You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 8 Next »

Finna Luokkahuoneen tavoite

Finna Luokkahuone on mahdollisuus Finna-organisaatioille koostaa Finna.fi:stä löytyvästä aineistoista kuratoituja aineistokokonaisuuksia peruskoulu- ja lukio-opetukseen. Aineistokokonaisuuksien avulla tietoa Finnassa olevista aineistoista ja organisaatioiden asiantuntijuutta voidaan viedä koulujen käyttöön. Samalla Finna Luokkahuoneen tarkoituksena on myös tutustuttaa opettajat ja oppilaat Finnaan hakupalveluna.

Kannustamme yhteistyöhön eri organisaation välillä, jos aiheeseen liittyyvää kiinnostavaa aineistoa löytyy monelta taholta. Jos haluat käyttää toisen organisaation aineistoja kokoamassasi aineistopaketissa, ota suoraan yhteyttä kyseiseen organisaatioon. Jos useampi organisaation koostaa aineistopaketin yhdessä, on alussa tarpeen määritellä, mikä organisaatio on vastuussa aineistopaketin päivittämisestä ja ylläpitämisestä aineistopaketin kokoamisen jälkeen.

Kun organisaationne on kiinnostunut aineistopaketin kokoamisesta, tutustukaa alla olevaan ohjeistukseen. Laittakaa lisäksi sähköpostia Finnaan ([email protected]), kun olette aloittamassa aineistopaketin kokoamisen tai jos teillä herää kysymyksiä Luokkahuoneeseen liittyen.

Aineistopaketin kokoaminen

Aineistopaketin kokoamisessa on syytä huomioida neljä osa-aluetta heti työskentelyn alusta alkaen:

  • a) Teeman valitseminen
  • b) Aineistopaketin kokoaminen Finna.fi:ssä
  • c) Aineistosta oppimateriaaliksi (sitominen opetussuunnitelmaan ja aineiston kuvailu suosikkitoiminnolla)
  • d) Resurssointi (ajankäyttö ja käännökset)

a) Teeman valitseminen

  • On hyvä pohtia ja tutkia, millaisia aineistoja organisaatiolta löytyy Finna.fi:stä ja millaisia teemakokonaisuuksia aineistosta voi rakentaa. Yhtä tärkeää kuin teeman paikantaminen, on tulokulman pohtiminen, sillä aiheesta voi olla rajatusti digitoitua aineistoa. Rajatusta aineistosta koostettu kokonaisuus voi kuitenkin olla oppimisen kannalta hyvin kiinnostava, jos se herättää pohtimaan, mitä aineisto kertoo ja mitä se jättää kertomatta. Näitä seikkoja on hyvä tuoda esiin aineistopaketin kuvauksessa ja aineistojen muistiinpanoissa.
  • Teeman pohtimisessa voi suoraan hyödyntää myös opetussuunnitelmaa. Ks. esimerkki historian opetussuunnitelmasta.
  • Keräämme toiveita teemoista myös opettajilta, voit kysyä suoraan ehdotusta Finnasta.
  • Hyödyntäkää teeman pohtimisessa myös kontaktejanne kouluihin ja opettajiin. Tapaaminen opettajan kanssa työskentelyn alussa voi helpottaa ja nopeuttaa teeman valintaa, sen rajaamista ja sitomista opetussuunnitelmaan. Olemme myös aloittamassa Finnassa oppilaitosyhteistyötä eri alojen opettajaopiskelijoiden kanssa. Mikäli toivot tukea teemojen ja pedagogisten näkökulmien pohdintaan, ota yhteyttä Finnaan.

b) Aineistopaketin kokoaminen Finna.fi:ssä

Aineistopaketti kootaan suosikkilistalle Finna.fi:sta löytyvistä aineistoista:

  • Luodaksesi suosikkilistoja, kirjaudu sisään Finna.fi:hin tai luo uusi Finna-tunnus. Kannattaa pohtia, onko hyödyllistä luoda organisaation yhteinen Finna-tunnus, jolloin useampi ihminen voi luoda ja työstää Luokkahuoneen aineistopaketteja yhteisellä tilillä.
    • Finnan hakutoiminnon käytöstä löytyy ohjevideo Finnan youtubesta. Suosikkitoiminnon käytöstä löytyy tunnin mittainen koulutustallenne, jossa kerrotaan lyhyesti myös aineistojen hakemisesta. Suosikkilistasta löytyy myös ohje. (linkit)

    • Oman organisaation aineistoja voi tarkastella valitsemalla sen Finna.fi:n hakutulossivulla Organisaatio rajaimen avulla.

Aineistojen valinta:

  • Aineistojen valinnassa tulee keskittyä CC-lisenssoituihin aineistoihin. CC-lisenssoitujen aineistojen käyttöön löytyy Finna Luokkahuoneesta ohjeita ja ohjevideo ja yhtenäiset merkinnät auttavat käyttäjää. CC-lisenssit aineistojen yhteydessä ovat tärkeitä myös sen vuoksi, että vuonna 2020 Finnaan tulee löydettäväksi oppimateriaaleja Avointen oppimateriaalien palvelusta. Ilman CC-lisenssejä olevat aineistot jäävät lyhytikäiseksi kun Finnan ja Avointen oppimateriaalien palvelun yhteistyötä tiivistetään.
  • Aineistojen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota, jotta aineistojen käyttö opetuksessa on sujuvaa (esim. kuvanlaatu, kuvakoko, vesileimat).

  • Pienemmällä määrällä aineistoa, on kokonaisuus helpompi saada yhtenäiseksi. Rajaa siis näkökulma aiheeseen tarkasti. Kun suosikkilistaa alkaa koota, kannattaa miettiä, millaisen tarinan poimittujen aineistojen avulla voi koostaa. Aineistojen määrä aineistopaketissa kasvaa helposti suureksi. Määrän rajaamisesta helpottaa, kun kirjaa jokaisen aineiston kohdalla ylös, millaisen näkökulman kyseinen aineisto aiheeseen avaa. Monen kiinnostavan näkökulman esiin tuominen mahdollistuu erinomaisesti jo alle 10 aineistolla ja suositusmäärä on n. 10-30 aineistoa per aineistopaketti.

c) Aineistosta oppimateriaaliksi

Aineistopaketista tulee oppimateriaali, kun se sisältää mahdollisuuden uusien näkökulmien oivaltamiseen, pohtimiseen ja oppimiseen. On hyvä pitää mielessä seuraavat asiat ja tuoda niitä aineistopaketissa esiin:

  • Tavoite: Aineistopaketilla tulee olla määriteltynä oppimiseen liittyvä tavoite. Mitä aineistopakettiin tutustumalla on voi oppia?
  • Näkökulma: Millaisen näkökulman aineistopaketti valittuun aiheeseen tarjoaa?
  • Kysymykset ja vastaukset: Millaisia kysymyksiä aineistopaketti voi herättää ja löytyykö paketista näihin kysymyksiin vastauksia.

Aiheen sitominen opetussuunnitelmaan

Aineistopaketti pitää sitoa Opetussuunnitelman perusteisiin, jotka löytyvät kattavasti ePerusteista. (ks. Perusopetuksen opetussuunitelman perusteet 2014, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015) Kirjaa ylös:

Aineiston kuvailu suosikkitoiminnolla

  • Keksi aineistopaketille kutsuva ja kuvaava, mutta samalla ytimekäs otsikko (= suosikkilistan kuvaus)
  • Aiheen kuvaus rakennetaan suosikkilistan kuvaukseen, joka sisältää seuraavat tiedot:
    • Aineistopaketin vastuuorganisaatio
    • Millaisista aineistoista paketti koostuu (aineistotyypit) Miksi juuri nämä kyseiset aineistot on valittu?
    • Näkökulma/näkökulmia, mistä näkökulmasta aineistopakettia ja sen aihetta kannattaisi kouluissa lähestyä?
    • Tarjoa sen verran lisätietoa, että oppija pääsee aiheeseen kiinni. Ks. esim. 1900-luvun alun siirtolaisuus valtamerten yli
  • Aineistojen kuvaus
    • Kuvaile aineisto aineistokohtaisten muistiinpanojen avulla. Muistiinpanojen avulla voi avata aineistojen kontekstia. (Esim. kuvat: Miten kuva liittyy tarkasteltavaan aiheeseen? Mitä kuvasta kenties puuttuu? Kuka kuvan on ottanut? Missä kontekstissa kuva on otettu ja mihin tarkoitukseen?)
    • Aineistojen muistiinpanoihin voi myös lisätä pohdintaa herätteleviä kysymyksiä, joita opettaja voi hyödyntää aiheen opettamisessa tai joita aineistoon tutustuva oppilas voi itse löytää.
    • Kts. esim. Saamelaismuseo Siidan Kolttasaamelaisten historiaa -käsittelevän aineistopaketin muistiinpanoja
    • Aineistokokonaisuuteen ei lisätä muille sivustoille vieviä linkkejä. Suosikkilistan kuvauksessa ja muistiinpanoissa tarjotun tiedon tulee tarjota aiheesta riittävästi tietoa. Muistiinpanokentissä voi kuitenkin esimerkiksi ohjeistaa hakemaan vastaavaa aineistoa sopivalla hakusanalla Finnasta tai pyytää vertailemaan kahta erilaista aineistoa toisiinsa.

d) Resurssointi

Ajankäyttö

  • Aineistopaketin kokoaminen
    • Pilotissa mukana olleet organisaatiot kertoivat, että aineistopaketin kokoamiseen meni aikaa muutama työpäivä. Aiheen ja näkökulman rajaaminen rajaa samalla myös ajankäyttöä.
  • Aineistopaketin ylläpitäminen
    • On syytä miettiä, kuka organisaatiossa aineistopaketin sisältöä tarvittaessa päivittää. Aineistojen ja niihin liittyvän tiedon päivittäminen voi olla aika ajoin tarpeellista. Aineistopaketista saattaa esimerkiksi tulla palautetta tai ehdotuksia, jonka pohjalta on tarpeen tehdä muutoksia.

Käännökset

  • Kun aineistopaketti tehdään, tulee organisaation huolehtia myös sisällön kääntämisestä toiselle kotimaiselle kielelle. Käytännössä tämä tarkoittaa aineistopaketin otsikon, kuvauksen, opetussuunnitelmatietojen, tavoitteen ja aineistojen muistiinpanojen kääntämistä. Mikäli ainestoissa tarkastellaan tekstiaineistoa, voi muistiinpanojen kääntämistä harkita aineistokohtaisesti.
  • Luokkahuoneeseen toinen kieliversio tuodaan omana suosikkilistanaan. Organisaatio tekee alkuperäisestä suosikkilistastasta kopion, johon liittää käännättämänsä tekstit.
  • Kun organisaatio tekee aineistopakettiin muutoksia suosikkitoiminnon kautta, täytyy muutokset tehdä vastaavasti molempiin kieliversioihin.
  • No labels