Kansalliskirjasto, 21.1.2019
Yleiset periaatteet
HENKILÖT YHTEISÖT
RDA 9.2.2.5.3 Muulla kuin kuvailevan yhteisön käyttämällä kirjoitusjärjestelmällä kirjoitetut nimet
Jos nimi esiintyy manifestaatioissa ainoastaan translitteroidussa muodossa, valitaan tämä muoto ensisijaiseksi nimeksi. Jos nimen translitterointi vaihtelee, valitaan useimmiten käytetty muoto.
Jos nimellä on vakiintunut muoto suomenkielisissä tietolähteissä, valitaan kyseinen muoto ensisijaiseksi nimeksi. Jos nimenmuoto vaihtelee tietolähteissä, valitaan useimmiten käytetty muoto.
Jos nimi esiintyy manifestaatioissa vain jollakin muulla kuin latinalaisella kirjoitusjärjestelmällä, nimi translitteroidaan tai transkriboidaan sovitun standardin mukaisesti. Toimijoiden kuvailussa suositellaan käytettäväksi kansallista translitterointitapaa, aina kun mahdollista. Kansallisia siirtokirjoitusstandardeja ovat mm. venäjän, ukrainan, kreikan tai heprean kielissä.
Jos manifestaatioissa ei ole valmista siirtokirjoitusta, käytetään seuraavia kansallisia standardeja:
- SFS 4900 Kyrillisten kirjainten translitterointi, slaavilaiset kielet (1998)
- SFS 5755 Arabian kielen translitteraatio (1993)
- SFS 5807 Kreikan kielen kansallinen translitteraatio ja transkriptio (2008)
- SFS 5824 Heprealaisen kirjaimiston translitteraatio (1998)
Jos kansallisia standardeja ei ole, käytetään kansainvälisiä ISO-standardeja.
Transkriptio tarkoittaa kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen huomioimalla sanojen ääntämistä.
Translitteraatio/translitterointi tarkoittaa puolestaan kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen kirjain kirjaimelta jonkin kaavan mukaan.
Venäjä ja muut kyrillisin kirjaimin kirjoitetut kielet
Kyrillisin kirjaimin kirjoitetut nimet translitteroidaan kansallisen standardin mukaan. Kansainvälisen standardin mukaiset muodot merkitään varianttinimiksi.
Venäjän kielen translitterointiohje:
Kyrillinen kirjain | Kansallinen standardi SFS 4900 | Esimerkkejä | ISO 9 |
А а | a | Алексей – Aleksei | a |
Б б | b | Булгаков – Bulgakov | b |
В в | v | Ве́ра – Vera | v |
Г г | g | Гага́рин – Gagarin | g |
Д д | d | Дми́трий – Dmitri | d |
Е е | e (konsonantin jälkeen) | Екатерина – Jekaterina | e |
je (sanan alussa, vokaalin ja myös merkkien ь ja ъ jälk.) | |||
Ё ё* | jo | Рублёв – Rubljov | ë |
o (kirjainten ж, ч, ш ja щ jälkeen) | Горбачёв – Gorbatšov | ||
Ж ж | ž | Даргомыжский – Dargomyžski | ž |
З з | z | Зеле́нский – Zelenski | z |
И и | i | Ива́нов – Ivanov | i |
ji (kirjaimen ь jälkeen sanan sisällä) | Ильи́н – Iljin | ||
Й й | i (sanan lopussa), | Толстой – Tolstoi | j |
ий | i (sanan lopussa), ij (sanan sisällä) | Хворосто́вский – Hvorostovski | ij |
eй | ei | Сергей – Sergei | ej |
К к | k | Казимир – Kazimir | k |
Л л | l | Лавренёв – Lavrenjov | l |
М м | m | Максим – Maksim | m |
Н н | n | Надежда – Nadežda | n |
О о | o | Толстой – Tolstoi | o |
П п | p | Пастернак – Pasternak | p |
Р р | r | Рахманинов – Rahmaninov | r |
С с | s | Северинович – Severinovitš | s |
Т т | t | Толоконникова – Tolokonnikova | t |
У у | u | Распутин – Rasputin | u |
Ф ф | f | Филонов – Filonov | f |
Х х | h | Хармс – Harms | h |
Ц ц | ts | Кузнецо́в – Kuznetsov | c |
Ч ч | tš | Чайко́вский – Tšaikovski | č |
Ш ш | š | Шостако́вич – Šostakovitš | š |
Щ щ | štš | Ради́щев – Radištšev | ŝ |
Ы ы | y | Высоцкий – Vysotski | y |
Э э | e | Эрнст – Ernst | è |
Ю ю | ju | Юрий – Juri | û |
Я я | ja | Яру́ллин – Jarullin | â |
Ъ ъ | kova merkki, jätetään merkitsemättä, voi vaikuttaa muiden kirjainten merkitsemiseen | ʺ tai ” | |
Ь ь | pehmeä merkki, jätetään merkitsemättä (Афанасьевич – Afanasjevitš), voi vaikuttaa muiden kirjainten merkitsemiseen | ʹ tai ' tai ’ |
* Venäjänkielisessä tekstissä ё-kirjain on usein korvattu е:llä (esim. Горбачев, eikä Горбачёв), joten е-kirjaimen oikea translitterointi pitää tarkistaa tapauskohtaisesti.
Venäjän vanha ortografia (ennen 1917) ja lainasanat:
Kirjain | Kansallinen standardi SFS 4900 | ISO 9 |
ѣ | e (konsonantin jäljessä), je (sanan alussa sekä vokaalin ja myös ь:n ja ъ:n jäljessä) | ě |
i | i | ì |
ѳ | f | f̀ |
ѵ | i | ỳ |
ks. myös: https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/Kyrilliset.pdf
Ruotsin kieli
Translitterointi ruotsin kielellä poikkeaa jonkin verran suomalaisesta, erityisesti suhuäänteiden kohdalla (š = sj, tš = tj, štš = sjtj, ž = zj). Lisäksi j merkitään i:llä kirjainten s, t ja z jälkeen, й translitteroidaan aina j:llä ja h puolestaan ch:llä.
Kyrillitsaa käyttävät esimerkiksi:
- muut slaavilaiset kielet: ukraina, valkovenäjä, bulgaria, makedonia, (serbia), muinaiskirkkoslaavi
- suomalais-ugrilaiset ja uralilaiset kielet: komi, udmurtti, nenetsi, hanti, mansi jne.
- turkkilaiset kielet: kazakki, kirgiisi, (tataari) jne.
- mongoliset kielet: burjaatti, kalmukki, mongoli.
- lisäksi luoteiskaukasialaisia (esim. abhaasi), pohjoiskaukasialaisia (esim. tšetšeeni) ja dagestanilaisia kieliä.
Kansallinen kaava soveltuu myös muiden slaavilaisten kielten translitterointiin, mutta se edellyttää täydentäviin ohjeisiin tutustumista.
Poikkeuksia bulgarian translitterointiin:
Kirjain | Kansallinen standardi SFS 4900 | Esimerkkejä | ISO 9 |
Е е | e | Елена – Elena | e |
И и | i | Ихтиман – Ihtiman | i |
Й й | j (sanan alussa ja kirjaimen и jälkeen) | Стамболийски, Йордан – Stambolijski, Jordan | j |
i (muualla kuin sanan alussa ja kirjaimen и jälkeen) | Ивайловград – Ivailovgrad | ||
Щ щ | št | Свищов – Svištov | ŝ |
Ъ ъ | ă (muualla kuin sanan lopussa) | Гълъбово – Gălăbovo | “ |
- (sanan lopussa) |
| ||
Ь ь | j | Пирьов – Pirjov | ` |
Poikkeuksia ukrainan translitterointiin:
Kirjain | Kansallinen standardi SFS 4900 | Esimerkkejä | ISO 9 |
Е е | e | Енергодар – Enerhodar | e |
Є є | je | Євген – Jevhen | ê |
И и | y | Винники – Vynnyky | i |
Ї ї | ji | Ізмаїл – Izmajil, | ї |
Й й | j (sanan alussa tai sisällä kirjaimen і jälkeen) | Красноармійськ – Krasnoarmijsk | j |
- (sanan lopussa kirjaimen і jälkeen й jätetään merkitsemättä) |
| ||
i (muun vokaalin jälkeen) | Крижанівський – Kryžanivskyi | i | |
Х х | h’ | Христинівка – H’rystynivka | h |
г | h | Гребінка – Hrebinka | g |
ь | jätetään merkitsemättä | Львів – Lviv | ‘ |
’ | jätetään merkitsemättä | Слов'янськ – Slovjansk | ’ |
ґ | g |
|
|
Poikkeuksia makedonian ja serbian* translitterointiin:
*serbia kirjoitetaan sekä latinalaisella että kyrillisellä kirjaimilla
Kirjain | Kansallinen standardi SFS 4900 | ISO 9 |
ҕ | Đ, đ (serbia) | đ |
ѓ | g’ (makedonia) | ǵ |
e | e |
|
s | dz (makedonia) |
|
j | j | ǰ |
љ | lj | l̂ |
њ | nj | n̂ |
һ | ć (serbia) | ḥ? |
ќ | k’ (makedonia) | ḱ |
ц | c | c |
ч | č | č |
џ | dž | d̂ |
’ | jätetään merkitsemättä (makedonia) |
|
Lähde: http://jkorpela.fi/iso9.html8#tav