Keskeneräiset

Eikö tuo Kielitoimiston sanakirjan määritelmä nyt osu aika lailla yksiin myös räpin kanssa? Eli muutosten jälkeen olisi hiphop-musiikin ja räpin ero YSO:ssa?

Soolosävellykset jäänee kuitenkin ohjaustermiksi?

SEKO: ehdotus alakäsitteeksi tai ohjaustermiksi termille oboe http://urn.fi/urn:nbn:fi:au:seko:00712 Ehdottamani termi: wieninoboe Termi englanniksi: Viennese oboe; Wiener oboe Vaihtoehtoiset termit ja ilmaisut: wieneroboe, wieniläinen oboe, Wiener-oboe (aineistossa), wiener-oboe, wieniläisoboe Aineisto, johon ehdotus liittyy: Oboe carnevale : Aale Lindgren plays oboe instruments Ehdottajan organisaatio: KK/KVP/KB/Viola Heli Aalto Perustelut ehdotukselle: Koska keräsin tämän informaation ja kyselin mielipiteitä muiltakin, ennen kuin päädyin itse käyttämään kuvailussa termiä wieninoboe (en halunnut käyttää aineistossa olevaa ilmaisua Wiener-oboe), niin laitan tämän samalla vaivalla ehdotukseksi uudeksi termiksi SEKOon. Sinänsä kyseessä on harvinainen soitin, että käytön yleisyyden kannalta en voi termiä perustella. Oletettavasti juuri harvinaisuutensa vuoksi mikään suomenkielinen kirjoitusmuoto ei ole vakiintunut soittimelle. Wieninoboe on jo pelkästään nimestään ymmärrettävä eli niin ihmeellinen ja harvinainen soitin ei ole, etteikö se olisi heti nimestään kirjoitusasusta riippumatta liitettävissä oboesoittimiin. Ainakin orkesterien puhaltajille soitin lienee tuttu. Kyseinen oboe on nykyään käytössä lähinnä Wienin filharmonikoissa, ja se on myös C-vireinen. Soittimen yläpäässä on pullea muoto, pullistuma. Kirjoitusmuoto genetiivillä olisi yhtenäinen ilmaisu esimerkiksi engla! nnintorve n kanssa. Syy ehdotukseeni on siis lähinnä kirjavuus instrumentin kirjoitusmuodossa suomeksi. Wieninoboen sointi, vire tai mekaniikka ei ilmeisesti huomattavasti eronne oboesta, toki oboistit voivat olla tästä eri mieltä. Kielitoimiston sanakirjasta ei ole apua tähän, mutta toisaalta sanakirjassa rinnakkaisina sanoina wieniläisvalssi ja wienervalssi. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/wieniläisvalssi LCMPTn terminologiassa ei ole kyseistä oboeta mainittu, mutta musette (pikkolo-oboe) kylläkin, jota ei ole SEKOssa myöskään, mutta josta samassa aineistossa (Oboe carnevale) on käytetty termiä pikkolo-oboe. Pikkolo-oboe (musettekin?) voisi olla oboen ohjaustermi? http://id.loc.gov/authorities/performanceMediums/mp2013015507 En ole kieliasiantuntija enkä tunne sanaston ylläpitoprosessia eli ehdotukseni voi mennä tässä pieleenkin. Saatan myös sotkea hierarkiatasoja alakäsitteiden ja ohjaustermien suhteen, kun en tunne SEKOn kriteerejä itsenäisille termeillekään. Lisäksi SEKOn suhde sanastona YSOon on itselleni hieman epäselvä. Tässä vielä suomenkielistä kirjallisuutta ja lähteitä asiaan liittyen Heikkilä, Leena (2009) HOLGER FRANSMAN Suomalaisen käyrätorvikoulun uranuurtaja. Sibelius-Akatemia. DocMus-yksikkö. Studia Musica 38. Taiteellinen väitöskirja. s.60: ”Käyrätorven kohdalla sekä soitin että äänenmuodostuksen ihanne ovat määrääviä wieniläisessä perinteessä. Wieniläiseen orkesteritraditioon kuuluu erottamattomasti wienintorvi — 1830-luvulla kehitetty instrumentti, jonka rakenne on säilynyt lähes muuttumattomana meidän päiviimme asti. 88 Se on wieninoboen89 ohella tärkein yksittäinen soitin, jonka omaleimainen sointi erottaa wieniläi-set orkesterit selvästi muista orkestereista. Näitä instrumentteja ja niiden sointi-ihannetta vaalitaan edelleen sekä Wienin Filharmonikoissa että Wienin musiikkiyliopistossa, koska niiden soinnin kat-sotaan heijastavan wieniläisklassisen ja romantiikan ajan orkesterisointia. 90 ” alaviite 89, selite s. 80: Wieninoboe on kehittynyt barokkioboesta ja wieniläisklas-sisen ajan oboesta. Nykyinen soitin on periaatteessa wieniläisten soitinrakentajien 1870-luvulla muuntelema versio dresdeniläisen Carl Golden rakentamasta ”vanhasaksalaisesta” instrumentista. (Sonneck 1996: 17.) Sonneck, Gerald 1996. ”Die Wiener Oboe” julkai-sussa Wiener Klangstil. Fakten und Hintergrund. Information zum Klang der Wiener Philharmoniker (toim. Gregor Widholm ja Wolfgang Schuster). Wien, s. 17–23 Pippuri, Anna-Kaisa (2021) New Perspectives on Oboe- Uusia näkökulmia oboemusiikkiin. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Taiteellisen lisensiaatin tutkinnon tutkielma. ISBN 978-952-329-250-5 (PDF) https://taju.uniarts.fi/bitstream/handle/10024/7441/Anna-Kaisa%20Pippuri_Uusia%20n%c3%a4k%c3%b6kulmia%20oboemusiikkiin_Sibelius-Akatemia.pdf?sequence=1&isAllowed=y s. 73 ”Wieniläisellä oboella glissando on melko helppo toteuttaa instrumentin avoläppäisyyden ansiosta”