta ja sisällöstä. Metatietosanasto-työryhmä miettii sopivaa fraasia "täydennettyä todellisuutta" (tai lisättyä todellisuutta) sisältäville aineistoille. Koska kyse on lisäsisällöstä, sitä koskevia ominaisuuksia ei kuvailla 336-338 kentissä.(etsi vastaus muistosta)
Metatietosanastossa käytetty fraasit: Julkaisussa linkki AR-sisältöön, Julkaisussa QR-koodi, Julkaisussa linkki mobiilaitteessa ladattavasta sovelluksesta. Sanastoon voi myös ilmoittaa uusia fraaseja.
Asiasanaan liityvä kysymys kuuluu sisällönkuvailuryhmälle. (Anna: lähetä Siskulle tämä + vastaa Saijamarille)
6) Kysymys:
VASTAUS VVV