KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS
Aika: 14.6.2023 klo 09.00-12.00
Paikka: Kumean Zoom-kokoushuone
Paikalla: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Martin Engberg (Kansalliskirjasto), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Henriikka Kokki (Celia), Jarmo Louet (Jyväskylän kaupunginkirjasto), Sini Neuvonen (Espoon kaupunginkirjasto), Tatja Pusa (Kansalliskirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Irina Vikman (Hämeen ammattikorkeakoulun kirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina: Minttu Hurme (Kansalliskirjasto), Serafia Kari (Kansalliskirjasto), Petra Peltokangas (Kirjastopalvelu), Heidi Ronkainen (Kansalliskirjasto)
Poissa: Anne Holappa (HUMAK), Sirpa Korhonen-Ritanen (Varastokirjasto), Anneli Renfors (Kansalliskirjasto)
1. Edellisen kokouksen pöytäkirja
Hyväksyttiin edellisen kokouksen (31.5.2023) pöytäkirja.
2. Ilmoitusasiat
Tulevat tapahtumat ja menneet tapahtumat 2023 - lisätietoja
- Talonmiehen tuokio 38: 28.9.2023 klo 13-14.30
Kirjastoverkkopäivät 25.-26.10.2023
3. MARC 21 -formaatti ja RDA-sovellusohje
Kumean sivuille on aiemmin koottu sovellusohjeeseen tehtyjä korjauksia erilliselle alasivulle (Korjaukset MARC 21 -sovellusoppaaseen), mutta tämä sivu päätettiin poistaa. Suuremmat muutokset tiedotetaan mm. Kumean pöytäkirjoissa ja Talonmiehen tuokioissa.
3.1 Sarja-aineiston kuvailun perusta
Kuvailun perustan ohjetta on päivitetty sarja-aineiston osalta.
Sarja-aineistoa kuvailtaessa merkitään aina kaksi 588-kenttää; sekä kuvailun perusta että viimeisin katsottu numero. Kuvailun perustaan merkitään varhaisin käsillä ollut tarkasteltu numero, kun taas fraasilla "Viimeisin katsottu numero" merkitään viimeisin kuvailijan tarkastelema numero. Kun kuvailu tehdään ensimmäisestä numerosta/ainoasta numerosta, molempiin huomautuskenttiin merkitään samaa numeroa koskeva tieto. Kun seuraavia numeroita tarkastellaan, viimeisintä katsottua numeroa päivitetään.
Esim.
588 ## ‡a Kuvailun perusta: 2017, 1; nimeke kannesta.
588 ## ‡a Viimeisin katsottu numero: 2017, 1.
4. Ehdotus automaattisen bibliografisen kuvailun vähimmäistasosta
Kuvailustandardiryhmä Kusti on työstänyt ehdotuksen koko- tai puoliautomaattisesti tuotettavien bibliografisten metatietojen vähimmäistasosta.
Käytiin läpi Kustin työstämää taulukkoa ja koottiin Kumean kommentit Kustille. Todettiin, että asia on vielä niin alkutekijöissään, että ei saada tarkemmin kommentoitua taulukon listausta tasoista. Kysymyksiä nousi mm. aineistosta, joita asia koskee ja siitä miten asia tulee jatkossa etenemään.
5. Kirjastojen kysymyksiä
1) Kysymys: Pääkirjaus lapsille suunnatuissa kuvateoksissa
Ainakin Kirjastopalvelulla on käytäntönä valita lapsille suunnatuissa kuvateoksissa päävastuulliseksi tekijäksi kirjoittaja, jos teos tulkitaan tietokirjallisuudeksi. Näin siis riippumatta siitä missä järjestyksessä kirjoittaja ja taiteilija on kerrottu tiedonlähteessä. Itselleni on epäselvää, mihin tämä perustuu. Kuvituksen ja tekstin suhde on lasten tietokirjoissa usein ihan samanlainen kuin lasten kaunokirjallisissa kuvakirjoissa. Kuvitus on näissä teoksissa hyvin runsasta ja tekijät tulkittavissa yhteisesti vastuullisiksi (eri rooleissa).
Alla kuvat esimerkkitapauksesta. 978-952-354-359-1 / Melindan tietue 017435031. Kuvissa kansi (nimiösivua ei ole) ja yleiskuvaa kirjan sisällöstä.
VASTAUS
Kirjoittajan valitseminen teoksen ensisijaiseksi tekijäksi lasten tietokuvakirjoissa on perustunut aikaisempaan kuvailukäytäntöön. Tälle käytännölle ei ole enää perusteita. RDA-sääntöjen mukaan yhteisvastuullisesti luoduissa teoksissa tekijäksi on valittava päävastuullinen tekijä tai jos päävastuullisuutta ei voida osoittaa, niin ensimmäisenä mainittu tekijä. Näin siis tehdään riippumatta siitä onko hän kirjoittaja vai taiteilija.
2) Kysymys: Päätekijän valinnassa kirjavuutta
David Walliamsin kirjoittamissa kuvakirjoissa on pääkirjauksen valinnassa kirjavuutta, joka johtuu ilmeisesti nimiösivun ja sen ympäristön rakenteesta. Kirjoissa on nimiösivua/aukeamaa edeltävällä sivulla ”David Walliams esittää”. Nimiösivulla on vain kuvittaja, mutta samalla aukeamalla kirjoittaja ja kuvittaja (tässä järjestyksessä). Kuvat liitteenä. Olen tarkistanut alla olevat kirjat ja ne ovat tässä suhteessa keskenään samanlaisia. British Library ei näytä tehneen näille kuvailua.
Kustantajan sivulla lukee: By David Walliams, Illustrated by Tony Ross
Murru ja melu-elukat (978-952-341-470-9) Melindan tietue 017444216, pääkirjauksena kuvittaja (Ross)
Alkuteos: Creature choir (978-0-00-847234-4) Melindan tietue 017980955, pääkirjauksena kirjoittaja Walliams
Alkuperäisen kustantaja: https://harpercollinschildrensbooks.co.uk/products/the-creature-choir-david-walliams-9780008541958/
Pikku hirviöt (978-952-341-578-2) Melindan tietue 017571040, pääkirjauksena kuvittaja (Stower)
Alkuteos: Little Monsters (978-0-00-830574-1) Melindan tietue 017992973, pääkirjauksena kuvittaja (Stower).
Alkuperäisen kustantaja: https://harpercollinschildrensbooks.co.uk/products/little-monsters-david-walliams-9780008305741/
Geronimo (978-0-00-827978-3) Melindan tietue 017483441, pääkirjauksena Walliams
Alkuperäisen kustantaja: https://harpercollinschildrensbooks.co.uk/products/geronimo-david-walliams-9780008279790/
Mörkökarhu (978-952-341-156-2) Melindan tietue 015291800, pääkirjauksena kuvittaja (Ross)
Mörkökarhun alkuteoksesta on kolme eri tietuetta, joiden pääkirjaukset vaihtelevat (niiden tapauksessa en ole nähnyt kirjoja)
Alkuperäisen kustantaja: https://harpercollinschildrensbooks.co.uk/products/boogie-bear-david-walliams-9780008172787/
VASTAUS
Laajennettu nimiösivu käsittää varsinaisen nimiösivun lisäksi myös esiön. Myös typografia voidaan huomioida.
Päävastuulliseksi tekijäksi merkitään kirjoittaja David Walliams. Näin tehdään myös käännösten kohdalla, sillä teoksen tekijyys ei voi kääntäessä vaihtua. Käännöksissä päätekijän valitsemisessa voi käyttää apuna esim. alkukielisen julkaisun kansallisbibliografiaa.
Jos tietoja korjataan takautuvasti, pitää kirjan olla käsillä.
3) Kysymys: Talonmiehen tuokio 9.2. eri tiedostomuotojen kuvailu
Koskien verkkoaineiston kuvailua, kun asiakas voi valita minkä muodon haluaa lukea samasta kirjasta (tieteellinen kirjasto: sisältö ratkaisee, ei muoto). Meillä on monet Ellibsistä ostetut e-kirjat tällaisia.
Tällainen on siis Alephissa muodossa ”tietokonekäyttöinen” – joka sisältää kaikki mahdolliset versiot
https://humak.finna.fi/Record/hurma.82889
Olisi aivan älytön homma alkaa Alephiin tekemään kaksi versiota vain siksi, että tässä kohdassa on mahdollisuus valita joko selain tai koneelle lataus. Sisältö sama. Tulisi kaksi tietuetta, kaksi holdingsia, jotka veisivät täsmälleen samaan paikkaan, tälle sivulle.
Ajattelen ihmisresursseja sekä sitä, kuinka hassulta tämä asiakkaalle näyttää. Sotkisiko se vielä varauksia tms:?
Miten toimitaan verkkoaineiston kohdalla kun linkki vie sisäänheittosivulle, jolta tiedonhakija valitsee itselleen sopivan tiedostomuodon.
VASTAUS
Eri tiedostomuodot kuvaillaan erikseen, kun kyseessä on kotimainen aineisto. Kirjasto voi myös kuvailla vain haluamansa tiedostomuodon. Tietueeseen voidaan lisätä kenttä 775, jossa mainitaan toinen tiedostomuoto.
Jos kirjasto kuvailee useita tiedostomuotoja samaan tietueeseen (kotimaisessa aineistossa), tätä tietuetta ei tuoda Melindaan, vaan jätetään paikalliskantaan.
Sisäänheittosivua ei kuvailla, vaan aineisto, joka sivulta löytyy.
4) Kysymys: Näytelmäantologiasarja Boismanska pjäsantologin
Tässä sarjassa pjäser av .. on laitettu tekijämerkinnöksi 245 c-osakenttään. Eikö tämä olisi tulkittavissa alanimekkeeksi, jolloin tekijämerkintönä olisi vain toimittaja. Onhan kyseessä kooste, jolloin tekijät pitäisi kaiketi merkitä 500-kenttään?
Nimiösivu
Den andra naturen
Pjäser av Pipsa Lonka, Susanne Ringell och Joakim Groth & Anders Slotte
Boismanska pjäsantologin 1
Linnea Stara (red.)
Tietueen (014575707) 245-kenttä nyt
245 04 $a Den andra naturen / $c pjäser av Pipsa Lonka, Susanne Ringell och Joakim Groth & Anders Slotte ; Linnea Stara (red.).
Tänään tuli vastaan vähän samatapainen teos (kooste), jossa tekijät olivat alanimekkeessä:
Antisemitismin kirous : kolme kriittistä esseetä : Jean Paul Sartre, George Orwell, István Bibó / suomentaneet ja toimittaneet Anssi Halmesvirta & Tuomas Laine-Frigren.
Miksei samalla tavalla Reine : pjäser av Joakim Groth och Christoffer Mellgren / Yvonne Godhwani (red). Teoshan on kooste, ja olen käsittänyt, ettei koosteen erillisten teosten tekijöitä saa laittaa 245 c-kenttään, vaan ne pitää laittaa 500-kenttään?
Ehdotetaan merkintätavaksi
tietue 014575707
245 04 $a Den andra naturen : $b pjäser av Pipsa Lonka, Susanne Ringell och Joakim Groth & Anders Slotte / $c Linnea Stara (red.).
tietue 018527799
245 00 $a Reine : $b pjäser av Joakim Groth och Christoffer Mellgren / $c Yvonne Godhwani (red).
Vrt. tietue 018641588
245 00 $a Antisemitismin kirous : $b kolme kriittistä esseetä : Jean-Paul Sartre, George Orwell, István Bibó / $c suomentaneet ja toimittaneet Anssi Halmesvirta & Tuomas Laine-Frigren.
VASTAUS
Merkitään tekijät b-osakenttään:
245 04 $a Den andra naturen : $b pjäser av Pipsa Lonka, Susanne Ringell och Joakim Groth & Anders Slotte / $c Linnea Stara (red.).
Ja tehdään ekspressioviittaukset kenttiin 700, esim.:
700 12 $a Sisältää (ekspressio): $a Lonka, Pipsa, $d 1977- $t Toinen luonto, $l ruotsi.
5) Kysymys: Lisäpainosten merkitseminen kenttään 500
Onko olemassa mitään ohjenuoraa siitä miten lisäpainosten vuodet kuuluu merkitä 500-kenttään? Lähinnä kun kirjassa lukee esim. 3rd printing, mutta painovuodesta ei ole mainintaa. Vain ensimmäisen painoksen/”printingin” vuosi (2022). Esimerkkinä kirja Blue lock 3 (9781646516568). Netistä harvoin löytää tietyn lisäpainoksen painovuotta, kuten en tästäkään löytänyt. Eli vaihtoehtoina on 2022-2023.
VASTAUS
Jos lisäpainoksen vuosilukua ei löydy, ei sitä tarvitse merkitä.
6) Kysymys: 546-kentästä
Melinda-cat -listalta:
Melinda-ID 016515015
Mendalu tundutizi xezan
Kentät 008/041/240: Korjattu kieleksi arabia > kurdi
lisätty huomautuskentät soranista (kurdin eri murteille ei ymmärtääkseni omaa kielikoodia)
Tietueessa 018772718 (viestin otsikon tietue on yhdistetty) on huomautus kielestä sekä 500 että 546 -kentissä. Tulisiko hyödyntää 546 b-osakenttää ja poistaa 500-kenttä.
VASTAUS
546 ‡b - Kirjaimisto tai koodausjärjestelmä (T)
Määrittelee kuvailtavassa aineistossa käytetyn kirjaimiston, kirjoitusjärjestelmän tai merkkijärjestelmän. Sisältää sekä kirjaimiston, kirjasintyypin eli fontin (esim. fraktuura) että koodiston sekä lisäksi piktogrammit. Kirjaimistoja ovat esimerkiksi arabialaiset, kyrilliset, kreikkalaiset, heprealaiset ja latinalaiset aakkoset, arabialaiset ja roomalaiset numerot sekä pistekirjoitus ja hieroglyfit.
Tietue 018772718 nyt
041 1# ‡a kur ‡h fin
500 ## ‡a Kirjan kieli on sorani. - Arabialaiset kirjaimet.
546 ## ‡a Sorani.
Merkitään
041 1# ‡a kur ‡h fin500 ## ‡a Kirjan kieli on sorani. - Arabialaiset kirjaimet.546 ## ‡a Soraniksi; ‡b arabialainen kirjaimisto
7) Kysymys: Painoksessa virheellisesti tyhjiä sivuja
Millaisen huomautuksen voisi merkitä tietueeseen siitä, että koko painos on virheellinen? Kirjassa on tyhjät sivut kolmannen osan (”Uuden kodin etsijöitä”) sivujen 86, 110 ja 150 paikalla. Kirjavälityksen mukaan koko erä on ollut virheellinen, eikä uutta painosta ole toistaiseksi tulossa.
Melindan tietue 018171609
ISBN 978-951-1-42546-5
Maastamuuttajat. III-IV, Uuteen maahan / Vilhelm Moberg
VASTAUS
Jos painoksissa on poikkeuksia, tehdään niistä huomautus kenttään 500, esim:
500 ## $a Osan III sivujen 86, 110 ja 150 sisältö jäänyt pois.
6. Seuraava kokous
23.8.2023 klo 9.15-11.15, etäkokous Kumean Zoom-kokoushuone