Asiakkaiden näkökulma: vaikutukset tiedonhakuun
YSA:sta YSO:on siirtyminen vaikuttaisi käytännön tasolla kirjastojen asiakkaiden tekemiin omatoimisiin tiedonhakuihin ja hakutuloksiin. YSO:on siirtymisen myötä ontologian monikielisyys mahdollistaisi monella eri kuvailukielellä tehtyjen aineistojen löytymisen yksikielisellä haulla. Hakutulos ei olisi enää niin pitkälti riippuvainen siitä, millä kaikilla kielillä sisällönkuvailu olisi tehty ja millä kielellä hakua tehdään. Toki tietokannan muiden hakuominaisuuksien ja rajausmahdollisuuksien tuntemus korostuvat koska esimerkiksi englanninkielinen asiakas, joka ei osaa suomea tai ruotsia, voi haluta vain englanninkielistä aineistoa käyttöönsä.
Yksikkömuotoisten termien käyttö vaikuttaa myös hakutuloksen muodostumiseen. Tämä on toinen selkeä hyöty asiakkaan näkökulmasta. Hakutulos ei olisi enää niin riippuvainen sanastostandardien määritysten tuntemuksesta.
YSO:n myötä tiedonhaku selkeytyy, koska käsitteiden hierarkkisuus ja yksiselitteiset käsite – tarkoite suhteet kiinnittävät käsitteet osaksi laajempaa kokonaisuutta. Tämä tiedonhaulle tuleva lisäarvoa olisi erittäin tervetullut ja voisi oikein markkinoituna lisätä asiakkaiden hakeutumista järjestetyn tiedonhaun piiriin.
YSO:on siirtyminen on kannattavaa, jos nämä edellä mainitut parannukset näkyvät asiakkaille asti. Monikielisyys ja yksikkömuotoisten termien rikastus ovat asiakkaan kannalta näkymättömiä ominaisuuksia, mutta hierarkkisuuden näkyminen asiakaskäyttöliittymässä olisi olennainen asia. Mutta onko se mahdollista? Mikä on esimerkiksi Finnan ontologiavalmius? Entä mikä on muiden käytössä olevien asiakaskäyttöliittymien laita?
Kirjaston henkilökunnan näkökulma: vaikutukset käytännön työhön
YSO:on siirtyminen toisi kirjastotyöhön parannuksia ja joustavuutta, tosin tietyin reunaehdoin. Siirtymän hyviä puolia olisivat mahdollisuus kuvailutyön kevenemiseen. Monikielisyys ja URI-tunnisteiden käyttö mahdollistaisivat sen, että samaa käsitettä ei tarvitse kuvailla erillisten sanastojen kautta. Käsitteiden päivittyminen olisi joustavampaa ja automaattisempaa.
Ontologioiden kehittäminen, koneluettavuuden parantaminen ja linkitettävyyden lisääminen ovat hyviä parannuksia nykyiseen verrattuna. Mutta mitä käytännön mahdollisuuksia tähän ontologioiden kenttään kuuluminen tuo tullessaan? Miten KOKO – linkittyminen näkyy käytännön kuvailutyössä? YSA/YSO siirtymän vaikutukset muihin käytettyihin sanastoihin eivät ole vielä tiedossa. Asiasanastojen käyttö eri kirjastoissa on erittäin moninaista, joten on hankala hahmottaa miten YSO:n käyttöönotto vaikuttaa yleisellä tasolla muiden sanastojen käyttöön. Entä tarjoaako YSO mahdollisuuksia linkittyä kirjastotietokantojen ulkopuolelle tai vastavuoroisesti avaako YSO muille tahoille parempia yhteyksiä kirjastoaineistoon?
Yleisesti käytettävyyden kannalta olennaista on se, miten käytössä olevat käyttöliittymät ja kirjastojärjestelmät pystyvät hyödyntämään YSO:n ominaisuuksia. Esimerkiksi sisällönkuvailutyössä YSO:n sujuva käyttö kuvailutyökalun kautta on tärkeää. Onko mahdollista, että joidenkin kirjastojen järjestelmät eivät salli Finto-rajapintojen hyödyntämistä? Ja jos on, niin vaikuttaako tällainen huono käytettävyys sisällönkuvailun laatuun? Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastoissa on parhaillaan meneillään uuden kirjastojärjestelmän hankinta. Miten YSO:on mukanaan tuomat ominaisuudet näkyvät uudessa järjestelmässä tai sen ominaisuuksien määrittelyssä?
Monikielisyys ei synny itsestään, vaan tarvitaan työtä ontologioiden ja erikielisten termien kehittämiseksi ja linkittämiseksi. Sanastotyön kautta on mahdollisuus vaikuttaa vähemmistökielten näkyvyyteen ja aktiivisena pitämiseen. Miten YSO:a ja sen monikielisyyttä kehitetään jatkossa?
Siirtyminen käytännössä: Mikä konversiossa mietityttää?
Konversion valmistelu ja sujuminen edellyttävät erittäin huolellista ennakkointia, selkeää aikataulua ja ahkeraa tiedottamista konversion vetäjän ja kirjastojen välillä. Minkälaisilla resursseilla kirjastojen tulisi varautua konversioon? Miten työ jakautuu eri tahojen kesken: mikä jää yksittäisen kirjaston tehtäväksi? Ylipäätään konversioon liittyvästä työstä (valmistelut, käsityönä tehtävät muutokset, tarkistukset) olisi hyvä saada mahdollisimman paljon yksityiskohtaista tietoa ja mahdollisimman hyvissä ajoin.
Muutokset ja siirtymät synnyttävät aina myös koulutus- ja tiedotustarpeita. Asiakkaiden suuntaan tiedottamisen ja opastuksen kirjastot hoitanevat itse, mutta ennen sitä olisi tärkeää, että kirjastojen henkilökunta on saanut tarvittavat tiedot YSO:on ja sen ominaisuuksiin liittyen.
Konversion vaikutukset YSA:n ketjutuksiin on yksi esiinnoussut huolenaihe. Musiikkiaineiston yhteydessä ketjutuksia käytetään paljon ja näitä ketjuja ei haluta rikkoa. Mutta ovatko nämä ketjut turvassa konversiolta ja voiko ketjutuksia YSO:ssa enää tehdä? YSA:n ketjutuksia on tehty myös muussa kuin musiikkiaineistossa, vaikka suositus on ollut, että näin ei tehtäisi. Koska näitä ketjutuksia on ollut, niin on oletettavaa, että ne ovat tekijätaholle olennaisia. Mitä näille ei-musiikkiaineiston ketjuille tapahtuu konversiossa?
Toinen YSA:n ja YSO:n ero liittyy tarkenteisiin. YSO:n termien yksiselitteisyys on toteutettu tarkenteilla, joita vastaavassa YSA:n käsitteessä ei välttämättä ole. YSA:ssa tarkenteet ovat käytössä, mutta niitä ei ole kattavasti kaikissa moniselitteisissä termeissä mukana. Miten konversiossa tarkentamattomat YSA-termit yhdistyvät oikeaan YSO-termiin?
Ketjutusten ja tarkentamattomien termien käsittelyä konversiossa mutkistaa monen kirjaston osallisuus yhteistietokannassa (Melinda). Vaikka yksittäinen kirjasto ei sisällönkuvailussa ketjutuksia olekaan tehnyt, niin Melindan kautta on paikalliseen kantaan valunut YSA-ketjuja joka tapauksessa. Vastaavasti Melindaan tehdyt korjaukset tarkenteisiin eivät välttämättä ole valuneet paikalliskantoihin asti replikointiasetusten vuoksi. Miten Melinda-kirjastojen tietokantojen konversio toteutetaan?
Konversion jälkeinen aika huolettaa siinä mielessä, että miten kirjastojärjestelmät ja asiakaskäyttöliittymät toimivat konversion jälkeen, kun tarjolla on monenlaista dataa? Aiheutuuko esimerkiksi kansallisessa Finnassa hakutuloksiin omituisia vääristymiä, kun osa aineistosta on kuvailtu sanastolla ja osa ontologialla? Miten tarkistetaan konversion onnistuminen ja kuinka voidaan varmistaa, että kaikki termit ovat muuttuneet oikein?
Toivoisimme, että konversio-ohjelmaa pystyy/pääsee testaamaan ennen varsinaista muutosta. Olisiko mahdollista organisoida testiryhmä eri kirjastojen/kirjastojärjestelmien edustajista testaamaan konversiota ja siitä aiheutuvia mahdollisia ongelmakohtia? Olisi hyvä, jos tämä testiryhmä pystyisi demoamaan myös konkreettisia muutoksia asiakaskäyttöliittymiin (esim. Finna).
