Finna Luokkahuone

Finna Luokkahuoneen tavoite

Finna Luokkahuone on mahdollisuus tarjoaa Finna-organisaatioille mahdollisuuden koostaa Finna.fi:stä löytyvistä aineistoista kuratoituja aineistokokonaisuuksia peruskoulu- ja lukio-opetukseen. Aineistokokonaisuuksien avulla tietoa Finnassa olevista aineistoista ja organisaatioiden asiantuntijuutta voidaan viedä koulujen käyttöön. Samalla Finna Luokkahuoneen tarkoituksena on tutustuttaa opettajat ja oppilaat Finnaan hakupalveluna.

Kannustamme eri organisaatioiden väliseen yhteistyöhön, jos aiheeseen liittyvää kiinnostavaa aineistoa löytyy monelta taholta. Jos haluat käyttää toisen organisaation aineistoja kokoamassasi aineistopaketissa, ota suoraan yhteyttä kyseiseen organisaatioon. Mikäli useampi organisaatio koostaa aineistopaketin yhdessä, on alussa tarpeen määritellä, kenellä on vastuu aineistopaketin päivittämisestä ja ylläpitämisestä aineistopaketin kokoamisen jälkeen.

Tutustukaa alla olevaan ohjeistukseen aineistopakettien kokoamisesta. Laittakaa myös sähköpostia Finnaan ([email protected]), kun olette aloittamassa aineistopaketin kokoamisen tai teillä herää kysymyksiä Luokkahuoneeseen liittyen.

Aineistopaketin luominen Finna Luokkahuoneeseen

Aineistopaketin kokoamisessa on syytä huomioida neljä osa-aluetta heti työskentelyn alusta alkaen:

• a) Teeman valitseminen
• b) Aineistopaketin kokoaminen Finna.fi:ssä
• c) Aineistosta oppimateriaaliksi (sitominen opetussuunnitelmaan ja aineiston kuvailu kuvaileminen suosikkitoiminnolla) Kommentti: Kuvailu = luettelointi
• d) Resurssointi (ajankäyttö ja käännökset)

a) Teeman valitseminen

• On hyvä pohtia ja tutkia, millaisia aineistoja organisaatiolta löytyy Finna.fi:stä ja millaisia teemakokonaisuuksia aineistoista voi rakentaa. Tärkeää on pohtia myös aineistopaketin tulokulmaa, sillä aiheesta voi olla rajatusti digitoitua aineistoa. Rajatusta aineistosta koostettu kokonaisuus voi kuitenkin olla oppimisen kannalta hyvin kiinnostava, jos se herättää pohtimaan, mitä aineisto kertoo ja mitä se jättää kertomatta. Näitä seikkoja on hyvä tuoda esiin aineistopaketin kuvauksessa ja aineistojen muistiinpanoissa.
• Teeman pohtimisessa voi hyödyntää suoraan myös opetussuunnitelmaa. Ks. esimerkki historian opetussuunnitelmasta.
• Keräämme toiveita teemoista myös opettajilta. Voit kysyä suoraan ehdotusta Finnasta.
• Hyödyntäkää teeman pohtimisessa myös kontaktejanne kouluihin ja opettajiin. Työskentelyn alkuun sovittu tapaaminen opettajan kanssa voi helpottaa ja nopeuttaa teeman valintaa, sen rajaamista ja sitomista opetussuunnitelmaan. Olemme myös Finnassa aloittamassa oppilaitosyhteistyötä eri alojen opettajaopiskelijoiden kanssa. Mikäli toivot tukea teemojen ja pedagogisten näkökulmien pohdintaan, ota yhteyttä Finnaan.

b) Aineistopaketin kokoaminen Finna.fi:ssä

Aineistopaketti kootaan suosikkilistalle Finna.fi:sta löytyvistä aineistoista:

• Luodaksesi suosikkilistoja, kirjaudu sisään Finna.fi:hin tai luo uusi Finna-tunnus. Kannattaa pohtia, olisiko organisaation hyödyllistä luoda yhteinen Finna-tunnus, jolloin useampi ihminen voi luoda ja työstää Luokkahuoneen aineistopaketteja yhteisellä tilillä.

  • Finnan hakutoiminnon käytöstä löytyy ohjevideo Finnan youtubesta. Suosikkitoiminnon käytöstä löytyy tunnin mittainen koulutustallenne, jossa kerrotaan lyhyesti myös aineistojen hakemisesta. Suosikkilistan käytöstä löytyy myös ohje.

  • Oman organisaation aineistoja voi tarkastella valitsemalla sen Finna.fi:n hakutulossivulla Organisaatio-rajaimen avulla. Kommentti: tän voisi muotoilla selkeämmäksi
    

Aineistojen valinta:

• Aineistojen valinnassa tulee keskittyä CC-lisenssoituihin aineistoihin, sillä yhtenäiset merkinnät auttavat käyttäjää. CC-lisenssoitujen aineistojen käyttöön löytyy Finna Luokkahuoneesta ohjeita ja ohjevideo. CC-lisenssit aineistojen yhteydessä ovat tärkeitä myös siksi, että vuonna 2020 Finnaan tulee löydettäväksi oppimateriaaleja Avointen oppimateriaalien palvelusta. Ilman CC-lisenssejä olevat aineistot jäävät lyhytikäisiksi, kun Finnan ja Avointen oppimateriaalien palvelun yhteistyötä tiivistetään.
  

• Aineistojen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota, jotta aineistojen käyttö opetuksessa on sujuvaa (esim. kuvanlaatu, kuvakoko, vesileimattomuus). Kommentti: vesileimattomuus on vähän tulenarka aisa, mutta oppimateriaaleissa ei niitä kyllä voi olla, joten siksi musta tässä voi sanoa näin.
  

• Kokonaisuus on helpompi saada yhtenäiseksi pienemmällä määrällä aineistoa. Rajaa siis näkökulma aiheeseen tarkasti. Suosikkilistan kokoamisen alussa on tärkeää miettiä, millaisen tarinan poimittujen aineistojen avulla voi koostaa. Aineistojen määrä aineistopaketissa kasvaa helposti suureksi. Määrän rajaamista helpottaa, kun kirjaa jokaisen aineiston kohdalla ylös, millaisen näkökulman kyseinen aineisto aiheeseen avaa. Usean kiinnostavan näkökulman esille nostaminen mahdollistuu erinomaisesti jo alle 10 aineistolla ja suositusmäärä on noin 10-30 aineistoa per aineistopaketti.

c) Aineistosta oppimateriaaliksi

Aineistopaketista tulee oppimateriaali, kun se sisältää mahdollisuuden uusien näkökulmien oivaltamiseen, pohtimiseen ja oppimiseen. Seuraavat asiat on hyvä pitää mielessä ja tuoda niitä aineistopaketissa esiin:

• Tavoite: Aineistopaketilla tulee olla määriteltynä oppimiseen liittyvä tavoite. Mitä aineistopakettiin tutustumalla voi oppia?
• Näkökulma: Millaisen näkökulman aineistopaketti valittuun aiheeseen tarjoaa?
• Kysymykset ja vastaukset: Millaisia kysymyksiä aineistopaketti voi herättää ja löytyykö paketista näihin kysymyksiin vastauksia?

Aiheen sitominen opetussuunnitelmaan

Aineistopaketti tulee sitoa Opetussuunnitelman perusteisiin. Löydät ne kattavasti ePerusteista. (ks. Perusopetuksen opetussuunitelman perusteet 2014, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015). Kirjaa ylös:

• Oppiaineet, joissa oppimateriaalia voi hyödyntää
• Oppiaineiden sisältöalueet (peruskoulu) ja/tai kurssit (lukio)
• Tavoite: Kirjaa ylös muutamalla virkkeellä, mitä on tarkoitus oppia? (Hyödynnä Perusopetuksen tehtävä ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sekä Oppiainekohtaisia tehtäviä ja tavoitteita)
• (Tilanteen mukaan voit kirjata ylös myös oppiainekohtaiset tavoitteet)
• Ks. Kohderyhmät esim. aineistopaketista Bernhard Åströmin elämää 1900-luvun alun Suomessa

Aineiston kuvailu suosikkitoiminnolla

• Keksi aineistopaketille kutsuva ja kuvaava, mutta samalla ytimekäs otsikko (= suosikkilistan kuvaus) Kommentti: tuleeko tähän jotain havainnollistavia kuvia avuksi? Tämä kohta vaikea ymmärtää ilman niitä, samoin seuraava.
• Aiheen kuvaus rakennetaan suosikkilistan kuvaukseen, joka sisältää seuraavat tiedot:
  
  • Aineistopaketin vastuuorganisaatio
  • Millaisista aineistoista paketti koostuu (aineistotyypit). Miksi juuri nämä kyseiset aineistot on valittu?
  • Näkökulma/näkökulmia: mistä näkökulmasta aineistopakettia ja sen aihetta kannattaisi kouluissa lähestyä?
  • Tarjoa sen verran lisätietoa, että oppija pääsee aiheeseen kiinni. Ks. esim. 1900-luvun alun siirtolaisuus valtamerten yli
    

• Aineistojen kuvaus
  • Kuvaile aineisto aineistokohtaisten muistiinpanojen avulla. Muistiinpanojen avulla voi avata aineistojen kontekstia. (Esim. valokuvat: Miten kuva liittyy tarkasteltavaan aiheeseen? Mitä kuvasta kenties puuttuu? Kuka kuvan on ottanut? Missä kontekstissa kuva on otettu ja mihin tarkoitukseen?)
  • Aineistojen muistiinpanoihin voi myös lisätä pohdintaa herätteleviä kysymyksiä, joita opettaja voi hyödyntää aiheen opettamisessa tai joita aineistoon tutustuva oppilas voi itse löytää.
    
  • Kts. esim. Saamelaismuseo Siidan Kolttasaamelaisten historiaa -käsittelevän aineistopaketin muistiinpanoja
• Aineistokokonaisuuteen ei tule lisätä muille sivustoille vieviä linkkejä. Suosikkilistan kuvauksessa ja muistiinpanoissa tarjotun tiedon tulee tarjota aiheesta riittävästi tietoa. Muistiinpanokentissä voi kuitenkin esimerkiksi ohjeistaa hakemaan vastaavaa aineistoa sopivalla hakusanalla Finnasta tai pyytää vertailemaan kahta erilaista aineistoa toisiinsa.

d) Resurssointi

Ajankäyttö

• Aineistopaketin kokoaminen
  • Pilotissa mukana olleet organisaatiot kertoivat, että aineistopaketin kokoaminen vie aikaa muutaman työpäivän. Aiheen ja näkökulman rajaaminen rajaa samalla myös ajankäyttöä.
• Aineistopaketin ylläpitäminen
  • On syytä pohtia, kuka organisaatiossa aineistopaketin sisältöä tarvittaessa päivittää. Aineistojen ja niihin liittyvän tiedon päivittäminen voi olla aika ajoin tarpeellista. Aineistopaketista saattaa esimerkiksi tulla palautetta tai ehdotuksia, jonka pohjalta on tarpeen tehdä muutoksia.

Käännökset

• Kun aineistopaketti kootaan, tulee organisaation huolehtia myös sisällön kääntämisestä toiselle kotimaiselle kielelle. Käytännössä tämä tarkoittaa aineistopaketin otsikon, kuvauksen, opetussuunnitelmatietojen, tavoitteen ja aineistojen muistiinpanojen kääntämistä. Mikäli ainestoissa tarkastellaan tekstiaineistoa, voi muistiinpanojen kääntämistä harkita aineistokohtaisesti.
• Luokkahuoneeseen toinen kieliversio tuodaan omana suosikkilistanaan. Organisaation tulee tehdä kopio alkuperäisestä suosikkilistasta, johon liittää kääntämänsä tekstit.
• Kun organisaatio tekee aineistopakettiin muutoksia suosikkitoiminnon kautta, tulee muutokset tehdä vastaavasti molempiin kieliversioihin.