Asiakkaiden näkökulma: vaikutukset tiedonhakuun
YSA:sta YSO:on siirtyminen vaikuttaisi käytännön tasolla kirjastojen asiakkaiden tekemiin omatoimisiin tiedonhakuihin ja niillä saatuihin hakutuloksiin. YSO:on siirtymisen myötä ontologian monikielisyys mahdollistaa monella eri kuvailukielellä tehtyjen aineistojen löytymisen yksikielisellä haulla; hakutulos ei olisi enää niin pitkälti riippuvainen siitä, millä kaikilla kielillä sisällönkuvailu on tehty ja millä kielellä hakua tehdään. Tietokannan muiden hakuominaisuuksien ja rajausmahdollisuuksien tuntemus kuitenkin korostuvat, koska esimerkiksi englanninkielinen asiakas, joka ei osaa suomea tai ruotsia, voi haluta vain englanninkielistä aineistoa käyttöönsä.
Yksikkömuotoisten termien käyttö vaikuttaa myös hakutuloksen muodostumiseen. Tämä on toinen selkeä hyöty asiakkaan näkökulmasta. Hakutulos ei olisi enää niin riippuvainen sanastostandardien määritysten tuntemuksesta.
YSO:n myötä tiedonhaku selkeytyy, koska käsitteiden hierarkkisuus ja yksiselitteiset käsite - tarkoite -suhteet kiinnittävät käsitteet osaksi laajempaa kokonaisuutta. Tämä tiedonhaulle tuleva lisäarvo on erittäin tervetullut ja voi oikein markkinoituna lisätä asiakkaiden hakeutumista järjestetyn tiedonhaun piiriin.
YSO:on siirtyminen on kannattavaa, mikäli mainitut parannukset saadaan asiakkaiden käyttöön. Monikielisyys ja yksikkömuotoisten termien rikastus ovat asiakkaan kannalta näkymättömiä ominaisuuksia, mutta hierarkkisuuden näkyminen asiakaskäyttöliittymässä on olennainen asia. YSO:n tuomat hyödyt saadaan käyttöön vain jos käytössä olevat hakukäyttöliittymät (esim. Finna) tukevat näitä ominaisuuksia.
Kirjaston henkilökunnan näkökulma: vaikutukset käytännön työhön
YSO:n käyttöönoton hyviä puolia olisi mahdollisuus kuvailutyön kevenemiseen. Monikielisyys ja URI-tunnisteiden käyttö mahdollistaisivat sen, että samaa käsitettä ei tarvitse kuvailla erillisten sanastojen kautta. Käsitteiden päivittyminen olisi joustavampaa ja automaattisempaa.
Ontologioiden kehittäminen, koneluettavuuden parantaminen ja linkitettävyyden lisääminen ovat selkeitä parannuksia nykyiseen verrattuna. Se, mitä vaikutuksia ja mahdollisuuksia esimerkiksi KOKO-linkittyminen tuo tullessaan käytännön kuvailutyöhön, on vielä ennen YSO:n käyttöönottoa epäselvää. Muiden asiasanastojen käyttö eri kirjastoissa on erittäin moninaista, joten on hankala hahmottaa miten YSO:n käyttöönotto vaikuttaa yleisellä tasolla muiden sanastojen käyttöön. Tulevaisuuden kehittämistyön kannalta on tärkeää tutkia tarkemmin YSO:n mahdollisuuksia linkittää kirjastoaineistoa kirjastotietokantojen ulkopuolelle.
Kuvailutyön kannalta YSO:n tuomat muutokset tuovat täyden hyödyn vain, jos käytössä olevat kirjastojärjestelmät pystyvät näitä ominaisuuksia hyödyntämään. Esimerkiksi sisällönkuvailutyössä YSO:n sujuva käyttö kuvailutyökalun kautta on tärkeää. Huono käytettävyys vaikuttaa sisällönkuvailun laatuun ja sitä kautta tiedon löydettävyyteen. YSO:n toiminnallisuuksien huomioiminen pitää ottaa huomioon myös uusien kirjastojärjestelmien määrittelyissä.
Monikielisyys ei synny itsestään, vaan tarvitaan työtä ontologioiden ja erikielisten termien kehittämiseksi ja linkittämiseksi. Sanastotyön kautta on mahdollisuus vaikuttaa vähemmistökielten näkyvyyteen ja aktiivisena pitämiseen. YSO:n monikielisyyden kehittäminen edelleen esimerkiksi saamelaiskielten osalta onkin kannatettavaa.
Siirtyminen käytännössä: Mikä konversiossa mietityttää?
Konversion valmistelu ja sujuminen edellyttävät huolellista ennakkointia, selkeää aikataulua ja aktiivista tiedottamista konversion vetäjän ja kirjastojen välillä. Kirjastojen roolia ja niiltä odotettavia resursseja ja konversion työvaiheita pitää tarkentaa hyvissä ajoin. Muutos synnyttää koulutus- ja tiedotustarpeita. Asiakastiedotuksen kannalta on tärkeää, että kirjastojen henkilökunta saa ajoissa riittävät tiedot YSO:n ominaisuuksista.
Konversion vaikutukset YSA:n ketjutuksiin on yksi esiinnoussut huolenaihe. Musiikkiaineiston yhteydessä ketjutuksia käytetään paljon ja näitä ketjuja ei haluta rikkoa. YSA:n ketjutuksia on tehty myös muussa kuin musiikkiaineistossa, vaikka suositus on ollut, että näin ei tehtäisi. Koska näitä ketjutuksia on ollut, niin on oletettavaa, että ne ovat tekijätaholle olennaisia. Ketjutusten kohtalosta ja niiden käytöstä jatkossa pitäisi olla tarkempaa tietoa saatavilla ennen YSA/YSO-konversiota. Tärkeää on, että konversiossa ei hukata ketjuihin liittyvää olennaista tietoa.
Toinen YSA:n ja YSO:n ero liittyy tarkenteisiin. YSO:n termien yksiselitteisyys on toteutettu tarkenteilla, joita vastaavassa YSA:n käsitteessä ei välttämättä ole. YSA:ssa tarkenteet ovat käytössä, mutta niitä ei ole kattavasti kaikissa moniselitteisissä termeissä mukana. Konversiossa tarkentamattomat termit voivat yhdistyä väärin tai jäädä kokonaan yhdistymättä.
Ketjutusten ja tarkentamattomien termien käsittelyä konversiossa mutkistaa monen kirjaston osallisuus yhteistietokannassa (Melinda). Vaikka yksittäinen kirjasto ei sisällönkuvailussa ketjutuksia olekaan tehnyt, niin Melindan kautta on paikalliseen kantaan valunut YSA-ketjuja joka tapauksessa. Vastaavasti Melindaan tehdyt korjaukset tarkenteisiin eivät välttämättä ole valuneet paikalliskantoihin asti replikointiasetusten vuoksi.
Konversiota ja sen vaikutuksia hakukäyttöliittymissä sekä kirjastojärjestelmissä pitää testata ennen konversiota. Testaamisessa pitää olla mukana toimijoita eri kirjastosektoreilta ja eri kirjastojärjestelmien käyttäjiä. Näin vähennetään konversion mukanaan tuomien isojen yllätysten riskiä. Konversion jälkeenkin hakuominaisuuksien pitää toimia luotettavasti, vaikka tietokanta sisältääkin monentasoista dataa. Konversion onnistumisen mittarit ja tarkistusmenetelmät pitää määritellä etukäteen.
