Kansalliskirjasto, 21.1.2019


Yleiset periaatteet
HENKILÖT YHTEISÖT

RDA 9.2.2.5.3 Muulla kuin kuvailevan yhteisön käyttämällä kirjoitusjärjestelmällä kirjoitetut nimet

Jos nimi esiintyy manifestaatioissa ainoastaan translitteroidussa muodossa, valitaan tämä muoto ensisijaiseksi nimeksi. Jos nimen translitterointi vaihtelee, valitaan useimmiten käytetty muoto.

Jos nimellä on vakiintunut muoto suomenkielisissä tietolähteissä, valitaan kyseinen muoto ensisijaiseksi nimeksi. Jos nimenmuoto vaihtelee tietolähteissä, valitaan useimmiten käytetty muoto.

Jos nimi esiintyy manifestaatioissa vain jollakin muulla kuin latinalaisella kirjoitusjärjestelmällä, nimi translitteroidaan tai transkriboidaan sovitun standardin mukaisesti. Toimijoiden kuvailussa suositellaan käytettäväksi kansallista translitterointitapaa, aina kun mahdollista. Kansallisia siirtokirjoitusstandardeja ovat mm. venäjän, ukrainan, kreikan tai heprean kielissä.

Jos manifestaatioissa ei ole valmista siirtokirjoitusta, käytetään seuraavia kansallisia standardeja:

  • SFS 4900 Kyrillisten kirjainten translitterointi, slaavilaiset kielet (1998)
  • SFS 5755 Arabian kielen translitteraatio (1993)
  • SFS 5807 Kreikan kielen kansallinen translitteraatio ja transkriptio (2008)
  • SFS 5824 Heprealaisen kirjaimiston translitteraatio (1998)

Jos kansallisia standardeja ei ole, käytetään kansainvälisiä ISO-standardeja.

(green star) Transkriptio
tarkoittaa kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen huomioimalla sanojen ääntämistä.
(green star) Translitteraatio/translitterointi
tarkoittaa puolestaan kirjoituksen muuntamista kirjoitusjärjestelmästä toiseen kirjain kirjaimelta jonkin kaavan mukaan.


Sisältö:
Venäjä ja muut kyrillisin kirjaimin kirjoitetut kielet

Kreikan kielen transkriptio-ohje

Kiinan- ja japaninkielisten nimien transkribointi


Venäjä ja muut kyrillisin kirjaimin kirjoitetut kielet

Kyrillisin kirjaimin kirjoitetut nimet translitteroidaan kansallisen standardin mukaan. Kansainvälisen ISO-standardin mukaiset muodot merkitään varianttinimiksi.

Venäjän kielen translitterointiohje:

Kyrillinen kirjain

Kansallinen standardi SFS 4900

Esimerkkejä

ISO 9

А а

a

Алексей – Aleksei

a

Б б

b

Булгаков – Bulgakov

b

В в

v

Ве́ра – Vera
ВасильевVasiljev

v

Г г

g

Гага́рин – Gagarin

g

Д д

d

Дми́трий – Dmitri
Фёдор – Fjodor

d

Е е

e (konsonantin jälkeen)

Екатерина – Jekaterina
Леонтьева Leontjeva
Андреевна – Andrejevna  

e

je (sanan alussa, vokaalin ja myös merkkien ь ja ъ jälk.)

Ё ё*

jo

Рублёв Rubljov  

ë

o (kirjainten ж, ч, ш ja щ jälkeen)

Горбачёв Gorbatšov

Ж ж

ž

Даргомыжский – Dargomyžski

ž

З з

z

Зеле́нский – Zelenski

z

И и

i

Ива́нов – Ivanov

i

ji (kirjaimen ь jälkeen sanan sisällä)

Ильи́н – Iljin

Й й

i (sanan lopussa), j (sanan alussa)

Толстой – Tolstoi

j

ий

i (sanan lopussa), ij (sanan sisällä)

Хворосто́вский – Hvorostovski

ij

ei

Сергей Sergei

ej

К к

k

Казимир – Kazimir

k

Л л

l

Лавренёв – Lavrenjov

l

М м

m

МаксимMaksim

m

Н н

n

Надежда – Nadežda

n

О о

o

Толстой – Tolstoi

o

П п

p

Пастернак – Pasternak

p

Р р

r

Рахманинов – Rahmaninov

r

С с

s

Северинович – Severinovitš

s

Т т

t

Толоконникова – Tolokonnikova

t

У у

u

Распутин – Rasputin
Булгаков – Bulgakov

u

Ф ф

f

Филонов – Filonov

f

Х х

h

Хармс – Harms
Ахматова – Ahmatova

h

Ц ц

ts

Кузнецо́в – Kuznetsov

c

Ч ч

Чайко́вский – aikovski

č

Ш ш

š

Шостако́вич – Šostakovitš

š

Щ щ

štš

Ради́щев – Radištšev

ŝ

Ы ы

y

Высоцкий – Vysotski

y

Э э

e

Эрнст – Ernst

è

Ю ю

ju

Юрий – Juri
Бирюко́в – Birjukov

û

Я я

ja

Яру́ллин – Jarullin
Скря́бин – Skrjabin

â

Ъ ъ

kova merkki, jätetään merkitsemättä, voi vaikuttaa muiden kirjainten merkitsemiseen

ʺ tai ”

Ь ь

pehmeä merkki, jätetään merkitsemättä (Афанасьевич – Afanasjevitš), voi vaikuttaa muiden kirjainten merkitsemiseen

ʹ tai ' tai ’

* Venäjänkielisessä tekstissä ё-kirjain on usein korvattu е:llä (esim. Горбачев, eikä Горбачёв), joten е-kirjaimen oikea translitterointi pitää tarkistaa tapauskohtaisesti.

Venäjän vanha ortografia (ennen 1917) ja lainasanat:

Kirjain

Kansallinen standardi SFS 4900

ISO 9

ѣ    

e (konsonantin jäljessä), je (sanan alussa sekä vokaalin ja myös ь:n ja ъ:n jäljessä)

ě

i    

i

ì

ѳ   

f

ѵ      

i

ks. myös: https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/Kyrilliset.pdf

Ruotsin kieli

Translitterointi ruotsin kielellä poikkeaa jonkin verran suomalaisesta, erityisesti suhuäänteiden kohdalla (š = sj, tš = tj, štš = sjtj, ž = zj). Lisäksi h translitteroidaan ch:llä ja й useimmiten j:llä, paitsi kirjainten s, t ja z jälkeen i:llä.

Kyrillitsaa käyttävät esimerkiksi:

  • muut slaavilaiset kielet: ukraina, valkovenäjä, bulgaria, makedonia, (serbia), muinaiskirkkoslaavi
  • suomalais-ugrilaiset ja uralilaiset kielet: komi, udmurtti, nenetsi, hanti, mansi jne.
  • turkkilaiset kielet: kazakki, kirgiisi, (tataari) jne.
  • mongoliset kielet: burjaatti, kalmukki, mongoli.
  • lisäksi luoteiskaukasialaisia (esim. abhaasi), pohjoiskaukasialaisia (esim. tšetšeeni) ja dagestanilaisia kieliä.

Kansallinen kaava soveltuu myös muiden slaavilaisten kielten translitterointiin, mutta se edellyttää täydentäviin ohjeisiin tutustumista.

Poikkeuksia bulgarian translitterointiin:

Kirjain

Kansallinen standardi SFS 4900

Esimerkkejä

ISO 9

Е е

e

Елена – Elena

e

И и

i

Ихтиман – Ihtiman

i

Й й

j (sanan alussa ja kirjaimen и jälkeen)

Стамболийски, Йордан – Stambolijski, Jordan

j

i (muualla kuin sanan alussa ja kirjaimen и jälkeen)

Ивайловград – Ivailovgrad

Щ щ

št

Свищов – Svištov

ŝ

Ъ ъ

ă (muualla kuin sanan lopussa)

Гълъбово – Gălăbovo

- (sanan lopussa)

 

 

Ь ь

j

Пирьов – Pirjov

`

Poikkeuksia ukrainan translitterointiin:

Kirjain

Kansallinen standardi SFS 4900

Esimerkkejä

ISO 9

Е е

e

Енергодар – Enerhodar

e

Є є

je

Євген – Jevhen

ê

И и

y

Винники – Vynnyky

i

Ї ї

ji

Ізмаїл – Izmajil,  
Їжакевич – Jižakevytš

ї

Й й

j (sanan alussa tai sisällä kirjaimen і jälkeen)

Красноармійськ – Krasnoarmijsk

j

 

- (sanan lopussa kirjaimen і jälkeen й jätetään merkitsemättä)

i (muun vokaalin jälkeen)

Крижанівський – Kryžanivskyi

i

Х х

h’

Христинівка – H’rystynivka

h

г

h

Гребінка – Hrebinka

g

ь

jätetään merkitsemättä

Львів – Lviv

jätetään merkitsemättä

Слов'янськ – Slovjansk

ґ

g

 

 

Poikkeuksia makedonian ja serbian* translitterointiin:

*serbia kirjoitetaan sekä latinalaisella että kyrillisellä kirjaimilla

Kirjain

Kansallinen standardi SFS 4900

ISO 9

ҕ

Đ, đ (serbia)

đ

ѓ

g’ (makedonia)

ǵ

e

e

 

s

dz (makedonia)

 

j

j

ǰ

љ

lj

њ

nj

һ

ć (serbia)

ḥ?

ќ

k’ (makedonia)

ц

c

c

ч

č

č

џ

jätetään merkitsemättä (makedonia)

 

Katso myös: http://jkorpela.fi/iso9.html8#tav


Kreikan kielen transkriptio-ohje

Toimijakuvailupalvelu suosittaa suomalaisen standardin mukaista transkriptiota kreikankielisten henkilöiden ja yhteisöjen nimissä (ks. SFS 5807 Kreikan kielen kansallinen translitteraatio ja transkriptio, 2008), vaikka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus suosittelee (erityisesti paikannimissä) käytettäväksi YK:n suosittamaa transkriptiotapaa (ELOT 743). Syynä on erityisesti yleisissä kirjastoissa jo vakiintuneeksi muodostunut tapa. ELOT-latinaistuksesta enemmän Kotuksen sivuilla (ks. muuntotaulukko). ELOTin mukaisia latinaistettuja muotoja voi merkitä varianttinimiksi, kuten myös muita kansainvälisten standardien mukaisia muotoja.


Kreikan kielen ohje

Taulukkoon on kerätty esimerkkejä toimijoiden nimistä. Joidenkin kirjainten tai kirjainyhdistelmien kohdalla on useita esimerkkejä, toisinaan esimerkki puuttuu.

Kreikan kirjain tai kirjainyhdistelmä

Transkriptio SFS 5807

Esimerkkejä

Α α

a

Γιάννης Πάριος – Jánnis Pários

AΗ, αη

ai

Δημήτρης Παπαμιχαήλ – Dimítris Papamihaíl

AI, αι

e

Καικιλία – Kekilía

AÏ, αï

ai

 

AΥ, αυ

av (konsonanttien β, γ, δ, ζ, λ, μ, ν, ρ ja kaikkien vokaalien edellä)

Αύγουστος – Ávgustos

af (konsonanttien θ/θ, κ, ξ, π, σ, τ, ф, χ, ψ edellä ja sanan lopussa)

 

AŸ, αϋ

ai

 

Β β

v

Βαμβακάρης – Vamvakáris

Γ γ

g (konsonanttien edellä, vokaalien ε, αι, η, ι, υ, ει ja οι edellä ja kirjainparin ου edellä)

Παπάζογλου – Papázoglu

j (vokaalien α, ο ja ω sekä vokaalikaksoisäänteen eli digrafin ου edellä)

Γαρμπή – Jarbí, Γενίτσαρης – Jenítsaris

ΓΓ, γγ

ng (sanan keskellä)

Βαγγέλης – Vangélis

ΓI, γι

j

Γιάννης – Jánnis

ΓΚ, γκ

ng (sanan keskellä)

Πάπας Φραγκίσκος – Pápas Frangískos

g (sanan alussa)

Γκοντουάτζε – Goduádze

ΓX, γχ

ngh

 

ΓΞ, γξ

nks

 

Δ δ

d

Διονύσιος – Dionísios, Φρυδά – Fridá

Ε ε

e

Ελευθέριος – Elefthérios  

EI, ει

i

Βασιλείου – Vasilíu

EΪ, εï

ei

 

EΥ, ευ

ev (konsonanttien β, γ, δ, ζ, λ, μ, ν, ρ ja kaikkien vokaalien edellä)

A. Ζευν – A. Zev

ef (konsonanttien θ/θ, κ, ξ, π, σ, τ, ф, χ, ψ edellä ja sanan lopussa)

Ελευθέριος – Elefthérios

Ζ ζ

z

Βενιζέλος – Venizélos

Η η

i

Βανδή – Vandí

ΗΥ, ηυ

iv (konsonanttien β, γ, δ, ζ, λ, μ, ν, ρ ja kaikkien vokaalien edellä)

 

if (konsonanttien θ/θ, κ, ξ, π, σ, τ, ф, χ, ψ edellä ja sanan lopussa)

 

Θ θ

th

Θανάσης – Thanásis

Ι ι

i

Στέλιος – Stélios

Κ κ

k

Αλκαίος – Alkéos

Λ λ

l

Βενιζέλος – Venizélos 

Μ μ

m

Μαρινέλλα – Marinélla, Τάμτα – Támta

MΠ, μπ

b (sanan alussa ja vierasperäisissä sanoissa myös sanan keskellä)

Σωτηρία Μπέλλου – Sotiría Béllu

mb (sanan keskellä)

Αµπατζή – Ambatsí

Ν ν

n

Αντώνιος – Antónios

NT, ντ

nd (sanan keskellä)

Φαραντούρη – Farandúri

d (sanan alussa ja vierasperäisissä sanoissa)

Νταλάρας – Daláras 

Ξ ξ

ks

Αλεξίου – Aleksíu

Ο ο

o

Γιώργος – Jórgos 

OΗ, οη

oi

 

OI, οι

i

Δέσποινα – Déspina

OΪ, οï

oi

 

OΥ, oυ

u

Αγγελίδου – Angelídu

Π π

p

Καποδίστριας – Kapodístrias

Ρ ρ

r

Ρουβάς - Ruvás

Σ σ ς

s

Σολωμός – Solomós

Τ τ

t

Τσιτσάνης – Tsitsánis

Υ υ

i

Φρυδά – Fridá

ΥI, υι

i

 

Φ φ

f

 Αφροδίτη – Afrodíti

Χ χ

h

Χάρις – Háris, Μούσχουρη - Múshuri

Ψ ψ

ps

Ψάλτης – Psáltis

Ω ω

o

Ιωάννης – Ioánnis

Katso myös: http://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/Kreikka.pdf



Kiinan- ja japaninkielisten nimien transkribointi

Ei-eurooppalaisten kielten osalta, kuten kiinan-, korean- tai japaninkielisten nimien transkriboinnista voi tarvittaessa kysyä neuvoa ko. kielen asiantuntijoilta. Alla kuitenkin joitakin ohjeita.

Kiinankieliset nimet transkriboidaan pinyin-järjestelmän mukaisesti, ks. esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin. Esimerkki: 巴金 – Ba, Jin (Wade-Giles-järjestelmän mukainen transkription voi laittaa varianttinimeksi: Pa, Chin). Jos toonit (sävelkorot) ovat tiedossa, ne voidaan merkitä diakriiteillä seuraavasti: korkea tooni ā, nouseva tooni á, laskeva ja sitten nouseva tooni ǎ, laskeva tooni à. Lisätietoja kiinankielisistä nimistä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/511/ohje/444.

Japaninkieliset nimet transkriboidaan kansainvälisesti yleisimmin käytetyn Hepburn-järjestelmän uudistetun version mukaisesti (engl. modified / revised Hepburn, jap. shūsei Hebon-shiki). Hepburnin eri versioissa mm. pitkät vokaalit merkitään eri tavoin; esimerkkejä ja lisätietoja, ks. esim. https://en.wikipedia.org/wiki/Hepburn_romanization, https://www.sljfaq.org/afaq/hepburn.html.

Esimerkit (sulkeissa olevia nimenmuotoja voi laittaa varianttinimiksi):
森鷗外 – Mori, Ōgai (Mori, Ogai / Mori, Ougai / Mori, Oogai)
大岡昇平 – Ōoka, Shōhei (Ooka, Shohei)
石井遊佳 – Ishii, Yūka (Ishi, Yuka)
谷崎 潤一郎 – Tanizaki, Jun'ichirō (Tanizaki, Junichiro)
吉川英治 – Yoshikawa, Eiji (Josikawa, Eidzi)

Lisätietoja japaninkielisistä nimistä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/511/ohje/633.

 

 

  • No labels