Satellite meeting: RDA in the wider world:
- Linkki ohjelmaan
- Linkki Suomen esitykseen
- RDA-yhteistyö kirjastojen, arkistojen ja museoiden välillä saksankielisissä maissa:
- Pyrittävä määrittelemään yhteistyökumppanit, joille on eniten hyötyä toistensa metatiedosta
- Arkistoille ja museoille tunnisteet ja auktorisoidut hakutiedot identifioivina elementteinä ovat RDA-kuvailusääntöjä tärkeämpi yhteistyökohde
- Arkistot ja museot halukkaita hyödyntämään kansallista auktoriteettitietokantaa ja sen sisältämiä nimitietoja, tapahtumatietoja, paikkatietoja ja aihekäsitteitä
- RDA ei taivu arkistojen tai museoiden aineistojen kuvailuun
- Ryhmämietintää sarja-aineistosta:
- RDA:han tarvitaan lisää sarja-aineiston kuvailua tukevia suhdemääritteitä
- Sarja-aineistot eivät helposti taivu FRBR-käsitemalliin. Pitäisikö sarja-aineistoa lähestyä artikkelien kautta, jolloin sarja-aineisto olisi aggregaatti?
- Onko sarja-aineisto digitaalisessa julkaisemisessa enää merkittävä vai syrjäyttävätkö artikkelit sarja-aineiston?
- ISSN-L-tunniste ei palvele bibliografista tunnistamista
- Sarja-aineiston mallintamista suhteessa FRBR LRM -käsitemalliin pohtivat IFLAn PRESSoo-työryhmä ja RSC:n Aggregaattiryhmä
- Ryhmämietintä AV-aineistosta:
- Onko kaikilla AV-aineistoilla teostaso, esim. jos aineisto on spontaani videointi?
- Kaikkien ekspressioon kuuluvien tekijöiden tallentaminen on työlästä etenkin, jos samaan teokseen kuuluvilla ekspressioilla on samat tekijät
- Ryhmämietintä musiikkiaineistosta:
- FRBR LRM -käsitemallin myötä teos muuttuu abstraktimmaksi ja elementtejä siirretään teostasolta ekspressiotasolle
- Cross-entity-suhteet (esim. ekspressiosta suoraan toisen teokseen) tulevat lisääntymään jatkossa
- RDA work plan -esitys:
- Luetteloijan työ muuttuu digitaalisen julkaisutuotannon myötä tietojen jäljentämisestä älyllisempää määrittelyyn
- attribuuttien tallentaminen on pääosin jäljentämistä (transcribing) (erityisesti manifestaatiossa), suhteiden tallentaminen taas on merkitsemistä (recording), joka vaatii jäljentämisen sijaan määrittelyä
- RDA references eli RDA:n sanasto (RDA-tekstin yhteydessä) sekä RDA registryn ja Open metadata registryn termit käännetään eri kielille. RDA:n sanaston ja rekistereiden välille luodaan mahdollisimman automaattinen päivittymisprosessi. Sanaston ja rekistereiden termit näkyvät myös RIMMF-välineessä.
- MulTiCat eli luettelointitermien monikielinen sanasto mapataan RDA-sanastoon.
- Seminaarin loppuyhteenveto:
- RDA pyritään laajentamaan myös kirjastojen ulkopuolella, mikä vaatii kompromissejä. Tärkeää on kuitenkin pitää huoli, ettei yhteentoimivuus vaarannu.
Satellite meeting: Authority data on the web:
- Linkki ohjelmaan
- ISNI and VIAF -esitys:
- 85 % loudatuista tietueista yhdistyy hyvin, 6 % tietueista täytyy tarkastaa ja hyväksyä yksitellen, lopuille tietueille ei yhdistämistä voi tehdä
- Tuplien tuottaminen on pienempi paha kuin identiteettien väärin yhdistäminen
- British Library ja Ranskan kansalliskirjasto muodostavat laadunvalvontatiimin. Lisää jäseniä (kansalliskirjastoja) toivotaan tiimiin.
- ISNI kiinnostaa nyt erityisesti tekijänoikeusjärjestöjä, kustannusalaa ja arkistoja.
- ISNI-järjestelmä mahdollistaa kirjastojen auktoriteettitietojen jakelun muille toimijoille ja kirjastometatiedon näkyvyyden lisääntymisen.
- Cross-domain use of VIAF in Spain -esitys:
- VIAFian käytetään DATOS-palvelun datan validiointiin.
- VIAFian käytetään kirjastotietokannan metatietojen rikastamiseen.
- VIAFin avulla haravoidaan eri tunnisteita henkilöiden metatietoihin.
- VIAFin avulla kerätään yhteen toimijaan liittyvät materiaalit eri tietokannoista.
Cataloguing sectionin kokoukset:
- Linkki jaoston sivulle
- Standing committeen kokoukset:
- ISBD:n jatkosta tarvitaan konkreettinen päätös: sen suhde FRBR LRM -käsitemalliin ja RDA-kuvailuohjeisiin määriteltävä.
- ISBD:n rooli nyt on manifestaation tietojen jäljentäminen: halutaanko tätä muuttaa?
- PRESSoo-käsitemallin suhde BIBFRAMEen tutkitaan
- IFLAn Committee of Standard hidastaa IFLA-standardien julkaisemista muodollisen protokollansa vuoksi. Komitean toimintaan olisi saatava läpinäkyvyyttä.
- Committee of Standard ei ole vieläkään kertonut kevyesti päivitetyn ICP:n (kuvailun periaatteiden) julkaisemisen aikataulusta. ICP tulee muuttumaan huomattavasti FRBR LRM -käsitemallin käyttöönoton myötä, jolloin kevyen päivityksen julkaiseminen käy pian tarpeettomaksi.
- IFLA metadata newsletter julkaisee vuodessa kaksi numeroa: kesän alussa ja syksyllä
- Viittausten tekemistä ohjeistava GARR (Guidelines on Authority Recording and Referencies) päivitetään vuoden 2017 aikana.
- Genre/form-määritystä tehdään yhdessä Subject analysis and access -jaoston kanssa vuonna 2017.
- IFLAlta on pyydetty rahallista tukea esteettömyysasioiden kehittämiseen.
- Cataloguing section ottaa vastuulleen MultiCat-kirjastosanaston päivittämisen.
- ISBD:n jatkosta tehdään lopullinen päätös sen jälkeen, kun ensin ollaan testattu ISBD:n mappautumista FRBR LRM -käsitemalliin vuoden 2017 aikana ISBD ja FRBR review groupien yhteistyönä.
- ISBD:n tulevaisuutta osana RDA:ta harkitaan, mutta RSC ei odottele IFLAn päätöstä ISBD:n tulevaisuudesta enää kovin kauan.
- FRBR review groupin kokous:
- FRBR LRM -käsitemallin julkaisuajankohta on kiinni Committee of Standardin aikatauluista.
- Review group on käsitellyt eri maista tulleet kommentit ja viimeistelee tekstin 19.8.-kokouksessaan:
- Aggregaatteihin liittyvää tekstiä täydennetään.
- Nomen- ja res-entiteettejä selkeytetään.
- Fictional toimijoita käsitellään res-entiteetteinä, ei toimija-entiteetteinä.
- Kommenttien perusteella päivitetty ja Committee of Standard -ryhmälle hyväksyttäväksi lähetettävä teksti julkaistaan Cataloguing sectionin sivulla. Kommentteja ei julkaista.
- Vuonna 2017 review group miettii FRBR LRM -käsitemallin nimialue- ja mappausasioita.
- FRBRoo-mallille mietitään virallista nimeä.
- ISBD review groupin kokous:
- Ryhmä kannattaa ISBD:n säilyttämistä ennallaan, ei sen muuttamista yleisemmän tasoiseksi ohjeistukseksi.
- ISSN-metatieto on mapattu ISBD:n ja ISBD:n muuttaminen yleisemmälle tasolle vaikeuttaisi ISSN-metatiedon käyttöä.
- ISBD:n mappausta FRBR LRM:ään kokeillaan.
- ISBD linked data groupin kokous:
- LiDaTec eli Linked Data Technical subcommittee hoitaa linkittämisen tekniset asiat.
- FRBR LRM:n myötä tarvitaan ISBD-elementtien mappauksen päivitystä IFLAn ja RSC:n yhteistyönä.
Bibliography sectionin kokoukset:
- Linkki jaoston sivulle
- Standing committeen kokoukset:
- Kansallisbibliografioiden tietojen päivittämisprosessia yhteiselle sivulle pyritään tehostamaan, esim. verkkolomakkeella
- "Best practices for national bibliographic agencies in the digital age" on pikemminkin kokemusten jakamista kuin standardi. Nimi muutetaan jottei sitä erehdyttäisi luulemaan IFLA-standardiksi.
- Jaoston nimi muutetaan viittaamaan enemmän käytännön luettelointityöhön ja metatietotuotantoon. Ero Cataloguing sectioniin on se, että Cataloguing section on enemmän teoreettinen ja käsite- ja tietomalleihin keskittyvä. National-sana poistetaan nimestä liikaa rajaavana, sillä metatieto on kansainvälistä. Ehdotus: Bibliographic data services. Nimiehdotuksesta keskustellaan vielä sähköpostitse kaikkien jaoston jäsenten kesken.
- Keskustelu: Miksi kansallisbibliografiaa tarvitaan? Metatieto on olemassa ilman kansallisbibliografiaakin. Kansallisbibliografia on mirror of society, mutta kenen tarinaa se kertoo. Onko kansallinen taso tärkeä digitaalisessa aineistossa? Kansallisbibliografian tuottamista pidetään yhtenä kansalliskirjaston toiminnan mittarina.
Jaoston ensi vuoden toiminta keskittyy kansallisbibliografioiden tietojen päivittämiseen ja "best practices..."-tekstin päivittämiseen.
- Jaosto osallistuu GARRin (Guidelines on Authority Recording and Referencies) työstämiseen.
- Subject analysis and access -jaosto lähettää kansalliskirjastoille kyselyn genreistä.
- Midterm-kokous järjestetään joko Ranskan kansalliskirjastossa tai Ateenassa, jossa IFLA-puheenjohtajilla ja -sihteereillä on toinen kokous. Ajankohta on maalis/huhtikuun ja kokoukseen on myös etäosallistumismahdollisuus. "Best practices.."-tekstiä työstetään kokouksessa.
- Seuraava Cataloguing and classification index -julkaisun numeron aiheena on kansallisbibliografia.
- Vuoden 2017 IFLAn teema on Libraries, solitarities, societies. Jaoston seminaarin teema sovitetaan aiheeseen, esim. Challenge of identity of a national bibliography. Seminaari järjestetään yhteistyö Kansalliskirjasto-jaoston ja Subject analysis and access -jaoston kanssa.
Jaostojen toiminnan raportointi siirretään erilliseen kokoukseen 2017 alkaen, että jaostojen business-kokouksissa olisi enemmän aikaa keskusteluun ja tulevan toiminnan suunnitteluun.
Semantic web special interest groupin järjestämä avoin keskustelutilaisuus:
- Ryhmän nimi muutetaan: uusi nimi LIDASIG (Linked data special interest group)
- Ryhmälle muodostetaan virtuaalinen keskusteluryhmä, joka listaa tulevia teemoja.
- Ryhmä pyrkiin määrittelemään IFLA-standardien suhdetta semanttiseen webiin ja etenkin sen palveluihin, sillä linkitetyn datan kysymykset muuttuvat jatkossa vähemmän teknisiksi.
- Ryhmällä on kiinteä suhde LIDATEC-ryhmään, joka määrittelee IFLA-standardeja linkitetyksi dataksi teknisestä näkökulmasta.
- IFLA-standardit ovat nyt käytettävissä täysin avoimella lisenssillä.
- Kuuban tapaus: korttiluettelon muokkaaminen linkitetyksi dataksi.
- korttiluettelot digitoidaan ja OCR:ätään
- data annotoidaan ja muodostetaan linkit WorldCat-tietokannan metatietoihin
- metatieto indeksoidaan Solar-ohjelmalla ja julkaistaan JSON-LD:nä
- OCR:yä tekstiä voi muokata crowd-sourcing-editorin kautta
- metatieto muokataan Bibframen muotoon: teksti muokataan vähitellen entiteetti-rakenteiseksi:
- 1 kortti (=title) on 1 entiteetti → muiden entiteettien tunnistaminen → datan julkaiseminen tripleinä
- jatkossa tarvetta ohjelmoija-kirjastonhoitajista, jotka metatiedon lisäksi osaava käyttää ohjelmia, jotka muuntavat metatietoa linkitetyksi dataksi.
Seminaari Let's make IT usable:
- Kirjastot ovat aina tehneet järjestelmien kehitystyötä ja ne kaikkein tärkeimmät muutokset. Kaupallisten järjestelmien tarjoajista ei ole ollut hyötyä kehitystyössä.
- IFLA voi toimia kanavana Open Source -järjestelmien kehittämisessä: tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja rahoitusta kirjastojärjestelmien kehittämiseksi.
- Metatiedon tuotanto kirjastoalan ulkopuolisten tahojen kanssa lisää tarvetta yhteismitallisuutta tukevien sanastojen käyttöön.
- RIMMF toimii kuvailun tulevaisuuden visuaalisoinnin lisäksi myös MARC-muotoisen metatiedon muuntajana RDF linked data -muotoiseksi.
- UBC:n (Universal Bibliographic Control) top-down-lähestymistapa ei enää toimi, vaan tarvitaan bottom-up-lähestymistapaa metatiedon yhteismitallistamiseen. RIMMF toimii metatietoa harmonisoivana välineenä, antaa harmonisen näkymän metatietoon.
- Ranskan DOREMUS-projekti pyrkii eri tietokannoissa olevien ja eri tavalla kuvailtujen musiikkiaineistojen metatietojen harmonisointiin muokkaamalla metatietoa LOD-muotoon. DOREMUS:n tietomalli poikkeaa RDA:sta siten, että ekspressiotason elementtejä on enemmän ja esitykseen (performance) liittyviä tasoja on lisätty.
Seminaari Looking beyond conventional information: big, open and research data
- Big data special interest groupin teemoina ovat data management, data science tools and techniques ja data literacies
- Data science on datan muuntammista data-tuotteiksi
- Big data eroaa metatiedosta rakenteettomana tietona.
- Kirjastot voivat toimia datasettien jakeluasemina yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
- Kirjastojen pitää miettiä, mitä dataa haluavat kerätä.
- Research Library Associations voisivat auttaa kirjastojen asennoimisessa suhteessa research data management -prosessiin.
- Julkaisuala on kirjastojen kilpailija. Veronmaksajat ovat kirjastojen paras liittolainen.
- Tutkijat eivät halua avata dataansa, sillä pelkäävät menettävänsä palkkionsa ja meriittinsä.
- Kirjastot voivat tarjota tutkijoille työkaluja (mm. metadatavälineitä) datan avaamiseen läpi julkaisemisprosessin, mutta kirjastoissa ei ole riitttävää osaamista.
Seminaari Opening the national bibliography:
- Saksassa verkkojulkaisujen metatieto tuotetaan kansallisbibliografiaan koneellisesti: metatiedon laatu ei ole vielä kovin hyvää.
- Saksa avasi kansallisbibliografian metatiedon asteittain:
- Vuonna 2012: kaikki muu metatieto oli avointa, paitsi kahden viimeisimmän vuoden. MARC-metatieto oli maksullista, RDF-metatieto ilmaista.
- Vuonna 2015: Kaikki metatieto on ilmaista, mutta jos asiakas pyytää kirjasto poimimaan metatiedosta vain tietyn osajoukon, on palvelu maksullista.
- Verkon hakupalvelut (esim. Google) indeksoivat kansallisbibliografian metatiedon MARC-muodossa, sillä MARC-muotoinen metatieto on RDF-muotoista metatietoa rikkaampaa.
- Ruotsissa kansallisbibliografian ja yhteisluettelon metatiedot ovat avoimia.
- Ruotsissa kehitetään tilastointi ja metatiedon visualisointia kansallisbibliografian pohjalta. Visualisoinnilla saadaan esiin myös metatiedon puutteita.
- Omakustanteiden määrittely nostetaan yhdeksi IFLAn kansallisbibliografiajaoston työkohteeksi vuonna 2017.