SISÄLLYS
KOODIT eli KIINTEÄMITTAISET KENTÄT
Leader
Tietueen taso
- Kansallisbibiografian taso (täydellinen taso) = # (tyhjämerkki)
- Taso merkitään sisällönkuvailtuun tietueeseen
008
- Sama aineisto voi saada useita koodeja. Esim. jos kirja saa sekä UDK-luokan 929 että kaunon luokan, kenttään 008 valitaan sekä elämäkertakoodi että kirjallisuuslajikoodi.
Julkaisun kohderyhmä
- Selkokirjakoodi voittaa aina muut kohderyhmäkoodit.
- Jos kirja ei saa mitään alla olevista koodeista, koodin paikalle tulee tyhjä (= tuntematon tai ei eritelty).
Kouluaste:
a = esikoulutason koulukirja
b = ala-astetason koulukirja
c = yläastetason koulukirja
d = lukiotason koulukirja
- Kustantajan käyttämä merkintä K tai P ei välttämättä tarkoita että kyse on kansallisbibliografian määritelmän mukaisesta oppikirjasta.
- Jos koulukirja on tarkoitettu useammalle kuin yhdelle kouluasteelle, merkitään ensisijainen aste, tai jos mikään aste ei ole ensisijainen, merkitään ylin. Kohderyhmää voi kuvata tarkemmin kentissä 385 ja 521.
- Opettajan oppaat ja muu lisämateriaali saavat saman koodin kuin vastaavat oppilaiden kirjat.
- Aapiset saavat koodin a tai b, poikkeuksena alle kouluikäisille tarkoitetut aapiset saavat lastenkirjallisuuden koodin j ja UDK-luokkalisäluvun (024.7).
- UDK-lisäluvun (07) saavat vain kirjat, jotka saavat myös koulukirjakoodin.
- Aikaisemmin käytetty koulukirjakoodi k on konvertoitu koodiksi c. Ennen v. 1995 koodin saivat myös ammatilliseen koulutukseen tarkoitetut kirjat.
j = lasten- tai nuortenkirja
- Koodin saavat:
- kirjat joille kustantaja on antanut koodin L tai N
- lasten satukirjat (poikkeus: tieteellisesti toimitetut kansansadut)
- askartelu- ja puuhakirjat, jotka on tarkoitettu lasten ja nuorten käyttöön (jos kohderyhmä on epäselvä, kirjaa ei käsitellä lasten- tai nuortenkirjana)
- alle kouluikäisille tarkoitetut aapiset
- Selvästi aikuisille suunnatut sarjakuvat eivät saa j-koodia. Ensisijaisesti lapsille suunnatut sarjakuvat saavat koodin j. Sarjakuvat eivät kuitenkaan saa lastenkirjan udk-lisälukua.
- Rippikoululaisille suunnatut aineistot eivät saa lastenkirjakoodia eikä lastenkirjan udk-lisälukua.
- Koodi on ollut varsinaisesti käytössä v. 1977 lähtien, mutta kaunokirjallisuutta konvertoitaessa koodia on lisätty myös vanhempaan kirjallisuuteen.
f = erityisryhmä, käytetään selkokirjoista
- Tarkoittaa kirjoja, joiden kieli on yksinkertaistettua ja teksti jonkin verran normaalia suurempaa.
- Selkokirjakoodi voittaa aina muut kohderyhmäkoodit.
- Koodi on ollut käytössä v. 1990 lähtien.
Sisältö
- Jos kirja ei saa mitään alla olevista koodeista, koodin paikalle tulee tyhjä (määrittelemätön).
- Julkaisua kohti voidaan merkitä kaksi koodia (aakkosjärjestyksessä).
b = bibliografiat
(UDK 01)
- Koodin saavat:
- yleiset ja erikoisalojen bibliografiat
- henkilöbibliografiat (vaikka kyseessä olisi melko pienikin osuus kirjasta)
- Piilobibliografiat (muuhun teokseen sisältyvät bibliografiat) saavat koodin b, jos ne kattavat vähintään puolet teoksesta, tai ovat muuten laajoja/kattavia.
c = luettelot
- Koodin saavat:
- taiteilijoiden teosluettelot, myös näyttelyjulkaisuissa (UDK 7.091)
- luettelot musiikin yhtenäistetyistä nimekkeistä
- kaikki luettelomuotoiset julkaisut, jotka eivät saa jotain seuraavista koodeista: b, d, e, i, k, r, q
d = sanakirjat, sanastot
(UDK 801.3 ja alan luokka, jos on kysymyksessä erikoisalan sanakirja. Kielten sanakirjat saavat pelkästään luokan 801.3 eikä kielen luokkaa.)
- Koodin saavat:
- yleiset ja erikoisalojen sanakirjat ja sanastot
- julkaisut, joihin sisältyy suhteellisen laaja erikoisalan sanasto
- Koodia eivät saa oppikirjoihin tai matkaoppaisiin sisältyvät sanastot.
e = tietosanakirjat
(UDK 03. Erikoisalojen hakuteokset luokitetaan vain alan mukaan.)
- Koodin saavat yleiset ja erikoisalojen tietosanakirjat ja hakuteokset.
- Erikoisalojen hakuteoksille on annettu koodi 8.6.1992 lähtien.
i = indeksi- tai abstraktijulkaisu
- Koodin saavat myös aikakauslehtien sisällyshakemistot
- huom. kokousten abstraktijulkaisut eivät saa koodia i
k = diskografiat
- Koodia käytetään diskografian laajuudesta riippumatta.
l = lait
- Koodin saavat julkaisut, jotka sisältävät lakitekstin kokonaisuudessaan.
- Asetukset eivät saa koodia l.
m = opinnäytteet
- Koodin saavat kaikki opinnäytteet.
q = filmografiat
- Koodia käytetään filmografian laajuudesta riippumatta.
r = henkilöhakemistot
(UDK 929)
- Koodin saavat matrikkelit ja jäsenluettelot.
s = tilastojulkaisut
(UDK 311)
- Koodin saavat julkaisut, joiden sisällöstä suurin osa on tilastoja.
- Esim. säähavainnot, vesihavainnot
u = standardit
y = vuosikirja
z = kansainväliset sopimukset
- Koodin saavat julkaisut, jotka sisältävät sopimustekstin kokonaisuudessaan.
6 = sarjakuva-albumi
Juhlajulkaisu
0 = ei juhlajulkaisu
1 = juhlajulkaisu
- Kaikki tietokirjat saavat joko koodin 0 tai 1. Kun kyseessä on henkilön juhlajulkaisu, koodi 1 merkitään riippumatta siitä onko julkaisussa tabula gratulatoria vai ei. Kun juhlajulkaisun kohteena on yhteisö, koodi merkitään vain jos julkaisussa on tabula gratulatoria.
Kirjallisuuslaji
0 = tietokirjallisuus
- Kaikki tietokirjat saavat koodin 0.
- Puhe-, kirje- tai esseekoodi voittavat kuitenkin tietokirjallisuuskoodin, eli vaikka kirja on tietokirja, mutta sisältää esim. tietyn alan puheita, se saa koodin s. (päätös 27.10.2009)
- Formaaliin opetukseen tarkoitetut aapiset saavat tietokirjallisuuden koodin. Kotikäyttöön tarkoitetut aapiset voivat saada myös kaunokirjallisuuden koodin, mikäli sisältö vastaa satukirjaa.
- Jos kirja sisältää sekä kaunoa että tietoa, se saa koodin m.
- Tietokirjallisuus-koodi on ollut käytössä v. 2009 lähtien.
1 = kaunokirjallisuus (ei tarkkaa määritelmää)
(UDK -8 tai 741.5)
- Koodin saavat aforismit ja sarjakuvat (silloin kun ne eivät saa koodeja 0 tai m).
- Koodin saavat myös pelkästään yksittäisiä sanoja tai erillisiä lauseita sisältävät tai tekstittömät lasten kuvakirjat (UDK 379.8(024.7)).
- Koodin saavat myös vitsikirjat, paitsi silloin kun kirja sisältää lisäksi tutkimusta (UDK kuitenkin 39).
d = draama
(UDK -2, -8)
- Koodin saavat kuunnelmat, draamakäsikirjoitukset, näytelmät ja libretot.
e = esseet
(UDK -4, -8 tai alan luokka)
- Koodia voi käyttää kun julkaisussa mainitaan sen sisältävän esseitä.
- voittaa tietokirjallisuuskoodin
f = romaanit
(UDK -3, -8)
- Koodin saavat myös pienoisromaanit, runoromaanit ja taide-eepokset.
i = kirjeet
(UDK -6 tai alan luokka)
- Koodin saavat vain todelliset kirjeet.
- Myös sähköpostikirjeet saavat kirjekoodin.
- Myös tiettyyn alaan luokitetut kirjeet saavat koodin i.
- voittaa tietokirjallisuuskoodin
j = lyhytproosa
(UDK -3, -8.)
- novellit, kertomukset, satukokoelmat
- Pakinat saavat koodin j, paitsi jos ne liittyvät selvästi tiettyyn aiheeseen (ovat tietoaineistoa), joilloin ne saavat koodin 0 ja tietokirjallisuuden luokan. Ne myös indeksoidaan.
m = yhdistelmät
- Koodin saavat teokset, jotka sisältävät useita kirjallisuuden lajeja:
- kirja sisältää kaunokirjallisuuden eri lajeja
- kirja sisältää sekä kaunoa että tietoa
- poikkeus: teokset, joissa pääpaino on kaunokirjallisella tekstillä vaikka kirjassa on myös muuta sisältöä (esim. laaja johdanto) saavat kaunokirjallisuuden koodin. Kirja voi tarvittaessa saada myös tietokirjallisuuden luokan.
- Koodia eivät saa todellisuuspohjaiset kaunokirjalliset teokset.
p = runot
(UDK -1, -8)
s = puheet
(UDK -5, -8 tai alan luokka)
- Koodin saavat puhe- ja saarnakokoelmat.
- Myös tiettyyn alaan luokitetut puhekokoelmat saavat koodin s.
- voittaa tietokirjallisuuskoodin
u = tuntematon
- Koodia käytetään, jos kirjallisuuslajia on mahdoton määritellä.
- Koodi on ollut käytössä v. 2009 lähtien.
Elämäkertakoodi
(UDK 929 + henkilönnimi (esim. 929 Hiltunen, 929 Katariina II, Venäjän keisarinna))
- Kaunokirjallisuuteen luokitetut todellisten henkilöiden elämäkerrat eivät saa elämäkertakoodia, ellei ole kysymys rajatapauksesta, jolloin myös toiseksi UDK-luokaksi laitetaan 929.
a = omaelämäkerta, muistelmat, päiväkirja (yhden tai useamman henkilön)
- Myös kaikenlaiset päiväkirjat saavat koodin a (päätös 24.5.2002).
- Kirjeet eivät saa koodia.
b = yhden henkilön elämäkerta
- Koko elämä tai jokin elämän jakso (lapsuus, eläkeikä, urheilu-ura tms.) kattavasti kuvattuna.
c = useamman kuin yhden ihmisen elämäkerta
d = sisältää elämäkerrallisia tietoja
ei edellytä välttämättä luokkaa 929
| - Ei koodattu
LUOKITUS
UDK (080)
- Kaikki aineisto saa UDK-luokan.
- Käytetyt luokituskaaviot ja hakemistot löytyvät Kansallisbibliografiapalvelut-asiakaswikistä: https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Luokituskaaviot
- Kaunokirjallisuuden luokitus tehdään alkukielen mukaan.
- Yleiset lisäluvut:
- (024.7) = lasten- tai nuortenkirja (kohderyhmä j)
- lisälukua ei käytetä sarjakuvissa (luokka 741.5)
- (024.7) = lasten- tai nuortenkirja (kohderyhmä j)
- Kaunokirjallisuuden erikoislisäluvut:
- -1 = runous
- -2 = näytelmäkirjallisuus, kuunnelmat, libretot, elokuvakäsikirjoitukset
- -3 = proosa
- -8 = antologiat, aforismit
- antologia saa lisäksi ko. kirjallisuudenlajin lisäluvun, antologia-luokka merkitään ensimmäiseksi (esim. runoantologia, jonka alkukieli on englanti, saa luokat 820-8 ja 820-1)
- yhden kirjailijan teos, joka sisältää runoja ja proosaa ei saa antologian lisälukua, vaan runouden ja proosan lisäluvut (esim. 850-1 ja 850-3)
- jokainen kaunokirjallisuuteen luokitettu kirja saa yhden tai useamman näistä
- lisäluku merkitään osakenttään $x
Esimerkkejä
080 $a 51
Matematiikka
080 $a 51 $x (07)
Matematiikka, oppikirja
080 $a 820 $x -3
Englanninkielinen kirjallisuus, proosa
080 $a 820 $x -3 $x (024.7)
Englanninkielinen kirjallisuus, proosa, lasten- tai nuortenkirja
080 $a 368/369 $x (07)
Vakuutus. Eläkkeet, oppikirja
080 $a 860+869.0 $x -3 $x (024.7)
Espanjan- ja portugalinkielinen kirjallisuus, proosa, lasten- tai nuortenkirja
080 $a908 Pieksämäen maalaiskunta
Paikallishistoria
080 $a908 $x (07) Uusimaa
Paikallishistoria, oppikirja
080 $a929 Friedrich Karl, Hessenin prinssi
Henkilöhistoria
080 $a 929 $x (024.7) Sibelius
Henkilöhistoria, lasten- tai nuortenkirja
Kaunokirjallisuuden luokituskaavio
820/89 Eri kansojen ja kielialueiden kirjallisuus
- käytetään, jos teoksen alkukielenä on enemmän kuin kolme kieltä tai jos alkukieli on sellainen, jota ei saa sijoitettua mihinkään muuhun luokkaan (esim. esperantonkielinen kirjallisuus)
820 Englanninkielinen kirjallisuus
830 Saksan- ja jiddisinkielinen kirjallisuus
839.3 Hollannin-, flaamin- ja afrikaansinkielinen kirjallisuus
839.59 Islanninkielinen kirjallisuus
839.6 Norjankielinen kirjallisuus
839.7 Ruotsinkielinen kirjallisuus
839.79 Suomenruotsalainen kirjallisuus
839.8 Tanskankielinen kirjallisuus
84 Romaanisen kielialueen kirjallisuus
840 Ranskankielinen kirjallisuus
850 Italiankielinen kirjallisuus
860+869.0 Espanjan- ja portugalinkielinen kirjallisuus
87 Antiikin kirjallisuus. Latinan- ja kreikankielinen kirjallisuus
882 Venäjänkielinen kirjallisuus
884 Puolankielinen kirjallisuus
885 Tsekin- ja slovakinkielinen kirjallisuus
886/888 Serbokroaatin-, sloveenin-, makedonian-, bulgarian-, latvian- ja liettuankielinen kirjallisuus
89 Muun indoeurooppalaisen kielialueen kirjallisuus (esim. Intian kirjallisuus). Kelttiläisen kielialueen kirjallisuus. Seemiläis-haamilaisen kielialueen kirjallisuus (esim. heprean- ja arabiankielinen kirjallisuus). Altailaisen kielialueen kirjallisuus (esim. turkinkielinen kirjallisuus)
894.5 Suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuus
894.511 Unkarinkielinen kirjallisuus
894.541 Suomenkielinen kirjallisuus
894.545 Vironkielinen kirjallisuus
894.55 Saamenkielinen kirjallisuus
895 Sinotiibetiläisen kielialueen kirjallisuus (esim. kiinankielinen kirjallisuus). Japanin- ja vietnaminkielinen kirjallisuus
896 Afrikan maiden kirjallisuus (negroafrikkalaiset kielet)
YKL (084)
- Osakenttään $2 merkitään ykl
- Ensimmäinen luku määrää kirjan hyllyluokan.
- Kaunokirjallisuuden luokitus tehdään julkaisukielen mukaan.
- Muotoluokkien käytöstä ks. YKL:n ohjeistus; huom.
- 04 = antologia (valikoima useamman henkilön kaunokirjallista tuotantoa): ei käytetä luokissa 04, 10+, 80+
- 09 = historia:
- luokkaa käytetään, kun näkökulma tai käsittelytapa on historiaa peilaava
- ei käytetä luokissa 11+, 41-48+, 70-77+, 80-86+, 90-99+
- Ei YKL-luokkaa:
- lasten katselukirjat, joissa on vain vähän tekstiä
- täydennettävät julkaisut, esim. vauvakirjat, tarrakirjat
- esiopetuksen ja peruskoulun koulu- ja oppikirjat
- kurssi- ja luokkajulkaisut
- opinnäytteet
- poikkeus: väitöskirjat ja lisensiaatintyöt
- toimintakertomukset ja -suunnitelmat
- kokousjulkaisut, joissa on vain lyhyitä abstrakteja
- ekskursio- ja opintoretkikertomukset
- tilinpäätöskannanotot
- e-aineisto ja av-aineisto, paitsi jos sama teos on ilmestynyt painettuna ja saanut YKL-luokan
- Valikoiden YKL-luokka:
- maakuntaliittojen julkaisut
- kunnallishallinnon ja valtion väliportaan hallinnon julkaisut
- vesiensuojeluyhdistysten julkaisut
- paikallinen aineisto
- YKL-luokan saavat julkaisut, joiden voi olettaa kiinnostavan yleisiä kirjastoja laajemmin
- vieraskieliset julkaisut (muut kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset)
- korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tieteelliset sarjat ja väitöskirjat UDK-luokista 33, 51-59, 61-62
- kirjat, joiden sisällöstä vain osa on suomeksi tai ruotsiksi ja muu osa vieraskielistä
- historiikit
- valtakunnallisten järjestöjen historiikit ja laajat paikallishistoriikit (myös yksittäisten kuntien) saavat YKL-luokan
- ulkofennica
- suomen-, ruotsin- ja saamenkielinen uf-kirjallisuus saa YKL-luokan
Esimerkkejä
084 $a 30.101 $2 ykl
Sosiologia, teoria ja tutkimusmenetelmät
084 $a 82.2 $2 ykl
Suomenkieliset runot
084 $a 82.204 $2 ykl
Suomenkielinen runoantologia
084 $a 82.252 $2 ykl
Saamenkieliset runot
084 $a 82.31 $2 ykl
Ruotsinkieliset runot
084 $a 83.2 $2 ykl
Suomenkieliset näytelmät
084 $a 83.252 $2 ykl
Saamenkieliset näytelmät
084 $a 83.31 $2 ykl
Ruotsinkieliset näytelmät
084 $a 84.2 $2 ykl
Suomenkielinen kertomakirjallisuus
084 $a 84.252 $2 ykl
Saamenkielinen kertomakirjallisuus
084 $a 84.31 $2 ykl
Ruotsinkielinen kertomakirjallisuus
084 $a 80.2 $2 ykl
Suomenkieliset sekasisältöiset teokset (useita kirjallisuudenlajeja). Tähän myös useita kirjallisuudenlajeja sisältävät yhden kirjailijan teokset.
084 $a 80.252 $2 ykl
Saamenkieliset sekasisältöiset teokset
084 $a 80.31 $2 ykl
Ruotsinkieliset sekasisältöiset teokset
084 $a 85.32 $2 ykl
Suomenkieliset sarjakuvat (kaunokirjallinen sarjakuva)
084 $a 22.3 $2 ykl
084 $a 85.32 $2 ykl
Raamatun henkilöt, suomenkieliset sarjakuvat (tietosarjakuva)
ERIKOISTAPAUKSIA
Aforismit
UDK
- Ensimmäiseksi luokaksi tulee aina kaunokirjallisuuden luokka varustettuna lisäluvulla -8.
- Tietyn alan aforismikokoelmalle annetaan lisäksi aiheenmukainen luokka/aiheenmukaisia luokkia.
YKL
- Yleiset aforismikokoelmat saavat luokan 10.8
- Tietyn alan aforismikokoelmat luokitetaan alan mukaan. Lisäksi tehdään luokkaviittaus luokasta 10.8.
Kuva-/katselukirjat
Pelkästään yksittäisiä sanoja tai erillisiä lauseita sisältävät tai tekstittömät lastenkirjat luokitetaan kuvakirjoihin eli luokkaan 379.8(024.7). Jos kirjassa on lauseita, mutta se on muodoltaan lelukirja tms. se saa sekä kaunokirjallisuuden luokan, että luokan 379.8(024.7). Kaunon luokka merkitään ensimmäiseksi,
Näyttelyjulkaisut
Kaikki julkaisut (myös kaunokirjalliset), joissa ilmoitetaan, että kysymyksessä on näyttelyjulkaisu tai että julkaisu selkeästi liittyy tiettyyn näyttelyyn, saavat seuraavat luokat:
YKL-muotoluokka 063
UDK 7.091 (sekä tarvittaessa taiteenalan luokka)
Runoromaanit ja taide-eepokset
- YKL-luokka 84+ (kansaneepokset 81.4)
- UDK-lisäluku -3
Sanakirjat
UDK
- 801.3
- Jos kyseessä on erikoisalan sanakirja, merkitään lisäksi alan luokka.
- Kielten sanakirjoihin ei tule kielen luokkaa ellei kysymyksessä ole etymologinen tms. sanakirja.
- Jos sanakirja on myös standardi, ensimmäiseksi luokaksi tulee 006.
YKL
- Kaksikieliset sanakirjat luokitetaan suomalaisille vieraamman kielen mukaan, ja lisäksi laitetaan muotoluokka, esim. suomi-englanti-sanakirja 89.5038.
- Monikieliset sanakirjat saavat luokan 87.038.
- Erikoisalan sanakirjat luokitetaan alan mukaan, ja lisäksi laitetaan muotoluokka, esim. tietotekniikan sanakirja 61.038.
- Jos sanakirja on myös standardi, sanakirjamuotoluokka voittaa standardimuotoluokan.
Sarjakuvat
- UDK-luokka 741.5, lisälukua (024.7) ei käytetä
- YKL 85.3+
- Sarjakuvan muodossa olevat tietokirjat saavat myös alanmukaisen luokan, ja ne indeksoidaan. Tietoluokka merkitään ensimmäiseksi.
- Poikkeus: jos aineisto sisältää myös selkeästi fiktiivistä ainesta muuten kuin faktatietoa havainnollistavassa tarkoituksessa, sarjakuvan luokka merkitään ensimmäiseksi.
080 $a 741.5
080 $a 929 Satrapi
Satrapi, Marjane. Persepolis : iranilainen lapsuuteni
- Poikkeus: jos aineisto sisältää myös selkeästi fiktiivistä ainesta muuten kuin faktatietoa havainnollistavassa tarkoituksessa, sarjakuvan luokka merkitään ensimmäiseksi.
INDEKSOINTIRAJAUKSET
Ei indeksoida
- kaunokirjallisuus
- poikkeukset:
- aforismit, libretot, elokuvakäsikirjoitukset
- Jos kaunokirjallinen teos kertoo todellisesta tunnetusta henkilöstä, kohdehenkilön nimi laitetaan kenttään 600 (auktorisoimattomat nimet ohjataan auktorisointiin).
- Jos kaunokirjallisen teoksen pohjana on esim. televisio-ohjelma, ko. ohjelman nimi laitetaan kenttään 630 (esim. Pokka pitää (televisio-ohjelma)).
- Murrekirjallisuuteen merkitään genre ja käytetty murre, sekä termit murteet, suomen kieli ja mahdollinen murrealuetta kuvaava paikka.
- huom. Kansansatujen UDK-luokka on 39, ei kaunokirjallisuuden luokka.
- huom. Jos esseekokoelma on luokitettu kaunokirjallisuudeksi, sitä ei myöskään indeksoida.
- poikkeukset:
- aapiset
- esikoulun, peruskoulun ja toisen asteen koulu- ja oppikirjat
- poikkeus: Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tarkoitettuja oppikirjoja indeksoidaan valikoiden.
- toimintakertomukset ja -suunnitelmat, tulostavoitteet
- henkilöstötilinpäätökset, henkilöstöraportit
- tilinpäätöskannanotot
Indeksoidaan valikoiden
Ryhmistä pyritään indeksoimaan ne, joiden asiasanoituksesta oletetaan olevan hyötyä tiedonhakijalle.
- lasten- ja nuortenkirjallisuus: indeksoidaan vain todella tietoa sisältävät kirjat
- toisen asteen ammatilliset koulu- ja oppikirjat (jos kirja indeksoidaan, merkitään myös genretermiksi oppikirjat)
- artikkelikokoelmat, jotka sisältävät kymmeniä artikkeleita useilta eri aloilta. Hyvin tehty sisällysluettelo kopioidaan Melindasta.
- korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tieteelliset sarjat ja väitöskirjat
- uskonnollis-elämyksellinen kirjallisuus (jos teos edustaa selkeästi tiettyä uskonnollista suuntausta, se merkitään). Kuuluvat UDK-luokkaan 24, joka vastaa YKL-luokkaa 23.31.
INDEKSOINNISSA KÄYTETTÄVÄT KENTÄT
Yleiset ohjeet
Indikaattorit
- Kentissä 600, 610, 611 ja 630 2. indikaattori on aina 4.
- Kentissä 648, 650, 651 ja 655 2. indikaattori on aina 7 ja osakenttään $2 merkitään sanaston lyhenne ysa ($2 ysa).
Loppupisteet
- Kenttien 505, 520, 567, 600, 610, 611 ja 630 loppuun tulee piste, ellei kenttä lopu välimerkkiiin (esim. sulkumerkki, väliviiva).
Kohderyhmän ominaisuudet (385)
- Kenttää käytetään, jos kohderyhmää ei voida kuvata koodilla kentässä 008.
- Kenttää voidaan toistaa.
- Käytetään YSAn termejä.
Kenttä 385
Indikaattorit
1. ind. tyhjä
2. ind. tyhjä
Osakentät
$m väestöryhmä
$n väestöryhmän koodi
$a kohderyhmä
$2 ysa
Esimerkki
385 $m Muu $n soc $a maahanmuuttajat $2 ysa
Huomautus sisällöstä (505, 520)
- Muiden kirjastojen tekemiä 505- ja 520-kenttien sisällysluetteloita ja tiivistelmiä voidaan keepata Fennicaan, mikäli ne ovat selkeitä ja informatiivisia. Ei kuitenkaan takakansi- tai muita markkinointitekstejä.
Huomautus metodologiasta (567)
- Huomautus tehdään vain jos metodologia käy tutkimuksesta selvästi ilmi.
- Kenttää voidaan toistaa.
- Käytetään ensisijaisesti YSAn termejä osakentässä $b. (Esim. kvalitatiivinen tutkimus, vaikka julkaisussa olisi käytetty muotoa laadullinen tutkimus). Jos ysan termiä menetelmälle ei vielä ole, tehdään termiehdotus.
- A-osakenttään voidaan haluttaessa merkitä vapaamuotoinen huomautus metodologiasta. Osakenttä aloitetaan isolla kirjaimella ja se päättyy pisteeseen.
- Mikäli tutkimusmenetelmää on selostettu laajasti ja informatiivisesti, se voidaan merkitä myös 650-kenttään.
Kenttä 567
Indikaattorit
1. ind. tyhjä
2. ind. tyhjä
Osakentät
$a huomautus metodologiasta
$b kontrolloitu termi
$2 ysa
Esimerkki
567 $b narratiivinen tutkimus $2 ysa
567 $b fenomenologia $2 ysa
Kohdehenkilö (600)
Henkilönnimien yläraja pyritään pitämään n. kahdessakymmenessä (myös jos kysymyksessä ovat näyttelyjulkaisut).
Kohdehenkilöiksi ei merkitä tavallisia nk. kansanihmisiä, ellei kyseessä ole kokonainen elämäkerta tai muistelmat.
Juhlajulkaisun kohteena oleva henkilö merkitään kenttään 600, kun julkaisu käsittelee häntä aiheena. Lisäksi kohdehenkilö merkitään kenttään 700, ja lisätään osakenttään $e funktio teoksella kunnioitettu. Jos kohdehenkilöä ei käsitellä aiheena, käytetään vain kenttää 700.
Jos kaunokirjallinen teos kertoo todellisesta tunnetusta henkilöstä, kohdehenkilön nimi laitetaan kenttään 600 (auktorisoimattomat nimet ohjataan auktorisointiin).
Jos kohdehenkilön sukunimi muuttuu (esim. o.s. Miettinen, myöhemmin Piironen ja Mustonen), kohdehenkilöksi merkitään vain viimeisin nimi (esim. Mustonen), samoin UDK-luokkaan laitetaan vain viimeisin nimi (929 Mustonen).
Jos kohdehenkilön elämää tai tuotantoa käsitellään ajankohtana, jona hän on käyttänyt aikaisempaa nimeä, merkitään sekä tämä aikaisempi että viimeisin nimi.
Kenttä 600
Indikaattorit
1. ind. 0 nimen osien järjestys suora
1 järjestys käänteinen
3 perheen tai suvun nimi
2. ind. 4
Osakentät
$a sukunimi, etunimi
$c muut nimeen tehtävät lisäykset (pilkku ennen kenttää, paitsi jos kentän sisältö on suluissa)
$d elinvuodet (pilkku ennen kenttää)
$e funktiotermi, kuvailtaessa juhlajulkaisua merkitään ”teoksella kunnioitettu”
$t nimeke (piste ennen kenttää)
huom. Auktorisoimattomat suomalaiset sekä hankalat tai (väliviivattomat) moniosaiset ulkomaiset henkilönnimet, sekä w-kirjaimella alkavat henkilönnimet, ohjataan henkilörekisterin ylläpitoon. Myös fiktiivinen hahmo auktorisoidaan kun se merkitään kohdehenkilöksi tietoaineistossa. Sukujen nimet auktorisoidaan vain jos kirjoitusasu sitä vaatii, esim. jos suvun nimi on moniosainen.
Esimerkkejä
600.14 $a Gallen-Kallela, Akseli.
600.14 $a Hakuri, Aura, $d 1977- (huom. ei pistettä)
600.14 $a Kerola, Pentti, $d 1935-
700.1 $a Kerola, Pentti, $d 1935- $e teoksella kunnioitettu.
Juhlajulkaisun kohdehenkilöä käsitellään myös aiheena.
600.04 $a Katariina $b II, $c Venäjän keisarinna.
600.04 $a Kaarle $b X Kustaa, $c Ruotsin kuningas.
600.34 $a Murtomaa $c (suku)
600.34 $a Essen von $c (suku)
600.04 $a Silver Birch $c (henki)
600.04 $a Muumipeikko $c (fiktiivinen hahmo)
600.04 $a Birgitta, $c pyhä.
600.04 $a Isis $c (jumalatar)
600.04 $a Arthur, $c kuningas.
600.04 $a Lalli.
Tietyn henkilön tuotantoon kohdistuvat julkaisut
Taiteellisen teoksen kohdenimekkeeksi merkitään sekä yleisesti vakiintunut suomenkielinen nimi, jos teoksella on sellainen, että alkuperäisteoksen nimi, mikäli se on helposti tarkistettavissa ja haun kannalta tarpeellinen.
Jos tutkimus kertoo suuresta joukosta (esim. yli 10) saman tekijän teoksia, asiasanaksi voi merkitä harkinnan mukaan pelkän tekijän nimen. Samoin jos kohteena on suuri määrä eri tekijöiden teoksia (esim. artikkelikokoelmassa), asiasanaksi voi merkitä harkinnan mukaan pelkät tekijät.
Jos kirja kertoo esim. tietyn kirjailijan teoksesta, mutta sisältää lisäksi runsaasti tietoa itse kirjailijasta, merkitään kohdehenkilö myös ilman teoksen nimeä.
Jos kohteena oleva teos on julkaistu tekijän aikaisemmalla nimellä, merkitään tekijä-nimeke -kirjaukseen nimi jolla teos on julkaistu, ja lisäksi merkitään kohdehenkilöksi tekijä viimeisimmällä nimellään.
Esimerkkejä
kohteena tekstiaineisto
novellit, näytelmät
600.14 $a Maupassant, Guy de. $t Rasvahelmi.
650. 7 $a novellit $2 ysa
romaanit
600.14 $a Kivi, Aleksis, $d 1834-1872. $t Seitsemän veljestä.
650. 7 $a romaanit $2 ysa
600.14 $a Kauranen, Anja, $t Sonja O. kävi täällä.
600.14 $a Snellman, Anja.
runot
600.14 $a Leino, Eino. $t Hymyilevä Apollo.
650. 7 $a runot $2 ysa
sarjakirjat/jatkokirjat
600.14 $a Jansson, Tove. $t Muumi-kirjat.
600.14 $a Burroughs, Edgar Rice. $t Mars-kirjat.
600.14 $a Salama, Hannu. $t Finlandia-sarja.
huom. Aina, jos vain voidaan, käytetään -kirjat-loppuista muotoa. Vain sellaisissa tapauksissa, missä -kirjat tuntuu mahdottomalta (kuten Iijoki-sarja, Finlandia-sarja), käytetään sanaa -sarja.
kohteena kuvataideteos (maalaus, veistos tms.)
600.04 $a Leonardo, $c da Vinci. $t Mona Lisa.
650. 7 $a maalaukset $2 ysa
600.14 $a Isto, Eetu. $t Hyökkäys.
650. 7 $a maalaukset $2 ysa
kohteena sävellys (balettimusiikki, musiikkikappale, ooppera tms.)
Kohdehenkilöksi merkitään säveltäjä a-osakenttään, ja t-osakenttään teoksen alkukielinen tai yleisesti vakiintunut suomenkielinen nimi, tarvittaessa kumpikin omiin 600-kenttiinsä. Kotimaisten teosten osalta teoksen nimen voi tarkistaa Viola-tietokannasta. Jos kohteena on musiikkiteoksen teksti, merkitään kohdehenkilöksi myös sanoittaja.
laulut, sävellykset
600.14 $a Gruber, Franz. $t Jouluyö, juhlayö.
650. 7 $a joululaulut $2 ysa
600.14 $a Sibelius, Jean. $t En saga, $n op9.
600.14 $a Sibelius, Jean. $t Satu.
650. 7 $a sinfoniset runot $2 ysa
600.14 $a Tsaikovski, Pjotr. $t Joutsenlampi.
600.14 $a Tsaikovski, Pjotr. $t Lebedinoe ozero.
650. 7 $a baletit $2 ysa
musikaalit
600.14 $a Loewe, Frederick. $t My fair lady.
650. 7 $a musikaalit $2 ysa
oopperat
600.14 $a Verdi, Giuseppe. $t Aida.
650. 7 $a oopperat $2 ysa
600.14 $a Bizet, Georges. $t Carmen.
650. 7 $a oopperat $2 ysa
600.14 $a Haavikko, Paavo. $t Ratsumies.
650. 7 $a oopperat $2 ysa
650. 7 $a libretot $2 ysa
(kohteena on oopperan libretto)
huom. Jos kyseessä on musiikkiteoksen esitys, esimerkiksi suomalaisen teatterin versio Broadway-musikaalista, myös esittäjä merkitään kohteeksi. Ohjaaja ym. voidaan myös merkitä.
600.14 $a MacDermot, Galt. $t Hair.
600.14 $a Paukku, Reijo.
610.24 $a Tampereen popteatteri.
650. 7 $a musikaalit $2 ysa
kohteena tanssiteos
Jos kohteena on koreografiateos, se voidaan merkitä kuten sävellys: a-osakenttään koreografi ja t-osakenttään teoksen nimi. Myös esittäjä merkitään kohteeksi jos aineistossa käsitellään esitystä.
600.14 $a Tsaikovski, Pjotr. $t Joutsenlampi.
600.14 $a Greve, Kenneth. $t Joutsenlampi.
610.24 $a Suomen kansallisbaletti.
650. 7 $a baletit $2 ysa
600.14 $a Koskenalusta, Maija. $t Katiska.
600.14 $a Foster, Raisa. $t Katiska.
650. 7 $a tanssiteokset $2 ysa
Kohdeyhteisö (610)
Kohdeyhteisö merkitään riippumatta siitä, onko nimi merkitty myös 110/710 –kenttiin.
Kohdeyhteisö merkitään aina kun julkaisun aiheena on
kansainvälinen yhteisö
valtakunnallinen yhteisö
maakuntatason yhteisö
Paikallistason yhteisö merkitään kohteeksi tarvittaessa.[1]
Nimimuodon valinnasta ks. yhteisöauktoriteetit-ohje, epävarmoissa tapauksissa käytettävä muoto tarkistetaan yhteisöauktoriteeteista vastaavalta.
Kenttä 610
Indikaattorit
1. ind. 1 julkisyhteisöt (valtio, kunta tai seurakunta)
2 muut yhteisöt
2. ind. 4
Osakentät
$a pääyhteisö
$b alayhteisö (piste ennen kenttää)
huom. auktorisoimattomat yhteisönnimet ohjataan aina yhteisörekisterin ylläpitoon.
Esimerkkejä
610.24 $a Nokia (yhtiö)
610.14 $a Suomi. $b Ulkoasiainministeriö.
610.24 $a Tampereen yliopisto. $b Kielikeskus.
610.24 $a Turun kaupunginkirjaston vanha kokoelma.
610.24 $a Turun linna (museo)
650. 7 $a Turun linna $2 ysa
(julkaisu käsittelee sekä museo-organisaatiota että itse linnarakennusta)
huom. Jos julkaisu käsittelee puolueen paikallisyhdistystä, merkitään kohdeyhteisöksi puolueen nimi. Myös paikallisyhteisön nimen voi merkitä.
610.24 $a Svenska folkpartiet.
650. 7 $a puolueet $2 ysa
650. 7 $a porvarilliset puolueet $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Pietarsaari $2 ysa
655. 7 $a järjestöhistoriikit $2 ysa
Kokous kohteena (611)
Auktorisoimattomat kokoukset ohjataan yhteisörekisterin ylläpitoon.
Kenttä 611
Indikaattorit
1. ind. 0 nimen osien järjestys käänteinen
1 hallintoalueen nimi
2 nimen osien järjestys suora
2. ind. 4
Osakentät
$a kokouksen tai hallintoalueen nimi
$c kokouksen paikka
$d kokouksen aika
$n kokouksen numero tai muu numerointitieto
Esimerkki
611.24 $a Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi.
Nimeke kohteena (630), ei henkilötekijää
Kohdenimekkeeksi merkitään sekä yleisesti vakiintunut suomenkielinen nimi, jos teoksella on sellainen, että alkuperäisteoksen nimi, mikäli se on helposti tarkistettavissa ja haun kannalta tarpeellinen.
Jos kaunokirjallisen teoksen pohjana on esim. televisio-ohjelma, ko. ohjelman nimi laitetaan kenttään 630 (esim. Pokka pitää (televisio-ohjelma)).
Jos kohteena on aikakauslehti, lisätään nimen perään lehtityypistä riippumatta sulkutarkenne (aikakauslehti).
Poikkeus: sarjakuvalehtiin lisätään sulkutarkenne (sarjakuva).
Jos kohteena on sanomalehti, lisätään nimen perään sulkutarkenne (sanomalehti).
Jos kohteena on elokuva, se merkitään kenttään 630. Nimeen lisätään sulkutarkenne ja valmistumisvuosi (elokuva : 1955). Elokuvan ohjaaja merkitään kohdehenkilöksi kenttään 600.
Jos kohteena on radio- tai tv-ohjelma, se merkitään kenttään 630. Nimeen lisätään sulkutarkenne (televisio-ohjelma) tai (radio-ohjelma).
Kenttä 630
Indikaattorit
1. ind. 0-9 lajittelussa ohitettavien merkkien määrä
2. ind. 4
Osakentät
$a nimeke
$p teoksen osa (piste ennen kenttää)
$l teoksen kieliversio (pilkku ennen kenttää)
Esimerkkejä
kohteena tekstijulkaisu
monografiat
630.04 $a Raamattu. $p Psalmit.
650. 7 $a psalmit $2 ysa
630.04 $a Raamattu. $p Matteuksen evankeliumi. $p Vuorisaarna.
650. 7 $a Vuorisaarna $2 ysa
630.04 $a Raamattu. $p Mooseksen kirjat.
630.04 $a Raamattu. $p Viides Mooseksen kirja.
(teoksen aiheena on 5. Mooseksen kirja)
630.04 $a Kalevala, $l ranska.
650. 7 $a kuvitus $2 ysa
jatkuvat julkaisut
630.04 $a Kirjastolehti (aikakauslehti)
655. 7 $a ammattilehdet $2 ysa
630.04 $a Sisärengas (aikakauslehti)
655. 7 $a henkilöstölehdet $2 ysa
655. 7 $a aikakauslehdet $2 ysa
630.04 $a Pohjois-Karjala (sanomalehti)
650. 7 $a sanomalehdet $2 ysa
630.04 $a Pieksämäen lehti (sanomalehti)
650. 7 $a paikallislehdet $2 ysa
630.04 $a Lassi ja Leevi (sarjakuva)
650. 7 $a sarjakuvat $2 ysa
630.04 $a Verkko-Karjalainen (verkkolehti)
650. 7 $a verkkolehdet $2 ysa
650. 7 $a sanomalehdet $2 ysa
630.04 $a Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk (sarjajulkaisu)
650. 7 $a sarjajulkaisut $2 ysa
630.04 $a Sananjalka (vuosikirja)
650. 7 $a vuosikirjat$2 ysa
kohteena elokuva
600.14 $a Laine, Edvin.
630.04 $a Tuntematon sotilas (elokuva : 1955)
650. 7 $a elokuvat $2 ysa
(Elokuvan ohjaaja merkitään kohdehenkilöksi mikäli teos käsittelee häntä tai ohjausta.)
600.14 $a Hitchcock, Alfred.
630.04 $a Psyko (elokuva)
630.04 $a Psycho (elokuva)
650. 7 $a elokuvat $2 ysa
650. 7 $a kauhuelokuvat $2 ysa
(Elokuvan ohjaaja merkitään kohdehenkilöksi mikäli teos käsittelee häntä tai ohjausta.)
630.04 $a Tähtien sota -elokuvat.
650. 7 $a elokuvat $2 ysa
630. 04 $a Pekka ja Pätkä -elokuvat.
650. 7 $a elokuvat $2 ysa
kohteena radio-ohjelma
630.04 $a Alivaltiosihteeri (radio-ohjelma)
650. 7 $a radio-ohjelmat $2 ysa
kohteena televisio-ohjelma
630.04 $a Dallas (televisio-ohjelma)
650. 7 $a televisio-ohjelmat $2 ysa
Numeeriset ajanmääreet (648)
Ajanmääreet merkitään yleensä vuosikymmenen tai vuosisadan tarkkuudella. Yksittäisiä vuosia merkitään harvoin lukuuottamatta historiallisia tapahtumia.
Jos aiheena on useita vuosisatoja kattava jakso, kukin vuosisata merkitään.
Jos aiheena on useita vuosikymmeniä kattava jakso, kukin vuosikymmen merkitään. Jos vuosikymmeniä on enemmän kuin viisi, merkitään ajanmääreeksi vuosisata, tarvittaessa myös vuosikymmenet.
Jos teos kertoo yksittäisestä henkilöstä, ajanmääreet merkitään vain kun julkaisu kertoo lisäksi ko. ajanjaksosta yleisemmin.
Muotoa 200 jKr./jaa. ei käytetä. Ajanlaskun alkua edeltävät aikamääreet merkitään esim. 200-luku eaa. (tarkoittaa vuosia 299-200 eaa.).
Kenttä 648
Indikaattorit
1. ind. tyhjä
2. ind. 7
Osakentät
$a numeerinen ajanmääre, esim. 1960-luku
$2 ysa
Esimerkkejä
Jakso 2000-2009
648. 7 2000-2009 $2 ysa
Jakso 1400-1800
648. 7 $a 1400-luku $2 ysa
648. 7 $a 1500-luku $2 ysa
648. 7 $a 1600-luku $2 ysa
648. 7 $a 1700-luku $2 ysa
648. 7 $a 1800-luku $2 ysa
Jakso 1760-1809
648. 7 $a 1760-luku $2 ysa
648. 7 $a 1770-luku $2 ysa
648. 7 $a 1780-luku $2 ysa
648. 7 $a 1790-luku $2 ysa
648. 7 $a 1800-1809 $2 ysa
648. 7 $a 1760-1809 $2 ysa
Yksittäinen vuosiluku
648. 7 $a 1917 $2 ysa
huom. 1000-luku tarkoittaa vuosia 1000-1099 (vrt. Suomen kielen perussanakirja: tuhatluku on vuosien 1000 ja 1099 välinen aika).
Suomen sotahistoria
talvisota
648. 7 $a 1939-1940 $2 ysa
650. 7 $a talvisota $2 ysa
650. 7 $a sotahistoria $2 ysa 650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Suomi $2 ysa
jatkosota
648. 7 $a 1941-1944 $2 ysa
650. 7 $a jatkosota $2 ysa
650. 7 $a sotahistoria $2 ysa 650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Suomi $2 ysa
talvisota + jatkosota
648. 7 $a 1939-1944 $2 ysa
650. 7 $a talvisota $2 ysa 650. 7 $a jatkosota $2 ysa
650. 7 $a sotahistoria $2 ysa 650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Suomi $2 ysa
jatkosota + Lapin sota
648. 7 $a 1941-1945 $2 ysa
650. 7 $a jatkosota $2 ysa
650. 7 $a Lapin sota $2 ysa
650. 7 $a sotahistoria $2 ysa 650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Suomi $2 ysa
kansalaissota
648. 7 $a 1918 $2 ysa
650. 7 $a kansalaissota $2 ysa
650. 7 $a sisällissodat $2 ysa
650. 7 $a sotahistoria $2 ysa 650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Suomi $2 ysa
Jos julkaisu käsittelee sekä kansalaissotaa että talvi- ja jatkosotaa, on hyvä merkitä 648-kenttiin erikseen ao. sotien ajat:
648. 7 $a 1918 $2 ysa
648. 7 $a 1939-1944 $2 ysa
Yleisen suomalaisen asiasanaston asiasana (650)
Kenttään merkitään vain auktorisoituja YSAn asiasanoja, lukuunottamatta seuraaviin ryhmiin kuuluvia erisnimiä, joita voi käyttää myös auktorisoimattomina:
automerkit, moottoripyörämerkit, traktorimerkit, venemerkit
tavaramerkit, lääkemerkit
tietokannat
avaruusalukset, laivat[2], lentokoneet[3], sukellusveneet, veneet
Tieteenalan nimeä käytetään indeksoinnissa harkiten. (ei esim. käytetä asiasanaa lääketiede jos kyse on tietyn sairaudesta)
Kenttä 650
Indikaattorit
1. ind. tyhjä
2. ind. 7
Osakentät
$a asiasana
$z maantieteellinen nimi (osakenttää käytetään vain auktorisoiduissa ketjuissa. Muuten
paikannimet merkitään kenttään 651.)
$2 ysa
huom. osakenttää $y ei käytetä, vaan numeeriset ajanmääreet merkitään kenttään 648. 7 $a.
Esimerkkejä
650. 7 $a autot $2 ysa
650. 7 $a korjaus $2 ysa
650. 7 $a sosiologia $2 ysa
655. 7 $a bibliografiat $2 ysa
648. 7 $a 1700-luku $2 ysa
648. 7 $a 1800-luku $2 ysa
650. 7 $a saamelaiset $2 ysa
650. 7 $a oikeudet $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
650. 7 $a kielelliset vähemmistöt $2 ysa
650. 7 $a ruotsinsuomalaiset $2 ysa
651. 7 $a Ruotsi $2 ysa
650. 7 $a Pyhän kolminaisuuden kirkko $z Helsinki $2 ysa
650. 7 $a kirkkorakennukset $2 ysa
651. 7 $a Helsinki $2 ysa
650. 7 $a Opel (automerkki) $2 ysa
650. 7 $a autot $2 ysa
650. 7 $a Yamaha (moottoripyörämerkki) $2 ysa
650. 7 $a moottoripyörät $2 ysa
650. 7 $a Massey-Ferguson (traktorimerkki) $2 ysa
650. 7 $a traktorit $2 ysa
650. 7 $a Swan (venemerkki) $2 ysa
650. 7 $a purjeveneet $2 ysa
650. 7 $a Viola (tavaramerkki) $2 ysa
650. 7 $a juusto $2 ysa
650. 7 $a Samsung (tavaramerkki) $2 ysa
650. 7 $a tietokoneet $2 ysa
650. 7 $a Aspirin (lääkemerkki) $2 ysa
650. 7 $a lääkkeet $2 ysa
650. 7 $a Finlex (tietokanta) $2 ysa
650. 7 $a tietokannat $2 ysa
650. 7 $a Apollo 13 (avaruusalus) $2 ysa
650. 7 $a avaruusalukset $2 ysa
650. 7 $a Ahti (laiva) $2 ysa
650. 7 $a laivat $2 ysa
650. 7 $a Toivo (laiva) $2 ysa
650. 7 $a purjelaivat $2 ysa
650. 7 $a Tarmo (jäänmurtaja) $2 ysa
650. 7 $a jäänmurtajat $2 ysa
650. 7 $a Daphne (vene) $2 ysa
650. 7 $a purjeveneet $2 ysa
650. 7 $a Vesikko (sukellusvene) $2 ysa
650. 7 $a sukellusveneet $2 ysa
650. 7 $a Hornet (lentokone) $2 ysa
650. 7 $a hävittäjät $2 ysa
Maantieteellinen nimi asiasanana (651)
Kenttään merkitään vain YSAan auktorisoituja maantieteellisiä nimiä. YSAsta puuttuvat nimet ilmoitetaan auktorisoitavaksi.
Maantieteellisiä nimiä ovat esimerkiksi:
maanosat, maat ja valtiot
Suomi merkitään asiasanaksi kun se on haun kannalta tarpeen, esim. kun kyseessä on yleisesitys jostain aiheesta Suomea koskien tai kansainvälisestä vertailusta jossa Suomi on mukana.
Jos teoksen kohteena on yksittäinen henkilö, Suomi voidaan merkitä asiasanaksi silloin kun julkaisu kertoo samalla yleisemmin ko. aiheesta Suomessa.
alueiden yhteisnimet, esim. Lähi-itä, Pohjoiskalotti, Itämeren alue
historialliset paikannimet, esim. Itävalta-Unkari, Bysantti, Vanha Suomi
maakunnat, kaupungit, kunnat, kaupunginosat, kylät, kadunnimet
Entisten itsenäisten kuntien nimiä voi käyttää asiasanoina, myös kuntaliitoksen jälkeen voimassa oleva kunnan nimi merkitään kuitenkin aina kuvailuun.
Kuntaa pienempää aluetta indeksoitaessa liitetään kunnan nimi aina suppeamman alueen nimeen. Jos kylän nimi on auktorisoitu vain kuntaliitoksessa lakkautetun kunnan nimen yhteyteen, merkitään kuvailuun lisäksi uuden kunnan nimi. Kylän nimestä ei tarvitse tehdä uutta auktorisoitua ketjua, mutta jos uusi auktorisointi on jo tehty, voidaan molempia ketjuja käyttää tarpeen mukaan.
Vaikka aiheena olisi maakuntaa pienempi alue, maakunnan nimi lisätään jos se on tiedonhaun kannalta tarpeellinen.
Kun kyseessä on luovutettu kunta, merkitään kunnan nimen lisäksi aina myös laajempi alue, esim. Karjala tai Petsamo.
luonnonmaantieteelliset nimet, kuten meret, järvet, joet, vuoristot, tunturit, vaarat
Järvien lahdet ja selät: vain isoimmat merkitään asiasanoiksi, yleensä riittää pelkkä järven nimi
Useimmiten luonnonmaantieteellisten nimien yhteydessä on hyvä merkitä myös laajempi alue, esim. kunta tai maakunta.
Pohjavesialueet indeksoidaan merkitsemällä maantieteellisen asiasanan kenttään kunnan (kuntien) nimet ja lisäksi maakunta.
Jokien, järvien ym. vesistöjen nimiä käytettäessä merkitään myös laajemman alueen (kunnan tai maakunnan) nimi, paitsi jos on kyse vesialueesta, jonka laajempaa aluetta ei ole mielekästä määritellä (meret, isot tunnetut järvet, reitit).
huom. Maiden ryhmänimet, kuten EU-maat, arabimaat, kehitysmaat jne. merkitään kenttään 650.
Tiedonhaun kannalta on usein hyvä merkitä myös laajempi alue, mikäli suppeamman alueen voi ajatella edustavan samalla laajempaa kokonaisuutta.
650. 7 $a liiketoimintaympäristö $2 ysa
651. 7 $a Kiina $2 ysa
651. 7 $a Aasia $2 ysa
Ulkomaisten kaupunkien ja alueiden (esim. osavaltioiden) yhteydessä tietueeseen merkitään myös maa.
Kenttä 651
Indikaattorit
1. ind. tyhjä
2. ind. 7
Osakentät
$a maantieteellinen nimi
$z maantieteellinen nimi (alahierarkia tai maantieteellinen lisämääre, muodostaa $a:n kanssa ns. auktorisoidun ketjun)
$2 ysa
Esimerkkejä
650. 7 $a kulttuurisuhteet $2 ysa
651. 7 $a Suomi $2 ysa
651. 7 $a Unkari $2 ysa
650. 7 $a ulkopolitiikka $2 ysa
651. 7 $a Suomi $2 ysa
650. 7 $a arkkitehtuuri $2 ysa
651. 7 $a Saksa $2 ysa
651. 7 $a Berliini $2 ysa
650. 7 $a aavikoituminen $2 ysa
651. 7 $a Afrikka $2 ysa
651. 7 $a Etiopia $2 ysa
650. 7 $a metsävauriot $2 ysa
651. 7 $a Lappi $2 ysa
651. 7 $a Kemijärvi $2 ysa
650. 7 $a kulttuuripolitiikka $2 ysa
650. 7 $a seutukunnat $2 ysa
651. 7 $a Koillis-Savon seutukunta $2 ysa
651. 7 $a Savo $2 ysa
650. 7 $a etniset ryhmät $2 ysa
651. 7 $a Yhdysvallat $2 ysa
651. 7 $a Kalifornia $2 ysa
648. 7 $a 1980-luku $2 ysa
650. 7 $a kansallisuusliikkeet $2 ysa
651. 7 $a Neuvostoliitto $2 ysa
651. 7 $a Viro $2 ysa
650. 7 $a kylät $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Ilomantsi $z Möhkö $2 ysa
655. 7 $a paikallishistoriat $2 ysa
650. 7 $a kaupunginosat $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Helsinki $z Käpylä $2 ysa
655. 7 $a paikallishistoriat $2 ysa
huom. Jos kunnan/kaupungin nimi on sama kuin samassa kunnassa/kaupungissa olevan kylän/kaupunginosan nimi, asiasanaksi laitetaan pelkkä kunnan nimi.
651. 7 $a Pihtipudas $2 ysa
(Pihtipudas on sekä kunta että kylä Pihtiputaalla)
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Mikonkatu $z Helsinki $2 ysa
655. 7 $a paikallishistoriat $2 ysa
650. 7 $a tiet $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Kuninkaantie $2 ysa
650. 7 $a luovutetut alueet $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Karjala $2 ysa
651. 7 $a Koivisto $2 ysa
655. 7 $a paikallishistoriat $2 ysa
650. 7 $a teollisuusyhdyskunnat $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Perniö $z Koski $2 ysa
651. 7 $a Salo $z Koski $2 ysa
(kuntaliitos, Perniö liitetty Saloon 2009)
650. 7 $a seurakuntaelämä $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Perniö $z Mathildedal $2 ysa
651. 7 $a Salo $2 ysa
(kuntaliitos, Perniö liitetty Saloon 2009)
650. 7 $a kasvillisuus $2 ysa
650. 7 $a harjut $2 ysa
651. 7 $a Hattelmalanharju $2 ysa
651. 7 $a Hämeenlinna $2 ysa
650. 7 $a vedenlaatu $2 ysa
651. 7 $a Pyhäjärvi $z Säkylä $2 ysa
(Suomessa useita Pyhäjärvi-nimisiä paikannimiä, auktorisoitu ketju)
650. 7 $a vesistönkuormitus $2 ysa
650. 7 $a järvet $2 ysa
651. 7 $a Sysmäjärvi $2 ysa
651. 7 $a Etelä-Savo $2 ysa
650. 7 $a kalastus $2 ysa
651. 7 $a Pielisjoki $2 ysa
650. 7 $a vesien saastuminen $2 ysa
650. 7 $a meret $2 ysa
651. 7 $a Itämeri $2 ysa
651. 7 $a Pohjanlahti $2 ysa
650. 7 $a luonnonsuojelu $2 ysa
651. 7 $a Koli $2 ysa
651. 7 $a Pohjois-Karjala $2 ysa
650. 7 $a joulupukit $2 ysa
651. 7 $a Korvatunturi $2 ysa
650. 7 $a kasvullisuus
650. 7 $a tunturit
651. 7 $a Korvatunturi $2 ysa
651. 7 $a Savukoski $2 ysa
650. 7 $a pohjavesialueet
651. 7 $a Mikkeli
651. 7 $a Etelä-Savo
Genre, lajityyppi tai muoto asiasanana (655)
Kentän termit kuvaavat aineiston lajityyppiä (genre), muotoa ja/tai fyysisiä ominaisuuksia.
Termiä käytetään jos se sopii kuvaamaan koko julkaisua tai sisällöllisesti merkittävää osaa julkaisusta (esim. henkilöbibliografiat, diskografiat, teosluettelot ja matrikkelit merkitään lähes aina genreksi). Termiä ei kuitenkaan merkitä 650-kenttään jos se ei ole julkaisun aihe, vaan genren ilmaisemiseen käytetään aina 655-kenttää. Jos genretermi soveltuu kuvaamaan vain pientä osaa julkaisusta, se jätetään kokonaan pois.
Kentässä käytetään vain Suomalaisen lajityyppi- ja muotosanaston termejä.
Kenttä 655
Indikaattorit
1. ind. tyhjä
2. ind. 7
Osakentät
$a lajityyppiä kuvaava termi
$2 slm/fin
Esimerkkejä
aforismit
Aforismeihin merkitään aihetta kuvaava sana ja kenttään 655 aforismit. Jos aforismit on kirjoitettu tietyllä murteella merkitään genreksi lisäksi murrekirjallisuus ja asiasanoiksi käytetty murre sekä termit murteet ja suomen kieli. Sanaa sitaatit käytetään, jos julkaisussa on selvästi sitaatteja, esim. Nalle Puhin mietteitä rakkaudesta (asiasanaksi laitetaan myös aforismit).
650. 7 $a elokuva $2 ysa
655. 7 $a aforismit $2 slm/fin
650. 7 $a murrekirjallisuus $2 ysa
650. 7 $a murteet $2 ysa
650. 7 $a peräpohjalaismurteet $2 ysa
650. 7 $a pohjalaismurteet $2 ysa
650. 7 $a länsimurteet $2 ysa
655. 7 $a aforismit $2 slm/fin
elämäkerrat
Genretermejä elämäkerrat ja muistelmat käytetään myös, kun kyseessä on lyhyempi elämän jakso (esim. lapsuus, siihenastinen taiteilijanura) kattavasti kuvattuna.
Kun termit elämäkerrat ja muistelmat eivät sovellu, esim. aineisto sisältää vain yleisluontoisia henkilöhistoriallisia tietoja, käytetään tarvittaessa termiä henkilöhistoria kentässä 650.
600.14 $a Kuula, Toivo, $d 1883-1918.
650. 7 $a säveltäjät $2 ysa
655. 7 $a elämäkerrat $2 slm/fin
600.14 $a Bernhard, Thomas.
600.14 $a Fritsch, Gerhard.
648. 7 $a 1956-1968 $2 ysa
648. 7 $a 1950-luku $2 ysa
648. 7 $a 1960-luku $2 ysa
650. 7 $a kirjailijat $2 ysa
650. 7 $a kirjeenvaihto $2 ysa
650. 7 $a henkilöhistoria $2 ysa
eräkertomukset
Tieto- ja kaunoluokkien järjestys riippuu siitä onko kyseessä kaunokirjallinen vai muistelmatyyppinen eräkertomus. Termiä eräkirjallisuus ei käytetä genrenä, vaan se merkitään 650-kenttään jos teos käsittelee eräkirjallisuutta. Genrenä käytetään termiä eräkertomukset.
080 $a 894.541 $x -3
080 $a 639.2/.6
084 $a 84.2 $2 ykl
084 $a 67.62 $2 ykl
650. 7 $a kalastus $2 ysa
655. 7 $a eräkertomukset $2 slm/fin
(kaunokirjallinen eräkertomus)
080 $a 639.1
080 $a 639.2/.6
080 $a 91
084 $a 67.6 $2 ykl
084 $a 40.8 $2 ykl
650. 7 $a erämaat $2 ysa
650. 7 $a eräretkeily $2 ysa
650. 7 $a kalastus $2 ysa
650. 7 $a metsästys $2 ysa
650. 7 $a vaellus $2 ysa
650. 7 $a ruokaohjeet $2 ysa
655. 7 $a eräkertomukset $2 slm/fin
655. 7 $a matkakertomukset $2 slm/fin
(muistelmatyyppinen eräkertomus)
hakuteokset ja luettelot
tietosanakirjat
Tietosanakirja on aakkostettujen hakusanojen mukaan järjestetty kokoelma lyhyehköjä kirjoituksia, ensyklopedia. Usein sana tietosanakirja tai ensyklopedia on mainittu nimekkeessä: Koululaisen suuri ensyklopedia. Facta-tietosanakirja.
hakuteokset
Hakuteos on tavallisesti hakusanoittain järjestetty, tiiviitä artikkeleita tietyltä aihealueelta tai -alueilta sisältävä teos. Villit vihreät kaupungit: Suomen kaupunkikasvio. Jalkapallon ennätyskirja.
hakemistot
Hakemisto on aakkosellinen tai muulla tavoin järjestetty luettelo, jossa annettujen viitteiden perusteella voidaan etsiä tietoa jostakin teoksesta tms. Nimi- ja paikkahakemisto teokseen Kemin kaupungin historia 1-2.
Hakemisto voi myös itsessään tarjota (suppeasti) tietoa siihen sisältyvistä kohteista, henkilöistä tms. Usein rajanveto hakemiston ja luettelon välillä on hankalaa, ja rajatapauksissa myös molempia genrejä voi käyttää. Eläinlääkärit 2012. Suomalaisten vinyyli- ja cd-levyjen hintaopas.
luettelot
Luettelo on listaus määräyhteyteen kuuluvista henkilöistä, esineistä tms. Näitä ovat esimerkiksi hintaoppaat, keräilykohteiden luettelot ja luettelot taidekokoelmista. Luettelo entisessä Viipurin läänin maakunta-arkistossa säilytettävistä suomalaisaineistoista. Silver coins of the Indian sub-continent from 449 until 1947.
henkilöbibliografiat
Jos julkaisu sisältää tietyn henkilön bibliografian, henkilönnimi merkitään kenttään 600. Lisäksi kenttään 650 laitetaan esim. musiikintutkijat, kirjailijat jne.
600.14 $a Joenpelto, Eeva, $d 1921-2004.
650. 7 $a biografinen kirjallisuudentutkimus $2 ysa
655. 7 $a henkilöbibliografiat $2 slm/fin
655. 7 $a bibliografiat $2 slm/fin
historiikit, historiat
Termien historiikit, kouluhistoriikit, järjestöhistoriikit, yrityshistoriikit, talohistoriikit, paikallishistoriat ja seurakuntahistoriat lisäksi merkitään asiasanaksi myös historia.
ammattiyhdistyshistoriikit
650. 7 $a ammattiyhdistykset $2 ysa
650. 7 $a hiusala $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Joensuu $2 ysa
655. 7 $a järjestöhistoriikit $2 slm/fin
kouluhistoriikit
610.24 $a Imatran yhteislukio.
650. 7 $a lukio $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Imatra $2 ysa
655. 7 $a kouluhistoriikit $2 slm/fin
kuorohistoriikit
610.24 $a Tampereen akateemiset laulajat.
650. 7 $a kuorot $2 ysa
650. 7 $a sekakuorot $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Tampere $2 ysa
655. 7 $a historiikit $2 slm/fin
maataloustuottajain yhdistysten historiikit
650. 7 $a yrittäjäjärjestöt $2 ysa
650. 7 $a maatalousjärjestöt $2 ysa
650. 7 $a maatalousyrittäjät $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Posio $2 ysa
655. 7 $a järjestöhistoriikit $2 slm/fin
pankkihistoriikit
650. 7 $a pankit $2 ysa
650. 7 $a osuuspankit $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Kemi $2 ysa
655. 7 $a historiikit $2 slm/fin
urheiluseurahistoriikit
610.24 $a Joensuun keilailuliitto.
650. 7 $a urheiluseurat $2 ysa
650. 7 $a keilailu $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Joensuu $2 ysa
655. 7 $a järjestöhistoriikit $2 slm/fin
yrityshistoriikit
650. 7 $a konepajateollisuus $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Varkaus $2 ysa
655. 7 $a yrityshistoriikit $2 slm/fin
paikallishistoriat
Tarkoittaa maakuntaa pienemmän alueen, kuten kunnan, pitäjän tai kylän historiasta kertovaa teosta. Jos julkaisu kertoo useamman kuin kolmen kylän historiasta saman kunnan alueelta, riittää pelkkä kunnan nimi. Paikallishistoriat-termiä voi käyttää vaikka teos ei olisikaan kokonaisesitys alueen historiasta. Huom. Asiasanaa paikallishistoria käytetään vain tarkoitettaessa historiantutkimuksen osa-aluetta.
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Akaa $2 ysa
655. 7 $a paikallishistoriat $2 slm/fin
650. 7 $a kaupunkihistoria $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Kreikka $2 ysa
651. 7 $a Ateena $2 ysa
655. 7 $a paikallishistoriat $2 slm/fin
seurakuntahistoriat
650. 7 $a seurakunnat $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa $2 ysa
651. 7 $a Eno $2 ysa
655. 7 $a seurakuntahistoriat $2 slm/fin
650. 7 $a seurakunnat $2 ysa
650. 7 $a helluntailiike $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
651. 7 $a Kuopio $2 ysa
655. 7 $a seurakuntahistoriat $2 slm/fin
juhlajulkaisut
Kun kyseessä on henkilön juhlajulkaisu, termi juhlajulkaisut merkitään riippumatta siitä onko julkaisussa tabula gratulatoria vai ei. Kun juhlajulkaisun kohteena on yhteisö, genretermi merkitään vain jos julkaisussa on tabula gratulatoria.
600.14 $a Kerola, Pentti, $d 1935-
655. 7 $a juhlajulkaisut $2 slm/fin
700.1 $a Kerola, Pentti, $d 1935- $e teoksella kunnioitettu.
Juhlajulkaisun kohdehenkilöä käsitellään myös aiheena.
655. 7 $a juhlajulkaisut $2 slm/fin
700.1 $a Bacon, Henry, $d 1957- $e teoksella kunnioitettu.
Juhlajulkaisun kohdehenkilöä ei käsitellä aiheena.
655. 7 $a juhlajulkaisut $2 slm/fin
710.2 $a Suomen sukututkimusseura $e teoksella kunnioitettu.
Juhlajulkaisun kohteena yhteisö, julkaisussa on tabula gratulatoria.
keittokirjat
Keittokirjat-sana merkitään genreksi, jos merkittävä osa sisällöstä (yleensä yli puolet) muodostuu ruokaohjeista. Asiasanaa ruoanvalmistus käytetään vain kun teos käsittelee laajemmin ruoan valmistamisen menetelmiä.
650. 7 $a ruokaohjeet $2 ysa
650. 7 $a välipalat $2 ysa
655. 7 $a keittokirjat $2 slm/fin
kirjoituskilpailut
Jos tietokirjallisuudeksi luokitettava kirja sisältää kirjoituskilpailun satoa, genreksi merkitään kirjoituskilpailut.
murrekirjallisuus
Murteella julkaistuun teokseen merkitään genre murrekirjallisuus ja asiasanoiksi käytetty murre ja termit murteet ja suomen kieli, sekä mahdollinen murrealuetta kuvaava paikka (tietokirjallisuuden osalta myös muut aihetta kuvaavat termit).
650. 7 $a evankeliumit $2 ysa
650. 7 $a suomen kieli $2 ysa
650. 7 $a murteet $2 ysa
650. 7 $a pohjalaismurteet $2 ysa
651. 7 $a Etelä-Pohjanmaa $2 ysa
655. 7 $a murrekirjallisuus $2 slm/fin
näyttelyjulkaisut
Asiasanaksi laitetaan näyttelyjulkaisut, jos julkaisussa ilmoitetaan, että kysymyksessä on näyttelyjulkaisu tai jos julkaisu selkeästi liittyy tiettyyn näyttelyyn.
taidenäyttelyt
650. 7 $a taidenäyttelyt $2 ysa
650. 7 $a grafiikka $2 ysa
650. 7 $a merenkulku $2 ysa
651. 7 $a Norja $2 ysa
655. 7 $a näyttelyjulkaisut $2 slm/fin
(norjalaisen grafiikan näyttely, aiheena merenkulku)
valokuvanäyttelyt
Jos kysymys on taidevalokuvauksesta, asiasanaksi laitetaan myös taidenäyttelyt.
650. 7 $a valokuvataide $2 ysa
650. 7 $a valokuvanäyttelyt $2 ysa
650. 7 $a taidenäyttelyt $2 ysa
650. 7 $a luonnonvalokuvaus $2 ysa
650. 7 $a linnut $2 ysa
655. 7 $a näyttelyjulkaisut $2 slm/fin
655. 7 $a kuvateokset $2 slm/fin
(suomalaisen luontovalokuvaajan näyttely (lähinnä lintuja))
650. 7 $a valokuvanäyttelyt $2 ysa
650. 7 $a dokumenttivalokuvaus $2 ysa
650. 7 $a nuoret $2 ysa
650. 7 $a nuorisokulttuuri $2 ysa
655. 7 $a näyttelyjulkaisut $2 slm/fin
655. 7 $a kuvateokset $2 slm/fin
(valokuvanäyttely, aiheena nuorisokulttuuri)
muut näyttelyt
Esim. metsästysaseista ja niiden historiasta kertova näyttely
650. 7 $a näyttelyt $2 ysa
650. 7 $a aseet $2 ysa
650. 7 $a metsästysaseet $2 ysa
650. 7 $a käsiaseet $2 ysa
650. 7 $a historia $2 ysa
655. 7 $a näyttelyjulkaisut $2 slm/fin
(metsästysaseista ja niiden historiasta kertova näyttely)
opinnäytteet
Opinnäytteen genreksi merkitään jokin Lajityyppi- ja muotosanaston opinnäytetermi.
650. 7 $a laserkeilaus $2 ysa
650. 7 $a 3-D-mallinnus $2 ysa
655. 7 $a diplomityöt $2 slm/fin
650. 7 $a ontologia (filosofia) $2 ysa
650. 7 $a metafilosofia $2 ysa
655. 7 $a väitöskirjat $2 slm/fin
pääsykokeet
Pääsykoetehtävistä koostuvan julkaisun genreksi merkitään pääsykoetehtävät.
650. 7 $a ammattikorkeakoulut $2 ysa
650. 7 $a insinöörit $2 ysa
655. 7 $a pääsykoetehtävät $2 slm/fin
rocklyriikka
Jos julkaisu sisältää pääasiassa kappaleiden sanoja (tekstit on kirjoitettu ensisijaisesti laulujen teksteiksi), genreksi merkitään laululyriikka tai rocklyriikka.
sanakirjat
kaksikielinen sanakirja
Esim. suomi-amerikanenglanti
650. 7 $a suomen kieli $2 ysa
650. 7 $a englannin kieli $2 ysa
650. 7 $a amerikanenglanti $2 ysa
655. 7 $a sanakirjat $2 slm/fin
monikielinen sanakirja
Merkitään kaikki teoksessa esiintyvät kielet.
Esim. suomi-ruotsi-englanti-saksa-ranska-espanja
650. 7 $a suomen kieli $2 ysa
650. 7 $a ruotsin kieli $2 ysa
650. 7 $a englannin kieli $2 ysa
650. 7 $a saksan kieli $2 ysa
650. 7 $a ranskan kieli $2 ysa
655. 7 $a sanakirjat $2 slm/fin
655. 7 $a monikieliset sanakirjat $2 slm/fin
sarjakuvat
Sarjakuvista indeksoidaan tietoaineistoon kuuluvat sarjakuvat, sekä murresarjakuvat, ks. kohta murrekirjallisuus. Genreksi merkitään sarjakuvat.
teosluettelot
Jos on kysymys esim. taidemaalarin, graafikon tms. teosluettelosta, asiasanaksi laitetaan myös kuvataitelijat. Genretermiä teosluettelot ei käytetä elokuva- tai teatteriohjaajien ohjaustöiden luetteloista.
600.14 $a Heiskanen, Outi.
650. 7 $a graafikot $2 ysa
650. 7 $a kuvataiteilijat $2 ysa
655. 7 $a teosluettelot $2 slm/fin
600.14 $a Sarpaneva, Timo.
650. 7 $a lasitaiteilijat $2 ysa
655. 7 $a teosluettelot $2 slm/fin
[1] Paikallisen tason yhteisöjen virallista nimeä ei viedä kenttään 610 seuraavissa tapauksissa (riippumatta siitä, onko nimi merkitty kenttiin 110 tai 710, nämä ryhmät indeksoidaan vain kenttään 650 yleisillä termeillä): 4-H-kerhot, ammattiyhdistykset, apteekit, asukasyhdistykset, harrastajajärjestöt (lemmikki-, postimerkkeily- jne. järjestöt), huoltoyhtiöt, kauppakamarit, kotiseutuyhdistykset, lionsjärjestöt, maamiesseurat, maanpuolustusjärjestöt, maatalouskerhot, martat, metsänhoitoyhdistykset, Odd Fellow -järjestöt, omakotitaloyhdistykset, nuorkauppakamarit, palokunnat, pankit, partio, rintamaveteraanit, rotaryjärjestöt, siirtolapuutarhayhdistykset, sähkölaitokset, työväenyhdistykset, uskonnolliset yhteisöt ja seurakunnat, vakuutuslaitokset, vapaamuurarit, vesilaitokset, yrittäjäjärjestöt, zontajärjestöt
[2] Kaikkiin laivatyyppeihin merkitään sulkutarkenne (laiva). Ainoa poikkeus on jäänmurtajat. s/s, m/s tm. jätetään pois nimen edestä.
[3] Kaikkiin lentokonetyyppeihin merkitään sulkutarkenne (lentokone).