KUVAILEVAN METATIEDON ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOUS
Aika: 22.9.2021 klo 9.15-11.00
Paikka: KUMEAn Zoom-kokoushuone
Paikalla: Pia Backman (Åbo Akademis Bibliotek), Martin Engberg (Kansalliskirjasto), Ville Huhtala (Helsingin yliopiston kirjasto), Katja Hyvärinen (Itä-Suomen yliopiston kirjasto), Sirpa Janhonen (Varastokirjasto), Sini Neuvonen (Espoon kaupunginkirjasto), Silja Saarikoski (Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto), Anne-Mari Salmela (Turun yliopiston kirjasto), Minna Kantanen (Kansalliskirjasto), Anna Viitanen (Turun kaupunginkirjasto) ja Irina Vikman (Hämeen ammattikorkeakoulun kirjasto)
Kutsuttuina asiantuntijoina: Minttu Hurme (Kansalliskirjasto), Serafia Kari (Kansalliskirjasto), Anneli Renfors (Kansalliskirjasto), Katri Riiheläinen (Kirjastopalvelu), Heidi Ronkainen (Kansalliskirjasto)
Poissa:
Menneet tapahtumat - lisätietoja
Tulevat tapahtumat - lisätietoja
Kirjastoverkkopäiville (28.10) kuvailutyöpaja / puolipäivää
https://www.kiwi.fi/x/DIQyDQ Tarkemmat tiedot ohjelmasta ja vetäjistä/esiintyjistä voi ilmoittaa myöhemmin:
Session nimi: Ajankohtaisia kuvailuasioita KUMEAlta
PJ: Katja Hyvärinen
Kuvaus (KVP:n tiedotusta varten)
Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä (KUMEA) on Melinda-metatietovarannon kuvailua ohjaava asiantuntijaryhmä, joka ohjeistaa käytännön kuvailukysymyksissä ja ylläpitää MARC 21 -formaatin sovellusohjeita. KUMEAn koordinoimassa työpajassa käsitellään kuvailun ajankohtaisia ja tulevia muutoksia - uusia ohjeita ja käytäntöjä. Työpajassa käydään läpi myös käytännön kuvailutehtäviä. Aiheina ovat esimerkiksi sidosasun kuvailun muutos ja teosviittaukset. Työpajassa kuullaan kirjastojen puheenvuoroja ja käydään keskustelua esimerkiksi siitä, tehdäänkö eri sidosasujen pohjalta eri tietueet vai voiko eri sidosasujen kuvailuja yhdistää samaan tietueeseen.
Esiintyjät, aiheet, aikataulu: ?
9.00 - 9.05 Tervetuloa / Katja Hyvärinen
9.05 - 9.30 Ajankohtaista KUMEAn pienryhmiltä
9.30 - 9.45 Sidoasun kuvailun muutos / Katri Riiheläinen
9.45 - 9.55 Tauko
9.55 - 10.40 Case: sama vai eri tietue, puheenvuoroja kirjastoilta
10.40- 10.50 Tauko
10.50 Teosviittaukset, kuvailutehtävä
Vanhaa pohdintaa;
Kuvailuryhmien työpajan asiat. KUMEAlta on toivottu muutamia esittelyjä (lyhyitä), aiheet ovat oikeastaan juuri niitä, mistä keskustelimme loppukevään/alkukesän kokouksissakin. Työpajan ajankohta on nyt lyöty lukkoon: 28.9.2021 klo 13-16 ja se pidetään Zoomilla, ilmoittautuminen käynnistynee lähiaikoina. Tässä ohjelma tällä hetkellä
13.00-13.45 RDA-tilannekatsaus / alustus Marja-Liisa Seppälä
13.45-14.15 Yhteistyö tutkimusdatan/aineiston kuvailussa / alustus Eeva Klinga-Hyöty
14.15-14.30 Tauko
14.30-14.45 Katsaus uskonnollisten teosten kuvailuun / alustus Kumean pienryhmä
14.45-15.00 Tilannekatsaus yhteisestä alustasta MARC 21 -kuvailuohjeille / alustus Ville Huhtala
15.00-15.15 Kuvailun yhtenäisyys: tiivistelmä- ja väitöskirjamerkinnät / Ville Huhtala
15.15-15.30 Sidosasun kuvailu / alustus Kumean pienryhmä, Katri Riiheläinen
15.30-15.40 Aikaontologia / Mirja Anttila?
15.40-16.00 Loppukeskustelu ja kiitokset
Pidempi aika esittelylle ja keskustelulle on siis sillä yhteisellä ohjealustalla. Kaksi lyhyempää esittelyä uskonnollisista teoksista jne. ohjeista sekä sidosasuun liittyvistä termimuutoksista, molemmat lähinnä tiedotuksen näkökulmasta ja tuo 15 min sisältää jo mahdollista yhteistä keskusteluakin. Näihin täytyy sitten sopia pienryhmistä esittelijä ja otsikointia saa myös tarkentaa.
Ohjelmasivu: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=234160920
Luetaan dokumentti Kuvailun yhtenäisyydestä, onko ok? Kommentoidaan seuraavaan KUMEAn kokoukseen 22.9 ja jaetaan sitten listoilla.
Lista suunnitelmista ja taulukko työn alla olevista
-mitä mukaan tähän tai seuraavaan kokoukseen
-merkillä tähän kokoukseen tulevat asiat
Näitä edistetään syksyn aikana - sovittu 27.8.2020
MARC-21-formaatin Update 31 (December 2020) -päivitys
Tarkistetaan Fennican vanhojen tietueiden tasokoodi z. Tarvitaanko, miten korjataan? Elokuun kokoukseen!
Tapanin viesti 10.9: "Muusa käsitteli kysymystä kokouksessaan 8.9.2021. Kokousmuistioon kirjattiin seuraavaa: ”Kenttä [534] on aktiivisessa käytössä musiikinkuvailussa. Lisätään ohjeistus kentän käytöstä sovellusohjeisiin”."
Kumean, Muusan, Siskun ja mahdollisesti Toikun yhteinen sovellusohjesivusto
mockup-sivu: https://wiki.helsinki.fi/x/mlUcFg
Milloin väitöskirjassa tai muussa opinnäytteessä käytetään BK/008/24-27 (sisältö) merkkipaikoissa koodia 'b' - bibliografiat?
Bibliografioiden koodi 'b' esiintyy n. 3000 (mahdollisessa) väitöskirjatietueessa Melindassa.
b - Bibliografiat
Kuvailun kohde tai sen osa on bibliografia. Käytetään vain, kun bibliografia on tarpeeksi olennainen tullakseen mainituksi bibliografisessa kuvailussa. Huom, koska bibliografiat sisältyvät koodin n määritelmään, koodia b ei tule käyttää samanaikaisesti koodin n kanssa
Xxx
Korjataan sovellusohjeeseen, siirretään kohtaan 4, tehdään uusi ohjeistus, tarkistetaan formaatin suomennos
Bibliografioiden koodi 'b' merkitään, jos väitöskirja sisältää bibliografian. Käytännössä väitöskirjoissa on kentässä 008 24-27 aina koodit bm (aakkosjärjestyksessä). Fennicassa väitöskirjojen lähdeluetteloita ei ole merkitty bibliografiaksi (bibliografian oltava laaja ja julkaisussa mainittava, että se sisältää bibliografian).
Kysymys SISKUlle (Katja: huom. Siskun seuraava kokous 2.9., onko tämä lähetetty heille? → ei ole lähetetty).
Fraasit Metatietosanastoon.
Bibliografian ja lähdeluettelon ero selkeytettävä. (formaatin suomennos ongelmallinen)
504 ## $a Sisältää bibliografisia viitteitä.
504 ## $a Sisältää bibliografisia viitteitä ja hakemiston.
504 ## $a Sisältää bibliografisia viitteitä ja hakemistoja.
Tarvittaessa voi antaa myös sivumäärän:
504 ## $a Sisältää bibliografisia viitteitä (sivut 356-364).
Kirjoissa hakemisto merkitään myös merkkipaikkaan 008/31 = '1'
Jos aineistossa on vain hakemisto, niin se merkitään vain 500 kenttään:
500 ## $a Sisältää hakemiston.
500 ## $a Sisältää hakemistoja.
Ohjeistetaan kiinteistä kentistä, kun opinnäytteiden (koskee kaikkia aineistoja) kohdat saadaan setvittyä.
Kielet merkitään jatkossa aakkosjärjestyksessä. Tehdään tästä syksyn kokouksessa kunnollinen tiedotus/ohjeistus (ml elokuvat). Elokuvissa esim. julkaisussa oleva järjestys. Formaatin suomennokseen ohje.
→ Muodostetaan tiedotusteksti ja korjataan eri ohjeistukset (formaattiryhmä 8.9.2021)
- muiden kuvailun asiantuntijaryhmien menneiden ja tulevien kokousten aiheita Kansalliskirjaston foorumilla https://foorumi.kiwi.fi/t/kuvailuryhmien-kokousten-asialistat/1776
Metatietosanaston kehittäminen
Celian äänikirjoille tarvitaan kentän 506 tarpeita varten fraasi ”Vain lukemisesteisille”.
Metatietosanastossa on Huomautus nimekkeestä kohdan alla fraasi Nimekkeessä yliviivattu sana ei. Tämä tulisi olla yleisemmässä muodossa, esim. Nimekkeessä yliviivattu sana/sanat XXX (tai jotain vastaavaa). Nykyinen fraasi sopisi paremmin esimerkiksi.
Onkohan tällaisia esimerkin kaltaisia fraaseja Metatietosanastossa enemmänkin? Mikä on hyvä tapa ilmaista fraaseissa yksikkö/monikko tai fraasiin täydennettävä tieto (XXX)?
Kuvailutasot Marja-Liisan sähköposti 23.6 "Kuvailutasojen aukiolevien asioiden täydentäminen 30.9.2021 mennessä". Kuvailutasot -taulukko
Marja-Liisa käynyt läpi KUMEAn kommentit manifestaation linjauksiin, vastaukset aniliinilla.
Manifestaation ja kappaleen linjaukset pitäisi vielä katsoa läpi.
Kuvailutasot kommentoidaan seuraavaan kokoukseen.
Pidetään erikseen RDA-kokous (viikot 39-41), Heidi tekee doodlen. Valittu päivä 29.9 klo 12.30-14.30
ks. myös keskeneräisten lista erityisesti kysymys "Miten merkitään nimeke, joka alkaa pienellä kirjaimella tiedonlähteessä?"
Kumean kokouksen pöytäkirjassa 2.6.2021 (8. kohta) oli asiaa eri ISBN-numeroiden laittamisesta samaan tietueeseen silloin kun kirjan sisältö on sama, mutta esim. sidosasu/painovuosi eri. Onko tästä tulossa vielä lisäselvennystä tai esimerkkejä RDA-ohjeisiin? Itselle näitä tulee usein vastaan joissa voisin laittaa (ja olen nyt laittanutkin) nidotun eri ISBN:llä olevan kirjan samaan tietueeseen sidotun kanssa. Kirjoissa on sama kustantaja eikä nidotussa mainita missään sanoja ”painos, edition, jne”. Ainoastaan esim. painettu/tryck 2021.
Xxx
Katja vastasi kysyjälle 2.9. (cc KUMEA):
Kiitos kysymyksestä. Asiasta on kyllä tulossa syksyn aikana lisäselvitystä ja keskustelua.
Kuvaamasi toimintatapa on tämänhetkisen ohjeistuksen mukainen.
siirretty
Osaako Kumeasta joku kertoa, kuuluuko 257-kentässä (tuottajan maa) käyttää pistettä lopussa? Loppupisteohjeen mukaan kentissä 254-258 kuuluu käyttää loppupistettä, mutta videotallenteen rda-ohjeessa taas sitä ei mainita (edes esimerkissä):
257 _ _ $a Suomi $2yso/fin $0http://www.yso.fi/onto/yso/p94426
Xxx
Martinin vastaus:
Oma tulkintani on että kentän 257 loppuun tulee piste.
Engl. kielisessä formaatissa sanotaan https://www.loc.gov/marc/bibliographic/bd257.html
Punctuation - Field 257 ends with a mark of punctuation unless the last word in the field is an abbreviation, initial/letter, or other data that ends with a mark of punctuation. No punctuation is recorded between subfields.
Suomennoksessa tätä kohtaa ei ole 257-kentän kohdalla, mutta vastaavia ilmauksia on esim. musiikkiaineiston sovellusohjeessa suomennettu näin: ”Kentän loppuun lisätään piste, jos kenttä ei muuten lopu lyhenteen pisteeseen tai virkkeen lopetusmerkkiin (pisteeseen, huutomerkkiin, kysymysmerkkiin, kolmeen pisteeseen).”
Villen kommentti:
Tosin kannattaa myös huomata kentän 650 ohje: Field 650 ends with a mark of punctuation or a closing parenthesis…
Mutta emmehän me Suomessa käytä pistettä YSOn kanssa…
Peli- ja videotallenneryhmän kommentteja:
OCLC sanoo: älä lisää välimerkkiä ennen kontrolliosakenttää tai kontrolliosakentän loppuun, mikäli se on koko kentän lopussa.
(https://www.oclc.org/bibformats/en/controlsubfields.html#subfield0):
With the exception of subfield ǂx in fields 490 and 510 and subfield ǂ3, do not add punctuation (e.g., commas, colons, semicolons, etc.) to separate a control subfield from any preceding or subsequent subfields.
Add terminal punctuation, i.e., hyphen, question mark, exclamation point, closing parenthesis, or period, to any field that requires terminal punctuation before any control subfields appearing at the end of the field.
Do not add terminal punctuation to a control subfield that occurs at the end of a field.
Kentän 257 välimerkit
(https://www.oclc.org/bibformats/en/2xx/257.html#punctuation), välimerkit voi käsittääkseni vaihdella käytäntöjen mukaan
For records containing punctuation, follow these instructions:
Include incidental punctuation needed within any subfields, e.g., commas, periods (following abbreviations or initials), etc.
257 France ǂa Switzerland. ǂ2 naf
For records containing minimal or no punctuation, include incidental punctuation needed within any subfields. Otherwise, omit the punctuation outlined above.
257 France ǂa Switzerland ǂ2 naf
Suomessa toistettavien osakenttien ‡a väliin on laitettu puolipiste ’;’ Myös LC:n ohjeessa on esimerkki:
257##$aItaly ; France.
500##$aAvers Film has separate offices in Italy and France.
siirretty
Oili Tannisen pieni kuvakirja Miiru ja ilmapallo (978-951-1-38764-0) ilmestyi suomeksi tänä vuonna 2021. Samaan aikaan ilmestyi myös Tannisen Heppu ja oma koti, joka myös ilmestyi alun perin japaniksi 1976.
Kolofonissa:
Kirja on ilmestynyt alun perin japaniksi vuonna 1976.
Teksti ja kuvat © Oili Tanninen 1976, 2021
Kirjasta ei kuitenkaan löydy alkuperäistä japaninkielistä nimekettä. Kirjastopalvelun kuvailussa ei ole merkitty alkukieleksi japania (041 0# $afin) ja 130-kenttä puuttuu.
Ilmeisesti Oili Tanninen on itse tehnyt suomenkielisen tekstin tähän 2021 laitokseen. Ehkä se suomenkielinen teksti on alun perin tehty jo 1970-luvulla, mutta julkaisua varten vuonna 1976 joku muu on kääntänyt sen japaniksi. Kumpi kirjoista on käännös ja kumpi alkuperäinen?
Mietin myös luomisajan merkitsemistä.
Onko syytä merkitä alkuperäistä julkaisuvuotta 046-kenttään ja vastaavaa tietoa 388-kenttään. Vai onko kyseessä kaksi eri teosta: suomenkielinen (©2021) ja japaninkielinen (©1976)?
Esim.:
046 ## $k1976
388 1# $a1970-luku $2 yso/fin
Xxx
Luotetaan aineistossa olevaan tietoon. Kysytään kustantajalta (Katri). siirretty
Onko 520 - HUOMAUTUS SISÄLLÖSTÄ, TIIVISTELMÄ TMS. (T) osakentässä c laitettavaan tietoon olemassa joitain käytettäväksi sovittuja suomenkielisiä fraaseja? Vai voiko itse päättää minkälaista tms. tietoa siihen lisää?
Kongressin kirjaston tietueissa on ollut, ainakin joissain, c -osakentässä muoto provided by publisher - mitähän vastaavaa suomenkielistä fraasia voisi käyttää? Tämä esimerkki voisi olla yksi, johon muotoutuisi suomenkielinen fraasi? Ellei ole jo muotoutunutkin?
Xxx
Katja: tätä kysyttiin minulta, ja äkkiseltään vastasin vain että ei ole tarvetta suomentaa ja yleisiä fraaseja voi olla hankala määritellä. Mutta tähän tuli kylkeen oikeastaan toinenkin kysymys: jos suomenkielisessä aineistossa käytetään 520c-osakentässä, olisiko tosiaan hyvä olla jokin fraasi? En siis tiedä, merkitääkö muualla suomenkieliseen aineistoon c-osakenttää tai tuleeko esim. kaunokirjoihin kustantajilta takakansitekstiä tms. Sovellusohjeessa tätä ei mainita ja MARC 21 -formaattiohjeissakin (sekä alkuperäisessä että suomennoksessa) niukalti.
siirretty
Huomasin luetteloidessani, että alla olevissa Fennica-tietueissa on keskenään ristiriitaisia 240-kenttiä (kenttiin merkityt alkuteosten nimekkeet eivät ole yhtenäiset) ja kysyisin, miten ensisijainen nimeke tulisi näissä tapauksissa merkitä, jos kyse on virheestä. En uskaltanut lähteä tekemään mitään muutoksia, koska tapaukset vaikuttavat hieman monimutkaisilta ja koska tietueet eivät ole nykyisten RDA-ohjeiden mukaisia.
ISBN: 978-951-0-33321-1
Melinda-ID: 000974052
Maameren tarinat 5-6
ISBN: 978-951-0-34899-4
Melinda-ID: 000982773
Yhteisniteissä itsessään ei ole mainittu yhteisniteiden alkuteosta. Selvittelyjeni perusteella ensimmäisen yhteisniteen englanninkielinen alkuteos lienee nimeltään "The Earthsea quartet" ja toisen "Tales from the Earthsea & The other wind". Ensimmäisen yhteisniteen tietueessa on kuitenkin 240-kentässä nimeke "The Earthsea cycle" (sarjan nimi) ja toisessa "Tales from Earthsea" (yhteisniteessä olevan osan 5 alkuteoksen nimeke). Olisikohan tässä oikein muuttaa 240-kenttiin ensin mainitut nimekkeet?
ISBN: 978-88-69717-96-3
Melinda-ID: 009785522
Sandman deluxe. Kirja kaksi, [Nukkekoti]
ISBN: 978-88-68737-88-7
Melinda-ID: 008827314
Sandman deluxe. Kirja kolme, Unten ihmemaa
ISBN: 978-88-3304-673-0
Melinda-ID: 015394438
Merkintätapa tietueiden 240-kentissä vaihtelee: osassa kenttään on merkitty päänimeke "Sandman" ja osassa alanimeke (esimerkiksi kirjassa kaksi "The doll's house" ja kirjassa kolme "Dream country"). Mikähän tässä olisi oikea merkintätapa? Vai tulisiko tässä käyttää 240-kenttää lainkaan? En oikein saanut selvää, onko kyse käännöksistä, joilla on vastaavat englanninkieliset julkaisut. Nykyisten ohjeiden (https://www.kiwi.fi/display/kumea/Teoksen+ensisijaisen+nimekkeen+merkitseminen) mukaanhan 240-kenttää ei käytetä, jos näin ei ole, mutta onkohan käytäntö ollut aiemmin eri?
Xxx
Martin:
Tämä viesti tuli fennica-postiin. Sovin lähettäjän kanssa että välitän myös Kumealle. Kyseessä 240-kentän käyttö ja miten merkitään kuvailtavan manifestaation suhde teoksiin/ekspressioihin. Korjattavaahan näissä tietueissa on. Laadin jonkinlaisen vastauksen kysymykseen, mutta haluaako Kumea kommentoida laajemmin? Olisi hyvä ohjeistaa/muistuttaa kenttien 240, 505, 700 (analyyttiset kirjaukset) ja mahdollisesti myös 740-kentän käyttötapoja. Vähän vastaavanlaisia kysmyksiä on tullut viime aikoina ja tästä saisi ehkä lisäesimerkkejä mahdolliseen kirjastoverkkopäivän työpajaan tai muuhun tilaisuuteen.
Anneli:
Näitä voisi ottaa mukaan myös Talonmiehen tuokioon, joko 30.9. tai 12/2021.
Minulta saattaisi löytyä noihin käyttökelpoisia esimerkkejä koulutusmateriaalieni joukosta (koulutan Melindaan mukaan tuleville kirjastoille käytännön RDA-kuvailua).
Venäjän kielen translitterointimuodot:
Jokin aika sitten todettiin, että Melindassa kuvaillessa saa käyttää sekä kansallista SFS 4900-standardia että kansainvälistä ISO 9-translitterointistandardia. Yleiset kirjastot siirtyivät käyttämään venäläisen aineiston kuvailussa laajalti kansallista standardia, Fennica käyttää kuvailussa kansainvälistä ja hakumuodoissa kansallista standardia.
Alkuteosmerkinnät:
Kysymykseksi jäi venäjästä käännetyn aineiston alkuteosmerkinnät (kentät 130/240 jne) muun kielisessä aineistossa. On käytännössä todettu, että kaikkien kuvailijoiden ei voida olettaa menevän venäjänkielisen nimekkeen alkulähteille ja osaavan translitteroida nimekkeen esim. kansallista standardia käyttäen. Näissä on siis saanut käyttää julkaisusta löytyvää, yleensä kansainvälistä muotoa. Tämä on kuitenkin vain käytännön toteama, eikä asiasta ole tehty suositusta.
Entä kun kuvailukieli on ruotsi? Libris käyttää omaa translitterointistandardiaan tietueissaan. Tätä on "perinteisesti" käytetty ruotsinkielisessä kuvailussa myös Suomessa. Kuvailijoilla ei kuitenkaan ole ko. standardin tuntemusta, joten mitä tehdään tapauksissa, joissa ruotsinkielinen translitterointimuoto ei löydy julkaisusta tai Libriksestä? Pidetäänkö nämä ylipäätään eri käytännön piirissä vai siirrytäänkö näissäkin kansainväliseen standardiin? Ruotsinkieliset kirjastot vastustanevat tätä.
Onko tämä ylipäätään Kumean asia? Tarvitaanko tässä suosituksia vai jätetäänkö ratkaisut edelleen kuvailijan ja kuvailevien yhteisöjen päätettäviksi?
Asiana tämä tulee usein vastaan ja herättää keskustelua ja hämmennystä.
Xxx
Tämmöinen kysymys oli Helkan RM sessiossa:
Jos Melindasta joutuu kopioimaan tietueen, jonka luettelointikielenä (040b) on ruotsi, jätetäänkö se Helkassakin ruotsinkieliseksi? Jos ei jätetä, ”uskaltaako” sen kontribuoida takaisin Melindaan, kun on täydentänyt tietuetta (mm. sisällönkuvailulla) ja vaihtanut kielen?
Xxx
Xxx
Xxx
6.10.2021 klo 9.15-11.15, etäkokous KUMEAn Zoom-kokoushuone