Asiakkaiden näkökulma: vaikutukset tiedonhakuun
YSA:sta YSO:on siirtyminen vaikuttaisi käytännön tasolla kirjastojen asiakkaiden tekemiin omatoimisiin tiedonhakuihin ja hakutuloksiin. YSO:on siirtymisen myötä ontologian monikielisyys mahdollistaisi monella eri kuvailukielellä tehtyjen aineistojen löytymisen yksikielisellä haulla. Hakutulos ei olisi enää niin pitkälti riippuvainen siitä, millä kaikilla kielillä sisällönkuvailu olisi tehty ja millä kielellä hakua tehdään. Toki tietokannan muiden hakuominaisuuksien ja rajausmahdollisuuksien tuntemus korostuvat koska esimerkiksi englanninkielinen asiakas, joka ei osaa suomea tai ruotsia, voi haluta vain englanninkielistä aineistoa käyttöönsä.
Yksikkömuotoisten termien käyttö vaikuttaa myös hakutuloksen muodostumiseen. Tämä on toinen selkeä hyöty asiakkaan näkökulmasta. Hakutulos ei olisi enää niin riippuvainen sanastostandardien määritysten tuntemuksesta.
YSO:n myötä tiedonhaku selkeytyy, koska käsitteiden hierarkkisuus ja yksiselitteiset käsite – tarkoite suhteet kiinnittävät käsitteet osaksi laajempaa kokonaisuutta. Tämä tiedonhaulle tuleva lisäarvoa olisi erittäin tervetullut ja voisi oikein markkinoituna lisätä asiakkaiden hakeutumista järjestetyn tiedonhaun piiriin.
YSO:on siirtyminen on kannattavaa, jos nämä edellä mainitut parannukset näkyvät asiakkaille asti. Monikielisyys ja yksikkömuotoisten termien rikastus ovat asiakkaan kannalta näkymättömiä ominaisuuksia, mutta hierarkkisuuden näkyminen asiakaskäyttöliittymässä on olennainen asia. YSO:n tuomat hyödyt saadaan käyttöön vain jos käytössä olevat hakukäyttöliittymät (esim. Finna) tukevat näitä ominaisuuksia.
Kirjaston henkilökunnan näkökulma: vaikutukset käytännön työhön
YSO:on siirtyminen toisi kirjastotyöhön parannuksia ja joustavuutta, tosin tietyin reunaehdoin. Siirtymän hyviä puolia olisivat mahdollisuus kuvailutyön kevenemiseen. Monikielisyys ja URI-tunnisteiden käyttö mahdollistaisivat sen, että samaa käsitettä ei tarvitse kuvailla erillisten sanastojen kautta. Käsitteiden päivittyminen olisi joustavampaa ja automaattisempaa.
Ontologioiden kehittäminen, koneluettavuuden parantaminen ja linkitettävyyden lisääminen ovat hyviä parannuksia nykyiseen verrattuna. Se, mitä vaikutuksia ja mahdollisuuksia esimerkiksi KOKO-linkittyminen tuo tullessaan käytännön kuvailutyöhön, on vielä ennen YSO:n käyttöönottoa epäselvää. Samoin kuin muiden asiasanastojen käyttö eri kirjastoissa on erittäin moninaista, joten on hankala hahmottaa miten YSO:n käyttöönotto vaikuttaa yleisellä tasolla muiden sanastojen käyttöön. Tulevaisuuden kehittämistyön kannalta on tärkeää tutkia tarkemmin YSO:n mahdollisuuksia linkittää kirjastoaineistoa kirjastotietokantojen ulkopuolelle.
Kuvailutyön kannalta YSO:n tuomat muutokset ovat hyödyllisiä vain, jos käytössä olevat kirjastojärjestelmät pystyvät näitä ominaisuuksia hyödyntämään. Esimerkiksi sisällönkuvailutyössä YSO:n sujuva käyttö kuvailutyökalun kautta on tärkeää. Huono käytettävyys vaikuttaa sisällönkuvailun laatuun ja sitä kautta tiedon löydettävyyteen. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastoissa on parhaillaan meneillään uuden kirjastojärjestelmän hankinta. YSO:n toiminnallisuuksien huomioiminen pitää ottaa uuden järjestelmän määrittelyissä huomioon.
Monikielisyys ei synny itsestään, vaan tarvitaan työtä ontologioiden ja erikielisten termien kehittämiseksi ja linkittämiseksi. Sanastotyön kautta on mahdollisuus vaikuttaa vähemmistökielten näkyvyyteen ja aktiivisena pitämiseen. YSO:a ja sen monikielisyyttä tulee kehittää tulevaisuudessa.
Siirtyminen käytännössä: Mikä konversiossa mietityttää?
Konversion valmistelu ja sujuminen edellyttävät erittäin huolellista ennakkointia, selkeää aikataulua ja ahkeraa tiedottamista konversion vetäjän ja kirjastojen välillä. Kirjastojen roolia ja niiltä odotettavia resursseja ja konversion työvaiheita pitää tarkentaa hyvissä ajoin. Muutokset ja siirtymät synnyttävät aina myös koulutus- ja tiedotustarpeita. Asiakkaiden suuntaan tiedottamisen ja opastuksen kirjastot hoitanevat itse, mutta ennen sitä olisi tärkeää, että kirjastojen henkilökunta on saanut tarvittavat tiedot YSO:on ja sen ominaisuuksiin liittyen. Muutokset ja siirtymät synnyttävät aina myös koulutus- ja tiedotustarpeita. Asiakkaiden suuntaan tiedottamisen ja opastuksen kirjastot hoitanevat itse, mutta ennen sitä olisi tärkeää, että kirjastojen henkilökunta on saanut tarvittavat tiedot YSO:on ja sen ominaisuuksiin liittyen.
Konversion vaikutukset YSA:n ketjutuksiin on yksi esiinnoussut huolenaihe. Musiikkiaineiston yhteydessä ketjutuksia käytetään paljon ja näitä ketjuja ei haluta rikkoa. YSA:n ketjutuksia on tehty myös muussa kuin musiikkiaineistossa, vaikka suositus on ollut, että näin ei tehtäisi. Koska näitä ketjutuksia on ollut, niin on oletettavaa, että ne ovat tekijätaholle olennaisia. Ketjutusten kohtalosta ja niiden käytöstä jatkossa pitäisi olla tarkempaa tietoa saatavilla ennen YSA/YSO-konversiota. Tärkeää on, että konversiossa ei hukata ketjuihin liittyvää olennaista tietoa.
Toinen YSA:n ja YSO:n ero liittyy tarkenteisiin. YSO:n termien yksiselitteisyys on toteutettu tarkenteilla, joita vastaavassa YSA:n käsitteessä ei välttämättä ole. YSA:ssa tarkenteet ovat käytössä, mutta niitä ei ole kattavasti kaikissa moniselitteisissä termeissä mukana. Konversiossa tarkentamattomat termit voivat yhdistyä väärin tai jäädä kokonaan yhdistymättä.
Ketjutusten ja tarkentamattomien termien käsittelyä konversiossa mutkistaa monen kirjaston osallisuus yhteistietokannassa (Melinda). Vaikka yksittäinen kirjasto ei sisällönkuvailussa ketjutuksia olekaan tehnyt, niin Melindan kautta on paikalliseen kantaan valunut YSA-ketjuja joka tapauksessa. Vastaavasti Melindaan tehdyt korjaukset tarkenteisiin eivät välttämättä ole valuneet paikalliskantoihin asti replikointiasetusten vuoksi.
Konversion jälkeinen aika huolettaa siinä mielessä, että miten kirjastojärjestelmät ja asiakaskäyttöliittymät toimivat konversion jälkeen, kun tarjolla on monenlaista dataa? Aiheutuuko esimerkiksi kansallisessa Finnassa hakutuloksiin omituisia vääristymiä, kun osa aineistosta on kuvailtu sanastolla ja osa ontologialla? Miten tarkistetaan konversion onnistuminen ja kuinka voidaan varmistaa, että kaikki termit ovat muuttuneet oikein?
Toivoisimme, että konversio-ohjelmaa pystyy/pääsee testaamaan ennen varsinaista muutosta. Olisiko mahdollista organisoida testiryhmä eri kirjastojen/kirjastojärjestelmien edustajista testaamaan konversiota ja siitä aiheutuvia mahdollisia ongelmakohtia? Olisi hyvä, jos tämä testiryhmä pystyisi demoamaan myös konkreettisia muutoksia asiakaskäyttöliittymiin (esim. Finna).
