AIKA: 7.9.2021 klo 14-16

PAIKKA: Etäkokous. Zoom-linkki lähetetään osallistujille.

SISÄLLYS:

Läsnä

• Mäkiranta Ari
• Aakko Susanna
• Hurme Minttu
• Kangas Pirjo
• Föhr Pertti
• Kantanen Minna
• Hakala Juha
• Ahlqvist Ari
• Keskitalo Esa-Pekka
• Beckmann Bjarne, puheenjohtaja
• Serafia Kari, sihteeri
• Anne Koivisto (vieraileva)
• Joni Ollila (vieraileva)

1 Kokouksen avaus

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.00.

2 Edellisen kokouksen muistion tarkistaminen

Hyväksytään edellisen kokouksen muistio muutoksineen.

3 Järjestelmä ja formaattikatsaukset

3.1 Ellibs, Pirjo Kangas    

Ellibs valittiin toimittajaksi lasten ja nuorten valtakunnalliseen verkostoon. Nyt on toimitettu valtakunnallisia lisenssejä ympäri Suomea.

Ellibsin mobiilisovellukseen on tehty parannuksia. Ensimmäiset kuvaäänikirjat tulleet sovellukseen. saavutettavuuteen liittyen meneillään erilaisia parannuksia. Uusia asiakkuuksia on tullut mukaan. Tämän lisäksi työn alla on uusia kirjautumisintegraatioita, tässä on myös Finnan kanssa yhteistyötä. Pohditaan myös metadata-prosesseja.

Yleisten kirjastojen digimediahanketta on seurattu, vaikka ei olekaan suoraan Ellibsiin liittyvä projekti.

3.2 Finna, Bjarne Beckmann

Finnassa keskitytään tänä vuonna ydinpalvelun vahvistamiseen. Perusominaisuuksia ja käytettävyyttä parantava työ jatkuu nyt syksyllä.

Mobiilikäyttöön ja saavutettavuuteen liittyviä parannuksia on tehty paljon. Myös Finnan hakukonenäkyvyys on parantunut sen jälkeen, kun sivustolla on otettu käyttöön sitemap eli sivustokartta. Hakukoneet käyvät ajoittain lukemassa sivustokarttaa, ja löytävät sen avulla nopeammin uudet lisätyt sivut.

Finnan hallintaliittymän uudistus etenee kohti vuoden loppua niin, että navigointi paranee ja etsimänsä löytää helpommin. Myös kieliversiointi ja tuki ruotsin kielelle mahdollistetaan hallintaliittymässä. Tilastointityökalu päivittyy lähiaikoina uuteen isoon versioon: MATOMO4.

Suosikkilista -toimintoon on tehty parannuksia. Suosikkilistan kuvauksen ja muistiinpanon markdown-editoriin liittyen on tehty kehitystyötä. Markdown-editori vaihdettu SimpleMDE:stä EasyMDE:ksi.

Käyttöliittymäkoodauksen parantamista ja komponenttien käyttöönottoa on edistetty yhdessä VuFindin kanssa. Asia menee yhä eteenpäin, kun VuFind on puolestaan ottamassa käyttöön uutta sivuteemaa.

AHAA-julkaisu tulossa syksyllä. Tutkijasalin pilotointi käynnissä – julkaisu vuonna 2022. Journal.fi aineistot tulossa syksyllä Finnaan, jos ei tule yllättäviä blokkeja vielä.

Syksyn aikana Finnaan saadaan myös ensimmäiset 3D-aineistot. Loppusyksystä Museoiden toimintaa tulee tukemaan mm. Paljo-järjestelmän kuvatilausten mahdollistaminen.

Ontologioihin perustuvan hakusuosittelijan jatkokehitystä on tehty. Testaus on meneillään tällä hetkellä kansalliskirjasto.finna.fi osoitteessa.

3.3 Helmet-kirjastot, Susanna Aakko

Helmet-sirukirjastokorttien toimittajaksi on valittu Mikro-Väylä. Uusia kortteja hankitaan näillä näkymin vuoden lopussa. Aiemmin tilatut kirjastokortit käytetään ensin loppuun.

Noutamattoman varauksen maksu (1 €/kpl aikuisilta) otettiin käyttöön kesäkuun alussa. Palaute maksusta on ollut maltillista. Helmet-kirjastojen varauksista keskimäärin 12 % on jäänyt noutamatta vuonna 2021. Espoo on ottanut käyttöön uudet ”varaushyllyt”, joten Helmet-kirjastoissa on nyt neljään tapaan järjestettyjä varaushyllyjä. Espoossa varaukset on numeroitu. Helsingissä varaushyllyt on numeroitu (IMMS-ohjelmisto). Vantaalla on käytössä P.V. Supan RFID-varushyllyjä. Osassa Helmet-kirjastoja on perinteinen nimen/aliaksen mukaan järjestetty varaushylly.

Järjestelmäpuolella normaalia ylläpitoa: Sierra-järjestelmän, aineistohaun ja tilasto-ohjelman versiot on päivitetty.

Helmet-verkkopalveluiden uusimista selvitetään. Seuraavaksi laaditaan sisältöstrategia. Myös Helmet-yhteistyön tiivistämistä on alettu selvittämään (esim. hankinta, logistiikka, järjestelmät). Tällä hetkellä Helmet-kirjastoilla on kaksi yhteisesti palkattua työntekijää.

Yleisten kirjastojen digimediahankkeelle on saatu jatkorahoitusta: Kirjastojen digimediahanke jatkuu – Yleisillä kirjastoilla avainrooli hankkeen onnistumisessa | Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (sttinfo.fi)

3.4 Helsingin yliopiston kirjasto / Suomen Alma-kirjastot, Pertti Föhr

Arki näyttää sujuvalta tällä hetkellä. Tavoitteena rakennella integraatioita asiakkaille tarkkailemalla mitä järjestelmiä asiakkaat käyttävät. Melindaa on työllistetty jonkun verran. Integraatioita rakennellaan ja otetaan eri rajapintoja käyttöön.

3.5 Koha-Suomi Oy, Ari Mäkiranta

Kiireinen aikataulu. Vaskin käyttöönotto oli kesäkuussa, sitä ennen palvelinsali piti saada rakennettua. Liityttiin myös Melindaan Koha-Suomen osalta. Vaskilla automaattiohjelmistoja jouduttiin selvittelemään jonkun verran. Vuoden loppuun mennessä on tarkoitus, että kaikki asennukset ovat samassa salissa. Valmistellaan myös ensivuoden päivitystä samalla. Palkattiin yksi uusi koodari.

3.6 Melinda, Minttu Hurme

Viimks keskustellun jälkeen: kesän aikana ei mitään erityistä. Rajapintakehitys etenee hitaasti mutta varmasti. Koha-Suomi tuotantoon keväällä. Ei ole tiedossa isoja mukaantuloja lähiaikoina ainakaan kovin montaa. Erialisa kehityshankkeita, esimerkiksi rajapintakehitystä.

3.7 Dublin Core, Juha Hakala

Suomenkielistä Dublin Core-ohjetta on uudistettu, seuraavaksi menee SFS:n hyväksyttäväksi. Keskeistä on, ettei ohje saisi paljastaa liikaa tietoja maksullisesta standardista. Uudistuksen tavoitteena on ohje, joka helpottaa Dublin Coren käyttöä, esimerkiksi tekijännimen tallentaminen samaan muotoon kuin Kantossa.

Kansainvälisellä DCMI-yhteisöllä tekeillä uusia ominaisuuksia, tutkimusten ja opinnäytteiden kuvailuun on tulossa uusia ominaisuuksia. Toivottavasti uudet elementit tulisi osaksi perus Dublin Corea. COAR-sanastoihin verkkosivuille on tullut myös suomenkielinen versio. Kts. https://vocabularies.coar-repositories.org/

3.8 Marc21 Minna Kantanen

MARC21 –formaatin kesäkuussa julkaistun päivityksen käännökset (suomeksi ja ruotsiksi) ovat työn alla. Uudet päivitykset liittyvät täsmällisempään RDA-kuvailuun ja linkitetyn metadatan tukemiseen. Myös formaatin takautuvat käännökset (käännösten korjaukset) ovat edenneet kesän aikana, vaikka työsarkaa onkin paljon. Takautuvissa korjauksissa priorisoidaan tärkeimpiä kenttiä, että saadaan pahimmat käännösvirheet pois. Formaatin päivityksestä ja käännösten valmistumisesta tiedotetaan tarkemmin marc-listalla.

3.9 PAS, Juha Hakala

Tähän asti ei ole pistetty paukkuja siihen, että dokumentti luontivaiheessaan ottaisi huomioon pitkäaikaissäilytyksen. Tiedosto on voinut vioittua ennen kuin se on saapunut säilytettäväksi. Jos kuvailu on tällöin tehty jälkikäteen, myös säilytyksessä tulee ongelmia.

Tietojen tallentaminen Marc21-formaatissa on vastaava prosessi kuin Dublin Coren kohdalla julkaisuarkistojen tapauksessa. Periaatteessa Marc21-formaatissa on pitkäaikaissäilytykseen tarvittavat elementit, mutta niitä joudutaan soveltamaan luovasti. Tietoja voidaan korjata koneellisesti, mutta jatkoa varten niiden olisi hyvä olla alusta asti kunnossa.

3.10 Tieteellisten kirjastojen Koha, Esa-Pekka Keskitalo

Viime kokouksen aikaan siirtyminen yhteisöversion käyttöön oli juuri takana. Nyt tilanne on tasaantunut, ja versi on palvellut hyvin. Päivityksiä yhteisöversioon tehtiin keväällä kaksi, ja tullaan tekemään seuraava syys-lokakuun vaihteen tienoilla. 

Kirjastojen kanssa on koetettu pitää kehityslista konservatiivisena. Kehitystehtävät ovat edenneet hyvin. 

Koha-yhteenliittymän dokumentit ovat verkossa: https://www.kiwi.fi/display/KK

4 Muita ajankohtaisia asioita

4.1 Asiakastoimisen kaukopalvelun/varastokirjastotilauksen eteneminen

Anne Koivisto esittelee VATI- ja ATTE-projektien etenemisen.

VATI: tavoitteena Varastokirjasto-tilaus itsepalveluna, mutkattomasti omassa verkkokirjastossa saatavilla. VATI-projektin Varastokirjasto-välilehti myötä on otettu käyttöön Keski-Finnassa. Projektissa on valmisteltu yhteistyössä Finnan kanssa tilauslomake, jonka avulla käyttäjä voi tilata oman verkkokirjastonsa kautta itselleen myös Varastokirjaston aineistoa. Tilaus siirtyy sähköpostitse kirjastolle, josta lainataan perinteisellä kirjastosta-kirjastolle -tyylillä. Myös Axiellin kanssa on keskusteltu tilauslomakkeesta ja Palma-rajapinnan hyödyntämisestä niin, että asiakas näkisi kaukolainansa omissa tiedoissaan. Tilauslomakkeelle tulee aineiston tiedot automaattisesti, ja asiakas valitsee kirjaston, johon aineistot toimitetaan.

ATTE: asiakastoimisen tilauksen edistäminen. Projektiin on kuulunut esiselvitystyö ja mallinnusprojekti. Mukana yhteistyössä ovat mm. Kansalliskirjasto ja Varastokirjasto. Varastokirjastolla on jo käytössään Finnassa malli, jonka avulla käyttäjä voi kohdistaa tilauksen varastokirjaston kokoelmaan. Tavoitemalli muistuttaa Voyager-kirjastojen Universal borrowingia. Alustana toteutukselle olisi näillä näkymin Finna. Tarkoitus olisi mahdollistaa kaukolainan uusiminen automaattisesti kirjaston puolella, kunnes uusimiskertoja ei enää ole. Shokkiuutinen -hankkeen rahoitus on vuoden 2021 loppuun asti, tämän jälkeen katsotaan jatkotoimia. Hankkeella on yhtymäkohtia Varastokirjaston Airut -hankkeeseen. Onko kirjastoyhteisö valmis kansalliseen kaukolainaustoiminnallisuuteen? Vaatii paljon yhteisiä pelisääntöjä.

Susanna Aakko: Onko minkä verran tilastoja kaukolainakäytöstä? Tähän hankkeeseen liittyi arvioi kaukolainojen määrän kasvusta. Helmet-kimpan kirjastoihin ei hirveästi tilata muualta kaukolainoja. Sierrassa ei ole otettu käyttöön sen omaa kaukolainamoduulia. Sen sijaan hyödynnetään webkakea (tilaava kaukopalvelu) ja Sierran lainausta (lähettävä kaukopalvelu).

Anne Koivisto: Ehkä n. 300 kaukolainaa vuositasolla Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mikä ei ole hirveän iso määrä.

Susanna Aakko: Meilläkin musiikkikokoelmaa on siirretty varastokirjastoon ja omiin varastoihin. Ei myöskään tilata kaukolainana, jos löytyy oman alueen kirjastoista.

Esa-Pekka Keskitalo: Kaukolaina-teema jakaantuu kahteen asiaan: kaukolainaus yleensä, ja oma kysymyksensä on varastokirjaston hyödyntäminen. Varastokirjastoon voidaan lähettää vähemmän käytettyä aineistoa, joka olisi sieltä kuitenkin helposti hyödynnettävissä. Kaukolainaus toimii tavallaan itsensä toteuttavana profetiana: kun se on tarpeeksi helppoa, niin sen määrä myös kasvaa, mikä huomattiin Tanskan kokemuksista.

Johanna Vesterinen kertoo Airut-hankkeesta.

Aineisto pyritään tekemään helposti löydettäväksi ja käytettäväksi. Varastokirjasto muodostuu sillä perusteella mitä kirjastot kokoelmistaan poistavat, ja avaavat ne muiden kirjastojen käyttöön. Otetaan erityisesti cd- ja lp-levyjä yleisiltä kirjastoilta vastaan ja luetteloidaan.

Varastokirjastosta ei poisteta aineistoa, vaan kokoelma kasvaa jatkuvasti. Tämän vuoksi on tärkeää, että se saadaan aktiiviseen käyttöön. Hanketta kohtaan on valtavan suuret odotukset.

Alkukesästä on laitettu hakemus Airut-hankkeesta ministeriöön. Hankkeessa on työn alla asiakastoiminen tilaus ja kokoelman hyödyntäminen. Toeteutuksessa on pari kappaletta eri vaihtoetoja. Tärkeintä mahdollistaa asiakkaan omatoimisuus mahdollisimman pitkälle, ilman että se on sidottu esimerkiksi kirjastojen aukioloaikoihin. Varastokirjastoon tulee vuosittain 63 000 kaukolaina pyyntöä, joista 11 000 artikkelikopiota.

Tarkoituksena löytää malli, jota voisi laajentaa muuallekin. Yhtymäkohtia on tietysti Atte ja Vati-hankkeisiin. Nyt hankkeeseen etsitään osaavia tekijöitä ja ohjausryhmä.

Johanna: Kyse ei ole rahoituksen puutteesta, odotetaan lähinnä päätöstä. Ei kuitenkaan lähdetä edistämään ennen rahoituspäätöstä.

Ari Ahlqvist: Miltä hanke näyttää Kohan näkökulmasta?

Ari Mäkiranta: Kiinnostaa Koha-Suomea ja sen kirjastoja.

Perti Föhr: Perinteisesti suurena asiakkaana Varastokirjastolle yliopistokirjastot odottavat tätä paljon. Yhteistyön ei pitäisi olla tuskaista, vaan keinot varmasti löydetään. Primon kohdalla pitää miettiä asioita sitä mukaan, kun selvitykset edistyvät. Helsingin yliopistolaiset tekee pyyntöjä muista kirjastoista primo-lomakkeilla, löytyy tapoja hyödyntää eri kirjastojen yhteistoiminnallisuuksia.

5 Seuraava kokous

Seuraava kokous järjestetään 20.4.2022 kello 13–15.

6 Kokouksen päättäminen

Kokous päätettiin klo 15.20.