KOODIT eli KIINTEÄMITTAISET KENTÄT

Leader

Tietueen taso

• Kansallisbibiografian taso (täydellinen taso) = # (tyhjämerkki)
• Taso merkitään sisällönkuvailtuun tietueeseen
• Sama aineisto voi saada useita koodeja. Esim. jos kirja saa sekä UDK-luokan 929 että kaunon luokan, kenttään 008 valitaan sekä elämäkertakoodi että kirjallisuuslajikoodi.
  • Selkokirjakoodi voittaa aina muut kohderyhmäkoodit.
• Jos kirja ei saa mitään alla olevista koodeista, koodin paikalle tulee tyhjä (= tuntematon tai ei eritelty).

008

Julkaisun  kohderyhmä

Kouluaste:

a = esikoulutason koulukirja

b = ala-astetason koulukirja

c = yläastetason koulukirja

d = lukiotason koulukirja

• Kustantajan käyttämä merkintä K tai P ei välttämättä tarkoita että kyse on kansallisbibliografian määritelmän mukaisesta oppikirjasta.
• Jos koulukirja on tarkoitettu useammalle kuin yhdelle kouluasteelle, merkitään ensisijainen aste, tai jos mikään aste ei ole ensisijainen, merkitään ylin. Kohderyhmää voi kuvata tarkemmin kentissä 385 ja 521.
• Opettajan oppaat ja muu lisämateriaali saavat saman koodin kuin vastaavat oppilaiden kirjat.
• Aapiset saavat koodin a tai b, poikkeuksena alle kouluikäisille tarkoitetut aapiset saavat lastenkirjallisuuden koodin j ja UDK-luokkalisäluvun (024.7).
• UDK-lisäluvun (07) saavat vain kirjat, jotka saavat myös koulukirjakoodin.
• Aikaisemmin käytetty koulukirjakoodi k on konvertoitu koodiksi c. Ennen v. 1995 koodin saivat myös ammatilliseen koulutukseen tarkoitetut kirjat.

j = lasten- tai nuortenkirja

• Koodin saavat:
  • kirjat joille kustantaja on antanut koodin L tai N
  • lasten satukirjat (poikkeus: tieteellisesti toimitetut kansansadut)
  • askartelu- ja puuhakirjat, jotka on tarkoitettu lasten ja nuorten käyttöön (jos kohderyhmä on epäselvä, kirjaa ei käsitellä lasten- tai nuortenkirjana)
  • alle kouluikäisille tarkoitetut aapiset
• Selvästi aikuisille suunnatut sarjakuvat eivät saa j-koodia. Ensisijaisesti lapsille suunnatut sarjakuvat saavat koodin j. Sarjakuvat eivät kuitenkaan saa lastenkirjan udk-lisälukua.
• Rippikoululaisille suunnatut aineistot eivät saa lastenkirjakoodia eikä lastenkirjan udk-lisälukua.
• Koodi on ollut varsinaisesti käytössä v. 1977 lähtien, mutta kaunokirjallisuutta konvertoitaessa koodia on lisätty myös vanhempaan kirjallisuuteen.

f = erityisryhmä, käytetään selkokirjoista

• Tarkoittaa kirjoja, joiden kieli on yksinkertaistettua ja teksti jonkin verran normaalia suurempaa.
• Selkokirjakoodi voittaa aina muut kohderyhmäkoodit.
• Koodi on ollut käytössä v. 1990 lähtien.
• Jos kirja ei saa mitään alla olevista koodeista, koodin paikalle tulee tyhjä (määrittelemätön).
• Julkaisua kohti voidaan merkitä kaksi koodia (aakkosjärjestyksessä).

Sisältö

b = bibliografiat
(UDK 01)

• Koodin saavat:
  • yleiset ja erikoisalojen bibliografiat
  • henkilöbibliografiat (vaikka kyseessä olisi melko pienikin osuus kirjasta)
  • Piilobibliografiat (muuhun teokseen sisältyvät bibliografiat) saavat koodin b, jos ne kattavat vähintään puolet teoksesta, tai ovat muuten laajoja/kattavia.

c = luettelot

• Koodin saavat:
  • taiteilijoiden teosluettelot, myös näyttelyjulkaisuissa (UDK 7.091)
  • luettelot musiikin yhtenäistetyistä nimekkeistä
  • kaikki luettelomuotoiset julkaisut, jotka eivät saa jotain seuraavista koodeista: b, d, e, i, k, r, q

d = sanakirjat, sanastot
(UDK 801.3 ja alan luokka, jos on kysymyksessä erikoisalan sanakirja. Kielten sanakirjat saavat pelkästään luokan 801.3 eikä kielen luokkaa.)

• Koodin saavat:
  • yleiset ja erikoisalojen sanakirjat ja sanastot
  • julkaisut, joihin sisältyy suhteellisen laaja erikoisalan sanasto
• Koodia eivät saa oppikirjoihin tai matkaoppaisiin sisältyvät sanastot.

e = tietosanakirjat
(UDK 03. Erikoisalojen hakuteokset luokitetaan vain alan mukaan.)

• Koodin saavat yleiset ja erikoisalojen tietosanakirjat ja hakuteokset.
• Erikoisalojen hakuteoksille on annettu koodi 8.6.1992 lähtien.

i = indeksi- tai abstraktijulkaisu

• Koodin saavat myös aikakauslehtien sisällyshakemistot
  • huom. kokousten abstraktijulkaisut eivät saa koodia i

k = diskografiat

• Koodia käytetään diskografian laajuudesta riippumatta.

l = lait

• Koodin saavat julkaisut, jotka sisältävät lakitekstin kokonaisuudessaan.
• Asetukset eivät saa koodia l.

m = opinnäytteet

• Koodin saavat kaikki opinnäytteet.

q = filmografiat

• Koodia käytetään filmografian laajuudesta riippumatta.

r = henkilöhakemistot
(UDK 929)

• Koodin saavat matrikkelit ja jäsenluettelot.

s = tilastojulkaisut
(UDK 311)

• Koodin saavat julkaisut, joiden sisällöstä suurin osa on tilastoja.
• Esim. säähavainnot, vesihavainnot

u = standardit

y = vuosikirja

z = kansainväliset sopimukset

• Koodin saavat julkaisut, jotka sisältävät sopimustekstin kokonaisuudessaan.

6 = sarjakuva-albumi

 

 

Juhlajulkaisu

0 = ei juhlajulkaisu

1 = juhlajulkaisu

• Kaikki tietokirjat saavat joko koodin 0 tai 1. Kun kyseessä on henkilön juhlajulkaisu, koodi 1 merkitään riippumatta siitä onko julkaisussa tabula gratulatoria vai ei. Kun juhlajulkaisun kohteena on yhteisö, koodi merkitään vain jos julkaisussa on tabula gratulatoria.

Kirjallisuuslaji

0 = tietokirjallisuus

• Kaikki tietokirjat saavat koodin 0.
  • Puhe-, kirje- tai esseekoodi voittavat kuitenkin tietokirjallisuuskoodin, eli vaikka kirja on tietokirja, mutta sisältää esim. tietyn alan puheita, se saa koodin s. (päätös 27.10.2009)
  • Formaaliin opetukseen tarkoitetut aapiset saavat tietokirjallisuuden koodin. Kotikäyttöön tarkoitetut aapiset voivat saada myös kaunokirjallisuuden koodin, mikäli sisältö vastaa satukirjaa.
• Jos kirja sisältää sekä kaunoa että tietoa, se saa koodin m.
• Tietokirjallisuus-koodi on ollut käytössä v. 2009 lähtien.

1 = kaunokirjallisuus (ei tarkkaa määritelmää)
(UDK -8 tai 741.5)

• Koodin saavat aforismit ja sarjakuvat (silloin kun ne eivät saa koodeja 0 tai m).
  • Koodin saavat myös vähätekstiset tai tekstittömät lasten kuvakirjat (UDK 379.8(024.7))

d = draama
(UDK -2, -8)

• Koodin saavat kuunnelmat, draamakäsikirjoitukset, näytelmät ja libretot.

e = esseet
(UDK -4, -8 tai alan luokka)

• Koodia voi käyttää kun julkaisussa mainitaan sen sisältävän esseitä.
• voittaa tietokirjallisuuskoodin

f = romaanit
(UDK -3, -8)

• Koodin saavat myös pienoisromaanit, runoromaanit ja taide-eepokset.

i = kirjeet
(UDK -6 tai alan luokka)

• Koodin saavat vain todelliset kirjeet.
• Myös sähköpostikirjeet saavat kirjekoodin.
• Myös tiettyyn alaan luokitetut kirjeet saavat koodin i.
• voittaa tietokirjallisuuskoodin

j = lyhytproosa
(UDK -3, -8.)

• novellit, kertomukset, satukokoelmat
• Pakinat saavat koodin j, paitsi jos ne liittyvät selvästi tiettyyn aiheeseen (ovat tietoaineistoa), joilloin ne saavat koodin 0 ja tietokirjallisuuden luokan. Ne myös indeksoidaan.

m = yhdistelmät

• Koodin saavat teokset, jotka sisältävät useita kirjallisuuden lajeja:
  • kirja sisältää kaunokirjallisuuden eri lajeja
  • kirja sisältää sekä kaunoa että tietoa
    • poikkeus: teokset, joissa pääpaino on kaunokirjallisella tekstillä vaikka kirjassa on myös muuta sisältöä (esim. laaja johdanto) saavat kaunokirjallisuuden koodin. Kirja voi tarvittaessa saada myös tietokirjallisuuden luokan.
  • Koodia eivät saa todellisuuspohjaiset kaunokirjalliset teokset.

p = runot
(UDK -1, -8)

s = puheet
(UDK -5, -8 tai alan luokka)

• Koodin saavat puhe- ja saarnakokoelmat.
• Myös tiettyyn alaan luokitetut puhekokoelmat saavat koodin s.
• voittaa tietokirjallisuuskoodin

u = tuntematon

• Koodia käytetään, jos kirjallisuuslajia on mahdoton määritellä.
• Koodi on ollut käytössä v. 2009 lähtien.

Elämäkertakoodi

(UDK 929 + henkilönnimi (esim. 929 Hiltunen, 929 Katariina II, Venäjän keisarinna))

• Kaunokirjallisuuteen luokitetut todellisten henkilöiden elämäkerrat eivät saa elämäkertakoodia, ellei ole kysymys rajatapauksesta, jolloin myös toiseksi UDK-luokaksi laitetaan 929.

a = omaelämäkerta, muistelmat, päiväkirja (yhden tai useamman henkilön)

• Myös kaikenlaiset päiväkirjat saavat koodin a (päätös 24.5.2002).
• Kirjeet eivät saa koodia.

b = yhden henkilön elämäkerta

• Koko elämä tai jokin elämän jakso (lapsuus, eläkeikä, urheilu-ura tms.) kattavasti kuvattuna.

c = useamman kuin yhden ihmisen elämäkerta

d = sisältää elämäkerrallisia tietoja

• ei edellytä välttämättä luokkaa 929

| - Ei koodattu

 

LUOKITUS

UDK (080)

• Kaikki aineisto saa UDK-luokan.
• Käytetyt luokituskaaviot ja hakemistot löytyvät Kansallisbibliografiapalvelut-asiakaswikistä: https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Luokituskaaviot    
• Kaunokirjallisuuden luokitus tehdään alkukielen mukaan.
• Yleiset lisäluvut:
  • (024.7) = lasten- tai nuortenkirja (kohderyhmä j)
    • lisälukua ei käytetä sarjakuvissa (luokka 741.5)
  • Kaunokirjallisuuden erikoislisäluvut:
    • -1 = runous
    • -2 = näytelmäkirjallisuus, kuunnelmat, libretot, elokuvakäsikirjoitukset
    • -3 = proosa
    • -8 = antologiat, aforismit
      • antologia saa lisäksi ko. kirjallisuudenlajin lisäluvun, antologia-luokka merkitään ensimmäiseksi (esim. runoantologia, jonka alkukieli on englanti, saa luokat 820-8 ja 820-1)
      • yhden kirjailijan teos, joka sisältää runoja ja proosaa ei saa antologian lisälukua, vaan runouden ja proosan lisäluvut (esim. 850-1 ja 850-3)
      • jokainen kaunokirjallisuuteen luokitettu kirja saa yhden tai useamman näistä
      • lisäluku merkitään osakenttään $x

Esimerkkejä

080    $a 51
Matematiikka

 

080    $a 51 $x (07)
Matematiikka, oppikirja

 

080    $a 820 $x -3

Englanninkielinen kirjallisuus, proosa

 

080    $a 820 $x -3 $x (024.7)

Englanninkielinen kirjallisuus, proosa, lasten- tai nuortenkirja

 

080    $a 368/369 $x (07)

Vakuutus. Eläkkeet, oppikirja

 

080    $a 860+869.0 $x -3 $x (024.7)

Espanjan- ja portugalinkielinen kirjallisuus, proosa, lasten- tai nuortenkirja

 

080    $a908 Pieksämäen maalaiskunta
Paikallishistoria

 

080    $a908 $x (07) Uusimaa

Paikallishistoria, oppikirja

 

080    $a929 Friedrich Karl, Hessenin prinssi

Henkilöhistoria

 

080    $a 929 $x (024.7) Sibelius

Henkilöhistoria, lasten- tai nuortenkirja

 

Kaunokirjallisuuden luokituskaavio

 

820/89          Eri kansojen ja kielialueiden kirjallisuus

                           - käytetään, jos teoksen alkukielenä on enemmän kuin kolme kieltä tai jos alkukieli on sellainen, jota ei saa sijoitettua mihinkään muuhun luokkaan (esim. esperantonkielinen kirjallisuus)

 

820                  Englanninkielinen kirjallisuus

 

830                  Saksan- ja jiddisinkielinen kirjallisuus

 

839.3              Hollannin-, flaamin- ja afrikaansinkielinen kirjallisuus

 

839.59           Islanninkielinen kirjallisuus

 

839.6              Norjankielinen kirjallisuus

 

839.7              Ruotsinkielinen kirjallisuus

 

839.79           Suomenruotsalainen kirjallisuus

 

839.8              Tanskankielinen kirjallisuus

 

84                     Romaanisen kielialueen kirjallisuus

 

840                  Ranskankielinen kirjallisuus

 

850                  Italiankielinen kirjallisuus

 

860+869.0  Espanjan- ja portugalinkielinen kirjallisuus 

 

87                     Antiikin kirjallisuus. Latinan- ja kreikankielinen kirjallisuus

 

882                  Venäjänkielinen kirjallisuus

 

884                  Puolankielinen kirjallisuus

 

885                  Tsekin- ja slovakinkielinen kirjallisuus

 

886/888       Serbokroaatin-, sloveenin-, makedonian-, bulgarian-, latvian- ja liettuankielinen kirjallisuus

 

89                     Muun indoeurooppalaisen kielialueen kirjallisuus (esim. Intian kirjallisuus). Kelttiläisen kielialueen kirjallisuus. Seemiläis-haamilaisen kielialueen kirjallisuus (esim. heprean- ja arabiankielinen kirjallisuus). Altailaisen kielialueen kirjallisuus (esim. turkinkielinen kirjallisuus)

 

894.5              Suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuus

 

894.511        Unkarinkielinen kirjallisuus

 

894.541        Suomenkielinen kirjallisuus

 

894.545        Vironkielinen kirjallisuus

 

894.55           Saamenkielinen kirjallisuus

 

895                  Sinotiibetiläisen kielialueen kirjallisuus (esim. kiinankielinen kirjallisuus). Japanin- ja vietnaminkielinen kirjallisuus

 

896                  Afrikan maiden kirjallisuus (negroafrikkalaiset kielet)

 

 

YKL (084)

• Osakenttään $2 merkitään ykl
• Ensimmäinen luku määrää kirjan hyllyluokan.
• Kaunokirjallisuuden luokitus tehdään julkaisukielen mukaan.
• Muotoluokkien käytöstä ks. YKL:n ohjeistus; huom.
  • 04 = antologia (valikoima useamman henkilön kaunokirjallista tuotantoa): ei käytetä luokissa 04, 10+, 80+
  • 09 = historia:
    • luokkaa käytetään, kun näkökulma tai käsittelytapa on historiaa peilaava
    • ei käytetä luokissa 11+, 41-48+, 70-77+, 80-86+, 90-99+
• Ei YKL-luokkaa:
  • poikkeus: väitöskirjat ja lisensiaatintyöt
  • Valikoiden YKL-luokka:
    • YKL-luokan saavat julkaisut, joiden voi olettaa kiinnostavan yleisiä kirjastoja laajemmin
    • historiikit
      • valtakunnallisten järjestöjen historiikit ja laajat paikallishistoriikit (myös yksittäisten kuntien) saavat YKL-luokan

• lasten katselukirjat, joissa on vain vähän tekstiä
• täydennettävät julkaisut, esim. vauvakirjat, tarrakirjat
• esiopetuksen ja peruskoulun koulu- ja oppikirjat
• kurssi- ja luokkajulkaisut
• opinnäytteet

• toimintakertomukset ja -suunnitelmat
• kokousjulkaisut, joissa on vain lyhyitä abstrakteja
• ekskursio- ja opintoretkikertomukset
• tilinpäätöskannanotot
• e-aineisto ja av-aineisto, paitsi jos sama teos on ilmestynyt painettuna ja saanut YKL-luokan

• maakuntaliittojen julkaisut
• kunnallishallinnon ja valtion väliportaan hallinnon julkaisut
• vesiensuojeluyhdistysten julkaisut
• paikallinen aineisto

• vieraskieliset julkaisut (muut kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset)
• korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tieteelliset sarjat ja väitöskirjat UDK-luokista 33, 51-59,  61-62
• kirjat, joiden sisällöstä vain osa on suomeksi tai ruotsiksi ja muu osa vieraskielistä

 

 

• ulkofennica
  • suomen-, ruotsin- ja saamenkielinen uf-kirjallisuus saa YKL-luokan

Esimerkkejä

084    $a 30.101 $2 ykl

Sosiologia, teoria ja tutkimusmenetelmät

 

084    $a 82.2 $2 ykl

Suomenkieliset runot

 

084    $a 82.204 $2 ykl

Suomenkielinen runoantologia

 

084    $a 82.252 $2 ykl

Saamenkieliset runot

 

084    $a 82.31 $2 ykl

Ruotsinkieliset runot

 

084    $a 83.2 $2 ykl

Suomenkieliset näytelmät

 

084    $a 83.252 $2 ykl

Saamenkieliset näytelmät

 

084    $a 83.31 $2 ykl

Ruotsinkieliset näytelmät

 

084    $a 84.2 $2 ykl

Suomenkielinen kertomakirjallisuus

 

084    $a 84.252 $2 ykl

Saamenkielinen kertomakirjallisuus

 

084    $a 84.31 $2 ykl

Ruotsinkielinen kertomakirjallisuus

 

084    $a 80.2 $2 ykl

Suomenkieliset sekasisältöiset teokset (useita kirjallisuudenlajeja). Tähän myös useita kirjallisuudenlajeja sisältävät yhden kirjailijan teokset.

 

084    $a 80.252 $2 ykl

Saamenkieliset sekasisältöiset teokset

 

084    $a 80.31 $2 ykl

Ruotsinkieliset sekasisältöiset teokset

 

 

 

084    $a 85.32 $2 ykl

Suomenkieliset sarjakuvat (kaunokirjallinen sarjakuva)

 

084    $a 22.3 $2 ykl

084    $a 85.32 $2 ykl

Raamatun henkilöt, suomenkieliset sarjakuvat (tietosarjakuva)

 

 

 

 

ERIKOISTAPAUKSIA

Aforismit

UDK

• Ensimmäiseksi luokaksi tulee aina kaunokirjallisuuden luokka varustettuna lisäluvulla -8.
• Tietyn alan aforismikokoelmalle annetaan lisäksi aiheenmukainen luokka/aiheenmukaisia luokkia.

YKL

• Yleiset aforismikokoelmat saavat luokan 10.8
• Tietyn alan aforismikokoelmat luokitetaan alan mukaan. Lisäksi tehdään luokkaviittaus luokasta 10.8.
• Vain selvästi lauseita sisältävät kirjat luokitetaan kaunokirjallisuuteen (täytyy olla jonkinlainen juoni tai tarinan tynkä), vähätekstiset tai tekstittömät lastenkirjat luokitetaan kuvakirjoihin eli luokkaan 379.8(024.7). Jos kirjassa on lauseita, mutta se on muodoltaan lelukirja tms. se saa sekä kaunokirjallisuuden luokan, että luokan 379.8(024.7). Kaunon luokka merkitään ensimmäiseksi.
• Kaikki julkaisut (myös kaunokirjalliset), joissa selvästi ilmoitetaan, että kysymyksessä on näyttelyjulkaisu tai että julkaisu liittyy johonkin näyttelyyn (kuvailussa huomautusalueella on tieto ”liittyy….näyttelyyn”), saavat seuraavat luokat:
  • YKL-muotoluokka 063
  • UDK 7.091 (sekä tarvittaessa taiteenalan luokka)
• YKL-luokka 84+ (kansaneepokset 81.4)
• UDK-lisäluku -3

Lastenkirjat

Näyttelyjulkaisut

Runoromaanit ja taide-eepokset

Sanakirjat

UDK

• 801.3
• Jos kyseessä on erikoisalan sanakirja, merkitään lisäksi alan luokka.
• Kielten sanakirjoihin ei tule kielen luokkaa ellei kysymyksessä ole etymologinen tms. sanakirja.
• Jos sanakirja on myös standardi, ensimmäiseksi luokaksi tulee 006.

YKL

• Kaksikieliset sanakirjat luokitetaan suomalaisille vieraamman kielen mukaan, ja lisäksi laitetaan muotoluokka, esim. suomi-englanti-sanakirja 89.5038.
• Monikieliset sanakirjat saavat luokan 87.038.
• Erikoisalan sanakirjat luokitetaan alan mukaan, ja lisäksi laitetaan muotoluokka, esim. tietotekniikan sanakirja 61.038.
• Jos sanakirja on myös standardi, sanakirjamuotoluokka voittaa standardimuotoluokan.
• UDK-luokka 741.5, lisälukua (024.7) ei käytetä
• YKL 85.3+
• Sarjakuvan muodossa olevat tietokirjat saavat myös alanmukaisen luokan, ja ne indeksoidaan. Tietoluokka merkitään ensimmäiseksi.
  • Poikkeus: jos aineisto sisältää myös selkeästi fiktiivistä ainesta muuten kuin faktatietoa havainnollistavassa tarkoituksessa, sarjakuvan luokka merkitään ensimmäiseksi.
    080 $a 741.5
    080 $a 929 Satrapi
    Satrapi, Marjane. Persepolis : iranilainen lapsuuteni

Sarjakuvat

 

 

INDEKSOINTIRAJAUKSET

Ei indeksoida

• kaunokirjallisuus
  • poikkeukset:
    • aforismit, libretot, elokuvakäsikirjoitukset
    • Jos kaunokirjallinen teos kertoo todellisesta tunnetusta henkilöstä, kohdehenkilön nimi laitetaan kenttään 600 (auktorisoimattomat nimet ohjataan auktorisointiin).
    • Jos kaunokirjallisen teoksen pohjana on esim. televisio-ohjelma, ko. ohjelman nimi laitetaan kenttään 630 (esim. Pokka pitää (televisio-ohjelma)).
    • Murrekirjallisuuteen merkitään genre ja käytetty murre, sekä termit murteet, suomen kieli ja mahdollinen murrealuetta kuvaava paikka.
    • huom. Kansansatujen UDK-luokka on 39, ei kaunokirjallisuuden luokka.
    • huom. Jos esseekokoelma on luokitettu kaunokirjallisuudeksi, sitä ei myöskään indeksoida.
  • aapiset
  • esikoulun, peruskoulun ja toisen asteen koulu- ja oppikirjat
    • poikkeus: Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tarkoitettuja oppikirjoja indeksoidaan valikoiden.
• toimintakertomukset ja -suunnitelmat, tulostavoitteet
• henkilöstötilinpäätökset, henkilöstöraportit
• tilinpäätöskannanotot

Indeksoidaan valikoiden

Ryhmistä pyritään indeksoimaan ne, joiden asiasanoituksesta oletetaan olevan hyötyä tiedonhakijalle.

 

• lasten- ja nuortenkirjallisuus: indeksoidaan vain todella tietoa sisältävät kirjat
• toisen asteen ammatilliset koulu- ja oppikirjat (jos kirja indeksoidaan, merkitään myös genretermiksi oppikirjat)
• artikkelikokoelmat, jotka sisältävät kymmeniä artikkeleita useilta eri aloilta. Hyvin tehty sisällysluettelo kopioidaan Melindasta.
• korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tieteelliset sarjat ja väitöskirjat
• uskonnollis-elämyksellinen kirjallisuus (jos teos edustaa selkeästi tiettyä uskonnollista suuntausta, se merkitään). Kuuluvat UDK-luokkaan 24, joka vastaa YKL-luokkaa 23.31.

INDEKSOINNISSA KÄYTETTÄVÄT KENTÄT

Yleiset ohjeet

Indikaattorit

• Kentissä 600, 610, 611 ja 630 2. indikaattori on aina 4.
• Kentissä 648, 650, 651 ja 655 2. indikaattori on  aina 7 ja osakenttään $2 merkitään sanaston lyhenne ysa ($2 ysa).

Loppupisteet

• Kenttien 505, 520, 567, 600, 610, 611 ja 630 loppuun tulee piste, ellei kenttä lopu välimerkkiiin (esim. sulkumerkki, väliviiva).

 

 

Huomautus sisällöstä (505, 520)

• Muiden kirjastojen tekemiä  505- ja 520-kenttien sisällysluetteloita ja tiivistelmiä voidaan keepata Fennicaan, mikäli ne ovat selkeitä ja informatiivisia. Ei kuitenkaan takakansi- tai muita markkinointitekstejä.
• Huomautus tehdään vain jos metodologia käy tutkimuksesta selvästi ilmi.
• §  Kenttää voidaan toistaa.  (Tuskin tarpeen jos toistetaan b-osakenttää.)
• Käytetään ensisijaisesti YSAn termejä osakentässä $b. (Esim. kvalitatiivinen tutkimus, vaikka julkaisussa olisi käytetty muotoa laadullinen tutkimus). Jos ysan termiä menetelmälle ei vielä ole, tehdään termiehdotus.
• Osakenttää $b voidaan toistaa.
  • A-osakenttään voidaan haluttaessa merkitä vapaamuotoinen huomautus metodologiasta. Osakenttä aloitetaan isolla kirjaimella ja se päättyy pisteeseen.
• Mikäli tutkimusmenetelmää on selostettu laajasti ja informatiivisesti, se voidaan merkitä myös 650-kenttään.

Huomautus metodologiasta (567)

Kenttä 567

Indikaattorit

1. ind. tyhjä

2. ind. tyhjä

Osakentät

$a  huomautus metodologiasta
$b  kontrolloitu termi

Esimerkki

567 $b narratiivinen tutkimus $2 ysa

567 $b fenomenologia $2 ysa

567 $b kvalitatiivinen tutkimus $b tapaustutkimus $b vertaileva tutkimus $2 ysa

Esimerkki a-osakentästä.

 

 

 

Kohdehenkilö (600)

• Henkilönnimien yläraja pyritään pitämään n. kahdessakymmenessä (myös jos kysymyksessä ovat näyttelyjulkaisut).
• Kohdehenkilöiksi ei merkitä tavallisia nk. kansanihmisiä, ellei kyseessä ole kokonainen elämäkerta tai muistelmat.
• Juhlajulkaisun kohteena oleva henkilö merkitään kenttään 600, kun julkaisu käsittelee häntä aiheena. Lisäksi kohdehenkilö merkitään kenttään 700, ja lisätään osakenttään $e funktio teoksella kunnioitettu. Jos kohdehenkilöä ei käsitellä aiheena, käytetään vain kenttää 700.
• Jos kaunokirjallinen teos kertoo todellisesta tunnetusta henkilöstä, kohdehenkilön nimi laitetaan kenttään 600 (auktorisoimattomat nimet ohjataan auktorisointiin).
• Jos kohdehenkilön sukunimi muuttuu (esim. o.s. Miettinen, myöhemmin Piironen ja Mustonen), kohdehenkilöksi merkitään vain viimeisin nimi (esim. Mustonen), samoin UDK-luokkaan laitetaan vain viimeisin nimi (929 Mustonen).
  • Jos kohdehenkilön elämää tai tuotantoa käsitellään ajankohtana, jona hän on käyttänyt aikaisempaa nimeä, merkitään sekä tämä aikaisempi että viimeisin nimi.

Kenttä 600

Indikaattorit

1. ind. 0   nimen osien järjestys suora

             1   järjestys käänteinen

             3   perheen tai suvun nimi

2. ind. 4

Osakentät

$a  sukunimi, etunimi

$c  muut nimeen tehtävät lisäykset (pilkku ennen kenttää)          

$d  elinvuodet (pilkku ennen kenttää)

$e  funktiotermi, kuvailtaessa juhlajulkaisua merkitään ”teoksella kunnioitettu”

$t  nimeke (piste ennen kenttää)            

 

huom. Auktorisoimattomat suomalaiset sekä hankalat tai (väliviivattomat) moniosaiset ulkomaiset henkilönnimet, sekä w-kirjaimella alkavat henkilönnimet, ohjataan henkilörekisterin ylläpitoon. Myös fiktiivinen hahmo auktorisoidaan kun se merkitään kohdehenkilöksi tietoaineistossa. Sukujen nimet auktorisoidaan vain jos kirjoitusasu sitä vaatii, esim. jos suvun nimi on moniosainen.

Esimerkkejä

600.14   $a Gallen-Kallela, Akseli.

600.14   $a Hakuri, Aura, $d 1977-  (huom. ei pistettä)

600.14   $a Kerola, Pentti, $d 1935-
700.1      $a Kerola, Pentti, $d 1935- $e teoksella kunnioitettu.
Juhlajulkaisun kohdehenkilöä käsitellään myös aiheena.

600.04   $a Katariina $b II, $c Venäjän keisarinna.

600.04   $a Kaarle $b X Kustaa, $c Ruotsin kuningas.

600.34   $a Murtomaa $c (suku)

600.34   $a Essen von $c (suku)

600.04   $a Silver Birch $c (henki)

600.04   $a Muumipeikko $c (fiktiivinen hahmo)

600.04   $a Birgitta, $c pyhä.

600.04   $a Isis $c (jumalatar)

600.04   $a Arthur, $c kuningas.

600.04   $a Lalli.

 

 

Tietyn henkilön tuotantoon kohdistuvat julkaisut

• Taiteellisen teoksen kohdenimekkeeksi merkitään sekä yleisesti vakiintunut suomenkielinen nimi, jos teoksella  on  sellainen, että alkuperäisteoksen nimi, mikäli se on helposti tarkistettavissa ja haun kannalta tarpeellinen.
• Jos tutkimus kertoo suuresta joukosta (esim. yli 10) saman tekijän teoksia, asiasanaksi voi merkitä harkinnan mukaan pelkän tekijän nimen. Samoin jos kohteena on suuri määrä eri tekijöiden teoksia (esim. artikkelikokoelmassa), asiasanaksi voi merkitä harkinnan mukaan pelkät tekijät.
• Jos kirja kertoo esim. tietyn kirjailijan teoksesta, mutta sisältää lisäksi runsaasti tietoa itse kirjailijasta, merkitään kohdehenkilö myös ilman teoksen nimeä.
• Jos kohteena oleva teos on julkaistu tekijän aikaisemmalla nimellä, merkitään tekijä-nimeke -kirjaukseen nimi jolla teos on julkaistu, ja lisäksi merkitään kohdehenkilöksi tekijä viimeisimmällä nimellään.

Esimerkkejä

• kohteena tekstiaineisto

novellit, näytelmät

600.14   $a Maupassant, Guy de. $t Rasvahelmi.

650.  7    $a novellit $2 ysa

romaanit

600.14  $a Kivi, Aleksis, $d 1834-1872. $t Seitsemän veljestä.

650.  7    $a romaanit $2 ysa

 

600.14   $a Kauranen, Anja, $t Sonja O. kävi täällä.

600.14   $a Snellman, Anja.

runot

600.14   $a Leino, Eino. $t Hymyilevä Apollo.

650.  7    $a runot $2 ysa

sarjakirjat/jatkokirjat

600.14   $a Jansson, Tove. $t Muumi-kirjat.

600.14   $a Burroughs, Edgar Rice. $t Mars-kirjat.

600.14   $a Salama, Hannu. $t Finlandia-sarja.

 

huom.  Aina, jos vain voidaan, käytetään  -kirjat-loppuista muotoa. Vain sellaisissa tapauksissa, missä -kirjat tuntuu mahdottomalta (kuten Iijoki-sarja, Finlandia-sarja), käytetään sanaa -sarja.

• kohteena kuvataideteos (maalaus, veistos tms.)

600.04   $a Leonardo, $c da Vinci. $t Mona Lisa.

650.  7    $a maalaukset $2 ysa

 

600.14   $a Isto, Eetu. $t Hyökkäys.

650.  7    $a maalaukset $2 ysa

 

• kohteena sävellys (balettimusiikki, musiikkikappale, ooppera tms.)

Kohdehenkilöksi merkitään säveltäjä a-osakenttään, ja t-osakenttään teoksen alkukielinen tai yleisesti vakiintunut suomenkielinen nimi, tarvittaessa kumpikin omiin 600-kenttiinsä. Kotimaisten teosten osalta teoksen nimen voi tarkistaa Viola-tietokannasta. Jos kohteena on musiikkiteoksen teksti, merkitään kohdehenkilöksi myös sanoittaja.

laulut, sävellykset

600.14  $a Gruber, Franz. $t Jouluyö, juhlayö.

650.  7    $a joululaulut $2 ysa

 

600.14   $a Sibelius, Jean. $t En saga, $n op9.

600.14   $a Sibelius, Jean. $t Satu.

650.  7    $a sinfoniset runot $2 ysa

 

600.14   $a Tsaikovski, Pjotr. $t Joutsenlampi.

600.14   $a Tsaikovski, Pjotr. $t Lebedinoe ozero.

650.  7    $a baletit $2 ysa

musikaalit

600.14  $a Loewe, Frederick. $t My fair lady.

650.  7    $a musikaalit $2 ysa

oopperat

600.14  $a Verdi, Giuseppe. $t Aida.

650.  7    $a oopperat $2 ysa

 

600.14   $a Bizet, Georges. $t Carmen.

650.  7    $a oopperat $2 ysa

 

600.14   $a Haavikko, Paavo. $t Ratsumies.

650.  7    $a oopperat $2 ysa

650.  7    $a libretot $2 ysa

(kohteena on oopperan libretto)

huom. Jos kyseessä on musiikkiteoksen esitys, esimerkiksi suomalaisen teatterin versio Broadway-musikaalista, myös esittäjä merkitään kohteeksi. Ohjaaja ym. voidaan myös merkitä.

600.14   $a MacDermot, Galt. $t Hair.

600.14   $a Paukku, Reijo.

610.24   $a Tampereen popteatteri.

650.  7    $a musikaalit $2 ysa

 

• kohteena tanssiteos

Jos kohteena on koreografiateos, se voidaan merkitä kuten sävellys: a-osakenttään koreografi ja t-osakenttään teoksen nimi. Myös esittäjä merkitään kohteeksi jos aineistossa käsitellään esitystä.

 

 

600.14   $a Tsaikovski, Pjotr. $t Joutsenlampi.

600.14   $a Greve, Kenneth. $t Joutsenlampi.

610.24   $a Suomen kansallisbaletti.

650.  7    $a baletit $2 ysa

 

600.14   $a Koskenalusta, Maija. $t Katiska.

600.14   $a Foster, Raisa. $t Katiska.

650.  7    $a tanssiteokset $2 ysa

 

 

 

Kohdeyhteisö (610)

• Kohdeyhteisö merkitään riippumatta siitä, onko nimi merkitty myös 110/710 –kenttiin.
• Kohdeyhteisö merkitään aina kun julkaisun aiheena on
  • kansainvälinen yhteisö
  • valtakunnallinen yhteisö
  • maakuntatason yhteisö
  • Paikallistason yhteisö merkitään kohteeksi tarvittaessa.[1]
  • Nimimuodon valinnasta ks. yhteisöauktoriteetit-ohje, epävarmoissa tapauksissa käytettävä muoto tarkistetaan yhteisöauktoriteeteista vastaavalta.

Kenttä 610

Indikaattorit

1. ind. 1   julkisyhteisöt (valtio, kunta tai seurakunta)

             2   muut yhteisöt

2. ind. 4  

Osakentät

$a  pääyhteisö

$b  alayhteisö (piste ennen kenttää)

 

huom. auktorisoimattomat yhteisönnimet ohjataan aina yhteisörekisterin ylläpitoon.

Esimerkkejä

610.24   $a Nokia (yhtiö)

610.14   $a Suomi. $b Ulkoasiainministeriö.

610.24   $a Tampereen yliopisto. $b Kielikeskus.

610.24   $a Turun kaupunginkirjaston vanha kokoelma.

610.24   $a Turun linna (museo)

650.  7    $a Turun linna $2 ysa

 (julkaisu käsittelee sekä museo-organisaatiota että itse linnarakennusta)

 

huom. Jos julkaisu käsittelee puolueen paikallisyhdistystä, merkitään kohdeyhteisöksi puolueen nimi. Myös paikallisyhteisön nimen voi merkitä.

610.24   $a Svenska folkpartiet.

650.  7    $a puolueet $2 ysa

650.  7    $a porvarilliset puolueet $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa

651.  7    $a Pietarsaari $2 ysa

655.  7    $a järjestöhistoriikit $2 ysa

 

 

 

 

Kokous kohteena (611)

• Auktorisoimattomat kokoukset ohjataan yhteisörekisterin ylläpitoon.

Kenttä 611

Indikaattorit

1. ind. 0   nimen osien järjestys käänteinen

             1   hallintoalueen nimi

             2   nimen osien järjestys suora

2. ind. 4  

Osakentät

$a  kokouksen tai hallintoalueen nimi

$c  kokouksen paikka

$d  kokouksen aika

$n  kokouksen numero tai muu numerointitieto

Esimerkki

611.24   $a Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi.

 

 

Nimeke kohteena (630), ei henkilötekijää

 

• Kohdenimekkeeksi merkitään sekä yleisesti vakiintunut suomenkielinen nimi, jos teoksella  on  sellainen, että alkuperäisteoksen nimi, mikäli se on helposti tarkistettavissa ja haun kannalta tarpeellinen.
• Jos kaunokirjallisen teoksen pohjana on esim. televisio-ohjelma, ko. ohjelman nimi laitetaan kenttään 630 (esim. Pokka pitää (televisio-ohjelma)).
• Jos kohteena on aikakauslehti, lisätään nimen perään lehtityypistä riippumatta sulkutarkenne (aikakauslehti).
  • Poikkeus: sarjakuvalehtiin lisätään sulkutarkenne (sarjakuva).
• Jos kohteena on sanomalehti, lisätään nimen perään sulkutarkenne (sanomalehti).
• Jos kohteena on elokuva, se merkitään kenttään 630. Nimeen lisätään sulkutarkenne ja valmistumisvuosi (elokuva : 1955). Elokuvan ohjaaja merkitään kohdehenkilöksi kenttään 600.
• Jos kohteena on radio- tai tv-ohjelma, se merkitään kenttään 630. Nimeen lisätään sulkutarkenne (televisio-ohjelma) tai (radio-ohjelma).

Kenttä 630

Indikaattorit

1. ind. 0-9 lajittelussa ohitettavien merkkien määrä

2. ind. 4

 

Osakentät

$a  nimeke

$p  teoksen osa (piste ennen kenttää)

$l   teoksen kieliversio (pilkku ennen kenttää)

Esimerkkejä

• kohteena tekstijulkaisu

monografiat

630.04   $a Raamattu. $p Psalmit.

650.  7    $a psalmit $2 ysa

 

630.04   $a Raamattu. $p Matteuksen evankeliumi. $p Vuorisaarna.

650.  7    $a Vuorisaarna $2 ysa

 

630.04   $a Raamattu. $p Mooseksen kirjat.

630.04   $a Raamattu. $p Viides Mooseksen kirja.

(teoksen aiheena on 5. Mooseksen kirja)

 

630.04   $a Kalevala, $l ranska.

650.  7    $a kuvitus $2 ysa

 

 

jatkuvat julkaisut

630.04   $a Kirjastolehti (aikakauslehti)

655.  7    $a ammattilehdet $2 ysa

 

630.04   $a Sisärengas (aikakauslehti)

655.  7    $a henkilöstölehdet $2 ysa

655.  7    $a aikakauslehdet $2 ysa

 

630.04   $a Pohjois-Karjala (sanomalehti)

650.  7    $a sanomalehdet $2 ysa

 

630.04   $a Pieksämäen lehti (sanomalehti)

650.  7    $a paikallislehdet $2 ysa

 

630.04   $a Lassi ja Leevi (sarjakuva)

650.  7    $a sarjakuvat $2 ysa

 

630.04   $a Verkko-Karjalainen (verkkolehti)

650.  7    $a verkkolehdet $2 ysa

650.  7    $a sanomalehdet $2 ysa

 

630.04   $a Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk  (sarjajulkaisu)

650.  7    $a sarjajulkaisut $2 ysa

 

630.04   $a Sananjalka (vuosikirja)

650.  7    $a vuosikirjat$2 ysa

• kohteena elokuva

600.14   $a Laine, Edvin.

630.04   $a Tuntematon sotilas (elokuva : 1955)

650.  7    $a elokuvat $2 ysa

(Elokuvan ohjaaja merkitään kohdehenkilöksi mikäli teos käsittelee häntä tai ohjausta.)

 

600.14   $a Hitchcock, Alfred.

630.04   $a Psyko (elokuva)

630.04   $a Psycho (elokuva)

650.  7    $a elokuvat $2 ysa

650.  7    $a kauhuelokuvat $2 ysa

(Elokuvan ohjaaja merkitään kohdehenkilöksi mikäli teos käsittelee häntä tai ohjausta.)

 

630.04   $a Tähtien sota -elokuvat.

650.  7    $a elokuvat $2 ysa

 

630. 04 $a Pekka ja Pätkä -elokuvat.

650.   7   $a elokuvat $2 ysa

• kohteena radio-ohjelma

630.04   $a Alivaltiosihteeri (radio-ohjelma)

650.  7    $a radio-ohjelmat $2 ysa

 

• kohteena televisio-ohjelma

630.04   $a Dallas (televisio-ohjelma)

650.  7    $a televisio-ohjelmat $2 ysa

 

 

Numeeriset ajanmääreet (648)

• Ajanmääreet merkitään yleensä vuosikymmenen tai vuosisadan tarkkuudella. Yksittäisiä vuosia merkitään harvoin lukuuottamatta historiallisia tapahtumia.
• Jos aiheena on useita vuosisatoja kattava jakso, kukin vuosisata merkitään.
• Jos aiheena on useita vuosikymmeniä kattava jakso, kukin vuosikymmen merkitään. Jos vuosikymmeniä on enemmän kuin viisi, merkitään ajanmääreeksi vuosisata, tarvittaessa myös vuosikymmenet.
• Jos teos kertoo yksittäisestä henkilöstä, ajanmääreet merkitään vain kun julkaisu kertoo lisäksi ko. ajanjaksosta yleisemmin.
• Muotoa 200 jKr./jaa. ei käytetä. Ajanlaskun alkua edeltävät aikamääreet merkitään esim. 200-luku eaa. (tarkoittaa vuosia 299-200 eaa.).

Kenttä 648

Indikaattorit

1. ind. tyhjä

2. ind. 7 

Osakentät

$a  numeerinen ajanmääre, esim. 1960-luku

$2  ysa

Esimerkkejä

Jakso 2000-2009

648.  7 2000-2009 $2 ysa

Jakso 1400-1800

648.  7    $a 1400-luku $2 ysa

648.  7    $a 1500-luku $2 ysa

648.  7    $a 1600-luku $2 ysa

648.  7    $a 1700-luku $2 ysa

648.  7    $a 1800-luku $2 ysa

Jakso 1760-1809

648.  7    $a 1760-luku $2 ysa

648.  7    $a 1770-luku $2 ysa

648.  7    $a 1780-luku $2 ysa

648.  7    $a 1790-luku $2 ysa

648.  7    $a 1800-1809 $2 ysa

648.  7    $a 1760-1809 $2 ysa

Yksittäinen vuosiluku

648.  7    $a 1917 $2 ysa

 

huom. 1000-luku tarkoittaa vuosia 1000-1099 (vrt. Suomen kielen perussanakirja: tuhatluku on vuosien 1000 ja 1099 välinen aika).

 

Suomen sotahistoria

talvisota

648. 7     $a 1939-1940 $2 ysa                                                                                                      

650. 7     $a talvisota $2 ysa                                                                                                          

650. 7     $a sotahistoria $2 ysa                                                                                                                            650. 7     $a historia $2 ysa                                                                                                                       

651. 7     $a Suomi $2 ysa

jatkosota

648. 7     $a 1941-1944 $2 ysa                                                                                                      

650. 7     $a jatkosota $2 ysa                                                                                                          

650. 7     $a sotahistoria $2 ysa                                                                                                                            650. 7     $a historia $2 ysa                                                                                                                      

651. 7     $a Suomi $2 ysa

talvisota + jatkosota

648. 7     $a 1939-1944 $2 ysa                                                                                                       

650. 7     $a talvisota $2 ysa                                                                                                                                                                                                                 650. 7     $a jatkosota $2 ysa                                                                                                          

650. 7     $a sotahistoria $2 ysa                                                                                                                            650. 7     $a historia $2 ysa                                                                                                                      

651. 7     $a Suomi $2 ysa

jatkosota + Lapin sota

648. 7     $a 1941-1945 $2 ysa                                                                                                      

650. 7     $a jatkosota $2 ysa                                                                                                           

650. 7     $a Lapin sota $2 ysa                                                                                                         

650. 7     $a sotahistoria $2 ysa                                                                                                                            650. 7     $a historia $2 ysa                                                                                                                      

651. 7     $a Suomi $2 ysa

kansalaissota

648. 7     $a 1918 $2 ysa                                                                                                                 

650. 7     $a kansalaissota $2 ysa                                                                                                           

650. 7     $a sisällissodat $2 ysa                                                                                                         

650. 7     $a sotahistoria $2 ysa                                                                                                                            650. 7     $a historia $2 ysa                                                                                                                       

651. 7     $a Suomi $2 ysa

 

Jos julkaisu käsittelee sekä kansalaissotaa että talvi- ja jatkosotaa, on hyvä merkitä 648-kenttiin erikseen ao. sotien ajat:

648. 7     $a 1918 $2 ysa

648. 7     $a 1939-1944 $2 ysa

 

 

Yleisen suomalaisen asiasanaston asiasana (650)

• Kenttään merkitään vain auktorisoituja YSAn asiasanoja, lukuunottamatta seuraaviin ryhmiin kuuluvia erisnimiä, joita voi käyttää myös auktorisoimattomina:
  • automerkit, moottoripyörämerkit, traktorimerkit, venemerkit
  • tavaramerkit, lääkemerkit
  • tietokannat
  • avaruusalukset, laivat[2], lentokoneet[3], sukellusveneet, veneet
  • Tieteenalan nimeä käytetään indeksoinnissa harkiten. (ei esim. käytetä asiasanaa lääketiede jos kyse on tietyn sairaudesta)

Kenttä 650

Indikaattorit

1. ind. tyhjä

2. ind. 7

Osakentät

$a  asiasana

$z  maantieteellinen nimi (osakenttää käytetään vain auktorisoiduissa ketjuissa. Muuten

      paikannimet merkitään kenttään 651.)

$2  ysa

 

huom. osakenttää $y  ei käytetä, vaan numeeriset ajanmääreet merkitään kenttään 648. 7 $a.

Esimerkkejä

650.  7    $a autot $2 ysa

650.  7    $a korjaus $2 ysa

 

650.  7    $a sosiologia $2 ysa

655.  7    $a bibliografiat $2 ysa

 

648.  7    $a 1700-luku $2 ysa

648.  7    $a 1800-luku $2 ysa

650.  7    $a saamelaiset $2 ysa

650.  7    $a oikeudet $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa

 

650.  7    $a kielelliset vähemmistöt $2 ysa

650.  7    $a ruotsinsuomalaiset $2 ysa

651.  7    $a Ruotsi  $2 ysa

 

650.  7    $a Pyhän kolminaisuuden kirkko $z Helsinki $2 ysa

650.  7    $a kirkkorakennukset $2 ysa

651.  7    $a Helsinki $2 ysa

 

650.  7    $a Opel (automerkki) $2 ysa

650.  7    $a autot $2 ysa

 

650. 7     $a Yamaha (moottoripyörämerkki) $2 ysa

650. 7     $a moottoripyörät $2 ysa

 

650.  7    $a Massey-Ferguson (traktorimerkki) $2 ysa

650.  7    $a traktorit $2 ysa

 

650.  7    $a Swan (venemerkki) $2 ysa

650.  7    $a purjeveneet $2 ysa

 

650.  7    $a Viola (tavaramerkki) $2 ysa

650.  7    $a juusto $2 ysa

 

650. 7     $a Samsung (tavaramerkki) $2 ysa

650. 7     $a tietokoneet $2 ysa

 

650.  7    $a Aspirin (lääkemerkki) $2 ysa

650.  7    $a lääkkeet $2 ysa

 

650.  7    $a Finlex (tietokanta) $2 ysa

650.  7    $a tietokannat $2 ysa

 

650. 7     $a Apollo 13 (avaruusalus) $2 ysa

650. 7     $a avaruusalukset $2 ysa

 

650.  7    $a Ahti (laiva) $2 ysa

650.  7    $a laivat $2 ysa

 

650.  7    $a Toivo (laiva) $2 ysa

650.  7    $a purjelaivat $2 ysa

 

650.  7    $a Tarmo (jäänmurtaja) $2 ysa

650.  7    $a jäänmurtajat $2 ysa

 

650.  7    $a Daphne (vene) $2 ysa

650.  7    $a purjeveneet $2 ysa

 

650.  7    $a Vesikko (sukellusvene) $2 ysa

650.  7    $a sukellusveneet $2 ysa

 

650.  7    $a Hornet (lentokone) $2 ysa

650.  7    $a hävittäjät $2 ysa

 

 

 

 

Maantieteellinen nimi asiasanana (651)

• Kenttään merkitään vain YSAan auktorisoituja maantieteellisiä nimiä. YSAsta puuttuvat nimet ilmoitetaan auktorisoitavaksi.
• Maantieteellisiä nimiä ovat esimerkiksi:
• maanosat, maat ja valtiot
  • Suomi merkitään asiasanaksi kun se on haun kannalta tarpeen, esim. kun kyseessä on yleisesitys jostain aiheesta Suomea koskien tai kansainvälisestä vertailusta jossa Suomi on mukana.
  • Jos teoksen kohteena on yksittäinen henkilö, Suomi voidaan merkitä asiasanaksi silloin kun julkaisu kertoo samalla yleisemmin ko. aiheesta Suomessa.
• alueiden yhteisnimet, esim. Lähi-itä, Pohjoiskalotti, Itämeren alue
• historialliset paikannimet, esim. Itävalta-Unkari, Bysantti, Vanha Suomi
• maakunnat, kaupungit, kunnat, kaupunginosat, kylät, kadunnimet
  • Entisten itsenäisten kuntien nimiä voi käyttää asiasanoina, myös kuntaliitoksen jälkeen voimassa oleva kunnan nimi merkitään kuitenkin aina kuvailuun.
  • Kuntaa pienempää aluetta indeksoitaessa liitetään kunnan nimi aina suppeamman  alueen nimeen. Jos kylän nimi on auktorisoitu vain kuntaliitoksessa lakkautetun kunnan nimen yhteyteen, merkitään kuvailuun lisäksi uuden kunnan nimi. Kylän nimestä ei tarvitse tehdä uutta auktorisoitua ketjua, mutta jos uusi auktorisointi on jo tehty, voidaan molempia ketjuja käyttää tarpeen mukaan.
  • Vaikka aiheena olisi maakuntaa pienempi alue, maakunnan nimi lisätään jos se on tiedonhaun kannalta tarpeellinen.
  • Kun kyseessä on luovutettu kunta, merkitään kunnan nimen lisäksi aina myös laajempi alue, esim. Karjala tai Petsamo.
• luonnonmaantieteelliset nimet, kuten meret, järvet, joet, vuoristot, tunturit, vaarat
  • Järvien lahdet ja selät: vain isoimmat merkitään asiasanoiksi, yleensä riittää pelkkä järven nimi
  • Useimmiten luonnonmaantieteellisten nimien yhteydessä on hyvä merkitä myös laajempi alue, esim. kunta tai maakunta.
  • ·       Pohjavesialueet indeksoidaan merkitsemällä maantieteellisen asiasanan kenttään kunnan (kuntien) nimet ja lisäksi maakunta.
  • Jokien, järvien ym. vesistöjen nimiä käytettäessä merkitään myös laajemman alueen (kunnan tai maakunnan) nimi, paitsi jos on kyse vesialueesta, jonka laajempaa aluetta ei ole mielekästä määritellä (meret, isot tunnetut järvet, reitit).

huom. Maiden ryhmänimet, kuten EU-maat, arabimaat, kehitysmaat jne. merkitään kenttään 650.

 

 

• Tiedonhaun kannalta on usein hyvä merkitä myös laajempi alue, mikäli suppeamman alueen voi ajatella edustavan samalla laajempaa kokonaisuutta.

1. 7 $a liiketoimintaympäristö $2 ysa
2. 7 $a Kiina $2 ysa
3. 7 $a Aasia $2 ysa

• Ulkomaisten kaupunkien ja alueiden (esim. osavaltioiden) yhteydessä tietueeseen merkitään myös maa.

Kenttä 651

Indikaattorit

1. ind. tyhjä

2. ind. 7

Osakentät

$a  maantieteellinen nimi

$z  maantieteellinen nimi (alahierarkia tai maantieteellinen lisämääre, muodostaa $a:n kanssa ns. auktorisoidun ketjun)

$2  ysa

Esimerkkejä

650.  7    $a kulttuurisuhteet $2 ysa

651.  7    $a Suomi $2 ysa

651.  7    $a Unkari $2 ysa

 

650.  7    $a ulkopolitiikka $2 ysa

651.  7    $a Suomi $2 ysa

 

650.  7    $a arkkitehtuuri $2 ysa

651.  7    $a Saksa $2 ysa

651.  7    $a Berliini $2 ysa

                 

650.  7    $a aavikoituminen $2 ysa

651.  7    $a Afrikka $2 ysa

651.  7    $a Etiopia $2 ysa

 

650.  7    $a metsävauriot $2 ysa

651.  7    $a Lappi $2 ysa

651.  7    $a Kemijärvi $2 ysa

 

650.  7    $a kulttuuripolitiikka $2 ysa

650.  7    $a seutukunnat $2 ysa

651.  7    $a Koillis-Savon seutukunta $2 ysa

651.  7    $a Savo $2 ysa

                 

650.  7    $a etniset ryhmät $2 ysa

651.  7    $a Yhdysvallat $2 ysa

651.  7    $a Kalifornia $2 ysa

 

 

 

648.  7    $a 1980-luku $2 ysa

650.  7    $a kansallisuusliikkeet $2 ysa

651.  7    $a Neuvostoliitto $2 ysa

651.  7    $a Viro $2 ysa

 

650.  7    $a kylät $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa

651.  7    $a Ilomantsi $z Möhkö $2 ysa

655.  7    $a paikallishistoriat $2 ysa

 

650.  7    $a kaupunginosat  $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa

651.  7    $a Helsinki $z Käpylä $2 ysa

655.  7    $a paikallishistoriat  $2 ysa

 

huom. Jos kunnan/kaupungin nimi on sama kuin samassa kunnassa/kaupungissa olevan kylän/kaupunginosan nimi, asiasanaksi laitetaan pelkkä kunnan nimi.

651. 7     $a Pihtipudas $2 ysa

(Pihtipudas on sekä kunta että kylä Pihtiputaalla)

 

650.  7    $a historia $2 ysa

651.  7    $a Mikonkatu $z Helsinki $2 ysa

655.  7    $a paikallishistoriat $2 ysa

 

650.  7    $a tiet $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa

651.  7    $a Kuninkaantie $2 ysa

 

650.  7    $a luovutetut alueet $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa

651.  7    $a Karjala $2 ysa

651.  7    $a Koivisto $2 ysa                        

655.  7    $a paikallishistoriat $2 ysa

 

650.  7    $a teollisuusyhdyskunnat $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa

651.  7    $a Perniö $z Koski $2 ysa

651.  7    $a Salo $z Koski $2 ysa

­(kuntaliitos, Perniö liitetty Saloon 2009)

 

650.  7    $a seurakuntaelämä $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa

651.  7    $a Perniö $z Mathildedal $2 ysa

651.  7    $a Salo $2 ysa

(kuntaliitos, Perniö liitetty Saloon 2009)

 

650.  7    $a kasvillisuus $2 ysa

650.  7    $a harjut $2 ysa

651.  7    $a Hattelmalanharju $2 ysa

651.  7    $a Hämeenlinna $2 ysa

 

650.  7    $a vedenlaatu $2 ysa

651.  7    $a Pyhäjärvi $z Säkylä $2 ysa

(Suomessa useita Pyhäjärvi-nimisiä paikannimiä, auktorisoitu ketju)

 

650.  7    $a vesistönkuormitus $2 ysa

650.  7    $a järvet $2 ysa

651.  7    $a Sysmäjärvi $2 ysa

651.  7    $a Etelä-Savo $2 ysa

 

650.  7    $a kalastus $2 ysa

651.  7    $a Pielisjoki $2 ysa

 

650.  7    $a vesien saastuminen $2 ysa

650.  7    $a meret $2 ysa

651.  7    $a Itämeri $2 ysa

651.  7    $a Pohjanlahti $2 ysa

 

650.  7    $a luonnonsuojelu $2 ysa

651.  7    $a Koli $2 ysa

651.  7    $a Pohjois-Karjala $2 ysa

 

650.  7    $a joulupukit $2 ysa

651.  7    $a Korvatunturi $2 ysa

 

650.  7    $a kasvullisuus

650.  7    $a tunturit

651.  7    $a Korvatunturi $2 ysa

651.  7    $a Savukoski $2 ysa

 

650.  7    $a pohjavesialueet   

651.  7    $a Mikkeli  

651.  7    $a Etelä-Savo

 

 

 

Genre, lajityyppi tai muoto asiasanana (655)

• Kentän termit kuvaavat aineiston lajityyppiä (genre), muotoa ja/tai fyysisiä ominaisuuksia.
• Termiä käytetään jos se sopii kuvaamaan koko julkaisua tai sisällöllisesti merkittävää osaa julkaisusta (esim. henkilöbibliografiat, diskografiat, teosluettelot ja matrikkelit merkitään lähes aina genreksi). Termiä ei kuitenkaan merkitä 650-kenttään jos se ei ole julkaisun aihe, vaan genren ilmaisemiseen käytetään aina 655-kenttää. Jos genretermi soveltuu kuvaamaan vain pientä osaa julkaisusta, se jätetään kokonaan pois.
• Kentässä käytetään vain Suomalaisen lajityyppi- ja muotosanaston termejä.

Kenttä 655

Indikaattorit

1. ind. tyhjä

2. ind. 7

Osakentät

$a  lajityyppiä kuvaava termi

$2  slm/fin

Esimerkkejä

• aforismit

Aforismeihin merkitään aihetta kuvaava sana ja kenttään 655 aforismit. Jos aforismit on kirjoitettu tietyllä murteella merkitään genreksi lisäksi murrekirjallisuus ja asiasanoiksi käytetty murre sekä termit murteet ja suomen kieli. Sanaa sitaatit käytetään, jos julkaisussa on selvästi sitaatteja, esim. Nalle Puhin mietteitä rakkaudesta (asiasanaksi laitetaan myös aforismit).

650.  7    $a elokuva $2 ysa

655.  7    $a aforismit $2 slm/fin

 

650.  7    $a murrekirjallisuus $2 ysa

650.  7    $a murteet $2 ysa

650.  7    $a peräpohjalaismurteet $2 ysa

650.  7    $a pohjalaismurteet $2 ysa

650.  7    $a länsimurteet $2 ysa

655.  7    $a aforismit $2 slm/fin

• elämäkerrat

Genretermejä elämäkerrat ja muistelmat käytetään myös, kun kyseessä on lyhyempi elämän jakso (esim. lapsuus, siihenastinen taiteilijanura) kattavasti kuvattuna.

Kun aineisto kattaa vain tietyn jakson tai suppeamman elämänalueen, tai sisältää vain yleisluontoisia henkilöhistoriallisia tietoja, käytetään tarvittaessa termiä henkilöhistoria kentässä 650.

600.14   $a Kuula, Toivo, $d 1883-1918.

650.  7    $a säveltäjät $2 ysa

655.  7    $a elämäkerrat  $2 slm/fin

 

600.14   $a Bernhard, Thomas.

600.14   $a Fritsch, Gerhard.

648.  7    $a 1956-1968 $2 ysa

648.  7    $a 1950-luku $2 ysa

648.  7    $a 1960-luku $2 ysa

650.  7    $a kirjailijat $2 ysa

650.  7    $a kirjeenvaihto $2 ysa

650.  7    $a henkilöhistoria $2 ysa

• eräkertomukset

Tieto- ja kaunoluokkien järjestys riippuu siitä onko kyseessä kaunokirjallinen vai muistelmatyyppinen eräkertomus. Termiä eräkirjallisuus ei käytetä genrenä, vaan se merkitään 650-kenttään jos teos käsittelee eräkirjallisuutta. Genrenä käytetään termiä eräkertomukset.

080          $a 894.541 $x -3

080          $a 639.2/.6

084          $a 84.2 $2 ykl

084          $a 67.62 $2 ykl

650.  7    $a kalastus $2 ysa

655.  7    $a eräkertomukset $2 slm/fin

(kaunokirjallinen eräkertomus)

 

080          $a 639.1

080          $a 639.2/.6

080          $a 91

084          $a 67.6 $2 ykl

084          $a 40.8 $2 ykl

650.  7    $a erämaat $2 ysa

650.  7    $a eräretkeily $2 ysa

650.  7    $a kalastus $2 ysa

650.  7    $a metsästys $2 ysa

650.  7    $a vaellus $2 ysa

650.  7    $a ruokaohjeet $2 ysa

655.  7    $a eräkertomukset $2 slm/fin

655.  7    $a matkakertomukset $2 slm/fin

(muistelmatyyppinen eräkertomus)

• hakuteokset ja luettelot

tietosanakirjat

Tietosanakirja on aakkostettujen hakusanojen mukaan järjestetty kokoelma lyhyehköjä kirjoituksia, ensyklopedia. Usein sana tietosanakirja tai ensyklopedia on mainittu nimekkeessä: Koululaisen suuri ensyklopedia. Facta-tietosanakirja.

hakuteokset

Hakuteos on tavallisesti hakusanoittain järjestetty, tiiviitä artikkeleita tietyltä aihealueelta tai -alueilta sisältävä teos. Villit vihreät kaupungit: Suomen kaupunkikasvio. Jalkapallon ennätyskirja.

 

hakemistot

Hakemisto on aakkosellinen tai muulla tavoin järjestetty luettelo, jossa annettujen viitteiden perusteella voidaan etsiä tietoa jostakin teoksesta tms. Nimi- ja paikkahakemisto teokseen Kemin kaupungin historia 1-2.

 

Hakemisto voi myös itsessään tarjota (suppeasti) tietoa siihen sisältyvistä kohteista, henkilöistä tms. Usein rajanveto hakemiston ja luettelon välillä on hankalaa, ja rajatapauksissa myös molempia genrejä voi käyttää. Eläinlääkärit 2012. Suomalaisten vinyyli- ja cd-levyjen hintaopas.

luettelot

Luettelo on listaus määräyhteyteen kuuluvista henkilöistä, esineistä tms. Näitä ovat esimerkiksi hintaoppaat, keräilykohteiden luettelot ja luettelot taidekokoelmista. Luettelo entisessä Viipurin läänin maakunta-arkistossa säilytettävistä suomalaisaineistoista. Silver coins of the Indian sub-continent from 449 until 1947.

• henkilöbibliografiat

Jos julkaisu sisältää tietyn henkilön bibliografian, henkilönnimi merkitään kenttään 600. Lisäksi kenttään 650 laitetaan esim. musiikintutkijat, kirjailijat jne.

600.14   $a Joenpelto, Eeva, $d 1921-2004.

650.  7    $a biografinen kirjallisuudentutkimus $2 ysa

655.  7    $a henkilöbibliografiat $2 slm/fin                  

655.  7    $a bibliografiat $2 slm/fin

• historiikit, historiat

Termien historiikit, kouluhistoriikit, järjestöhistoriikit, yrityshistoriikit, talohistoriikit, paikallishistoriat ja seurakuntahistoriat lisäksi merkitään asiasanaksi myös historia.

ammattiyhdistyshistoriikit

650.  7    $a ammattiyhdistykset $2 ysa

650.  7    $a hiusala $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa                         

651.  7    $a Joensuu $2 ysa

655.  7    $a järjestöhistoriikit $2 slm/fin

kouluhistoriikit

610.24   $a Imatran yhteislukio.

650.  7    $a lukio $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa

651.  7    $a Imatra $2 ysa

655.  7    $a kouluhistoriikit $2 slm/fin

kuorohistoriikit

610.24   $a Tampereen akateemiset laulajat.

650.  7    $a kuorot $2 ysa

650.  7    $a sekakuorot $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa                         

651.  7    $a Tampere $2 ysa

655.  7    $a historiikit $2 slm/fin

 

maataloustuottajain yhdistysten historiikit

650.  7    $a yrittäjäjärjestöt $2 ysa

650.  7    $a maatalousjärjestöt $2 ysa

650.  7    $a maatalousyrittäjät $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa                         

651.  7    $a Posio $2 ysa

655.  7    $a järjestöhistoriikit $2 slm/fin

pankkihistoriikit

650.  7    $a pankit $2 ysa

650.  7    $a osuuspankit $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa

651.  7    $a Kemi $2 ysa

655.  7    $a historiikit $2 slm/fin

urheiluseurahistoriikit

610.24   $a Joensuun keilailuliitto.

650.  7    $a urheiluseurat $2 ysa

650.  7    $a keilailu $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa                         

651.  7    $a Joensuu $2 ysa

655.  7    $a järjestöhistoriikit $2 slm/fin

yrityshistoriikit

650.  7    $a konepajateollisuus $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa                         

651.  7    $a Varkaus $2 ysa

655.  7    $a yrityshistoriikit $2 slm/fin

paikallishistoriat

Tarkoittaa maakuntaa pienemmän alueen, kuten kunnan, pitäjän tai kylän historiasta kertovaa teosta. Jos julkaisu kertoo useamman kuin kolmen kylän historiasta saman kunnan alueelta, riittää  pelkkä kunnan nimi. Paikallishistoriat-termiä voi käyttää vaikka teos ei olisikaan kokonaisesitys alueen historiasta. Huom. Asiasanaa paikallishistoria käytetään vain tarkoitettaessa historiantutkimuksen osa-aluetta.

650.  7    $a historia $2 ysa

651.  7    $a Akaa $2 ysa

655.  7    $a paikallishistoriat $2 slm/fin

 

650.  7    $a kaupunkihistoria $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa

651.  7    $a Kreikka $2 ysa

651.  7    $a Ateena $2 ysa

655.  7    $a paikallishistoriat $2 slm/fin

seurakuntahistoriat

650. 7     $a seurakunnat $2 ysa

650. 7     $a historia $2 ysa $2 ysa

651. 7     $a Eno $2 ysa

655. 7     $a seurakuntahistoriat $2 slm/fin

 

650.  7    $a seurakunnat $2 ysa

650.  7    $a helluntailiike $2 ysa

650.  7    $a historia $2 ysa

651.  7    $a Kuopio $2 ysa

655.  7    $a seurakuntahistoriat $2 slm/fin

• juhlajulkaisut

Kun kyseessä on henkilön juhlajulkaisu, termi juhlajulkaisut merkitään riippumatta siitä onko julkaisussa tabula gratulatoria vai ei. Kun juhlajulkaisun kohteena on yhteisö, genretermi merkitään vain jos julkaisussa on tabula gratulatoria.

600.14   $a Kerola, Pentti, $d 1935-
655.  7 $a juhlajulkaisut $2 slm/fin

700.1      $a Kerola, Pentti, $d 1935- $e teoksella kunnioitettu.
Juhlajulkaisun kohdehenkilöä käsitellään myös aiheena.

655.  7 $a juhlajulkaisut $2 slm/fin

700.1      $a Bacon, Henry, $d 1957- $e teoksella kunnioitettu.
Juhlajulkaisun kohdehenkilöä ei käsitellä aiheena.

655.  7 $a juhlajulkaisut $2 slm/fin

710.2      $a Suomen sukututkimusseura $e teoksella kunnioitettu.
Juhlajulkaisun kohteena yhteisö, julkaisussa on tabula gratulatoria.

• keittokirjat

Keittokirjat-sana merkitään genreksi, jos merkittävä osa sisällöstä (yleensä yli puolet) muodostuu ruokaohjeista. Asiasanaa ruoanvalmistus käytetään vain kun teos käsittelee laajemmin ruoan valmistamisen menetelmiä.

650.  7    $a ruokaohjeet $2 ysa

650.  7    $a välipalat $2 ysa

655.  7    $a keittokirjat $2 slm/fin

• kirjoituskilpailut

Jos tietokirjallisuudeksi luokitettava kirja sisältää kirjoituskilpailun satoa, genreksi merkitään kirjoituskilpailut.

• murrekirjallisuus

Murteella julkaistuun teokseen merkitään genre murrekirjallisuus ja asiasanoiksi käytetty murre ja termit murteet ja suomen kieli, sekä mahdollinen murrealuetta kuvaava paikka (tietokirjallisuuden osalta myös muut aihetta kuvaavat termit).

650.  7    $a evankeliumit $2 ysa

650.  7    $a suomen kieli $2 ysa

650.  7    $a murteet $2 ysa

650.  7    $a pohjalaismurteet $2 ysa

651.  7    $a Etelä-Pohjanmaa $2 ysa

655.  7    $a murrekirjallisuus $2 slm/fin

 

• näyttelyjulkaisut

Asiasanaksi laitetaan näyttelyjulkaisut,  jos julkaisussa selvästi ilmoitetaan, että kysymyksessä on näyttelyjulkaisu tai että julkaisu liittyy johonkin näyttelyyn (kuvailussa huomautusalueella on tieto ”liittyy….näyttelyyn”).

taidenäyttelyt

650.  7    $a taidenäyttelyt $2 ysa

650.  7    $a grafiikka $2 ysa

650.  7    $a merenkulku $2 ysa

651.  7    $a Norja $2 ysa

655.  7    $a näyttelyjulkaisut $2 slm/fin

(norjalaisen grafiikan näyttely, aiheena merenkulku)

valokuvanäyttelyt

Jos kysymys on taidevalokuvauksesta, asiasanaksi laitetaan myös taidenäyttelyt.

650.  7    $a valokuvataide $2 ysa

650.  7    $a valokuvanäyttelyt $2 ysa

650.  7    $a taidenäyttelyt $2 ysa

650.  7    $a luonnonvalokuvaus $2 ysa

650.  7    $a linnut $2 ysa

655.  7    $a näyttelyjulkaisut $2 slm/fin

655.  7    $a kuvateokset $2 slm/fin

(suomalaisen luontovalokuvaajan näyttely (lähinnä lintuja))

 

650.  7    $a valokuvanäyttelyt $2 ysa

650.  7    $a dokumenttivalokuvaus $2 ysa

650.  7    $a nuoret $2 ysa

650.  7    $a nuorisokulttuuri $2 ysa

655.  7    $a näyttelyjulkaisut $2 slm/fin

655.  7    $a kuvateokset $2 slm/fin

(valokuvanäyttely, aiheena nuorisokulttuuri)

muut näyttelyt

Esim. metsästysaseista ja niiden historiasta kertova näyttely

 

650.  7    $a näyttelyt $2 ysa

650.  7    $a aseet  $2 ysa

650.  7    $a metsästysaseet $2 ysa

650.  7    $a käsiaseet $2 ysa

650.  7    $a historia  $2 ysa

655.  7    $a näyttelyjulkaisut $2 slm/fin

(metsästysaseista ja niiden historiasta kertova näyttely)

• opinnäytteet

Opinnäytteen genreksi merkitään jokin Lajityyppi- ja muotosanaston opinnäytetermi.

650.  7    $a laserkeilaus  $2 ysa

650.  7    $a 3-D-mallinnus $2 ysa

655.  7    $a diplomityöt $2 slm/fin

 

650.  7    $a ontologia (filosofia)  $2 ysa

650.  7    $a metafilosofia $2 ysa

655.  7    $a väitöskirjat $2 slm/fin

• pääsykokeet

Pääsykoetehtävistä koostuvan julkaisun genreksi merkitään pääsykoetehtävät.

650.  7    $a ammattikorkeakoulut  $2 ysa

650.  7    $a insinöörit $2 ysa

655.  7    $a pääsykoetehtävät $2 slm/fin

• rocklyriikka

Jos julkaisu sisältää pääasiassa kappaleiden sanoja (tekstit on kirjoitettu ensisijaisesti laulujen teksteiksi), genreksi merkitään laululyriikka tai rocklyriikka.

• sanakirjat

kaksikielinen sanakirja

Esim. suomi-amerikanenglanti

650. 7     $a suomen kieli $2 ysa

650. 7     $a englannin kieli $2 ysa

650. 7     $a amerikanenglanti $2 ysa

655. 7     $a sanakirjat $2 slm/fin

monikielinen sanakirja

Merkitään kaikki teoksessa esiintyvät  kielet.

Esim. suomi-ruotsi-englanti-saksa-ranska-espanja

650. 7     $a suomen kieli $2 ysa

650. 7     $a ruotsin kieli $2 ysa

650. 7     $a englannin kieli $2 ysa

650. 7     $a saksan kieli $2 ysa

650. 7     $a ranskan kieli $2 ysa

655. 7     $a sanakirjat $2 slm/fin

655. 7     $a monikieliset sanakirjat $2 slm/fin                                          

• sarjakuvat

Sarjakuvista indeksoidaan tietoaineistoon kuuluvat sarjakuvat, sekä murresarjakuvat, ks. kohta murrekirjallisuus. Genreksi merkitään sarjakuvat.

• teosluettelot

Jos on kysymys esim. taidemaalarin, graafikon tms. teosluettelosta, asiasanaksi laitetaan myös kuvataitelijat. Genretermiä teosluettelot ei käytetä elokuva- tai teatteriohjaajien ohjaustöiden luetteloista.

600.14   $a Heiskanen, Outi.

650.  7    $a graafikot $2 ysa

650.  7    $a kuvataiteilijat $2 ysa

655.  7    $a teosluettelot  $2 slm/fin

 

600.14   $a Sarpaneva, Timo.

650.  7    $a lasitaiteilijat $2 ysa

655.  7    $a teosluettelot  $2 slm/fin